Kosmologiasta

op/2013-12-17

Paavali kirjoittaa siitä, että luomistyö todistaa Luojasta:

Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa, sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut. Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa, koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt. Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi. Sentähden Jumala on heidät, heidän sydämensä himoissa, hyljännyt saastaisuuteen, häpäisemään itse omat ruumiinsa, nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty iankaikkisesti, amen. (Rm 1:18-25)

Se oli selvästi sanottu. Ei tarvita kummostakaan ymmärrystä kun jo huomataan, ettei kosmologian todistus ole tehnyt ketään viisaaksi. Ja että asia olisi aivan selvä, tehdään vielä yksi kontrollikysymys:

Miten siis on? Olemmeko me parempia? Emme suinkaan. Mehän olemme edellä osoittaneet, että kaikki, niin hyvin juutalaiset kuin kreikkalaiset, ovat synnin alla, niinkuin kirjoitettu on: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan, ei ole ketään ymmärtäväistä (ο συνιων), ei ketään, joka etsii Jumalaa; kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään. (Rm 3:9-12)

Monet ovat ihmetelleet, miksi Raamatun alussa on ikään kuin kaksi luomiskertomusta. Ensimmäisessä luomiskertomuksessa, kts. 1.Ms 1:1-2:3 tehdään kaikki valmiiksi loppuun asti, siis viimeiseen, eli seitsemänteen päivään asti ja sanotaan, että sitten Jumala lepäsi. Sitten aloitetaan uudestaan ja kerrotaan:

Tämä on kertomus taivaan ja maan synnystä, kun ne luotiin. Siihen aikaan kun Herra Jumala teki maan ja taivaan, ei ollut vielä yhtään kedon pensasta maan päällä, eikä vielä kasvanut mitään ruohoa kedolla, koska Herra Jumala ei vielä ollut antanut sataa maan päälle eikä ollut ihmistä maata viljelemässä, vaan sumu nousi maasta ja kasteli koko maan pinnan. Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu. (1.Ms 2:4-7)

Luomiskertomuksista ensimmäinen on Jumalan suunnitelma, jonka hän toteutti Esikoisessaan Kristuksessa ennen aikojen alkua ja ennen sen esilletuomisen alkuakaan, mikä muuten ei muuten ole vieläkään täysin nähtävissä. Me elämme vielä keskellä kuudennen luomispäivän esillepanoa. Tästä Jumalan ennakkoon valmistamasta, ja ajassa näytille pantavasta suunnitelmasta Uusi Testamentti käyttää sanaa "prothesis". Siitä enemmän tekstissä Jumalan suunnitelma. Tässä kysymme vain: Missä Jumala oli silloin, kun hän ryhtyi toteuttamaan hankettaan? Ei ainakaan taivaissa, sillä maata sen enempää kuin taivaitakaan ei vielä ollut olemassa muualla, kuin Jumalan aivoituksissa. Vastaus löytyy Jesajan kirjasta:

Sillä näin sanoo Korkea ja Ylhäinen, jonka asumus on iankaikkinen ja jonka nimi on Pyhä: Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä ja niitten tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä henki, että minä virvoittaisin nöyrien hengen ja saattaisin särjettyjen sydämet eläviksi. (Jes 57:15)

Korkein on yksi Jumalan nimistä. Yhdistettynä sanaan "el", joka tarkoittaa jumalaa, siis mitä tahansa jumalaksi arvostettua asiaa tai kohdetta, syntyy termi ןוילע לא El Eljon, Korkein Jumala. Termi esiintyy ensimmäisen kerran kerrottaessa Aabrahamin tekemästä pelastusoperaatiosta, jonka tuloksena hän vapautti veljenpoikansa hyökkääjän kynsistä:

