EvA09 2022 Fi PLAIN eu09

(Marla + Гл. 9 из книги ЕВАНГЕЛИЕ + ) Luku A09 kirjasta EVANKELIUMI

2022-03-18 klo 13:34, 25 sivua, B01-B101, 11 505 sanaa, 84 385 merkkiä

Jumalan tunteminen

##

A09B01Fi

Kun hebreassa käytetään verbiä "jada", tuntea, tarkoitetaan hyvin intiimiä asiaa:

Ja mies tunsi (jada) vaimonsa Eevan ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti Kainin ja sanoi: "Minä olen saanut miehen (ish) Olevalta". (01 1.Ms 4:1)

##

A09B02Fi

Uuden Testamentin kreikassa käytetään verbiä "ginoskoo", tuntea, samalla tavalla kuin hebrean verbiä jadah Vanhassa Testamentissa:

Herättyään unesta Joosef teki, niin kuin Isännän enkeli oli käskenyt hänen tehdä, ja otti vaimonsa tykönsä eikä tuntenut häntä (ουκ εγινωσκεν αυτην), ennenkuin hän (fem.) oli synnyttänyt poikansa, esikoisen. Ja hän (mask.) antoi hänelle nimen Jeesus. (40 Mt 1:24-25)

##

A09B03Fi

Hebrean kielessä sana pelastus on sama kuin Jeesuksen nimi: Jeshua. Kun Sakarias, Johannes Upottajan isä toi poikansa ympärileikattavaksi hänet täytettiin Pyhällä Hengellä, ja hän ilmoitti, että hänen poikansa elämäntehtävä tulisi olemaan tämän pelastuksen tunnetuksi tekeminen:

Ja sinä, lapsukainen, olet kutsuttava Korkeimman profeetaksi, sillä sinä olet käyvä Isännän kasvojen edellä valmistaaksesi hänen teitään, 1:77 ja antaaksesi hänen kansalleen pelastuksen tuntemisen (του δουναι γνωσιν σωτηριας) heidän syntiensä anteeksisaamisessa, 1:78 meidän Jumalamme säälivän laupeuden tähden, jonka kautta meidän puoleemme katsoo aamun koitto korkeudesta, 1:79 loistaen niille, jotka istuvat pimeydessä ja kuoleman varjossa, ja ohjaten meidän jalkamme rauhan tielle." (42 Lk 1:76-79)

##

A09B04Fi

Tunteminen on enemmän kuin tietämistä. Voit tietää, kuka on Suomen presidentti, vaikka et tuntisikaan häntä henkilökohtaisesti. Jesaja oli joskus kirjoittanut kuinka Jumala ihmettelee sitä, että "Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen; mutta Israel ei tunne, minun kansani ei ymmärrä". Kun Johannes seitsemänsataa vuotta myöhemmin kirjoittaa Jeesuksesta, asia on vain mutkistunut:

Todellinen valkeus, joka valistaa jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan. 1:10 Maailmassa hän oli, ja maailma on tullut hänen kauttaan, ja maailma ei häntä tuntenut (αυτον ουκ εγνω). 1:11 Hän tuli omiensa tykö, ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan. (43 Joh 1:9-11)

##

A09B05Fi

Jeesus eli uskonnollisista harrastuksistaan tunnetun kansan keskellä, mutta niitä, jotka tunsivat Jumalan, oli hyvin vähän, jos ollenkaan. Mutta jo se, että monet tunsivat hengellisen avuttomuutensa ("Autuaita ovat hengellisesti köyhät") ja odottivat Jumalan lupaaman Voidellun (ha-Messiah) tuloa, oli viisasta. Samaa voidaan sanoa nykypäivän suuresta kristikunnasta, jossa vain äärimmäisen harvat tuntevat Jumalan. Paljon enemmän on niitä, jotka ovat lukeneet seitsemän kertaa läpi raamattunsa, toiset käyvät kirkossa jok'ikinen sunnuntai, joku panee rahansa lähetystyöhön, joku on suuri Israelin ystävä, joku laulaa kirkkokuorossa ja kiroilee kotona, joku on teologian tohtori, mutta seppä Högmanin sanat Paavo Ruotsalaiselle "Yksi sinulta puuttuu, ja sen mukana kaikki: Kristuksen sisällinen tunto" on tänään yhtä totta kuin silloin, kun ne parisataa vuotta sitten lausuttiin.

##

A09B06Fi

Ihmisellä on ruumis ja sielu, mutta synti erotti ihmisen Jumalasta, joka on Henki. Nämä kaksi maailmaa eivät voi keskustella keskenään. Mooseksen kautta Jumala saneli ehtonsa tarvittavan yhteyden uudelleen luomiseksi, mutta kansa ei pystynyt niitä noudattamaan. Sovinnon aikaansaamiseksi tarvittiin välimies, joka pystyi käsittelemään synnin:

Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Jeesus, Voideltu, 2:6 joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä, (Kts 61 1.Tim 2:5-6)

##

A09B07Fi

Jeesus oli tämä välimies, mutta tunsivatko ihmiset edes häntä? Yli kahden vuoden ajan Jeesus oli kutsunut ihmisiä mielenmuutokseen ja julistanut Jumalan kuningaskuntaa, mutta heikoin tuloksin. Kun maan uskonnolliset johtajat väittivät hänen olevan Saatanan asialla, oli heidän kohtalonsa sinetöity.

Sillä hetkellä Jeesus riemuitsi Hengessä ja sanoi: "Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Isäntä, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsukaisille. Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt" (42 Lk 10:21)

##

A09B08Fi

Ihmiset olivat haluttomia luopumaan viisaudesta, johon käärme oli hänet houkutellut. Oli pelastettava se, mitä pelastettavissa oli.

Ja kääntyen oppilaittensa puoleen hän sanoi: "Isäni on antanut kaikki minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne, kuka Poika on, kuin Isä; eikä kukaan muu kuka Isä on, jollei Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet paljastaa." 10:23 Ja hän opetuslapsiensa puoleen kääntyen hän sanoi erikseen: "Autuaat ovat ne silmät, jotka näkevät, mitä te näette. 10:24 Sillä minä sanon teille: monet profeetat ja kuninkaat ovat tahtoneet nähdä, mitä te näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä te kuulette, eivätkä ole kuulleet." (42 Lk 10:22-24)

##

A09B09Fi

Kun kansa näki ne teot, mitä Jeesus teki, se seurasi häntä, mutta kansan johtajille hän oli ennen kaikkea haastaja, jonka he halusivat raivata pois tieltään. Jeesus sanoi:

Jos minä en tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua. 10:38 Mutta jos minä niitä teen, niin, vaikka ette uskoisikaan minua, uskokaa minun tekojani, että tulisitte tuntemaan ja uskoisitte (ινα γνωτε και πιστευσητε) Isän olevan minussa ja minun Hänessä. (43 Joh 10:37-38)

##

A09B10Fi

Jeesus Voidellussa luoksepääsemättömän, ylitaivaallisen, ikuisen kunnian keskellä asuva Korkein oli tullut lähelle. Suuri seuraajien ja perässäkulkijoiden joukko kävi kuitenkin pieneksi, kun kansa ei ymmärtänyt Jeesuksen puheita. Silloin Jeesus kysyi oppilailtaan, kuka hän heidän mielestään on, jolloin Pietari tunnusti hänet Messiaaksi, Jumalan Voidelluksi, jolloin Jeesus sanoi:

Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle paljastanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa. (kts. 40 Mt 16:17)

##

A09B11Fi

Juutalaiset eivät halunneet tunnustaa, että Jeesus on Jumalan poika, vaan pelasivat aikaa vaatien lisää näyttöä sille, mitä olivat jo nähneet:

He sanoivat hänelle: "Minkä tunnusteon sinä sitten teet, että me näkisimme sen ja uskoisimme sinua? Minkä teon sinä teet? 6:31 Meidän isämme söivät mannaa erämaassa, niinkuin kirjoitettu on: 'Hän antoi leipää taivaasta heille syötäväksi'." (43 Joh 6:30-31)

##

A09B12Fi

Hebrean sanaa "manna" ei ole käännetty kreikkaan, eikä suomeen. Mutta se voidaan kääntää sanoilla "Mitä se on?" Jeesus antaa selityksen:

Niin Jeesus sanoi heille: "Amen, amen minä sanon teille: ei Mooses antanut teille sitä leipää taivaasta, vaan minun Isäni antaa teille taivaasta todellisen leivän. 6:33 Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän. " 6:34 Niin he sanoivat hänelle: "Isäntä, anna meille aina sitä leipää". 6:35 Jeesus sanoi heille: "Minä olen (εγω ειμι) elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei tule koskaan kärsimään nälkää, ja joka uskoo minuun, se ei tule koskaan kärsimään janoa. (43 Joh 6:32-35) A09B12Fi

##

A09B13Fi

Jeesus oli tehnyt paljon tunnustekoja, mutta se ei riittänyt juutalaisille. Hänellä ei ollut sen suurempaa näyttöä, kuin hän itse. Samantapainen tilanne syntyi kun Jeesus viimeisellä ehtoollisella puhui Pyhästä Hengestä, joka oli tulossa jatkamaan Jeesuksen työtä maan päälle hänen nimissään. Opetuslapset eivät voineet ymmärtää, mistä Jeesus puhui, eikä Jeesuskaan sitä sen kummemmin selittänyt vaan sanoi, että sinä päivänä kun lupaus täyttyy, opetuslapsi sen kokee ja ymmärtää. Asian tärkeyttä lisää se, että jo vuorisaarnassa Jeesus kehoitti opetuslapsiaan rukoilemaan, että Isä, joka on taivaissa, antaisi heille sen leivän, joka tulee jo olevan päälle, sillä se jolla on Elämän sana, voi kasvaa, mutta se, jolta Elämän sana puuttuu, otetaan pois sekin, jonka hän luulee omistavansa.

