##03Lk

Armon sanoja Luukkaan evankeliumista

Op/2014-02-17

Tekstiä täydennetty 2015-10-17

 

Ensimmäisen kerran sana armo, (hebr. "hen"), esiintyy Vanhan testamentin kertomuksessa Nooasta ja psalmeissa tulee selvästi esille, että Jumala rakentaa huonetta, jonka kaikki kantavat rakenteet perustuvat armoon. Mutta kun Jeesus ilmestyy, hän ei juuri puhu armosta, sillä hän on sitä itse. Luukas on evankelistoista ensimmäinen, jonka teksteistä löydämme kreikankielisen sanan "haris", armo. Ensin tulee enkeli ilmoittamaan Sakariaalle, että hän saa pojan, ja kuusi kuukautta myöhemmin tulee enkeli Josefin kihlatun, neitsyt Marian luo:

1:26 Kuudentena kuukautena sen jälkeen Jumala lähetti enkeli Gabrielin Galilean kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret,
1:27 neitsyen tykö, joka oli kihlattu Joosef nimiselle miehelle Daavidin suvusta; ja neitsyen nimi oli Maria.
1:28 Ja tullessaan sisälle hänen tykönsä enkeli sanoi: "Terve, armoitettu (χαιρε κεχαριτωμενη - Iloitse, armoitettu)! Herra olkoon sinun kanssasi."
1:29 Mutta hän hämmästyi suuresti siitä puheesta ja mietti, mitä tämä tervehdys mahtoi tarkoittaa.
1:30 Niin enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Maria; sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä (ευρες γαρ χαριν παρα τω θεω).
1:31 Ja katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus.
1:32 Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen,
1:33 ja hän on oleva Jaakobin huoneen kuningas iankaikkisesti, ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman."
1:34 Niin Maria sanoi enkelille: "Kuinka tämä voi tapahtua, kun minä en miehestä mitään tiedä?"
1:35 Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sentähden myös se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi. (Lk 1:26-35)

Jakeessa 1:28 esiintyvät sekä verbi hairoo, iloita, ja sen johdannainen haritoo, tehdä suloiseksi, armoittaa:

Ja tullessaan sisälle hänen tykönsä enkeli sanoi: "Terve (χαιρε), armoitettu (κεχαριτωμενη)! Herra olkoon sinun kanssasi." (Lk 1:28, kr-38 mukaan)

Kääntäjä on käpelöinyt tekstiä niin, että enkelin tervehdyksestä "Iloitse, armoitettu!" on tullut pelkkä "Terve, armoitettu!. Tekstiä on käpelöity muutenkin, sillä puolet jakeesta on jätetty pois. Vielä vuoden 1776 käännöksessä myös jakeen loppuosa on tallella:

Ja enkeli tuli hänen tykönsä ja sanoi: terve, armoitettu! Herra on sinun kanssas: siunattu sinä vaimoin seassa! (Lk 1:28 Biblia 1776 mukaisesti)

Ostin joskus Kreikasta Uuden Testamentin, jossa on vanhan, perinteisen Raamatun teksti, ja viereisellä sivulla sen käännös nykykreikaksi. Tässä jakeen Lk 1:28 perinteinen teksti, tosin ilman diakriittisiä merkkejä, joita joko minä tai tämä vuoden 1998 IBM/Word ei osaa kirjoittaa:

και εισελθον ο αγγελος προς αυτην ειπε' χαιρε, κεχαριτωμένη' ο Κυριος μετα σου' ευλογημένη συ εν γυναιξίν. (Lk 1:28, The New Testament. Anxient text with Modern Greek translation, United Bible Societies 1967, ISBN 0 564 08129 9)

Vuoden 1938 kirkkoraamattu on tehty sellaisista käsikirjoituksista, joita vain roomalaiskatolinen kirkko ja sen tyttäret käyttävät. Katolisen kirkon käyttämä raamatun tukena on kaksi käsikirjoituskokoelmaa, kodeksia, Codex Sinaiticus ja Codex Vaticanus, jotka molemmat on ajoitettu vuoden 350 tienoille. Jakeen Lk 1:28 täysversio löytyy ennen vuotta 200 ajoitetuissa ja sitä vanhemmissa käsikirjoituksissa ja niistä uskollisesti kopioiduissa kopioissa ja painoksissa aina tähän päivään saakka. Myös ennen 500-lukua tehdyissä käännöksissä jae on esitetty kokonaisuudessaan, paitsi Hieronymuksen Vulgatassa, joka tehtiin samoista afrikkalaisista käsikirjoituksista kuin Codex Sinaiticus ja Codex Vaticanus..

Väärennettyjen käsikirjoitusten syntyyn vaikutti ensisijaisesti neljä asiaa: Jerusalemin seurakunnan ajautuminen sivuraiteille, kuten Apostolien tekojen luvuissa 15 ja 20-21 ja Galatalaiskirjeessä kerrotaan, Egyptin juutalaisten suurimittainen kapina vuosina 114-118, jonka seurauksena Egyptin kristikunta muuttui lakihenkiseksi kultiksi, Egyptiläis-kesarealaisen koulukunnan synty 200-luvun alussa ja Valtiokirkon synty vuonna 325. Valtio ja sen filosofit tarvitsivat oman raamattunsa, ja Codex Sinaiticus ja Codex Aleksandricus ovat tämän prosessin tuloksia. Työtä jatkoi Hieronymus, jonka käännös oli jopa pahempi, kuin ne egyptiläiset tekstit, joista hän latinankielisen käännöksensä teki, ja vuonna 405 tarjosi latinankielisen kirkon käyttöön.

Vasta keskiajan renessanssin henkisessä ilmapiirissä pystyi Erasmus Rotterdamilainen julkaisemaan Baselissa perinteisen Uuden Testamentin kreikankielisen tekstin, josta protestanttiset Raamatut käännettiin eri kielille. Näin oli aina vuoteen 1881 asti, mutta sitten Englannin Anglikaaninen kirkko hylkäsin Kreikan kirkon ja protestanttien käyttämät Raamatut. Kovan painostuksen takia muutkin protestantit ovat hyljänneet Raamatun ja käyttävät nyt sitä roomalaiskatolista raamattua, joka poikkeaa huomattavasti sekä kreikkalais-syyrialaisesta Raamatusta ja siitä vuosina 150-400 eri kieliin tehdyistä käännöksistä sekä protestanttien vuosina 1516-1881 ja osaksi sen jälkeenkin tekemistä käännöksistä.

Vuonna 1611 julkaistussa englantilaisessa Kuningas Jaakon käännöksessä eli KJV ja vuonna 1876 julkaistussa ensimmäisessä venäläisessä käännöksessä (RSV eli RST) teksti on Raamatun typistämätön täysversio. Myös jakeen Joh 1:28 käännöksessä jakeen loppuosa vastaa perinteistä Raamattua:

(KJV+) And2532 the3588 angel32 came in1525 unto4314 her,846 and said,2036 Hail,5463 thou that art highly favored,5487 the3588 Lord2962 is with3326 thee:4675 blessed2127 art thou4771 among1722 women.1135

(RST) Ангел, войдя к Ней, сказал: радуйся, Благодатная! Господь с Тобою; благословенна Ты между женами.

Englantilaiseen tekstiin on merkitty Strongin sanakirjan numerot. Käännös on tervehdyksen osalta väärä, mutta numero 5463 viittaa sanaan "hairoo", iloita, jolle Juuso Hedbergin sanakirja antaa seuraavat merkitykset:

χαίρω,

impf. εχαιρον, fut. χαρήσομαι ja χαρω, aor. 2 pass. εχάρην,

iloita, riemuita, olla iloissaan, riemuissaan, iloinen

Sana hairoo on sanan hara, ilo, johdannainen ja samasta juuresta tulee myös sana haritoo:

* χαριτόω

sup. ω, aor. 1 εχαρίτωσα, pf. part. pass. κεχαριτωμένος

(χάρις)

- 1) tehdä suloiseksi, mieluiseksi, otolliseksi;

- 2) ottaa armoihin, armoittaa, τινα Ef. 1:6; pass. Luuk. 1:28.