Kun hän oli paluumatkalla, voitettuaan Kedorlaomerin ja ne kuninkaat, jotka olivat tämän kanssa, meni Sodoman kuningas häntä vastaan Saaven laaksoon, jota sanotaan "Kuninkaan laaksoksi". Ja Melkisedek, Saalemin kuningas, toi leipää ja viiniä; hän oli Jumalan, Korkeimman, pappi (ve-hu kohen le-El Eljon). Ja hän siunasi hänet sanoen: "Siunatkoon Abramia Jumala Korkein (Baruk Avram le-El Eljon), taivaan ja maan luoja (kone shamajim va-arets). Ja kiitetty olkoon Jumala, Korkein (U-baruk El Eljon), joka antoi vihollisesi sinun käsiisi." Ja Abram antoi hänelle kymmenykset kaikesta. Ja Sodoman kuningas sanoi Abramille: "Anna minulle väki ja pidä sinä tavara". Mutta Abram sanoi Sodoman kuninkaalle: "Minä nostan käteni Herran, Jumalan, (Harimoti jadi el-Jehovah), Korkeimman (El Eljon), taivaan ja maan luojan, puoleen (kone shamajim va-arets) ja vannon: En totisesti ota, en langan päätä, en kengän paulaa enkä mitään muuta, mikä on sinun, ettet sanoisi: 'Minä olen tehnyt Abramin rikkaaksi'. En tahdo mitään, paitsi mitä palvelijat ovat kuluttaneet ja mikä on niille miehille tuleva, jotka minua seurasivat, Aanerille, Eskolille ja Mamrelle; he saakoot osansa." (1.Ms 14:17-24)

Termi El Eljon on helppo muistaa, koska Israelin lentoyhtiön nimi on El Al, joka yhtiön logossa on kirjoitettu näin: לע לא. Hebrealainen teksti luetaan oikealta vasemmalle. Ensimmäinen osa לא, El, tarkoittaa Jumalaa, ja toisen osan לע juuri הלע Alah tarkoittaa nousemista ja korkeutta. Lentoyhtiön mahtava nimi on siis selvä ilmoitus nousta taivaita korkeammalla asuvan Jumalan luo. Siihen yritykseen ihmiskunnan käytettävissä olevat resurssit ovat kuitenkin hepposia, ja säälittäviäkin, sillä lapsikin ymmärtää, ettei se onnistu. Koko yritys on lisäksi okkulttinen, ja kuuluu osana saatanan suunnitelmaan, ei Jumalan. Näistä ja vastaavista yrityksistä sanotaan Psalmissa 33:

Herra särkee pakanain neuvon ('etsah), tekee turhiksi kansojen aikeet (ja'ats).
Mutta Herran neuvo ('etsah) pysyy iankaikkisesti, hänen sydämensä aivoitukset (mahashabah) suvusta sukuun. (Ps 33:10-11)

Uuden testamentin kreikan kohota, korkeus, korkein jne. termeistä katso Juuson sanakirjan sivut 569 ja 570. Sanan "ypsos" merkityksestä Juuso kirjoittaa:

υψος, εος, τό, (υψι korkeasti)

korkeus Ef. 3:18. Ilm 21:16;

korkeus, s.o. taivas Luuk. 1:78. 24:49. Ef 4:8;

korkeus, s. o. korkea, suuri arvo Jak. 1:9.

Sen jälkeen, kun taivaat oli luotu, voitiin kyllä puhua Jumalasta, joka asui taivaissa. Mutta Isä asuu edelleen immateriaalisessa loistossa, korkeammalla kaikkea luomakuntaa, ja kun tämä on tarpeen ilmaista, käytetään kreikkalaisessa tekstissä sanaa ep'ouranious, ylitaivaallinen, kts. Juuson sanakirja sivu 194:

επουράνιος, ον,

(επι, ουρανός)

taivaan yläpuolella l. taivaassa oleva, taivaallinen Hepr. 11:16. 12:22;

ο πατήρ Matth. 18:35;

οι επουράνιοι taivaalliset olennot, taivaan asukkaat (vastak. επίγειοι ja επιχθονοι), enkelit Fil 2:10;

σώματα taivaalliset ruumiit 1.Kor 15:40;

η βασιλεία 2.Tim 4:18;