##

A09B14Fi

Viimeinen yhteinen illallinen päättyy Jeesuksen ylimmäispapilliseen rukoukseen. Siinä hän tekee vielä kerran selväksi, että hänen tarkoituksensa on antaa lapsille, jotka synti on muuttanut zombeiksi, mahdollisuus palata kotiin. Siihen tarvitaan vain Pyhä Henki ja kuuliaisuus. Kun synti on poistettu, ihminen tulee tuntemaan Jumalan ja pääsee perille:

Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut (ινα γινώσκοσιν σε), joka yksin olet todellinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesus Voidellun. (43 Joh 17:3)

##

A09B15Fi

On olemassa vain yksi totuus, Jumala. Jumala on rakkaus ja rakkaus on täydellisyyden side. Rakkaus yhdistää kaikki, jotka ovat totuudesta syntyneet Jumalaan, joka on elämä, eikä toista ole. Jo maan päällä me elämme todeksi uskon kautta sen, mitä Jeesus tässä Isältä pyytää:

Mutta en minä pyydä ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun, 17:21 että he kaikki olisivat yksi, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä yksi olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt. 17:22 Ja sen kunnian, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yksi, niinkuin me olemme yksi - 17:23 minä heissä, ja sinä minussa - että he olisivat täydellisesti yksi, ja että maailma tuntisi (και ινα γινωσκη ο κοσμος), että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin sinä olet minua rakastanut. (43 Joh 17:20-23)

##

A09B16Fi

Rukoiltuaan maailmaan jäävien seuraajiensa puolesta Jeesus, joka oli "astunut alas" (katabaino) ylitaivaallisesta kunniastaan ja oli pian "astuva ylös" sinne takaisin (anabaino), esittää Isälle vielä yhden pyynnön morsiamensa puolesta:

Isä, minä tahdon, että missä minä olen, siellä nekin, jotka sinä olet minulle antanut, olisivat minun kanssani, että he näkisivät minun kunniani, jonka sinä olet minulle antanut, koska olet rakastanut minua jo ennen maailman alasheittämistä (pro katabolis kosmou). (43 Joh 17:24)

##

A09B17Fi

Jeesus päättää rukouksensa sanoihin, joista hyvin käy selville se, millaisesta intiimiä Jumalan tuntemista Jeesus haluaa hänen sovintokuolemansa sanan meissä tuottavan:

Oikea Isä (πατερ δικαιε), maailma ei ole sinua tuntenut, mutta minä olen tullut tuntemaan sinut, ja nämä ovat tulleet tuntemaan, että sinä olet minut lähettänyt. 17:26 Ja minä olen tehnyt sinun nimesi heille tunnetuksi ja teen tunnetuksi edelleen, että se rakkaus, jolla sinä olet minua rakastanut, olisi heissä ja minä olisin heissä." (43 Joh 17:25-26)

##

A09B18Fi

Varsinainen este Jumalan ja hänen lapsiensa sovinnolle oli synti itse, mutta Jeesus Voidellun kuolema synnittömänä syntisen ihmisen syntien sovittamiseksi ja ylösnousemus voittajana kuolleista poisti tämän esteen Jumalan Hengen vuodatukselta, ja Isä pystyy nyt keskustelemaan hänen Hengestään syntyneen lapsen kanssa, hyväksymään hänet ja antamaan ilon ja iankaikkisen elämän.

##

A09B19Fi

Jumalan tunteminen on välttämätöntä, sillä Jumalan lahjojen nautiskelu ei vapauta vastuusta kuulla ja totella häntä, joka on "totinen" (todellinen) ja elävä Jumala, vaan päinvastoin tekee mahdolliseksi sen, että voimme palvella häntä Hengessä ja Totuudessa:

Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Isäntä, Isäntä!', pääse taivasten kuningaskuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaassa olevan Isäni tahdon. 7:22 Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Isäntä, Isäntä, emmekö me sinun nimesi kautta profetoineet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos piruja ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?' 7:23 Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'. (40 Mt 7:21-23)

##

A09B20Fi

Ihminen voi opettaa toiselle ihmiselle Jumalan tahdon tuntemistakin vain tiettyyn rajaan asti, mutta ahtaan portin läpi hänen on kuljettava itse. Edes Uusi Testamentti ei kerro kaikkea. Meille annetaan vain ohjeita, miten me voimme saada Pyhän Hengen ja tulla tuntemaan Jumalan.

Niin minä kehoitan teitä, veljet, Jumalan laupeuden tähden, tarjoamaan ruumiinne elävänä uhrina, pyhänä, Jumalalle mieluisena, Jumalaa järkevästi palvellaksenne (την λογικην λατρειαν υμων), 12:2 älkääkä mukautuko tämän aikakauden menoon, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää ja otollista ja täydellistä (το αγαθον και ευαρεστον και τελειον). (52 Rm 12:1-2)

##

A09B21Fi

Sanomattakin on selvää, että jos tiedämme Jumalan tahdon, meidän pitää myös tehdä se, eikä sanoa, että en pysty, sillä Jumala antaa sekä voiman että mahdollisuuden tehdä kaiken sen, mitä hän meiltä vaatii:

Siis, rakkaani (ωστε αγαπητοι μου), samoin kuin aina olette olleet kuuliaiset (καθως παντοτε υπηκουσατε), niin ahkeroikaa, ei ainoastaan niinkuin silloin, kun minä olin teidän tykönänne, vaan paljoa enemmän nyt, kun olen poissa, pelolla ja vavistuksella, että pelastuisitte; 2:13 sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa (ο ενεργων εν υμιν) sekä tahtomisen että tekemisen (και το θελειν και το ενεργειν), suosiollisesti (υπερ της ευδοκιας). (57 Fil 2:12-13) A09B21Fi

##

A09B22Fi

Jos Jumala antaa halun, voiman ja hyvän päämäärän, niin jääkö tässä nyt enää mitään sinun osallesi? Kyllä jää: uskossa vaeltaminen, sillä uskon kautta tapahtuu se, jota toivotaan ja odotetaan. Usko on mysteeri, eikä sitä voi tässäkään ohittaa:

Niin myös palvelijoiden (διακονους) tulee olla arvokkaita, ei kaksikielisiä, ei paljon viinin nauttijoita, ei häpeällisen voiton pyytäjiä, 3:9 vaan sellaisia, jotka pitävät uskon salaisuuden (το μυστηριον της πιστεως) puhtaassa omassatunnossa. (61 1.Tim 3:9)

##

A09B23Fi

Jumalan Henki ihmisessä tunnistaa Jumalan Hengen toisessa ihmisessä, mutta se ihminen, jonka henki ei ole Jumalasta, tuntee Jumalan Hengen läsnäolon aivan eri tavalla:

Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka aina kuljettaa meitä voittosaatossa Voidellussa ja joka paikassa tuo ilmi hänen tuntemisensa tuoksun meidän kauttamme (και την οσμην της γνωσεως αυτου φανερουντι δι ημων εν παντι τοπω)! 2:15 Sillä me olemme Voidellun tuoksu Jumalalle sekä pelastuvien että kadotukseen joutuvien joukossa: 2:16 näille tosin kuoleman haju kuolemaksi, mutta noille elämän tuoksu elämäksi. Ja kuka on tällaiseen kelvollinen? 2:17 Sillä me emme ole niinkuin nuo monet, jotka myyskentelevät Jumalan sanaa; vaan niinkuin vilpittömyydestä, niinkuin Jumalalta, Jumalan edessä me Voidellussa puhumme. (54 2.Kor 2:12-17)

##

A09B24Fi

Voittosaatto on tilannekuvaus Jeesuksen taivaaseen otosta ja voitettujen kulkueesta:

Nostakaa päänne, te portit, nostakaa päänne, te ikuiset ovet, kunnian kuninkaan käydä sisälle! 24:8 Kuka on se kunnian kuningas? Hän on Oleva, väkevä ja voimallinen, Oleva, voimallinen sodassa. 24:9 Nostakaa päänne, te portit, nostakaa päänne, te ikuiset ovet, kunnian kuninkaan käydä sisälle! 24:10 Kuka on se kunnian kuningas? Hän on joukkojen Oleva, hän on kunnian kuningas. Sela. (19 Ps 24:7-10)

##

A09B25Fi

Kun Saul, joka myöhemmin sai nimen Paavali, tuli uskoon, Isäntä ilmoitti, että hänen elämänsä suuret päälinjat tulisivat olemaan Jumalan tahdon tunteminen, tämän Oikean näkeminen, ja Hänen suunsa äänensä kuuleminen. Paavali itse kertoo siitä roomalaisen tuomioistuimen edessä:

Ja eräs mies, hurskas (ευσεβης) lain mukaan, nimeltä Ananias, josta kaikki siellä asuvat juutalaiset todistivat hyvää, 22:13 tuli minun tyköni, astui eteeni ja sanoi minulle: 'Saul, veljeni, saa näkösi jälleen'. Ja sillä hetkellä minä sain näköni ja katsoin häneen. 22:14 Niin hän sanoi: 'Meidän isiemme Jumala on ennalta valinnut sinut tuntemaan hänen tahtonsa ja näkemään Oikean ja kuulemaan hänen suunsa äänen. (44 Apt 22:12-14)