 

#Lk 1:28

Ensimmäinen typistetty raamattu Suomessa oli vuoden 1938 kirkkoraamattu. Siinä sanottiin:

Ja tullessaan sisälle hänen tykönsä enkeli sanoi: "Terve, armoitettu (χαιρε κεχαριτωμενη Iloitse, armoitettu)! Herra olkoon sinun kanssasi." (Lk 1:28)

Osa alkuperäistä Raamatun tekstiä on jäänyt pois, mutta vielä vuoden 1923 Bibliassa sanotaan:

Ja tullessaan sisälle hänen tykönsä, enkeli sanoi: "Terve armoitettu! (χαιρε κεχαριτωμενη! - Iloitse armoitettu!) Herra on sinun kanssasi; siunattu sinä naisten seassa!" (Lk 1:28, Biblia 1923 mukaan)

Jumalalla on vain yksi Raamattu, mutta Jumalan haastajan raamattu on käpelöity versio Jumalan Raamatusta. Käpelöidyn version tarve syntyi halusta yhdistää juutalainen lakihenkisyys Paavalin evankelisiin näkemyksiin kuten Apostolien tekojen luvuissa 15 ja 21 kerrotaan. Pyrkimys johti nopeasti koko Jerusalemin alkuseurakunnan tuhoon, sen lisäksi että siellä syntyneen ideologian pohjalta syntyi se käpelöity raamattu, jonka varhaisimmat käsikirjoitukset nyt luokitellaan aleksandrialais-roomalaiseen tekstitraditioon kuuluviksi.

Vuonna 1776 ja osittain myös 1923 julkaistun suomenkielisen Biblian teksti on kreikkalais-syyrialaisen eli "bysanttilaisen" tekstiperinteen mukainen. Käyttämääni e-Swordiin liitettävän kreikankieliseen kriittiseen laitokseen on tehty merkintöjä siitä, mistä käsikirjoituksesta mikin sanamuoto on peräisin.

Luk 1:28

(GNT-V) και εισελθων TSBο TSBαγγελος προς αυτην ειπεν χαιρε κεχαριτωμενη ο κυριος μετα σου TSBευλογημενη TSBσυ TSBεν TSBγυναιξιν

Englannin reformoidut ja Venäjän ortodoksit ovat käyttäneet kreikkalais-syyrialais-bysanttilaisia käsikirjoituksia:

Luk 1:28

(KJV+) And2532 the3588 angel32 came in1525 unto4314 her,846 and said,2036 Hail,5463 thou that art highly favored,5487 the3588 Lord2962 is with3326 thee:4675 blessed2127 art thou4771 among1722 women.1135

(RST) Ангел, войдя к Ней, сказал: радуйся, Благодатная! Господь с Тобою; благословенна Ты между женами.

Enkeli, joka tuli neitsyt Marian luo ei sanonut Marialle, että "terve", vaan "Iloitse" ja siinä asiassa syyrialais-kreikkalaiset Raamatut ovat yhtäpitäviä egyptiläis-roomalaisten kirjoitusten kanssa. Silti vain venäläinen 1876 käännös eli RST (Russian Synodal Translation eli synodaalikäännös) kääntää sanan "haire" oikein sanalla "raduisja", Iloitse!

 

.

#Lk 1:30 Maria löytää armon

Sana armo (haris) esiintyy ensimmäistä kertaa Uudessa Testamentissa Luukkaan jakeessa 1:30.


Niin enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Maria; sillä sinä olet saanut (ευρες: lφytänyt) armon (χαριν) Jumalan edessä. (Lk 1:30)

Ihminen on luonnostaa synnin ihminen, ja tuntee pelkoa kohdatessaan Jumalan pyhyyden. Siksi enkeli ilmoittaa, että Maria on löytänyt armon, joten syytä pelkoon ei enää ole.

Jakeen Lk 1:30 suomenkielinen käännös vastaa lähdetekstiä, joka kuuluu:

Luk 1:30

(GNT-V) και ειπεν ο αγγελος αυτη μη φοβου μαριαμ ευρες γαρ χαριν παρα τω θεω

Kuningas Jaakon käännöksessä armo on muuttunut suosioksi:

(KJV+) And2532 the3588 angel32 said2036 unto her,846 Fear5399 not,3361 Mary:3137 for1063 thou hast found2147 favor5485 with3844 God.2316

Synodaalikäännöksessä haris, armo, on käännetty sanalla blagodatj, armo, joka on keinotekoinen sana, mutta aika onnistunut sellainen:

(RST) И сказал Ей Ангел: не бойся, Мария, ибо Ты обрела благодать у Бога;

 

Tunnetusta Strongin sanakirjasta sana haris löytyy numerolla G5485. Koska se esiintyy tässä ensimmäistä kertaa, katsomme mitä Juuso Hedberg siitä vuonna 1890 sanoi:

χαρις, ιτος, η, akk. χαριν ja χαριτα, akk. plur. χαριτας,

(χαιρω, sukua on carus, gratus)

- 1) sulo, suloisuus, armaus, ihanuus, herttaisuus, ihastus,

λογοι χαριτος gen. qualitatis, ihanat sanat Luuk. 4:22;

χαριν διδοναι τοις ακουουσι antaa kuulijoille ihastusta Ef. 4:29;

εν χαριτι sulossa, s.o. suloista Kol 4:6;

- 2) suosio, mielisuosio, lempeys, suopeus, hyväntahtoisuus, hyvänsuonti, armo, χαρις παρα τινι jkn suosio Luuk. 2:52;

εχειν χαριν προς τινα olla jkn suosiossa Apt 2:47;

χαρις εναντιον τινος suosio jkn edessδ Apt 7:10;

χαρις εστιν επι τινα (Jumalan) armo l. suosio on jkn päällä l. kanssa, s. o. seuraa ja auttaa jkta Luuk. 2:40. Apt 4:33;

χαριν, χαριτας καταθεσθαι τινι, katso κατατιθημι Apt 24:27. 25:9;

suosion l. hyväntahtoisuuden osoitus 2.Kor 8:4;

ευρισκειν χαριν παρα τω θεω, katso παρα. II, b, Luuk. 1:30;

sam. ενωπιον του θεου Apt 7:46;

τουτο χαρις scil. εστιν se on armo, s. o. se tuottaa meille Jumalan armoa 1.Piet 2:19;

lisättynä παρα τω θεω Jumalan edessδ 1.Piet 2:20;

παραδιδοσθαι τη χαριτι του θεου tulla annetuksi Jumalan armon haltuun Apt 14:26. 15:40;

Jumalan tahi Kristuksen armo, joka sisältää kaikki Jumalan hyvät lahjat, epistolain alku- ja päätössanoissa Rom 1:7. 16:20. 24. 1.Kor 1:3. 16:23. 2.Kor l:2. 13:13. Gal. 1:3. 6:18. Ef. 1:2. 6:24. Fil. 1:2. 4:23. Kol. 1:2. 4:18. 1.Thess 1:1. 5:28. 2.Thess 1:2. 3:18. 1.Tim 1:2. 6:21. 2.Tim 1:2. 4:22. Tiit 1:4. 3:15. Filem. 3. 25. Hepr. 13:25. 2.Joh 3. 1.Piet 1:2. 2.Piet 1:2. 3:18;

sam. Ilm 1:4. 22:21;

χαρις armo, johon on yhdistetty jonkin hyvδn lahjan antajan hyväntahtoisuuden ja lahjan saajan ansaitsemattomuuden käsite Rom 11:6;

κατα χαριν armon tapaan, vastak. κατα οφειλημα velan verosta Rom 4:4. 16;

χαριτι, εξ εργον armosta, tφistä Rom 11:6;

κατ' εκλογην χαριτος, katso εκλογη Rom 11:5;

vars. armo, joka on ilmestynyt siinä, että Jumala antaa ihmisille synnit anteeksi ja ijankaikkisen elämän Rom. 3:24. 5:17. 20. 21. 1.Kor 15:10. Gal 1:15. 2:21. Ef. 1:6. 2:5. 7. 8. Fil. 1:7. Kol.1:6. 2.Thess 2:16. 1.Tim 1:14. 2.Tim 1:9. Hepr. 2:9. 10:29. 12:15. 13:9. 1.Piet l:10. Jud. 4;

ευρισκειν χαριν lφytää armoa Hepr. 4:16;

η χαρις του θεου η σωτηριος Jumalan autuaaksi tekevδ armo Tit. 2:11;

ο λογος της χαριτος armon sana, katso λογος, I, 4, Apt 14:3. 20:32;