κλησις taivaallinen, s.o. taivaassa tapahtunut, Jumalan antama kutsumus Hepr. 3:1, vert. Fil 3:14;

taivaallinen, s. o. taivaallista alkuperää oleva 1.Kor 15:48. 49. Hepr. 6:4;

neutr. τα επουράνια taivaalliset,

- a) jotka taivaassa tapahtuvat, s. o. Jumalan neuvot ihmisten autuudesta Joh 3:12, katso επίγειος;

- b) itse taivas, Jumalan ja enkelien asuntona Ef 1:3. 20. 2:6, 3:10;

taivaalliset alat, s. o. ilma = αήρ Ef. 6:12;

- c) taivaallinen pyhästö l. temppeli Hepr. 8:5. 9:23.

Uuden Testamentin kreikankielisissä teksteissä korkein ilmaistaan sanalla ypsistos, joka on adjektiivi. Kun se saa määräävän artikkelin "ο", tarkoitetaan Jumalaa. Termi O theos Ypsistos vastaa täysin hebrealaista termiä El Eljon:

υψιστος, η, ον,

(superl. sanasta εψι korkeasti)

korkein, ylin, ylimmäinen,- a) paikasta, neutr. τα υψιστα, korkeimmat paikat, korkeudet, s.o. taivas Matth. 21:9. Mark. 11:10. Luuk. 2:14. 19:38;

- b) arvosta ja vallasta, hepr. ןוילע, ο θεος υψιστος korkein, ylimmäinen Jumala Mark. 5:7. Luuk. 8:28. Apt 16:17. Hepr. 7:1; sam. ο υψιστος Apt 7:48;

υψιστος Luuk. 1:32. 35. 76. 6:35.

Kun enkelit ilmoittivat Jeesuksen syntymästä, he sanoivat Marialle:

Niin enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Maria; sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä. Ja katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus. Hän on oleva suuri (megas), ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi (kr. Yios Ypsistoy), ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen, ja hän on oleva Jaakobin huoneen kuningas iankaikkisesti, ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman." (Lk 1:30-33)

Noin 33 vuotta myöhemmin Jeesus on tulossa aasin tammalla ratsastaen Jerusalemiin ja kansa riemuitsi:

Ja kansanjoukot, jotka kulkivat hänen edellään ja jotka seurasivat, huusivat sanoen: "Hoosianna Daavidin pojalle! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen. Hoosianna korkeuksissa (en tois ypsistois)!" (Matt 21:9)

Juutalaisten innostus ei kestänyt kauan. Ylipapit kiihottivat kansan Jeesusta vastaan, ja Jeesus tapettiin. Mutta ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus kertoi, että hän nousee taas ylös, tällä kertaa vielä korkeammalle kuin haudasta ja lähettää Korkeudesta Isän lupauksen:

Ja hän sanoi heille: "Niin on kirjoitettu, että Kristus oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista, ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista. Te olette tämän todistajat. Ja katso, minä lähetän teille sen, jonka minun Isäni on luvannut; mutta te pysykää tässä kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan voima (dynamin) korkeudesta (εξ υψους)." (Lk 24:46-49)

Verrataan tätä siihen, mitä Marialle ilmoitettiin, kun hän ihmetteli enkelin ilmoitusta siitä, että hän tulisi olemaan Vapahtajan äiti:

Niin Maria sanoi enkelille: "Kuinka tämä voi tapahtua, kun minä en miehestä mitään tiedä?" Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima (dynamis Ypsistou) varjoaa (epi'skiásei) sinut; sentähden myös se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi. Ja katso, sinun sukulaisesi Elisabet, hänkin kantaa kohdussaan poikaa vanhalla iällään, ja tämä on kuudes kuukausi hänellä, jota sanottiin hedelmättömäksi; sillä Jumalalle ei mikään ole mahdotonta." Silloin Maria sanoi: "Katso, minä olen Herran palvelijatar; tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan". Ja enkeli lähti hänen tyköänsä. (Lk 1:34-37)

Kun Johannes Kastajan isän suu avattiin, hän ennusti pojastaan:

Ja sinä, lapsukainen, olet kutsuttava Korkeimman profeetaksi, sillä sinä olet käyvä Herran edellä valmistaaksesi hänen teitään, antaaksesi hänen kansalleen pelastuksen tuntemisen heidän syntiensä anteeksisaamisessa, meidän Jumalamme sydämellisen laupeuden tähden, jonka kautta meidän puoleemme katsoo aamun koitto korkeudesta, loistaen meille, jotka istumme pimeydessä ja kuoleman varjossa, ja ohjaten meidän jalkamme rauhan tielle." Ja lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä. Ja hän oli erämaassa siihen päivään asti, jona hän oli astuva Israelin eteen. (Lk 1:76-80)

Opetuslasten oli synnyttävä samasta Hengestä kuin Jeesus tullakseen Jumalan lapsiksi. Syntyminen tapahtui, kun he saivat Pyhän Hengen, josta Pietari helluntaisaarnassaan sanoi:

Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt, minkä todistajia me kaikki olemme. Koska hän siis on Jumalan oikean käden voimalla korotettu (ypsotheis) ja on Isältä saanut Pyhän Hengen lupauksen (te epaggelian), on hän vuodattanut (eks'eheen) sen, minkä te nyt näette ja kuulette. (Apt 2:32-33)

Verbiä korottaa, nousta ylös, (kr. ypsoo, vrt hebr. rum ) käytetään sekä ristiinnaulitsemisesta että taivaaseenastumisesta:

υψόω, sup. ω,

fut. -ώσω,

aor. 1 υψωσα,

aor. 1 pass. υψώθην,

fut. 1 pass. υψωθήσομαι,

(υψος)

korottaa, kohottaa, ylentää, nostaa ylös, nostaa korkeuteen, τινά Joh. 3:14;

ristiinnaulittavasta Jesuksesta Joh. 3:14. 8:28. 12:34;

lisättynä της γης maasta Joh. 12:32, ja on tämän sanan käyttämisestä Joh. 8:28. 12:32

huomattava, että Jesus, samalla kuin Hän käyttää tätä sanaa ristin kuolemastansa, käyttää sitä taivaaseen astumisestansakin pass. εως του ουρανου olla korotettu taivaasen saakka, kuv. mitä korkeimmasta ja autuaallisimmasta tilasta Matth. 11:23. Luuk. 10:15; τινά korottaa jkta, s. o. saattaa jkta kunniaan, onnellisuuteen, autuuteen Luuk. 1:52. Apt 13:17. 2.Kor 11:7. Jak. 4:10. 1.Piet 5:6; εαυτόν ylentää itseänsä, s.o. ylpeillä Matth. 23:12. Luuk. 14:11. 18:14;

τη δεξία αθτου oikealle kädellensä l. puolellensa, s. o. valtansa osallisuuteen, toisten mukaan, oikealla kädellänsä, s. o. jumalallisen valtansa voimalla Apt 5:31; sam. pass. Apt 2:33.

Ihmiselle Jumalan korkeudet on paremminkin abstrakti käsite, kuin maantieteellinen tai tähtitieteellinen termi. Ja vielä selvemmäksi asia tulee, kun katsotaan, mitä esimerkiksi Stefanos puheessaan sanoi:

Korkein (Ο υψιστος) ei kuitenkaan asu käsillä tehdyissä huoneissa; sillä näin sanoo profeetta:
"Taivas on minun valtaistuimeni ja maa minun jalkojeni astinlauta; minkäkaltaisen huoneen te minulle rakentaisitte, sanoo Herra, tai mikä paikka olisi minun leposijani? Eikö minun käteni ole tätä kaikkea tehnyt?" Te niskurit ja ympärileikkaamattomat sydämeltä ja korvilta, aina te vastustatte Pyhää Henkeä - niinkuin teidän isänne, niin tekin. (Apt 7:48-51)