##

A09B26Fi

Eikö muka Paavali, täysinoppinut juutalainen teologi tiennyt, mikä on Jumalan tahto? Ei tiennyt, ei sen enempää kuin hänen opettajansa, juutalaiset rabbit, tai ne peruskoulun opettajat, jotka tietävät kymmenen käskyn lain sekä Jeesuksen käskyn epäitsekkäästä lähimmäisen rakkaudesta Jumalan tahdoksi, mutta jos se jää toteutumatta, he sanovat, että Jumala antaa armon. Kysymys on aivan muusta: On tunnettava Jumala, joka ilmoittaa tahtonsa. Vain siten me saamme armon uskon kautta palvella Jumalaa niin että meidän häneltä samansa tehtävä toteutuu uskon kautta Voideltuun. Jumala, joka antaa tehtävän ja osallistuu itse sen täyttämiseen. Paavalille ilmoitettiin heti hänen tehtävänsä: se oli toimia Voidellun todistajana kaikkien ihmisten edessä, että hekin tulisivat tästä armosta osalliseksi. Ananias sanoi:

Meidän isiemme Jumala on valinnut sinut tuntemaan hänen tahtonsa ja näkemään Oikean ja kuulemaan hänen suunsa äänen; 22:15 sillä sinä olet oleva hänen todistajansa kaikkien ihmisten edessä, sen todistaja, mitä olet nähnyt ja kuullut. 22:16 Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, ja ota upotus ja pese pois syntisi Isännän nimeä avuksi huutaen. (kts. 44 Apt 22:14-16)

##

A09B27Fi

Jos Isäntä, joka tehtävän asetti, olisi jättänyt Paavalin yksin, me emme tietäisi nyt Paavalista mitään. Mutta lähtiessään tästä maailmasta Hän sanoi kaikille seuraajilleen:

Ja katso, minä olen (εγω μεθ υμων ειμι) teidän kanssanne joka päivä aikakauden täyttymiseen asti. (kts. 40 Mt 28:20)

Ja katso (και ιδου), minä olen teidän kanssanne (εγω μεθ υμων ειμι) joka päivä (πασας τας ημερας) aikakauden täyttymiseen asti (εως της συντελειας του αιωνος). (kts. 40 Mt 28:20)

##

A09B28Fi

Joku kyselee vielä, miten kuullaan Jumalan ääni, vaikka sitä ei voi opettaa, koska se on kuulemista. Ei kuuloa voi opettaa eikä näköä voi koulussa saada. Kuolleet ei kuule. Sen verran minä voin kuitenkin sanoa, että jos et kuule Jumalan ääntä, siihen voi olla vain yksi syy: hoitamaton synti. Sama koskee rukouksia. Jos et ole Uuden Liiton jäsen, Jumala kuulee sinua vain yhdessä asiassa: silloin, kun haluat päästä Liiton jäseneksi. Sinun on tunnustettava Jeesus Voideltu ylimmäksi auktoriteetiksesi, että Hän tunnustaisi sinut Isän edessä, ja sitten edettävä niin kuin Jumalan kuningaskunnan avaimista on säädetty. Vasta siten, kun Jumala on voinut tunnistaa sinut Jeesuksen suojatiksi, sinä saat Pyhän Hengen lahjan - sinä kuulet Jumalan äänen ja hän vastaa kaikkiin rukouksiin, jollei joku uusi synti taas katkaise yhteyttä.

##

A09B29Fi

Silloin kun jo uskoon tulleen ihmisen ja Jumalan välille nousee pilvi, ihminen tietää aivan hyvin, mikä on se synti, mikä estää häntä kuulemasta Jumalan puheen. Ensimmäinen tehtävä tällöin on synnin tunnustaminen Jumalalle synniksi. Jumala kyllä tietää sinun syntisi muutenkin, mutta tässä onkin nyt kysymys siitä, että sinä tunnustat tekemäsi synnin synniksi, ja pyydät anteeksiantoa. Asian luonteesta riippuu, mitä muuta sinun on tehtävä. Jos olet rikkonut lähimmäistäsi vastaan, sinun on mentävä, tunnustettava asia ja ilmoitettava katuvasi sitä ja pyydettävä anteeksi, ja mahdollisesti vielä korvattava jotakin. Kun olet hoitanut asian, Jumala jatkaa taas vuoropuhelua kanssasi.

##

A09B30Fi

Jumalan tahdon tunteminen on jokaiselle ihmiselle elämän ja kuoleman kysymys. Jo Isä-meidän rukouksessa, me sanomme, usein sitä tarkemmin ajattelematta, että "Tapahtukoon sinun tahtosi", mutta jos ymmärrämme, että Jumala yksin tietää, mikä on parasta ja aina tahtoo siunata meitä, me rukoilemme juuri niin, kuin Isäntä Jeesus meitä opetti. Ja muuten: Jumala on jo ikuisuudessa tehnyt kaiken valmiiksi, hänen tahtonsa täyttymistä rukoilemalla me vain ilmoitamme, että se sopii meille ja Jumalan pojan uskossa toteutamme sen.

##

A09B31Fi

Paavalin Roomassa 60-luvun alussa kirjoittama Efesolaiskirjeen alku on vahvaa tekstiä ja sitä samaa voidaan sanoa sen jatkosta, jossa kerrotaan meidän asemastamme Jumalan maailmoissa. Jumala, joka on Rakkaus, Totuus ja Elämä, haluaa, että me tulemme osallisiksi hänen täyteydestään:

Sentähden, kun kuulin siitä uskosta, joka teillä on Isännässä Jeesuksessa, ja teidän rakkaudestanne kaikkia pyhiä kohtaan, 1:16 en minäkään lakkaa kiittämästä teidän tähtenne, kun muistelen teitä rukouksissani, 1:17 anoen, että meidän Isäntämme Jeesus Voidellun Jumala, kunnian Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan (εν επιγνωσει αυτου) 1:18 ja valaisisi teidän ymmärryksenne silmät, että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, ja kuinka suuri hänen arpaosansa kunnia pyhissä on 1:19 ja mikä hänen voimansa ylenpalttinen suuruus meitä kohtaan, jotka uskomme - sen hänen väkevyytensä voiman vaikutuksen mukaan (κατα την ενεργειαν του κρατους της ισχυος αυτου), 1:20 jonka hän vaikutti Voidellussa (ην ενηργησεν εν τω χριστω), kun hän herätti hänet kuolleista ja asetti hänet oikealle puolellensa taivaissa, 1:21 korkeammalle kaikkea alkua ja valtaa ja voimaa ja isännyyttä ja jokaista nimeä, mikä mainitaan, ei ainoastaan tässä maailmanajassa, vaan myös tulevassa. 1:22 Ja kaikki hän on asettanut hänen jalkainsa alle ja antanut hänet pääksi kaikelle ekklesialle, 1:23 joka on hänen ruumiinsa, hänen täyteytensä, joka kaikki kaikissa täyttää. (56 Ef 1:15-23)

##

A09B32Fi

Noin viisikymmentä vuotta sitten olin Kansanlähetyksen nuorisopäivillä Kouvolassa, ostin purkillisen piimää, ja vetäydyin kokoushumusta syrjään etsimään vastausta ihmisten usein esittämään kysymykseen, mikä on Jumala. Kun vastaus oli selvillä, eräs Savitaipaleella asunut veli, jonka sukunimi oli sama kuin minulla, kutsui kylään. Samoilla nuorisopäivillä oli kolmaskin Pöysti, jonka venäjänkielisiä saarnoja youtubesta kuunnellaan paljon vieläkin. Kohta tämän jälkeen olin asentamassa suomalaisvalmisteista nestetuikelaskijaa (liquid scintillation counter) aivokalvo- ja polioviruksia tutkivan instituutin isotooppiosastolla Moskovassa. Laitoksen professori Vadim Izrailjevitsh Agol ja hänen ystävänsä kyselivät ensin kautta rantain millainen minun maailmankuvani on. Kuulutko oikeistoon vai vasemmistoon, he lopulta kysyivät. Vastasin, että en kuulu ja käänsin vaaka-akselin pystyyn. On olemassa hyvä ja paha. Kun he olivat päässeet niin pitkälle, että uskalsivat puhua vapaasti, Vadim itse sanoi, että ethän sinä voi uskoa Jumalaan, koska sinä toimit tieteen parissa (rabotajesh v nauke). Ja miksikäs ei, minä kysyin. Noku se Gagarin ei nähnyt avaruudessa Jumalaa, oli vastaus. Minun vastaukseni oli, että Gagarin oli 200 kilometrin korkeudessa ja minä tulin Moskovaan lentäen 10 kilometrin korkeudessa. Kumpikaan meistä ei nähnyt matkalla vanhaa valkopartaista ukkoa liitelemässä taivaalla. Keskustelu jatkui sitten niin, että minä kysyin, onko Totuutta olemassa? "On tietysti, kaikki tiedehän on juuri sitä varten, että tiedettäisiin totuus". Kysyin vielä, että onko Rakkautta olemassa, ja onko Elämää olemassa, ja kun me niistäkin olimme samaa mieltä, kysyin, mikä on totuuden, rakkauden ja elämän summan nimi? Professori Agol osasi yhteenlaskua, ja kiinnostui heti niin, että koko professorin tarmollaan ryhtyi tutkimaan Raamattua.