το ευαγγελιον της χαριτος του θεου Jumalan armon evankeliumi Apt 20:24;

armo, s. o. Kristuksen rakkaus, jonka johdosta Hän on tullut ihmiseksi, kärsinyt, kuollut ja ihmisille autuuden hankkinut Joh. 1:14. 17. 2.Kor 8:9. Rom. 5:15. Gal. 1:6;

armo, s. o. Jumalan laupeus, jonka johdosta Hän voimallansa ihmisten mieliin vaikuttaa kääntymistä Kristuksen puoleen, säilyttää, johdattaa ja vahvistaa heitä uskossa, Jumalan tuntemisessa ja rakkaudessa sekä kehoittaa heitä kristillisten hyvien avujen harjoittamiseen 2.Kor 4:15. 6:1. 2.Thess 1:12;

οι πεπιστευκοτες δια της χαριτος jotka armon vaikutuksesta olivat uskoneet Apt 18:27;

υπο χαριν ειναι olla armon alla, olla armon vaikutuksen alaisena, vastak. υπο νομον ειναι Rom 6:14. 15;

εκπιπτειν της χαριτος katso εκπιπτω, 2, Gal. 5:4;

προσμενειν τη χαριτι katso προσμενω Apt 13:43;

armo, s. o. Jumalan armon vaikutuksen tulokset Apt 11:23;

armo, joka voimassa pitää ja auttaa Kristuksen asian puolesta taistelevia 1.Kor 15:10. 2.Kor 1:12;

armo, joka vahvistaa Kristuksen palvelijoita vaivoja kärsimään 2.Kor 12:9;

- 3) armo, s. o. se, josta on armoa kiittäminen,

-- a) mielen tila, jossa jku on jumalallisen armon hallittavana, armon tila Rom. 5:2. 2.Tim 2:1. 1.Piet 5:12. 2.Piet 3:18;

-- b) armo, armon osoitus 2.Kor 1:15;

armolahja, rakkauden lahja, lahja 1.Kor 16:3. 2.Kor 8:6. 7. 19;

πασα χαρις kaikenlainen armo, s. o. kaikenlaiset hyvδt lahjat, jotka Jumalan rakkaus ihmisille antaa 2.Kor 9:8;

ο θεος πασης χαριτος kaiken armon Jumala 1.Piet 5:10;

armo, s. o. Jumalan armon apu 1.Piet 5:5. Jak. 4:6

armo, s. o. kristityille tullut autuus 1.Piet 1:10. 13;

λαβειν χαριν αντι χαριτος, katso αντι, e, Joh. 1:16;

χαρις ζωης elδmän armo, s. o. armo, joka antaa ijankaikkisen elämän 1.Piet 3:7;

armo, s. o. voima ja kyky, jonka armo antaa Ef. 4:7;

ποικιλη χαρις moninainen armo, s. o. kristityille annettujen erilaisten kykyjen ja lahjojen kokonaisuus 1.Piet 4:10;

armo, s. o. apostolin viran saamisen arvo ja tämän viran hoitamisen kyky, λαβειν χαριν και αποστολην = χαριν την αποστολης 1:5;

sam. η χαρις η δουλεισα μοι Rom. 12:3. 6. 15:15. 1.Kor 3:10. Gal. 2:9. Ef. 3:2. 7;

δοθεισα υμιν teille annettu armo, kristityille annetuista tiedon ja ymmδrryksen lahjoista 1.Kor 1:4;

εμοι εδοθη η χαρις αυτη minulle on annettu tδmä armo, inf. kera Ef. 3:8;

armon osoitus, hyväntahtoisuuden harrastus, jonka Jumalan armo on herättänyt 2.Kor 8:1;

- 4) kiitollisuus, kiitos,

χαριτι kiitoksella 1.Kor 10:30;

εν τη χαριτι kiitollisuudessa Kol. 3:16;

χαριν εχειν τινι kiittδä jkta Luuk. 17:9. 1.Tim 1:12. 2.Tim 1:3. Hepr. 12:28;

χαρις τω θεω scil. εστω kiitos olkoon Jumalalle Rom. 7:25 Tisch. 1.Kor 15:57. 2.Kor 2:14. 8:16;

οτι Rom 6:17;

lisättynä επι τινι jstakin 2.Kor 9:15;

kiitos, s. o. palkka, palkinto, scil. Jumalan annettava Luuk. 6:32. 33. 34.

 

#Lk 2:40

Jeesuksen ensimmäisistä ikävuosista on olemassa hyvin vähän luotettavaa tietoa. Kaikenlaisten satuseppien keksimiä tarinoita on tarjolla sitäkin enemmän, mutta ne on helposti tunnistettaviksi saduiksi. Uskovina meidän on tyydyttävä siihen, että Raamatun sivulle on mahtunut vain se, mitä Jeesuksen lapsuudessa oli olennaista, ja siinäkin tärkeintä on se, että Jumalan armo oli hänen päällänsä:

2:21 Kun sitten kahdeksan päivää oli kulunut ja lapsi oli ympärileikattava, annettiin hänelle nimi Jeesus, jonka enkeli oli hänelle antanut, ennenkuin hän sikisi äitinsä kohdussa.
2:22 Ja kun heidän puhdistuspäivänsä, Mooseksen lain mukaan, olivat täyttyneet, veivät he hänet ylös Jerusalemiin asettaaksensa hänet Herran eteen
2:23 - niinkuin on kirjoitettuna Herran laissa: "Jokainen miehenpuoli, joka avaa äidinkohdun, luettakoon Herralle pyhitetyksi" -
2:24 ja uhrataksensa, niinkuin Herran laissa on säädetty, parin metsäkyyhkysiä tai kaksi kyyhkysenpoikaa.
2:25 Ja katso, Jerusalemissa oli mies, nimeltä Simeon; hän oli hurskas ja jumalinen mies, joka odotti Israelin lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen päällänsä.
2:26 Ja Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei hän ollut näkevä kuolemaa, ennenkuin oli nähnyt Herran Voidellun.
2:27 Ja hän tuli Hengen vaikutuksesta pyhäkköön. Ja kun vanhemmat toivat Jeesus-lasta sisälle tehdäkseen hänelle, niinkuin tapa oli lain mukaan,
2:28 otti hänkin hänet syliinsä ja kiitti Jumalaa ja sanoi:
2:29 "Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään, sanasi mukaan;
2:30 sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi,
2:31 jonka sinä olet valmistanut kaikkien kansojen nähdä,
2:32 valkeudeksi, joka on ilmestyvä pakanoille, ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille".
2:33 Ja hänen isänsä ja äitinsä ihmettelivät sitä, mitä hänestä sanottiin.
2:34 Ja Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, hänen äidilleen: "Katso, tämä on pantu lankeemukseksi ja nousemukseksi monelle Israelissa ja merkiksi, jota vastaan sanotaan
2:35 - ja myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä - että monen sydämen ajatukset tulisivat ilmi".
2:36 Ja oli naisprofeetta, Hanna, Fanuelin tytär, Asserin sukukuntaa. Hän oli jo tullut iälliseksi. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta,
2:37 ja oli nyt leski, kahdeksankymmenen neljän vuoden ikäinen. Hän ei poistunut pyhäköstä, vaan palveli siellä Jumalaa paastoilla ja rukouksilla yötä ja päivää.
2:38 Ja juuri sillä hetkellä hän tuli siihen, ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta.
2:39 Ja täytettyään kaiken, mikä Herran lain mukaan oli tehtävä, he palasivat Galileaan, kaupunkiinsa Nasaretiin.
2:40 Ja lapsi kasvoi ja vahvistui (εκραταιουτο TSBπνευματι) ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan armo (και χαρις θεου) oli hänen päällänsä. (Lk 2:21-40)

Kirkkoraamattuun tehty muutos kohdistuu tekstin tärkeimpään lauseeseen:

Ja lapsi kasvoi ja vahvistui (εκραταιουτο TSBπνευματι) ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan armo (και χαρις θεου) oli hänen päällänsä. (Lk 2:40)

Kääntäjän on jättänyt tuhansien käsikirjoituksien sanalle "pneumati" antaman massiivisen tuen huomiota vaille ja jättänyt sanan "pneumati" huomioimatta. Vai tuliko Jeesuksesta joku gladiaattorityyppinen, aivoton supermies? Epäilen vahvasti, että tämä aleksandrialais-roomalainen teksti on niin kaukana asian ytimestä, että on vielä katsottava, mitä Biblia 1776:ssa sanotaan:

Mutta lapsi kasvoi ja voimistui hengessä (εκραταιουτο TSBπνευματι), ja täytettiin viisaudella; ja Jumalan armo (και χαρις θεου) oli hänen kanssansa. (Lk 2:40, Biblia 1776 mukaan)

Ahaa. Siinähän se oli. Jeesuksen vahvistuminen olikin hengellistä vahvistumista.