Näistä sanoista juutalaiset tappoivat Stefanuksen. Matka maasta Jumalan luo kulki taivaiden läpi. Stefanos näki "taivaat auenneena". Jeesus oli avannut tien, ja Stefanos sai kunnian kulkea samaa tietä. Me, joita kivisade ei ole ainakaan vielä kohdannut, joudumme vähän väliä turvautumaan Korkeimman apuun, sillä meidän on ehkä vielä voitettava monta kiusausta ja ahdistusta, ennenkuin meidän vuoromme tulee. Jeesus muuten on se "Melkisedek", Korkeimman pappi:

Kun meillä siis on suuri ylimmäinen pappi, läpi taivasten kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika, niin pitäkäämme kiinni tunnustuksesta. Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä. Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan. (Hebr 4:14-16)

Psalmi 91 on ennustus Jeesuksesta, mutta se pätee myös kaikkiin niihin, jotka ovat Jeesuksessa:

Joka Korkeimman (Eljon) suojassa istuu ja Kaikkivaltiaan (Shaddai) varjossa yöpyy, se sanoo: "Herra on minun turvani ja linnani, hän on minun Jumalani, johon minä turvaan". Sillä hän päästää sinut linnustajan paulasta, turmiollisesta rutosta. Sulillansa hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan hänen siipiensä alla; hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojus. Et sinä pelkää yön kauhuja, et päivällä lentävää nuolta, et ruttoa, joka pimeässä kulkee, et kulkutautia, joka päiväsydännä häviötä tekee. Vaikka tuhat kaatuisi sinun sivultasi, kymmenen tuhatta oikealta puoleltasi, ei se sinuun satu. (Ps 91:1-7)

Sattumaa ei ole. Sattuma on kreikan filosofien keksimä epätieteellinen selitys asialle, jota hän ei ymmärrä, syystä että hän ei tunne Jumalan absoluuttista ja täydellistä otetta ja valtaa kaiken luomakuntansa kaikissa asioissa. Kyllä Jeesus tiesi tulevansa tapetuksi, mutta hän tiesi myös, että se ei tapahtuisi ennen aikojaan, eikä sattumalta, vaan Jumalan ennakkosuunnitelmassa jo huomioidulla tavalla, joka oli ennakolta ilmoitettu yksityiskohtia myöten.

Kreikan sanasta ypsilos Juuso kertoo:

υψηλός, η, όν,

(υψος)

- a) vars. korkea, ορος Matth. 4:8. 17:1, Mark. 9:2. Ilm 21:10; τειχος Ilm 21:12;

neutr. τα υψηλά, hepr. םימורמ, korkeudet, s. o. taivas Hepr. 1:3;

korkea, s. o. korkeuteen kohotettu,

υψηλότερος των ουρανων taivaita korkeampi Hepr. 7:26;

μετα βραχίονος υψηλου kohotetulla käsivarrella, s. o. mitä suurimmalla voimalla Apt 18:17;

- b) kuv. korkea, ylhäinen, arvossa pidetty Luuk. 16:15, υψηλά φρονειν ajatella korkeita, s. o. ylpeillä Rom 12:16.

Hebrealaiskirjeessä tehdään lukua siitä, mitä kaikkea Jumala on ilmoittanut itsestään:

Sittenkuin Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta, on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut ja joka, ollen hänen kirkkautensa säteily ja hänen olemuksensa kuva ja kantaen kaikki voimansa sanalla, on, toimitettuaan puhdistuksen synneistä, istunut Majesteetin oikealle puolelle korkeuksissa (en dexia tis Megalosinis en Ypsilois), tullen enkeleitä niin paljoa korkeammaksi (kreitton), kuin hänen perimänsä nimi on jalompi kuin heidän. (Hebr 1:1-4)

Me muistamme monta pientä sievää kertomusta, mutta kuka on huomannut, kuinka systemaattisesti Jeesuksen puheet rakentavat kuvaa tulevasta maailmasta? Hän esitti sarjan vertauksia, joista ensimmäinen alkoi näin: "Lähti kylväjä kylvämään…". Ja opetuksen edetessä kerrotaan, että siemen on Jumalan sana, josta kasvaa niin iso puu, että taivaan linnut tekevät pesänsä sen oksille. Efesolaiskirjeen alussa Jumalan aivoitus on edennyt niin pitkälle, että koko projektin täyttymys alkaa häämöttää. Lopulta se jokin täyttää "kaikki kaikessa:


Sentähden, kun kuulin siitä uskosta, joka teillä on Herrassa Jeesuksessa, ja teidän rakkaudestanne kaikkia pyhiä kohtaan, en minäkään lakkaa kiittämästä teidän tähtenne, kun muistelen teitä rukouksissani, anoen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä (O patir tis doksis) , antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan ja valaisisi teidän sydämenne silmät, että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, kuinka suuri hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään ja mikä hänen voimansa ylenpalttinen suuruus meitä kohtaan, jotka uskomme - sen hänen väkevyytensä voiman vaikutuksen mukaan, jonka hän vaikutti Kristuksessa, kun hän herätti hänet kuolleista ja asetti hänet oikealle puolellensa taivaissa (en tois ep'ouranios), korkeammalle (hyper'ano) kaikkea hallitusta ja valtaa ja voimaa ja herrautta ja jokaista nimeä, mikä mainitaan, ei ainoastaan tässä maailmanajassa, vaan myös tulevassa. Ja kaikki hän on asettanut hänen jalkainsa alle ja antanut hänet kaiken pääksi seurakunnalle, joka on hänen ruumiinsa, hänen täyteytensä, joka kaikki kaikissa täyttää. (Ef 1:15-23)

Jeesus nousi "kaikkia taivaita" hyper-ylemmäs (hyper'ano) täyttääkseen kaikki. Jos me haluamme mukaan, meidän on ymmärrettävä, että Jumalan luoksepääsemättömään kunniaan, loistoon ja kirkkauteen ei kukaan voi viedä mukanaan mitään, mikä ei sinne kuulu.

Niin kehoitan siis minä, joka olen vankina Herrassa, teitä vaeltamaan, niinkuin saamanne kutsumuksen arvo vaatii, kaikessa nöyryydessä ja hiljaisuudessa ja pitkämielisyydessä kärsien toinen toistanne rakkaudessa ja pyrkien säilyttämään hengen yhteyden rauhan yhdyssiteellä: yksi ruumis ja yksi henki, niinkuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa. Mutta itsekullekin meistä on armo annettu Kristuksen lahjan mitan mukaan. Sentähden on sanottu: "Hän astui ylös (Anavas) korkeuteen (eis ypsos), hän otti vankeja saaliikseen, hän antoi lahjoja ihmisille". Mutta että hän astui ylös (To de anevi), mitä se on muuta, kuin että hän oli astunut alaskin (katevi), maan alimpiin paikkoihin? Hän, joka on astunut alas, on se, joka myös astui ylös, kaikkia taivaita ylemmäksi (hyper'ano panton ton ouranon), täyttääkseen (ina plirosi) kaikki (ta panta). (Ef 4:1-10)

Kaiken täyttäminen tapahtuu yhdistämällä kaikki, mikä on joko puhdasta tai puhdistettua yhdeksi uudeksi luomakunnaksi. Ja pidetään mielessä, että kaikki tämä on jo tehty. Ei tartte muuta kuin kulkea valmiissa teoissa, niin pääsee perille. Kutsu on esitetty, kutsutut ovat jo matkalla ja vielä on tilaa.

Mutta kaiken armon Jumala, joka on kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa Kristuksessa, vähän aikaa kärsittyänne, hän on teidät valmistava, teitä tukeva, vahvistava ja lujittava. (1.Piet 5:10)

Älä jää katselemaan sitä, miten maailman käy. Muista Lootin vaimoa ja käytä hyväksesi myös mahdollisuuttasi vaikuttaa siihen, miten sinä selviät Jeesuksen toisen tulemisen aikaisen maailman raivolta:

Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voimaa paetaksenne tätä kaikkea, mikä tuleva on, ja seisoaksenne Ihmisen Pojan edessä. (Lk 21:36)

Takaisin Osmon kotisivulle.