##

A09B33Fi

Jumala itse haluaa, että kaikki tuntisivat Totuuden:

Minä kehoitan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, 2:2 kuningasten ja kaikkien ylempinä olevien puolesta (και παντων των εν υπεροχη οντων), että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa. 2:3 Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän pelastajallemme, 2:4 joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat Totuuden tuntoon (και εις επιγνωσιν αληθειας ελθειν). (61 1.Tim 2:1-4)

##

A09B34Fi

Ihminen ei tunne rakkautta, mutta voi tulla tuntemaan sen Pyhässä Hengessä, sillä Jumala on rakkaus:

Siitä me olemme tulleet tuntemaan rakkauden (εν τουτω εγνωκαμεν την αγαπην), että hän antoi sielunsa meidän edestämme; meidänkin tulee antaa sielumme veljiemme edestä. 3:17 Jos nyt jollakin on varoja maallista elämää varten ja hän näkee veljensä olevan puutteessa, mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus saattaa pysyä hänessä? (48 1.Joh 3:16-17)

##

A09B35Fi

Se, että ihmisellä on tietoa Jumalasta, ei tarkoita sitä, että hän tuntisi Jumalan henkilökohtaisesti. Pahimmat rikolliset ja poliitikot ja pankkiirit, valheen ammattilaiset, kirkonmiehet ja muut Babylonialaisen maailmanjärjestyksen rakentajat ovat ensimmäisinä vaatimassa rakkautta, totuutta ja turvallisuutta. Mutta vaatiessaan rakkautta, totuutta ja elämän kunnioittamista he tulevat tunnustaneeksi, että kyllä he tietävät, mikä Jumala on. Jumala on hyvä, he itse vain ovat pahoja, eivätkä sen takia suostu alistumaan Jumalan hyvään tahtoon ja tekevät pahaa ei ainoastaan muille vaan myös itselleen. Sekä Johannes Upottaja että Jeesus Voideltu tekivät molemmat omat analyysinsä ihmiskunnan tilasta, ja lausuivat, että käärmeen sukua se on. Vanhassa Testamentissa kerrotaan, että ihminen omissa oloissaan on kuin eläin. Myös Paavali esittää oman analyysinsä, ja vasta sen jälkeen tuo esille Evankeliumin, joka on ainut lääke syntiä ja saastaisuutta vastaan. Roomalaiskirjeen alussa hän kirjoittaa:

Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä (αδικιαν) vastaan, niiden, jotka vääryydellä (εν αδικια) vastustavat totuutta, 1:19 sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut. 1:20 Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa, 1:21 koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt. 1:24 Sentähden Jumala onkin heidät hyljännyt, heidän sydämensä himoissa, saastaisuuteen, häpäisemään itse omat ruumiinsa, 1:25 nuo, jotka ovat vaihtaneet (μετηλλαξαν) Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa (και ελατρευσαν τη κτισει παρα τον κτισαντα), joka on siunattu iankaikkisesti (ος εστιν ευλογητος εις τους αιωνας). Amen (αμην). (52 Rm 1:18-25)

##

A09B36Fi

Maailma ei tunne Jumalaa, koska sen käsitykset totuudesta, elämästä ja rakkaudesta ovat pielessä ja etsii niitä väärästä osoitteesta. Johannes osoittaa, että se, mitä maailma sanoo rakkaudeksi, on vain lihan himoa, ja varoittaa:

Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä. 2:16 Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan halu, silmäin halu ja elämän korska ei ole Isästä, vaan maailmasta. 2:17 Ja maailma katoaa ja sen halu; mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy iankaikkisesti (μενει εις τον αιωνα). (48 1.Joh 2:15-17)

##

A09B37Fi

Kaikki ihmiset ovat uskonnollisia, kysymys on vain siitä, mihin kukin uskoo, sillä uskosta seuraa se, mitä hän tekee. Moni luulee olevansa kristitty sen perusteella, että hän ei tee hirveitä syntejä, ei ainakaan kovin usein, mutta se on pelkkää itsepetosta, sillä kaikki, mikä ei ole uskosta, on syntiä ja oman tahdon tavoittelua. Vasta sitten kun tunnemme Jumalan tahdon jonkin asian suhteen, me voimme uskon kautta hänen uskollisuuteensa tehdä sen, kuten myös kaiken muun, mihin Jumalan Henki meidät johtaa:

Amen, amen minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isäni tykö, (43 Joh 14:12, kts. 13-14)

##

A09B38Fi

Suuriin töihin tarvitaan suuri voima, mutta se ei ole ongelma. Pyhän Hengen voima meissä riittää kaikkiin niihin töihin ja tilanteisiin, joihin Jumala meidät johtaa. Kyse on uskon kuuliaisuudesta. Vertaus viininviljelijästä, jolla oli kaksi poikaa, opettaa sitä. Kysymys on paitsi yksityisen ihmisen ratkaisuista, myös Vanhan Liiton ja Uuden Liiton keskinäisistä suhteista. Jeesus oli juuri ratsastanut aasilla Jerusalemiin kansan hurratessa, mutta sai fariseukset kimppuunsa. Avainsanat ovat työ ja tahto:

Mutta miten teistä on? Miehellä oli kaksi poikaa; ja hän meni ensimmäisen luo ja sanoi: 'Poikani, mene tänään tekemään työtä minun viinitarhaani'. 21:29 Tämä vastasi ja sanoi: 'En tahdo'; mutta jäljestäpäin hän katui ja meni. 21:30 Niin hän meni toisen luo ja sanoi samoin. Tämä taas vastasi ja sanoi: 'Minä, isäntä', mutta ei mennytkään. 21:31 Kumpi näistä kahdesta teki isän tahdon?" He sanoivat hänelle: "Ensimmäinen". Jeesus sanoi heille: "Amen minä sanon teille: publikaanit ja portot menevät ennen teitä Jumalan kuningaskuntaan. 21:32 Sillä Johannes tuli teidän tykönne oikeuden tietä (εν οδω δικαιοσυνης), ja te ette uskoneet häntä, mutta publikaanit ja portot uskoivat häntä; ja vaikka te sen näitte, ette katuneet (ου μετεμεληθητε) myöhemmin , niin että olisitte häntä uskoneet. (40 Mt 21:28-32)

##

A09B39Fi

Ensimmäisen kirjeensä lopussa Johannes kirjoittaa, että Jeesus antoi meille järjen sitä varten, että tuntisimme Jumalan:

Me tiedämme, ettei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä; vaan Jumalasta syntynyt pitää itsestänsä vaarin, eikä häneen ryhdy se paha. 5:19 Me tiedämme, että olemme Jumalasta, ja koko maailma on rypee pahassa. 5:20 Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille järjen, tunteaksemme sen Todellisen (ινα γινωσκωμεν τον αληθινον); ja me olemme siinä Todellisessa, hänen Pojassansa, Jeesus Voidellussa. Hän on todellinen Jumala ja iankaikkinen elämä. 5:21 Lapset, kavahtakaa idoleita. Aamen. (48 1.Joh 5:18-21)

##

A09B40Fi

Varoitus epäjumalista, "idoleista", kuten lähdeteksti sanoo, Johanneksen kirjeen lopussa tuntuu hyppäykseltä toiseen asiaan, mutta sitä se ei ole. Ilman Jumalan tuntemista ihmiselle käy kuin juutalaisille, jotka päästivät mieluummin Barabbaan, kuin tunnustivat Jeesuksen isännäkseen. Paavali kirjoittaa:

Veljet, sydämeni toive (ευδοκια) ja rukoukseni Jumalan puoleen, on Israelin pelastuksesta. 10:2 Sillä minä todistan heille, että heillä on Jumalan kiivaus, mutta ei tuntemisen mukaisesti; 10:3 sillä tuntematta (αγνοουντες γαρ) Jumalan oikeutta (την του θεου δικαιοσυνην), he koettavat pystyttää omaa oikeuttaan, eivätkä ole alistuneet Jumalan oikeuden alle. 10:4 Sillä Voideltu on lain loppu, oikeudeksi jokaiselle, joka uskoo. (52 Rom 10:1-4)

##

A09B41Fi

Paavalin saavutukset juutalaisuudessa olivat olleet huippuluokkaa, mutta kun hän oli muutaman vuosikymmenen palvellut Isäntää, Jeesusta, hän saattoi sanoa, että Voidellun tuntemiseen verrattuna kaikki hänen entiset saavutuksensa olivat yhtä tyhjän kanssa, jollei peräti vahingoksi:

Mutta mikä minulle oli voitto, sen minä olen Voidellun tähden lukenut tappioksi. 3:8 Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi tuon ylen kalliin, Voidellun Jeesuksen, minun Isäntäni, tuntemisen (της γνωσεως) rinnalla, sillä hänen tähtensä minä olen menettänyt kaikki ja pidän sen roskana, että voittaisin omakseni Voidellun 3:9 ja minun havaittaisiin olevan hänessä (εν αυτω) ja omistavan, ei omaa oikeutta (μη εχων εμην δικαιοσυνη), sitä, joka laista tulee, vaan sen, joka tulee Voidellun uskon kautta, sen oikeuden, joka tulee Jumalasta uskon perusteella (την εκ θεου δικαιοσυνην επι τη πιστει); 3:10 tunteakseni hänet (του γνωναι αυτον) ja hänen ylösnousemisensa voiman ja hänen kärsimyksiensä osallisuuden, samaistumalla hänen kuolemaansa, 3:11 saadakseni kohdata (paremman)* ylösnousemisen* (εξαναστασιν*) kuolleista. (57 Fil 3:7-11) A0941Fi