Otetaan sitten esille kriittisen laitoksen teksti, johon on merkitty molempien vaihtoehtojen kreikankieliset vastineet. Biblian teksti vastaa syyrialais-kreikkalaista tekstiperinnettä, jota tässä vertailevassa laitoksessa edustavat merkinnällä T ja S esitetyt laitokset sekä myös B, erotukseksi merkinnällä A merkityistä, Vatikaanin agenttien käyttämästä Aleksandrialaisesta lukutavasta:

Luk 2:40

(GNT-V) το δε παιδιον ηυξανεν και εκραταιουτο TSBπνευματι πληρουμενον Aσοφια TSBσοφιας και χαρις θεου ην επ αυτο

Vatikaanin agenttien mukaan Jeesus "vahvistui", mutta Raamatun mukaan Jeesus "vahvistui hengessä". Ero on huomattava, koska oikean Raamatun mukaan Jeesuksen varttuminen kosketti hänen ruumistaan (kasvoi), henkeään (voimistui hengessä), ja sieluaan (täytettiin viisaudella). Jättämällä sanan "hengessä" pois käännöksistään paholaisen maailmanjärjestyksen agentit ovat itse asiassa kieltäneet Jeesuksen jumaluuden.

Englantilainen KJV ja venäläinen RST kertovat, että Jeesus tuli vahvaksi hengessä (engl.) ja vahvistui hengessä (ven.):

(KJV+) And1161 the3588 child3813 grew,837 and2532 waxed strong2901 in spirit,4151 filled4137 with wisdom:4678 and2532 the grace5485 of God2316 was2258 upon1909 him.846

(RST) Младенец же возрастал и укреплялся духом, исполняясь премудрости, и благодать Божия была на Нем.

Kirkkoraamatun m-38 teksti Jeesuksen nuoruusvuosista jatkuu, ja jakeesta Lk 2:52 löydämme taas sanan "armo":

2:41 Ja hänen vanhempansa matkustivat joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlille.
2:42 Hänen ollessaan kaksitoistavuotias he niinikään vaelsivat ylös sinne juhlan tavan mukaan.
2:43 Ja kun ne päivät olivat kuluneet ja he lähtivät kotiin, jäi poikanen Jeesus Jerusalemiin, eivätkä hänen vanhempansa sitä huomanneet.
2:44 He luulivat hänen olevan matkaseurueessa ja kulkivat päivänmatkan ja etsivät häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta;
2:45 mutta kun eivät löytäneet, palasivat he Jerusalemiin etsien häntä.
2:46 Ja kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet pyhäköstä, jossa hän istui opettajain keskellä kuunnellen heitä ja kysellen heiltä.
2:47 Ja kaikki, jotka häntä kuulivat, ihmettelivät hänen ymmärrystänsä ja vastauksiansa.
2:48 Ja hänet nähdessään hänen vanhempansa hämmästyivät, ja hänen äitinsä sanoi hänelle: "Poikani, miksi meille näin teit? Katso, sinun isäsi ja minä olemme huolestuneina etsineet sinua."
2:49 Niin hän sanoi heille: "Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun pitää niissä oleman, mitkä minun Isäni ovat?"
2:50 Mutta he eivät ymmärtäneet sitä sanaa, jonka hän heille puhui.
2:51 Ja hän lähti heidän kanssansa ja tuli Nasaretiin ja oli heille alamainen. Ja hänen äitinsä kätki kaikki nämä sanat sydämeensä.
2:52 Ja Jeesus varttui viisaudessa ja iässä (εν Aτη σοφια και ηλικια) ja armossa (και χαριτι) Jumalan ja ihmisten edessä. (Lk 2:41-42)


#Lk 2:52

Ja Jeesus varttui viisaudessa ja iässä (εν Aτη σοφια και ηλικια) ja armossa (και χαριτι) Jumalan ja ihmisten edessä. (Lk 2:52)

Myös tässä on tuotu esille se, että Jeesuksen varttuminen (kts. prokópto, Juuson sivulta 457) kosketti kolmea asiaa, mutta jälleen kerran käännös on puutteellinen, johtuen siitä, että lähdetekstin sanalla "ilikia" on kaksi merkitystä: ikä ja koko. Juuson sanakirja kertoo:

ηλικία, ας, η,

(ηλιξ tδysikäinen, samanikäinen)

- 1) ikä, elämän ikä, παρα καιρον ηλικίας ikδnsä ajan ulkopuolella, s. o. ulkopuolella sitä ijän aikaa, joka on lasten synnyttämiselle sopiva Hepr. 11:11;

täysikäisyys, εχειν ηλικίαν olla tδysikäinen Joh 9:21. 23;

jhnkin sopiva ikä, c. gen. rei, johon on sopiva, του πληρώματος του Χριστου Kristuksen tδydellisyyden ikä, s. o. ikä, jossa olemme sopivat omistamaan Kristuksen täydellisyyttä (katso πλήρομα) Ef. 4:13

- 2) ruumiin koko, koko, varsi Matth. 6:27. Luuk. 2:52. 12:25. 19:3.

Valmis ihminen koostuu hengestä, sielusta ja ruumiista. Ruumiin koko kasvaa iän myötä, mutta iän lisääntyminen on mainittu jo jakeessa 42; kyse on siis ruumiillisesta kasvusta. Viisaus on selvästi sieluun liittyvä asia. Ihmisen kolmas komponentti on henki, mutta odotetun sanan "pneuma", henki, asemesta Luukkaan jakeessa 2:52 löydämme sanan armo, mikä ilmoittaa sen, minkälaisessa hengessä Jeesus oli liikkeellä. Katsotaan lähdetekstit ja referenssikäännökset:

Luk 2:52

(GNT-V) και ιησους προεκοπτεν Aεν Aτη σοφια και ηλικια και χαριτι παρα θεω και ανθρωποις

(KJV+) And2532 Jesus2424 increased4298 in wisdom4678 and2532 stature,2244 and2532 in favor5485 with3844 God2316 and2532 man.444

(RST) Иисус же преуспевал в премудрости и возрасте и в любви у Бога и человеков.

Englantilainen KJV kääntää sanan "ilikia" kooksi, mutta venäläinen RST iäksi. Kumpikin käännös on silti siltä osin teknisesti oikein. Sanan haris, armo, osalta ovat molemmat referenssikäännökset hakoteillä. KJV vääntää armon suosioksi ja venäläinen rakkaudeksi. Vuoden 1776 suomalainen käännös on siltä osin selvempi:

Ja Jeesus menestyi viisaudessa ja ijässä ja armossa Jumalan ja ihmisten edessä.

Voimme tässä vielä muistella, mitä Vanhassa Testamentissa sanottiin Nooasta. Se oli niin, että Nooa löysi armon Jumalan kasvoista, eikä niinkuin kr-38 kääntää. Ei Jumalan armo pudonnut Nooan eteen kuin kultaraha taivaasta, vaan hän löysi sen, mitä etsi. Samoin teki Jeesus. Hän halusi aina olla siellä, missä hänen Isänsä on.

 

#Lk 4:22

Jeesus luki Jesajan kirjaa tavalla, joka pani kuulijat ihmettelemään.


Ja kaikki lausuivat hänestä hyvän todistuksen ja ihmettelivät niitä armon sanoja (επι τοις λογοις της χαριτος), jotka hänen suustansa lähtivät; ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Joosefin poika?" (Lk 4:22)

Raamatun ja egyptiläis-roomalaisen koulukunnan tekstien erot ovat kosmeettisia ja erot vertailukäännösten välillä pieniä:

Luk 4:22

(GNT-V) και παντες εμαρτυρουν αυτω και εθαυμαζον επι τοις λογοις της χαριτος τοις εκπορευομενοις εκ του στοματος αυτου και ελεγον Aουχι TSBουχ TSBουτος TSBεστιν TSBο υιος Aεστιν ιωσηφ Aουτος

(KJV+) And2532 all3956 bare him witness,3140, 846 and2532 wondered2296 at1909 the3588 gracious5485 words3056 which proceeded1607 out of1537 his846 mouth.4750 And2532 they said,3004 Is2076 not3756 this3778 Joseph's2501 son?5207

(RST) И все засвидетельствовали Ему это, и дивились словам благодати, исходившим из уст Его, и говорили: не Иосифов ли это сын?