##

A09B42Fi

Jeesus Voidellun lähettiläät Pietari, Johannes ja Paavali ovat kukin jättäneet meille todistuksen siitä, mitä Jumalan tunteminen on, ja mitä se heille merkitsee. Paavali aloittaa kirjeensä Tiitukselle toteamalla, että hän on apostoli Jumalan valittujen uskoa ja Totuuden tuntemista varten:

Paavali, Jumalan orja ja Jeesus Voidellun apostoli Jumalan valittujen uskoa ja sen totuuden tuntemista varten (και επιγνωσιν αληθειας), joka on jumalisuuden mukainen, 1:2 apostoli sen iankaikkisen elämän toivon perusteella, jonka Jumala, joka ei valhettele, on luvannut ennen ikuisia aikoja, 1:3 mutta kun aika oli tullut, ilmoitti hän sanansa saarnassa, joka on uskottu minulle Jumalan, meidän vapahtajamme, käskyn mukaan. (63 Tit 1:1-3)

##

A09B43Fi

Johannes aloittaa toisen kirjeensä Jumalan valitulle ja hänen lapsilleen kertoen, että he olivat tulleet tuntemaan Totuuden:

Vanhin valitulle rouvalle (κυρια) ja hänen lapsillensa, joita minä rakastan totuudessa - enkä ainoastaan minä, vaan myös kaikki, jotka ovat tulleet totuuden tuntemaan (οι εγνωκοτες την αληθειαν) - totuuden tähden, joka meissä pysyy ja on oleva meidän kanssamme iankaikkisesti. Meidän kanssamme on oleva armo, laupeus ja rauha Isältä Jumalalta ja Isännältä Jeesus Voidellulta, Isän Pojalta, totuudessa ja rakkaudessa. (49 2.Joh 1:1-3)

##

A09B44Fi

Sama näkemys kuin Paavalilla ja Johanneksella, oli myös Pietarilla. Pietari aloittaa ensimmäisen kirjeensä kertomalla siitä, että Jumala on tuntenut meidät jo ennakolta.

Pietari, Jeesus Voidellun apostoli, valituille muukalaisille, jotka asuvat hajallaan Pontossa, Galatiassa, Kappadokiassa, Aasiassa ja Bityniassa, 1:2 ja jotka Isän Jumalan edeltätuntemisen mukaan (κατα προγνωσιν θεου πατρος) ovat Hengen pyhittämisen kautta valitut Jeesus Voidellun kuuliaisuuteen ja hänen verellänsä vihmottaviksi (και ραντισμον αιματος ιησου χριστου). Lisääntyköön teille armo ja rauha (χαρις υμιν και ειρηνη πληθυνθειη). (46 1.Piet 1:1-2)

##

A09B45Fi

Toisen kirjeensä lopussa Pietari kertoo, että monet tulevat vääristelemään Paavalin kirjeitä. Näin myös kävi, sillä kirkon perustajat eivät Paavalia hyväksyneet, eikä hänen kirjoituksiaan lainanneet. Tertullianus jopa nimitti Paavalia kerettiläisten päämieheksi. Johannesta taas ei hyväksytty, koska nuo gnostilaiset sanoivat Johannesta gnostilaiseksi. Meidän osamme on kuitenkin parempi: Kasvaa Jeesus Voidellun armossa ja tuntemisessa ja ylistää häntä:

Koska te siis, rakkaani, tämän jo edeltäpäin tiedätte (προγινωσκοντες), niin olkaa varuillanne (φυλασσεσθε), ettette rietasten eksymyksen mukaansa tempaamina lankeaisi pois omalta lujalta pohjaltanne, 3:18 ja kasvakaa meidän Isäntämme ja Vapahtajamme Jeesus Voidellun armossa ja tuntemisessa (εν χαριτι και γνωσει). Hänen olkoon kunnia sekä nyt että hamaan iankaikkisuuden päivään. Aamen. (47 2.Piet 3:17-18)

##

A09B46Fi

Paavali kehoittaa meitä tutkimaan, olemmeko me Kristuksessa, "en Hristo", ja varoittaa ettemme kestä koettelemusta, jos Kristus ei asu meissä. Viettelykset eivät voi jäädä tulematta. Heti, kun okkulttisen filosofian saastuttamat "kirkkoisät" ryhtyivät esiintymään kristittyjen johtajina, he julistivat Pyhän Hengen saaneet, Jumalan hengessä vaeltavat kristityt gnostilaisiksi, mutta näin he tulivat tunnustaneeksi, että heidän kerettiläisiksi julistamat ”gnostilaiset” tunsivat Jumalan, sillä kreikan sana γνωσις tarkoittaa sitä omakohtaista, kokemusperäistä tuntemista, johon Jeesus Kristus haluaa jokaisen ihmisen johdattaa evankeliumin kautta. Tämän, Pyhän Hengen lahjana saadun Jumalan tuntemisen tilalle Saatana tarjoaa riivaajahenkien vaikutuksesta hankittavia kokemuksia, joista Paavali käyttää nimeä pseudonymos gnosis, valhetieto.

Oi Timoteus, talleta se, mikä sinulle on uskottu, ja vältä valhetiedon (pseudonymos gnosis) saastaisia (vevilos) ja turhia puheita (kenofonia) ja vastaväitteitä (antithesis), jitä tavoitellessaan muutamat ovat uskosta hairahtuneet. (Kts. 1.Tim 6:20-21).

##

A09B47Fi

Jumalan tunteminen on kuin ovi uuteen, tuntemattomaan ja ihmeelliseen maailmaan ja se ovi on Jeesus Voideltu. Tekstinsä alussa Pietari esittää marssijärjestyksen usko - oikeutus - tunteminen - lahjat ja lupaukset - hedelmät.

Simon Pietari, Jeesus Voidellun orja ja apostoli, niille, jotka ovat saaneet yhtä kalliin uskon kuin mekin meidän Jumalamme ja Pelastajan Jeesus Voidellun oikeudessa. 1:2 Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Isäntämme Jeesuksen tuntemisessa. 1:3 Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kunniallaan ja kunnollisuudellaan, 1:4 joiden kautta hän on lahjoittanut meille mitä suurimmat ja arvokkaimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee, 1:5 niin pyrkikää juuri sentähden kaikella ahkeruudella osoittamaan uskossanne kunnollisuutta, kunnollisuudessa tuntemusta, 1:6 tuntemuksessa itsenne hillitsemistä, itsenne hillitsemisessä kärsivällisyyttä, kärsivällisyydessä jumalanpelkoa, 1:7 jumalanpelossa veljellistä kiintymystä, veljellisessä kiintymyksessä rakkautta. 1:8 Sillä jos teillä on nämä ja ne yhä enenevät, niin ne eivät salli teidän olla toimettomia eikä hedelmättömiä meidän Isäntämme Jeesus Voidellun tuntemisessa. (47 2.Piet 1:1-8)

##

A09B48Fi

Pieni käännösvirhe saattaa peittää alleen suuria asioita. Tämän vuoksi on tärkeää, että käännös on oikein myös siinä tapauksessa, että teksti ei ole ihmisten käsitysten mukainen. Ajatelkaa, mikä kiusaus oli kääntäjällä kirjoittaa "ja antoi monelle näön", vaikka lähdetekstissä sanotaan, että "ja lahjoitti monelle näön":

Sillä hetkellä hän juuri paransi useita taudeista ja vitsauksista ja pahoista hengistä, ja monelle sokealle hän lahjoitti (εχαρισατο) näön. (42 Lk 7:21)

##

A09B49Fi

Jeesus oli lahjoittanut näön monelle sokealle ja lahjoittanut kuulon monelle kuurolle. Kaikki tämä oli ollut esikuvallista opetusta siitä, miten Pyhän Hengen saanut ihminen tuntee Jumalan, näkee hänet hänen lapsissaan ja teoissaan ja kuulee hänen äänensä. Yhtä vähän, kuin kukaan voi opettamalla tehdä sokean näkeväksi ja kuuron kuulevaksi, tai antaa kuolleelle tunnon, voi ihminen antaa hengellisen näkökyvyn toiselle ihmiselle. Vain Jumala pystyy siihen, ja hän tekee sen lahjaksi niille, jotka lähestyvät häntä Hänen poikansa nimessä. Jeesus opetti tätä monin eri tavoin, myös vertaamalla itseään lammaspaimeneen ja lampaisiin, jotka kuulevat ja tuntevat hänen äänensä, ja seuraavat häntä. Kyse on konkreettisesta asiasta: jokainen Jumalan lapsi kuulee Pyhän Hengen puheen, ja vielä aivan opettamatta, mutta ihmisen, joka ei ole Totuudesta, ei sitä ymmärrä. Pilatukselle, Rooman maaherralle, Jeesus sanoi, että jokainen, joka on totuudesta, kuulee hänen äänensäPilatus vastasi kysymyksellä "Mikä on totuus (τι εστιν αληθεια)" ja meni pihalle vastausta odottamatta ja sitä näkemättä - olihan hän seisonut itsensä Jeesuksen edessä.

##

A09B50Fi

Kreikan sana lahjoittaa, harizomai, on johdannainen sanasta haris, armo. Jumalan lahja on armoa, se saadaan ilmaiseksi, koska Isä kunnioittaa kuuliaisen Poikansa työtä:

Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi (χαρισεται) meille kaikkea muutakin hänen kanssansa? (52 Rm 8:32)

##

A09B51Fi

Armo on Pyhän Hengen työtä meidän keskuudessamme. Sen takia kaikki, mitä sanotaan armosta, on sanottu myös Pyhästä Hengestä. Kun Pyhä Henki johtaa meitä, me vaellamme Jumalan armossa. Meillä ei ole mitään omaa, mutta kaikki on meidän. Me emme puolusta mitään, koska kaikki on Jumalan, ja jos hän ottaa meiltä jotakin pois, hän antaa tilalle uutta ja parempaa.

Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile, 13:5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei pidä lukua pahasta, 13:6 ei iloitse vääryydestä (επι τη αδικια), vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa. (53 1.Kor 13:4-6)

##

A09B52Fi

Ensimmäinen Korinttolaiskirje on Paavalin paimenkirjeistä ensimmäinen ainakin siinä mielessä, että siinä käsitellyt asiat tulevat aina esille, kun seurakunta syntyy. Kirjeen alussa hän kirjoittaa:

Minä kiitän Jumalaani aina teidän tähtenne siitä Jumalan armosta, joka on annettu teille Voidellussa Jeesuksessa, 1:5 että kaikessa olette rikastuneet hänessä, kaikessa puheessa ja kaikessa tuntemisessa (εν παντι λογω και παση γνωσει), 1:6 sen mukaan kuin todistus Voidellusta on teissä varmistettu, 1:7 niin ettei teiltä puutu mitään armoituksia meidän Isäntämme Jeesus Voidellun paljastumista odottaessa. (53 1.Kor 1:3-7)

##

A09B53Fi

Sana χαρις, armo, on johdannainen sanasta χαριζομαι, antaa lahjaksi. Sama juuri on sanalla χαρισμα, armoitus. Tästä ajattelevan lukijan pitäisi huomata, että "armolahjat" (armoitukset eli karismat) eivät ole tiedon asioita vaan Voidellun tuntemisen vaikutuksia ihmisessä, joka on Hengessä syntynyt. Samassa tekstissä oleva kreikan sana gnosis on usein käännetty tiedoksi, vaikka sillä tarkoitetaan sisäistä, kokemusperäistä tietoa, tuntemista. Tieto kuuluu sielun toimialaan, tunteminen tapahtuu ihmisen hengessä. Usein sana gnosis voidaankin kääntää sanalla tajunta. Tarkkaavaiselle lukijalle itse tekstikin kertoo, etteivät hengelliset lahjat, karismat, ole tiedon asioita, vaan ovat tuloksia Voidellun tuntemisesta Sanasta ja Hengestä syntyneen ihmisen hengessä.

##

A09B54Fi

Hengellisiä lahjoja mainostetaan karismaattisina ilmiöinä laajasti, mutta paljon parempaa on tarjolla. Jumalan tuntemisen kautta me pääsemme tuntemaan sen, mitä Jumala on meille lahjoittanut. Paavali kirjoittaa Filemonille lyhyen viestin, joka ensi lukemalta tuntuu olevan "Kaanaan kieltä":

Minä kiitän Jumalaani aina muistaessani sinua rukouksissani, 1:5 kuullessani sinun rakkaudestasi ja uskostasi, joka sinulla on Isäntää Jeesusta kohtaan ja kaikkia pyhiä kohtaan, 1:6 että sinun uskonyhteytesi tulisi tehokkaaksi (ενεργης) kaiken hyvän tuntemisessa, mikä teillä Voidellussa Jeesuksessa on. (64 Filemon 1:4-6)

##

A09B55Fi

Teksti on kuitenkin selvä, sillä sanoma alkaa uskosta, sillä jos usko on, sinä voit omistaa sen, minkä Jumala on sinulle luvannut. Muista kuitenkin, että niistä noin kuudestasadasta tuhannesta Jaakobin heimon aikuisesta miehestä jotka lähtivät Egyptistä "Luvattuun maahan", vain kaksi pääsi perille. Muut kuolivat erämaahan epäuskonsa takia. Filemonin kirje on lyhyt. Muutamalla jakeella kerrotaan, että Filemonin koti oli aktiivisen kenobiittisen (koinos bios, yhteinen elämä) yhteisön keskus. (Kirkkoraamatun 1938 kääntäjä on lisännyt tekstiinsä sanan kokoontuva, jolla lukijaa petetään luulemaan aivan muuta) Testissä ei selosteta, mitä muuta hyvää Jumalan oli Filemonille ja hänen ystävilleen varannut, mutta mahdotontahan se olisi ollutkin. Kaikki paljastuu sitä mukaa, kun kuljemme eteenpäin. Me pääsemme perille "Luvattuun maahan", kun me tunnemme Jumalan tahdon ja sitä uskossa noudatamme. Mutta ilman Jumalan tahdon jatkuvaa tuntemista, uskoa ja uskon kuuliaisuutta mekin kuolisimme tähän erämaahan.

##

A09B56Fi

Paavali oli vankeudessa kun hän sai kuulla, kuinka Kolossan kaupungissa monet olivat tulleet tuntemaan Jumalan armon totuudessa ja että Pyhä Henki oli täyttänyt heidät rakkaudella. Uutiset kuultuaan Paavali kiitti Jumalaa ja kirjoittaa sitten kolossalaisille uskoville, että vaikka he nyt olivat tulleet sisälle Jumalan valtakuntaan, todelliset rikkaudet ovat nyt heidän saavutettavissaan:

Sentähden emme mekään, siitä päivästä alkaen, jona sen kuulimme, ole lakanneet teidän edestänne rukoilemasta ja anomasta, että tulisitte täyteen hänen tahtonsa tuntemista kaikessa hengellisessä viisaudessa ja ymmärtämisessä, 1:10 vaeltaaksenne Isännän edessä arvollisesti, hänelle kaikessa otollisesti, kaikessa hyvässä työssä hedelmää kantaen ja kasvaen Jumalan tuntemiseen (και αυξανομενοι εις την επιγνωσιν του θεου), 1:11 ja hänen kunniansa väkevyyden mukaan kaikella voimalla vahvistettuina olemaan kaikessa kestäviä ja pitkämielisiä, ilolla 1:12 kiittäen Isää, joka on tehnyt meidät soveliaiksi olemaan osalliset siitä arpaosasta, mikä pyhillä on valkeudessa, 1:13 häntä, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt rakkaan Poikansa kuningaskuntaan. (58 Kol 1:9-13)

##

A09B57Fi

Tämän sanottuaan Paavali kertoo, millainen tämä kuningaskunta on:

Hänessä meillä on lunastus hänen verensä kautta, syntien anteeksisaaminen, 1:15 joka on näkymättömän Jumalan kuva, kaikkien luotujen esikoinen. 1:16 Sillä hänessä luotiin kaikki, taivaalliset ja maalliset, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai isännyyksiä, hallitsijoita tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen, 1:17 ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä kaikki on. 1:18 Ja hän on ekklesian ruumiin pää, joka on alku, kuolleista nousseitten esikoinen, että hän olisi kaikessa ensimmäinen. 1:19 Sillä hänessä näki hän hyväksi kaiken täyteyden asuvan 1:20 ja hänen kauttaan uudestaan sovittaisi kaikki itseensä, tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta, hänen kauttaan sekä maalliset, että taivaalliset, 1:21 teidätkin, jotka ennen olitte vieraantuneet ja mieleltänne hänen vihamiehiänsä pahoissa teoissanne, hän nyt on sovittanut 1:22 poikansa lihan ruumiissa kuoleman kautta, asettaakseen teidät pyhinä ja nuhteettomina ja moitteettomina eteensä, 1:23 jos te vain pysytte uskossa, siihen perustuneina ja siinä lujina, horjahtamatta pois sen evankeliumin toivosta, jonka olette kuulleet, jota on julistettu, kaikessa luomakunnassa taivaan alla ja jonka palvelijaksi minä, Paavali, olen tullut. (58 Kol 1:14-23)

##

A09B58Fi

Jumalan sana on kaiken luomistyön alku, ja sen tulos on Uusi ihminen, jossa Voideltu ja hänen Voideltunsa täyttävät kaiken. Koko prosessi on ihmisten silmien edessä nähtävänä, mutta se on salaisuus niille, joilla ei ole Jumalan Henkeä. Puutetta pahempi käänne tässä prosessissa tapahtui tottelemattomuuden takia Jumalan puutarhassa, jonka takia tähän prosessiin sisältyy paljon kärsimystä. Kovimpia ovat Uuden Ihmisen synnytystuskat, mutta jo nyt Voideltu asuu hänen voidelluissaan. Sekin on sivulliselta salattu asia, jonka todistajia kristityt ovat, että Jumalan Henki sen kaikille paljastaisi:

Nyt minä iloitsen kärsiessäni teidän tähtenne, ja täytän sen mikä vielä puuttuu Voidellun ahdistuksista lihassani hänen ruumiinsa hyväksi, joka on ekklesia (ο εστιν η εκκλησια), 1:25 jonka palvelijaksi (διακονος) minä olen tullut Jumalan talonpidon mukaan, joka minulle on annettu teitä varten, täyttääkseni Jumalan sanan, 1:26 sen salaisuuden (το μυστηριον), joka on ollut kätkettynä ikuisista ajoista ja polvesta polveen (και απο των γενεων), mutta joka nyt on ilmoitettu hänen pyhillensä, 1:27 joille Jumala tahtoi tehdä tiettäväksi, mikä on tämän salaisuuden kunnian rikkaus kansojen keskuudessa, joka on Voideltu teissä, kunnian toivo. (58 Kol 1:24-27)

##

A09B59Fi

Ainut tapa tulla järkiinsä on palata Jumalan yhteyteen, josta kaikki viisaus tulee. Kerygma Jeesuksesta on se pieni siemen, josta päästään alkuun, mutta kun koko salaisuus on tunnettu, toteutuu Jumalan tarkoitus Uudesta Ihmisestä. Olisi aika itsekästä ja raakaa, jos Jumalan Hengestä osalliseksi tulleet ihmiset eivät julistaisi Evankeliumia Jumalan Voidellusta ja hänen kuningaskunnastaan, sillä kun hän on hakenut omansa kotiin, kapinoitsijat hävitetään ja jäljet siivotaan.