Tässä vaiheessa Jeesus oli käynyt kasteella, ottanut vastaan Pyhän Hengen, paastonnut 40 vuorokautta, ollut saatanan kiusattava ja tullut sitten kiusauksista voittajana takaisin Nasaretiin.

4:16 Ja hän saapui Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapatinpäivänä synagoogaan ja nousi lukemaan.
4:17 Niin hänelle annettiin profeetta Esaiaan kirja, ja kun hän avasi kirjan, löysi hän sen paikan, jossa oli kirjoitettuna:
4:18 "Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille; hän on lähettänyt minut saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen,
4:19 saarnaamaan Herran otollista vuotta".
4:20 Ja käärittyään kirjan kokoon hän antoi sen palvelijalle ja istuutui; ja kaikkien synagoogassa olevien silmät olivat häneen kiinnitetyt.
4:21 Niin hän rupesi puhumaan heille: "Tänä päivänä tämä kirjoitus on käynyt toteen (πεπληρωται) teidän korvainne kuullen".
4:22 Ja kaikki lausuivat hänestä hyvän todistuksen ja ihmettelivät niitä armon sanoja (επι τοις λογοις της χαριτος), jotka hänen suustansa lähtivät; ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Joosefin poika?" (Lk 4:16-22)

Armon sanojen sisältö kävi ilmi niistä sanoista, jotka Jeesus kirjakääröstä luki. Jeesuksen lukeman ennustuksen mukaan Pyhän Hengen antamin valtuuksin "voideltu julistamaan evankeliumia köyhille

ja lähetetty":

+ saarnaamaan vangituille vapautusta;

+ saarnaamaan sokeille näkönsä saamista,

+ päästämään sorretut vapauteen;

+ saarnaamaan Herran otollista vuotta.

Mutta hetkinen. Tästä puuttuu nyt jotakin. Katsotaan, mitä perinteisen Raamatun käsikirjoituksista käännetystä vuoden 1776 laitoksessa sanotaan:

4:18 Herran Henki on minun päälläni, sentähden on hän minun voidellut* ja lähettänyt minun saarnaamaan köyhille hyvää sanomaa, parantamaan särjetyitä sydämiä, saarnaamaan vangeille lunastusta ja sokeille näkönsä jälleen saamista, särjetyitä vapauteen saattamaan.

4:19 Saarnaamaan Herran otollista vuotta.

Teksti on se toimeksianto, jonka Jeesus oli Isältä saanut. Olisi suuri pettymys, jollei Jeesus pystyisi parantamaan särkyneitä sydämiä. Kun Jeesus lähti tästä eteenpäin, hän puhui "armon sanoja", jotka toteutuivat konkreettisella tavalla ihmisten elämässä. Toiminnassa oli se sama luomisvoima, jolla maailma luotiin. Sanassa oli voima, joka toteutti itsensä. Koska teksti on tärkeä, tarkistamme vielä jakeiden 4:18-19 lähdetekstit ja vertailukäännökset:

(GNT-V) πνευμα κυριου επ εμε ου BAεινεκεν TSενεκεν εχρισεν με BAευαγγελισασθαι TSευαγγελιζεσθαι πτωχοις απεσταλκεν με TSBιασασθαι TSBτους TSBσυντετριμμενους TSBτην TSBκαρδιαν κηρυξαι αιχμαλωτοις αφεσιν και τυφλοις αναβλεψιν αποστειλαι τεθραυσμενους εν αφεσει κηρυξαι ενιαυτον κυριου δεκτον

(KJV+) The Spirit4151 of the Lord2962 is upon1909 me,1691 because3739, 1752 he hath anointed5548 me3165 to preach the gospel2097 to the poor;4434 he hath sent649 me3165 to heal2390 the3588 brokenhearted,4937, 2588 to preach2784 deliverance859 to the captives,164 and2532 recovering of sight309 to the blind,5185 to set649 at1722 liberty859 them that are bruised,2352 To preach2784 the acceptable1184 year1763 of the Lord.2962

(RST) Дух Господень на Мне; ибо Он помазал Меня благовествовать нищим, и послал Меня исцелять сокрушенных сердцем, проповедывать пленным освобождение, слепым прозрение, отпустить измученных на свободу, проповедывать лето Господне благоприятное.

Jos Jeesus olisi toiminut ilman Jumalan antamia valtuuksia, hänen sanansa eivät olisi toteutuneet, emmekä me tietäisi tänä päivänä Jeesuksesta yhtään mitään. Mutta koska Jumala edelleen toimii Pyhässä Hengessä keskuudessamme, me saamme aina vain uutta näyttöä siitä, miten Jumala parantaa, eheyttää, sitoo särjettyjä sydämiä, vapauttaa saatanan vallasta ja antaa toivon, joka toteutuu uskon kautta Jeesuksessa Kristuksessa.

Jeesuksen Nasaretin synagogassa lukema teksti oli Jesajan luvusta 61, mutta hän lopetti lukemisensa strategisesti tärkeässä kohdassa. Jos Jeesus olisi jatkanut lukemista, hän olisi joutunut lukemaan tämän:

ja meidän Jumalamme kostonpäivää (Kts. Jes 61:2)

Ennenkuin Jumala panee tuomionsa täytäntöön, hän antaa tuomitulle mahdollisuuden hakea armoa. Armo ei ole ilmaista, mutta maksupuolen Jeesus otti itse hoitaakseen. Ihmisen on kuitenkin valittava, antaako hän sovittaa itsensä Jumalan kanssa. Monet jättävät mahdollisuutensa käyttämättä, kuka mistäkin syystä, mutta jos joku suostuu ehtoihin, hän voi lukea Jesajan kirjan luvun 61 loppuun saakka.

Jesajan 61. luvun teksti jatkuu:

lohduttamaan kaikkia murheellisia, panemaan Siionin murheellisten päähän - antamaan heille - juhlapäähineen tuhkan sijaan, iloöljyä murheen sijaan, ylistyksen vaipan masentuneen hengen sijaan; ja heidän nimensä on oleva "vanhurskauden tammet", "Herran istutus", hänen kirkkautensa ilmoitukseksi. (Kts. Jes 61:2-3)

Sanat "hänen kirkkautensa ilmoitukseksi" on Vanhan testamentin ilmoituksista lähinnä sitä, mitä kolmeen kertaan sanotaan ihmiselon päämäärästä Efesolaiskirjeen ensimmäisessä luvussa:

1:3 Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa,
1:4 niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa,
1:5 edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan,
1:6 sen armonsa kirkkauden kiitokseksi, minkä hän on lahjoittanut meille siinä rakastetussa,
1:7 jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan.
1:8 Tätä armoa hän on ylenpalttisesti antanut meille kaikkinaiseksi viisaudeksi ja ymmärrykseksi,
1:9 tehden meille tiettäväksi sen tahtonsa salaisuuden, että hän, päätöksensä mukaan, jonka hän oli nähnyt hyväksi itsessään tehdä -
1:10 siitä armotaloudesta, minkä hän aikojen täyttyessä aikoi toteuttaa, - oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaikki, mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä.
1:11 Hänessä me myös olemme saaneet perintöosan, ollen siihen edeltämäärätyt hänen aivoituksensa (prothesis: suunnitelmansa) mukaan, hänen, joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan,
1:12 että me olisimme hänen kirkkautensa kiitokseksi, me, jotka jo edeltä olimme panneet toivomme Kristukseen.
1:13 Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti,
1:14 sen, joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi - hänen kirkkautensa kiitokseksi. (Ef 1:3-14)

Armo on Jumalan valtakunnan keskeinen periaate. Luukkaan kuudennessa luvussa Jeesus antaa valtakuntaan kutsutuille seuraajilleen opetusta siitä, mitä armo on.