Häntä me julistamme, neuvoen jokaista ihmistä ja opettaen jokaista ihmistä kaikella viisaudella, asettaaksemme esiin jokaisen ihmisen täydellisenä Voidellussa Jeesuksessa (τελειον εν χριστω ιησου), 1:29 jota varten minä vaivaa näenkin, taistellen hänen vaikutuksensa mukaan, joka minussa voimallisesti vaikuttaa, 2:1 sillä minä tahdon, että te tiedätte, kuinka suuri kilvoittelu minulla on teidän tähtenne ja laodikealaisten ja kaikkien tähden, jotka eivät ole minun lihallisia kasvojani nähneet, 2:2 että heidän sydämensä, yhteenliittyneinä rakkaudessa, rohkaistuisivat omistamaan täyden ymmärryksen koko rikkauden Jumalan ja Isän ja Voidellun salaisuuden tuntemiseksi, 2:3 jossa kaikki viisauden ja tuntemisen aarteet (οι θησαυροι της σοφιας και της γνωσεως) ovat kätkettyinä. (58 Kol 1:28-2:3)

##

A09B60Fi

Voidellussa me olemme tulleet suurten totuuksien yhteyteen, mutta siinä on omat vaaransa; vaara ohittaa ne asiat, jotka näyttävät vähäpätöisiltä. Voidellussa tällaista jakoa tärkeisiin ja samantekeviin asioihin ei ole. Kaikki on Hänessä. Hänen suuruutensa edessä meidän tulee olla ensisijaisesti nöyriä. Kun Olevan sana, Dabar Jehova, ilmestyi Abramille, siitä kirjoitettiin:

Näiden tapausten jälkeen (Achar ha-debarim ha-elle) tuli Abramille Olevan Sana (Debar Jehova) näyssä sanoen (ba-mmachaze lemor): "Älä pelkää, Abram! Minä olen sinun kilpesi; sinun palkkasi on oleva sangen suuri." (01 1.Ms 15:1)

##

A09B61Fi

Dabar Jehova, Olevan Sana, ei ole pelkkä sana, vaan myös teko ja tapahtuma. Kyseisessä tekstissä sanan dabar monikkomuoto debarim on käännetty sanalla tapaukset. Meidän ei tule olla kuin ne kreikkalaiset magit, jotka ymmärtämättä Jumalan sanan täyteyttä, ryhtyivät spekuloimaan käsitteellä, jonka merkitystä he eivät tunteneet. Kyse on kasvusta. Kun naapurin tyttö tuli koulusta, hän ilmoitti äidille, että hän osaa ruotsia. Siihen ymmärtäväinen äiti sanomahan: No kerro! Bää, bää vita lamm, sanoi tyttö. Kaikki olivat iloisia, mutta jos vielä viiden vuoden päästä taidot olisivat samalla tasolla, kuulijat olisivat hämillään. Jos lapsi, joka on oppinut äidinkielen, ei koulussa opi opetettavaa kieltä, on vika koulun. Sama koskee kristinuskon opetusta. Paavali jatkaa:

Ja tämän minä sanon, ettei kukaan teitä pettäisi suostuttelevilla puheilla. 2:5 Sillä jos ruumiillisesti olenkin poissa, olen kuitenkin teidän kanssanne hengessä iloiten ja katsellen järjestystä ja uskonne lujuutta Voideltuun. 2:6 Niinkuin te siis olette ottaneet vastaan Jeesuksen, Voidellun, niin vaeltakaa hänessä (εν αυτω περιπατειτε), 2:7 häneen juurtuneina ja hänessä rakentuen ja uskossa lujittuen, niinkuin teille on opetettu, siinä edistyen kiitollisina. (58 Kol 2:4-2:7) A09B61Fi

##

A09B62Fi

Vanhan Liiton aikana Sana ja sen julistajat kehoittivat kansaa tuntemaan Jumalansa, jollei muuten, niin tottelemalla hänen käskyjään, sillä tottelemisesta tuli aina Jumalan siunaus, samoin kuin tottelemattomuudesta siunauksen menetys. Jumalan sisäinen tunteminen kuitenkin puuttui, ja tulokset jäivät heikoiksi. Vaikka Pyhä Henki saattoikin antaa uskollisille liittolaisille voimaa, erilaisia kokemuksia ja ilmoituksia, ei hän tehnyt ihmistä omaksi asumuksekseen. Jeesuksessa tilanne muuttui niin, että jokainen Jumalan Hengestä syntynyt ihmislapsi tuntee Jumalan. Hebrealaiskirjeen kirjoittaja lainaa Jeremiaa:

Sillä tämä on se liitto (η διαθηκη), jonka minä teen Israelin huoneen kanssa näiden päivien jälkeen, sanoo Isäntä: Minä panen lakini heidän mieleensä, ja kirjoitan ne heidän sydämiinsä, ja niin minä tulen olemaan heidän Jumalansa, ja he tulevat olemaan minun kansani. 8:11 Ja silloin ei enää kukaan opeta lähimmäistään eikä veli veljeään sanoen: 'Tunne Isäntä (γνωθι τον κυριον)'; sillä he kaikki, pienimmästä suurimpaan, ovat tunteva minut. 8:12 Sillä minä olen oleva laupias heidän vääryyksiänsä (ταις αδικιαις) kohtaan ja heidän syntejänsä ja heidän laittomuuksiaan (των ανομιων) minä en enää muista." (65 Hebr 8:10-12)

##

A09B63Fi

Hebrealaiskirjeessä lainattu Jeremian profetia oli kirjoitettu Jerusalemissa noin vuosisata sen jälkeen, kun Assyria oli valloittanut pohjoisvaltio Israelin ja vienyt sen asukkaat mennessään. Nämä kymmenen heimoa olivat myös hävinneet kansojen mereen ja poistuneet historian horisontista. Kun profetia Uudesta Liitosta kuitenkin annetaan Israelin kadonneille heimoille, joita ei tähän päivään mennessä ole löydetty, eivät jäljelle jääneet juutalaiset ole pystyneet profetiaa tulkitsemaan. Jeremian työrupeaman loppupuolella Juudan heimo itsekin joutui hyökkäyksen kohteeksi ja vietiin Baabeliin. Profetian selitys on kuitenkin yksinkertainen. Israel on Vanhan Liiton esikuva kristikunnasta, joka on astunut Uuteen Liittoon, jonka Jeesus Messias solmi kuolemalla ristillä kansansa syntien puolesta. Kun Paavali Galatalaiskirjeessä on torjunut juutalaisten vaatimuksen kristittyjen ympärileikkauksesta, hän kirjoittaa:

Kaikki, jotka haluavat olla lihalle mieluisia, ne pakottavat teitä ympärileikkauttamaan itsenne vain siksi, ettei heitä Voidellun ristin tähden vainottaisi. 6:13 Eiväthän nekään, jotka ympärileikkauttavat itsensä, itse noudata lakia, vaan he tahtovat teitä ympärileikkauttamaan itsenne saadakseen kerskata teidän lihastanne. 6:14 Mutta pois se minusta, että minä muusta kerskaisin kuin meidän Isäntämme Jeesus Voidellun rististä, jonka kautta maailma on ristiinnaulittu minulle, ja minä maailmalle! 6:15 Sillä Jeesus Voidellussa ei ympärileikkaus ole voimassa eikä myöskään ympärileikkaamattomuus, vaan uusi luominen. 6:16 Ja kaikille, jotka tämän säännön mukaan vaeltavat, kaikille heille rauha ja laupeus, ja Jumalan Israelille! (55 Gal 6:12-16)

##

A09B64Fi

Lapsuudessani ymmärsin, kuinka tärkeää olla rikkomatta Jumalan kymmentä käskyä, sillä elintapojen ero uskovien ihmisten ja niiden, jotka Jumalaa eivät kunniota välillä oli näkyvä. Mutta vasta sitten, kun noin viisikymmentä vuotta sitten tunnustin julkisesti uskoni Isäntään Jeesukseen, sain itse kokea, kuinka hän alkoi johtaa elämääni yksityiskohtia myöten. Myös sitä ennen kokemani elämänvaiheet paljastuivat Jumalan armeliaan käden sallimuksiksi. Mutta opetusta Jumalan tuntemisesta en kuullut ja ehkä näin olikin hyvä. Mikään ei haitannut Pyhää Henkeä toteuttamasta omaa koulutusohjelmaansa, josta Johannes kirjoittaa:

Minä kirjoitan teille, lapsukaiset, sillä synnit ovat teille anteeksi annetut hänen nimensä tähden. 2:13 Minä kirjoitan teille, isät, sillä te olette tulleet tuntemaan hänet, joka alusta on ollut (οτι εγνωκατε τον απ αρχης). Minä kirjoitan teille, nuorukaiset, sillä te olette voittaneet sen, joka on paha. Minä kirjoitan teille, lapset, sillä te olette tulleet tuntemaan Isän (οτι εγνωκατε τον πατερα). (kts. 48 1.Joh 2:12-13)

##

A09B65Fi

Jumala tietää, mitä me tarvitsemme, paremmin kuin me itse. Kun tunnemme Jumalan, me voimme jättää itsemme ja asiamme hänen johtoonsa, ja jos sen teemme, elämästämme tulee ihmeellinen. Kirjoittelin joskus pöytälaatikkoon pieniä lappusia siitä, mitä Isäntä minulle hengessä sanoi, ja kuinka ne asiat sitten käytännössä toteutuivat. Rukousvastauksista kirjoittelin samanlaisia lappusia, ja myöhemmin järjestelin niitä lappusia tekstiksi, jotka nyt löytyvät netissä nimellä "Jumala johdattaa" ja juttuihin liittyvä kuvamateriaalit sivulla "Jumalan johdatus". Ystävät ovat kertoneet, että niitä sivuja luetaan paljon.