 

#Lk 6:32-36

Luukkaan kuudes luku alkaa kertomuksella viljapellosta ja kahdestatoista näkyleivästä (kr. prothesis), jonka jälkeen Jeesus nousee vuorelle ja valitsee kaksitoista opetuslasta, joiden kanssa hän laskeutuu muiden oppilaittensa ja kansan luo, parantaa sairaita ja pitää kuuluisan vuorisaarnansa. Sen alusta me löydämme tikapuut taivaaseen. Hyvissä lähtöasemissa ovat ne, jotka eivät ole itseriittoisia, vaan tuntevat olevansa hengellisesti köyhiksi. He murehtivat vallitsevaa asiaintilaa. Kuultuaan Jumalan valtakunnan evankeliumin, heissä syntyy toivo. Uskomalla Jumalaan he saavat olla itse hiljaa ja kuitenkin he tietävät perivänsä maan. Oikeudenmukaisuuden kaipuukin tulee tyydytetyksi, kun he tulevat tietämään Jumalan suunnitelman ja näkevät, miten se jo nyt etenee. Mutta kehitys ei pääty vielä. Jumalan rakkauden tunteminen tekee heistä laupeita ja he tekevät rauhan Jumalan kanssa. He eheytyvät ja saavat syntinsä anteeksi, niin että he voivat ottaa vastaan Jumalan lahjan, Pyhän hengen, mikä tekee heistä Jumalan lapsia, armon ihmisiä. Tämä maailma kuitenkin vainoaa Jumalaa, ja kaikkea mitä Jumalasta on, mutta Jumalan lapsina heillä onkin jo Rauhan valtakunta.

6:20 Ja hän nosti silmänsä opetuslastensa puoleen ja sanoi: "Autuaita olette te, köyhät, sillä teidän on Jumalan valtakunta.
6:21 Autuaita te, jotka nyt isoatte, sillä teidät ravitaan! Autuaita te, jotka nyt itkette, sillä te saatte nauraa!
6:22 Autuaita olette te, kun ihmiset vihaavat teitä ja erottavat teidät yhteydestään ja herjaavat teitä ja pyyhkivät pois teidän nimenne ikäänkuin jonkin pahan - Ihmisen Pojan tähden.
6:23 Iloitkaa (BAχαρητε TSχαιρετε) sinä päivänä, riemuun ratketkaa (σκιρτησατε); sillä katso, teidän palkkanne on suuri taivaassa; sillä näin tekivät heidän isänsä profeetoille.
6:24 Mutta voi teitä, te rikkaat, sillä te olette jo saaneet lohdutuksenne!
6:25 Voi teitä, jotka nyt olette kylläiset, sillä teidän on oleva nälkä! Voi teitä, jotka nyt nauratte, sillä te saatte murehtia ja itkeä!
6:26 Voi teitä, kun kaikki ihmiset puhuvat teistä hyvää! Sillä niin tekivät heidän isänsä väärille profeetoille.
6:27 Mutta teille, jotka kuulette, minä sanon: rakastakaa (αγαπατε) vihollisianne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat,
6:28 siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden edestä, jotka teitä parjaavat.
6:29 Jos joku lyö sinua poskelle, tarjoa hänelle toinenkin, ja jos joku ottaa sinulta vaipan, älä häneltä kiellä ihokastasikaan.
6:30 Anna jokaiselle, joka sinulta anoo, äläkä vaadi takaisin siltä, joka sinun omaasi ottaa.
6:31 Ja niinkuin te tahdotte ihmisten teille tekevän, niin tehkää tekin heille.

Vuorisaarnan keskeinen osa on opetus Jumalan armosta ja siinä, jos mistä, löydämme määritelmän Jumalan armosta. Käännöksestä me emme tätä määritelmää kuitenkaan löydä, ennen kuin korjaamme ilmeisen tahalliset käännösvirheet jakeista Lk 6:32-36:


6:32 Ja jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mitä kiitosta teille siitä tulee (ποια υμιν χαρις εστιν)? Rakastavathan syntisetkin niitä, jotka heitä rakastavat.
6:33 Ja jos teette hyvää niille, jotka teille hyvää tekevät, mitä kiitosta teille siitä tulee (ποια υμιν χαρις εστιν)? Niinhän syntisetkin tekevät.
6:34 Ja jos te lainaatte niille, joilta toivotte saavanne takaisin, mitä kiitosta teille siitä tulee (ποια υμιν χαρις εστιν)? Syntisetkin lainaavat syntisille saadakseen saman verran takaisin.
6:35 Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa, toivomatta saavanne mitään takaisin; niin teidän palkkanne on oleva suuri, ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on hyvä kiittämättömille (επι τους αχαριστους - armottomille) ja pahoille.
6:36 Olkaa armahtavaiset (γινεσθε TSBουν οικτιρμονες - olkaa siis armahtavaiset), niinkuin teidän Isänne on armahtavainen (οικτιρμων εστιν). (Lk 6:20-36)

Jeesuksen vuorisaarna kesti ehkä päivän tai kaksi. Luukkaan esitys on parin sivun pituinen, eikä se Matteuksellakaan varsin pitkä ole. Luukkaan esityksessä käytetään runsaasti sanaa agape, rakkaus, ja agapao, rakastaa, joita käytetään silloin kun kysymys on pyyteettömästä rakkaudesta. Johannes menee vielä pitemmälle; hän ei paljon käytä sanaa armo, sillä hänen evankeliuminsa on esitys Jeesuksesta, joka on itse "täynnä armoa ja rakkautta". Mutta palataan vielä noihin keskeisiin jakeisiin, joilla itsekkyyteen perustuva elämäntapa torjutaan Pyhän Hengen vaikuttaman elämäntavan teiltä:

6:32 Ja jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mitä kiitosta teille siitä tulee (ποια υμιν χαρις εστιν)? Rakastavathan syntisetkin niitä, jotka heitä rakastavat.
6:33 Ja jos teette hyvää niille, jotka teille hyvää tekevät, mitä kiitosta teille siitä tulee (ποια υμιν χαρις εστιν)? Niinhän syntisetkin tekevät.
6:34 Ja jos te lainaatte niille, joilta toivotte saavanne takaisin, mitä kiitosta teille siitä tulee (ποια υμιν χαρις εστιν)? Syntisetkin lainaavat syntisille saadakseen saman verran takaisin.

Armo on kaikissa kolmessa kohdassa käännetty kiitokseksi. Se ei povaa hyvää. Jos Luukas olisi todella halunnut puhua kiitoksesta, hän olisi käyttänyt sanaa euharistia, kts Juuson sanakirjan sivu 207, mikä sekin on vähän luultavaa, sillä kiitos on tässä yhteydessä käytettynä liian banaali ilmaisu. Todennäköinen sana siinä tapauksessa olisi ollut ylistys, esimerkiksi sanoilla eulogia tai epainos, kts. Juuson sivu 176, ilmaistuna.

Kiitos on pelkkä lahjan kuittaus. Ei kiitos ja ylistys ole ollenkaan pahasta, mutta Jumalan tahto on, että hänen lapsensa pystyvät ei ainoastaan ottamaan vastaan, vaan myös osoittamaan armoa:

6:35 Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa, toivomatta saavanne mitään takaisin; niin teidän palkkanne on oleva suuri, ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on hyvä kiittämättömille (επι τους αχαριστους - armottomille) ja pahoille (και πονηρους).

Jakeen 6:36 suomennoksessa käytetty sana "armahtavainen" muistuttaa erehdyttävästi sanaa armo, mutta lähdetekstin sana oiktirmon tarkoittaa säälivää, armahtavaista, laupiasta, ja armollista; kts Juuson sanakirjan sivu 368.


6:36 Olkaa (γινεσθε TSBουν - Olkaa siis) armahtavaiset (οικτιρμονες), niinkuin teidän Isänne on armahtavainen (οικτιρμων εστιν). (Lk 6:32-36)

Myös tavallisesti hyviksi tunnustetut käännökset KJV ja RST ovat paitsi virheellisiä, myös epäloogisia sen tähden, että sana haris, armo, on niissäkin tulkittu kiitokseksi (engl.) ja kiitollisuudeksi (ven.), niin että kiitos näyttää olevan ikään kuin maksuväline, jolla Jumalan armo ostetaan:

Luk 6:32

(GNT-V) και ει αγαπατε τους αγαπωντας υμας ποια υμιν χαρις εστιν και γαρ οι αμαρτωλοι τους αγαπωντας αυτους αγαπωσιν

(KJV+) For2532 if1487 ye love25 them which love25 you,5209 what4169 thank5485 have2076 ye?5213 for1063 sinners268 also2532 love25 those that love25 them.846

(RST) И если любите любящих вас, какая вам за то благодарность? ибо и грешники любящих их любят.

Luk 6:33

(GNT-V) και Aγαρ εαν αγαθοποιητε τους αγαθοποιουντας υμας ποια υμιν χαρις εστιν και TSBγαρ οι αμαρτωλοι το αυτο ποιουσιν

(KJV+) And2532 if1437 ye do good15 to them which do good15 to you,5209 what4169 thank5485 have2076 ye?5213 for1063 sinners268 also2532 do4160 even2532 the3588 same.846

(RST) И если делаете добро тем, которые вам делают добро, какая вам за то благодарность? ибо и грешники то же делают.

Luk 6:34

(GNT-V) και εαν Aδανισητε TSBδανειζητε παρ ων ελπιζετε Aλαβειν TSBαπολαβειν ποια υμιν χαρις Aεστιν TSBεστιν και TSBγαρ TSοι αμαρτωλοι αμαρτωλοις Aδανιζουσιν TSBδανειζουσιν ινα απολαβωσιν τα ισα

(KJV+) And2532 if1437 ye lend1155 to them of3844 whom3739 ye hope1679 to receive,618 what4169 thank5485 have2076 ye?5213 for1063 sinners268 also2532 lend1155 to sinners,268 to2443 receive618 as much again.2470

(RST) И если взаймы даете тем, от которых надеетесь получить обратно, какая вам за то благодарность? ибо и грешники дают взаймы грешникам, чтобы получить обратно столько же.

Luk 6:35

(GNT-V) πλην αγαπατε τους εχθρους υμων και αγαθοποιειτε και Aδανιζετε TSBδανειζετε μηδεν απελπιζοντες και εσται ο μισθος υμων πολυς και εσεσθε υιοι TSτου υψιστου οτι αυτος χρηστος εστιν επι τους αχαριστους και πονηρους

(KJV+) But4133 love25 ye your5216 enemies,2190 and2532 do good,15 and2532 lend,1155 hoping for nothing again;560, 3367 and2532 your5216 reward3408 shall be2071 great,4183 and2532 ye shall be2071 the children5207 of the3588 Highest:5310 for3754 he846 is2076 kind5543 unto1909 the3588 unthankful884 and2532 to the evil.4190

(RST) Но вы любите врагов ваших, и благотворите, и взаймы давайте, не ожидая ничего; и будет вам награда великая, и будете сынами Всевышнего; ибо Он благ и к неблагодарным и злым.

Luk 6:36

(GNT-V) γινεσθε TSBουν οικτιρμονες καθως Aκαι TSBκαι ο πατηρ υμων οικτιρμων εστιν

(KJV+) Be1096 ye therefore3767 merciful,3629 as2531 your5216 Father3962 also2532 is2076 merciful.3629

(RST) Итак, будьте милосерды, как и Отец ваш милосерд.

Vertailukäännöksistä näkyy, että jo vuonna 1611 kääntäjät ovat yrittäneet alentaa rimaa lukijakuntansa käsityskyvyn tasolle, ja näin luopuneet pyrkimyksestä kohottaa lukijakuntansa käsityskykyä Raamatun ajatusmaailman tasolle. Eli osattiin se temppu jo ennen Hortin ja Nidan teorioiden julkaisemistakin.

 

#Lk 17:9

Vanha Testamentti kertoo sen, miksi ihmisellä ei ole mitään oikeuksia. Ihmisen toivoton tila tulee esiin muutenkin: jokainen ihminen kuolee. Synnin vallassa ei kukaan elä muuta kuin psykosomaattista elämää ja sekin on vain prosessi, jonka jokainen päivä tuo synnin uhrin lähemmäksi kuolemaa. Kristuksessa kaikki muuttuu. Pyhä Henki tekee ihmisen armon ihmiseksi ja tunnusmerkkinä tästä on kyky antaa anteeksi. Luukkaan luvussa 17 Jeesus nostaa asian esille, jonka jälkeen opetuslapset sanovat: "Lisää meille uskoa", johon Jeesus, kr-38 mukaan vastaa näin:

17:5 Ja apostolit sanoivat Herralle: "Lisää meille uskoa".
17:6 Niin Herra sanoi: "Jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte sanoa tälle silkkiäispuulle: 'Nouse juurinesi ja istuta itsesi mereen', ja se tottelisi teitä.
17:7 Jos jollakin teistä on palvelija kyntämässä tai paimentamassa, sanooko hän tälle tämän tullessa pellolta: 'Käy heti aterialle'?
17:8 Eikö hän pikemminkin sano hänelle: 'Valmista minulle ateria, vyöttäydy ja palvele minua, sillä aikaa kuin minä syön ja juon; ja sitten syö ja juo sinä'?
17:9 Ei kaiketi hän kiitä palvelijaa (μη TSBχαριν εχει Aχαριν τω δουλω TSBεκεινω) siitä, että tämä teki, mitä oli käsketty?
17:10 Niin myös te, kun olette tehneet kaiken, mitä teidän on käsketty tehdä, sanokaa: 'Me olemme ansiottomia palvelijoita; olemme tehneet vain sen, minkä olimme velvolliset tekemään'."

Älä kuitenkaan ymmärrä tätä tekstiä väärin. Ihminen on tosin velvollinen tekemään kaiken oikein, mutta vaikka hän siinä onnistuisikin, on se vähäistä verrattuna Jumalan armoon, jolla Jumala haluaa kunnioittaa niitä, jotka rakastavat Hänen Poikaansa.

Ei kaiketi hän kiitä palvelijaa (μη TSBχαριν εχει Aχαριν τω δουλω TSBεκεινω) siitä, että tämä teki, mitä oli käsketty? (Lk 17:9)

Puhe velvollisuudesta ei ole muotia, ja eivätkä synnin orjat tunnusta olevansa synnin orjia:

Ei kaiketi hän kiitä palvelijaa (μη TSBχαριν εχει Aχαριν τω δουλω TSBεκεινω - ei kai hän osoita armoa orjalle) siitä , että tämä teki, mitä oli käsketty? (Lk 17:9)

Vaikka jakeen Lk 17:9 lähdetekstit eivät puhu kiitoksesta, vaan armosta, kääntävät myös KJV ja RST sanan haris kiitokseksi:

Luk 17:9

(GNT-V) μη TSBχαριν εχει Aχαριν τω δουλω TSBεκεινω οτι εποιησεν τα διαταχθεντα TSαυτω TSBου TSBδοκω

(KJV+) Doth he thank2192, 3361, 5485 that1565 servant1401 because3754 he did4160 the things that were commanded1299 him?846 I think1380 not.3756

(RST) Станет ли он благодарить раба сего за то, что он исполнил приказание? Не думаю.

Virheellisten käännösten tekijät eivät ole halunneet ymmärtää, että vaikka orjan isäntä kuinka kiittäisi ja palkitsisi orjaansa, hän tekee siinä vain sen, mikä kuuluu hänen velvollisuuksiinsa. Mutta Jeesus ei puhu tässä siitä, vaan armosta. Armo on paljon enemmän.

Armon ja ansaitun kiitoksen välillä on järkyttävän suuri ero, niin suuri, että yksi Paavalin kirjeistä, kirje Galatalaisille, on kokonaan tämän asian selostamista. Jumala ei anna armoa mistään ihmisen tekemästä työstä. Armo tulee kokonaan siitä, että Kristus täytti lain. Tekisitpä sinä kuinka paljon hyviä töitä tahansa, et sinä sillä armoa hanki. Mikään ihmisen tekemä ei riitä ihmisen sielun lunastukseen, ei, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman ja yrittäisi ostaa sillä itseänsä vapaaksi synnistä.

Jumala hyväksyy, tai vanhurskauttaa, kuten vähän vanhahtavasti sanotaan, ihmisen vain Jeesuksen ansion perusteella:

16:24 Silloin Jeesus sanoi opetuslapsillensa: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.
16:25 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä (sielunsa - την ψυχην αυτου), hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä (sielunsa - την ψυχην αυτου) minun tähteni, hän löytää sen.
16:26 Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman (τον κοσμον ολον), mutta saisi sielullensa (την δε ψυχην αυτου) vahingon? Taikka mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi (ανταλλαγμα της ψυχης αυτου)?
16:27 Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa (doksa: kunnia, glory, slava) enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan.
16:28 Totisesti minä sanon teille: tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät Ihmisen Pojan tulevan kuninkuudessaan." (Mt 16:24-28).

Liittyminen Jeesukseen edellyttää itsensä kieltämistä, kts. Mt 16:24-26, mutta juuri siitä syystä, että Jeesuksen liittolaiset kieltävät itsensä he pääsevät osalliseksi Jeesuksen ansiosta ja saavat Pyhän Hengen uskon kautta Jeesukseen Kristukseen. Palkka on eri asia, ja se saadaan ansioista, kts. jakeet Mt 16:27-28. Mutta mikä Jumalan edessä luetaan ansioksi, onkin jo eri juttu. Ja siitähän tässä juuri oli kyse, vaikka opetuslapset eivät sitä heti ymmärtäneetkään, koska he tulkitsivat Jeesuksen vaatimuksen anteeksiannosta riippuvan uskon määrästä ja pyysivät Jeesusta lisäämään heille uskoa. Jeesus kuitenkin torjui ehdotuksen, ja pysyi vaatimuksessaan ilman uskon määrän lisäämistä:

17:1 Ja hän sanoi opetuslapsillensa: "Mahdotonta on, että viettelykset jäisivät tulematta; mutta voi sitä, jonka kautta ne tulevat!
17:2 Hänen olisi parempi, että myllynkivi pantaisiin hänen kaulaansa ja hänet heitettäisiin mereen, kuin että hän viettelee yhden näistä pienistä.
17:3 Pitäkää itsestänne vaari! Jos sinun veljesi tekee syntiä, niin nuhtele häntä, ja jos hän katuu, anna hänelle anteeksi.
17:4 Ja jos hän seitsemän kertaa päivässä tekee syntiä sinua vastaan ja seitsemän kertaa kääntyy sinun puoleesi ja sanoo: 'Minä kadun', niin anna hänelle anteeksi."
17:5 Ja apostolit sanoivat Herralle: "Lisää meille uskoa".
17:6 Niin Herra sanoi: "Jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte sanoa tälle silkkiäispuulle: 'Nouse juurinesi ja istuta itsesi mereen', ja se tottelisi teitä.
17:7 Jos jollakin teistä on palvelija kyntämässä tai paimentamassa, sanooko hän tälle tämän tullessa pellolta: 'Käy heti aterialle'?
17:8 Eikö hän pikemminkin sano hänelle: 'Valmista minulle ateria, vyöttäydy ja palvele minua, sillä aikaa kuin minä syön ja juon; ja sitten syö ja juo sinä'?
17:9 Ei kaiketi hän kiitä palvelijaa (μη TSBχαριν εχει Aχαριν τω δουλω TSBεκεινω) siitä, että tämä teki, mitä oli käsketty?
17:10 Niin myös te, kun olette tehneet kaiken, mitä teidän on käsketty tehdä, sanokaa: 'Me olemme ansiottomia palvelijoita; olemme tehneet vain sen, minkä olimme velvolliset tekemään'." (Lk 17:1-10)

Olisihan se tietysti rehvakasta esiintyä sellaisena uskon miehenä, joka paiskii kallioita ja siirtelee silkkiäispuita merten taa ja vihamiesten niskaan, mutta niin suurta uskoa ei anneta kenellekään, joka ei ensin opi kuuliaisuutta Jumalan tahdolle. Armon ihmisen parhaita tuntomerkkejä on anteeksiantava mieli, jonka kassakone ei ole ohjelmoitu räjähtämään tietyn limiitin täyttyessä.

Ei kaiketi hän kiitä palvelijaa (μη TSBχαριν εχει Aχαριν τω δουλω TSBεκεινω - ei kai hän osoita armoa orjalle) siitä , että tämä teki, mitä oli käsketty? (Lk 17:9)

#Lk 18:13

Luukkaan luvusta 18 löydämme verbin "ilasthikomai", joka käännöksen mukaan tarkoittaa samaa kuin olla armollinen:


Mutta publikaani seisoi taampana eikä edes tahtonut nostaa silmiään taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: "Jumala, ole minulle syntiselle armollinen (ο θεος ιλασθητι μοι τω αμαρτωλω) ". (Lk 18:13)

Juuson sanakirjassa "ilasthikomai" löytyy sivulta 245:

ιλάσκομαι,

aor 1 ιλάσθην,

(ίλαος)

lepyttää, sovittaa, τάς αμαρτίας Hepr. 2:17; pass. olla lepytetty, olla armollinen, c. dat. rei vel pers. ιλάσθητί μοι ole minulle armollinen! Luuk. 18:13.

Irrallisesta lauseesta ei näy, millä perusteella publikaani pyytää Jumalan armoa. Näkyisiköhän se tekstiyhteydestä:

18:9 Niin hän puhui vielä muutamille, jotka luottivat itseensä, luullen olevansa vanhurskaita, ja ylenkatsoivat muita, tämän vertauksen:
18:10 "Kaksi miestä meni ylös pyhäkköön rukoilemaan, toinen fariseus ja toinen publikaani.
18:11 Fariseus seisoi ja rukoili itsekseen näin: 'Jumala, minä kiitän (ευχαριστω) sinua, etten minä ole niinkuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, enkä myöskään niinkuin tuo publikaani.
18:12 Minä paastoan kahdesti viikossa; minä annan kymmenykset kaikista tuloistani.'
18:13 Mutta publikaani seisoi taampana eikä edes tahtonut nostaa silmiään taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen'.
18:14 Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskaampana kuin se toinen; sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään."
18:15 Ja he toivat hänen tykönsä myös pieniä lapsia, että hän koskisi heihin; mutta sen nähdessään opetuslapset nuhtelivat tuojia.
18:16 Mutta Jeesus kutsui lapset tykönsä ja sanoi: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.
18:17 Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle." (Lk 18:9-17)

Näkyihän se, ja selvästi näkyikin. Publikaani tunnusti olevansa syntinen, joka onkin välttämätöntä jos mieli päästä Jumalan velkasaneeraukseen. Vertailukohtana esitetty uskonnollinen mies edustaa mitä tahansa uskontoa, sillä jokaisen uskonnon pyrkimyksenä on saada jonkinlaisen jumalan hyväksyntä omilla ansioilla ja omin ehdoin.

Jakeen Lk 18:13 lähdetekstit ja referenssikäännökset ovat:

Luk 18:13

(GNT-V) TSBκαι ο Aδε τελωνης μακροθεν εστως ουκ ηθελεν ουδε τους οφθαλμους Aεπαραι εις τον ουρανον TSBεπαραι αλλ ετυπτεν TSBεις το στηθος αυτου λεγων ο θεος ιλασθητι μοι τω αμαρτωλω

(KJV+) And2532 the3588 publican,5057 standing2476 afar off,3113 would2309 not3756 lift up1869 so much as3761 his eyes3788 unto1519 heaven,3772 but235 smote5180 upon1519 his848 breast,4738 saying,3004 God2316 be merciful2433 to me3427 a sinner.268

(RST) Мытарь же, стоя вдали, не смел даже поднять глаз на небо; но, ударяя себя в грудь, говорил: Боже! будь милостив ко мне грешнику!

KJV ja RST tekevät oikeutta lähdetekstin sanalle ilaskomai, kts. Strongin G2433, koska ne eivät puhu armosta vaan laupeudesta. Kun asiassa halutaan päästä eteenpäin, on meneteltävä evankeliumin periaatteiden mukaisesti, eli on usko ihmiseen vaihdettava uskoon, jonka perustana on Jumalan työ Kristuksessa.

Koska ehdin hakea Strongit esiin, niin annetaan niiden olla; jos niistä olisi jollekin vielä hyötyä:

G2433 ιλάσκομαι hilaskomai

Middle voice from the same as G2436; to conciliate, that is, (transitively) to atone for (sin), or (intransitively) be propitious: - be merciful, make reconciliation for.

G2436 ιλεως hileo¯s

Perhaps from the alternate form of G138; cheerful (as attractive), that is, propitious; adverbially (by Hebraism) God be gracious!, that is, (in averting some calamity) far be it: - be it far, merciful.

G138 αιρέομαι aihreomai

Probably akin to G142; to take for oneself, that is, to prefer. Some of the forms are borrowed from a cognate (ελλομαι hellomai), which is otherwise obsolete: - choose. Some of the forms are borrowed from a cognate hellomai, hel-lom-ahee; which is otherwise obsolete.

Jakeessa Lk 18:11 yllä tuli esiin sana euharisto, kiittää, joka myös on johdannainen sanasta hara, ilo. Kiitoksella ja armolla on siis yhteiset juuret, vaikka kummallakin niistä on oma merkityksensä.

 

Takaisin sivulle Armon sanat

tai

tästä Osmon kotisivulle