##

A09B66Fi

Vaikka Jumalan tuntemista on mahdotonta opettaa, on Jumalan tuntemisen tuloksista paljon kerrottavaa. Myös Raamattu kehoittaa meitä kertomaan Jumalan suurista teoista. Parhaimmat todistukset Jumalan teoista, kuten arvata saattaa, kuulemme tavallisesti sellaisilta ikäihmisiltä, joita tuskin muuten huomaisimmekaan. Todistuspuheenvuoroja näkyy olevan kahta mallia: Toiset puhuvat siitä, mitä kaikkea pahaa he tekivät ennen uskoon tuloaan, ja toiset siitä, mitä hyvää ja ihmeellistä Jumala on tehnyt sen jälkeen kun he tulivat uskoon. Päätelkää itse, onko meidän mainostettava saatanan tekoja vai Jumalan. Jos vastustamme saatanaa, niin tehdään se ohjeen mukaan:

Koska siis Voideltu on kärsinyt lihassa meidän tähtemme, niin ottakaa tekin aseeksenne sama mieli - sillä joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä - 4:2 ettette enää eläisi tätä lihassa vielä elettävää aikaa ihmisten himojen mukaan, vaan Jumalan tahdon mukaan. 4:3 Riittäähän, että menneen ajan olette täyttäneet kansojen tahtoa vaeltaessanne irstaudessa, himoissa, juoppoudessa, mässäyksissä, juomingeissa ja kauheassa epäjumalain palvelemisessa. (46 1.Piet 4:1-3)

##

A09B67Fi

Jumalan jokapäiväinen johto meidän elämässämme on yhtä ihmeellistä, kuin ne kertomukset, joista me luemme Raamatussa. Raamatulla on kuitenkin erityinen asema jumalallisten asioiden luotettavana tietolähteenä, koska sen sisältö on Kreikan ja Bysantin kreikankielisissä sekä Syyrian arameankielisissä käsikirjoituksissa säilynyt luotettavana, mutta kun me kuulemme toisia kertomuksia, meidän on tarkattava, mitä Totuuden Henki meille sanoo, sillä Diabolos, Perkele, yrittää pettää kaikkia, ja erityisesti niitä, jotka ovat päässeet eroon hänen orjuudestaan.

Rakkaani (αγαπητοι), älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta valheprofeettaa on lähtenyt maailmaan. 4:2 Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Voidelluksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta (εκ του θεου εστιν); 4:3 ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta Voidelluksi, lihassa tulleeksi, ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevan tulossa, ja se on jo nyt maailmassa. (48 1.Joh 4:1-3)

##

A09B68Fi

Pyhä Henki arvostelee opit. Suuressa kristikunnassa on hyvin paljon sellaisia opettajia, joilla ei ole mitään kokemusta Jumalan tuntemisesta, Jumalan johdatuksesta eikä vaelluksesta Pyhässä Hengessä, eikä ymmärrystä Jumalan kuningaskunnan salaisuuksista, mutta jopa silloin, kun Isäntämme Jeesuksen nimessä puhutaan pelkkää teoriaa ja muuta puuta heinää, Henki välittömästi paljastaa huijauksen ja neuvoo totuuteen niitä, jotka sellaista joutuvat kuuntelemaan.

Teillä on voitelu Pyhältä, ja tiedätte kaiken. 2:21 En minä ole kirjoittanut teille sentähden, ettette totuutta tiedä, vaan sentähden, että te tiedätte sen ja ettei mikään valhe ole totuudesta. 2:22 Kuka on valhettelija, ellei se, joka kieltää sen, että Jeesus on Voideltu? Hän on antikristus, se, joka kieltää Isän ja Pojan. 2:23* Kuka ikinä kieltää Pojan, hänellä ei ole Isääkään. Joka tunnustaa Pojan, hänellä on myös Isä. 2:24 Minkä te olette alusta asti kuulleet, se pysyköön teissä. Jos teissä pysyy se, minkä olette alusta asti kuulleet, niin tekin pysytte Pojassa ja Isässä. 2:25 Ja tämä on se lupaus, minkä hän on meille luvannut: iankaikkinen elämä. 2:26 Tämän minä olen kirjoittanut teille niistä, jotka teitä eksyttävät. (48 1.Joh 2:20-26)

##

A09B69Fi

Pyhä Henki puhuu suoraan Jumalasta syntyneen ihmisen hengelle, mutta vähempi ei tässä maailmassa riittäisikään:

Mutta se voitelu, jonka olette häneltä saaneet pysyy teissä, ettekä te ole kenenkään opetuksen tarpeessa; vaan niinkuin se sama voitelu opettaa teitä kaikessa, ja on totta eikä ole valhetta (και ουκ εστιν ψευδος); ja niinkuin se on opettanut teitä, niin pysykää hänessä (και καθως εδιδαξεν υμας μενειτε εν αυτω). (48 1.Joh 2:27) A09B69Fi

##

A09B70Fi

Helsingin raamattukoulun perustaja ja rehtori, kahdeksankymmentävuotias tyttö Kerttu Vainikainen neuvoi nuoria kuulijoitaan pitämään jalat maassa, kädet työssä ja sydän taivaissa. Se on hyvä alku, mutta Paavali kirjoittaa:

Jos te siis olette herätetyt Voidellun kanssa, niin etsikää sitä, mikä on ylhäällä, jossa Voideltu on, istuen Jumalan oikealla puolella. 3:2 Ajatelkaa sitä, mikä ylhäällä on (τα ανω φρονειτε), älkää sitä, mikä on maan päällä. 3:3 Sillä te olette kuolleet ja teidän elämänne on kätkettynä Voidellun kanssa Jumalassa; 3:4 kun Voideltu, meidän elämämme, ilmestyy, silloin tekin hänen kanssaan ilmestytte kunniassa. (58 Kol 3:1-4)

##

A09B71Fi

Jumalan kokemusperäinen tunteminen on hyvin konkreettinen asia. Jos tunnemme Jumalan rakkauden, me pystymme rakastamaan, jos tunnemme Jumalan totuuden, vapauttaa se meidät valheesta ja jos tunnemme Jumalan, me muutumme hänen kaltaisikseen. Mutta kaikki tunteminen ei ole Jumalan tuntemista. Jos teemme syntiä, me tunnemme henkistä pahoinvointia, ja jos jatkamme synnin tekemistä, mielemme turtuu niin ettemme enää tunne mitään siitä, mitä tarkoitetaan Jumalan tuntemisella. Jos Pyhä Henki poistuu, ihmisestä tulee zombi ja hän joutuu mammonaa palvelevien psykologien ja poliitikkojen leikkikaluksi. Rohdoilla voidaan luoda väliaikainen hyvänolon tunne, mutta vain kaiken hyvän tuntemuksen kustannuksella.

##

A09B72Fi

Vaikka Pyhä Henki asuisi meissä, emme välttämättä aina kuule hänen puhettaan. Hän ei puhu, jos me olemme riidoissa hänen kanssaan. Me saatamme kuvitella, että ettei Jumalan henki niin vähästä suutu, mutta kysymys ei ole suuttumisesta. Hän on murheellinen aina, jos lapsi on tottelematon. Hän saattaa muistuttaa samasta asiasta muutaman kerran ja lähettää jopa profeettoja, jos suora puhe Hengessä ei auta, mutta jankuttamaan hän ei ryhdy. Näitä ikäviä tilanteita ei synny, jos meillä on herkkä tunto Jumalan kasvojen edessä.

Ja sitä minä rukoilen, että teidän rakkautenne tulisi yhä runsaammaksi tuntemisessa ja kaikessa aistimisessa (εν επιγνωσει και παση αισθησει), 1:10 voidaksenne tutkia, mikä paras on, että te olisitte vilpittömät (ινα ητε ειλικρινεις) ettekä kenellekään loukkaukseksi Voidellun päivään saakka, 1:11 täynnä oikeuden hedelmiä, jotka Jeesus Voideltu saa aikaan, Jumalan kunniaksi ja ylistykseksi (εις δοξαν και επαινον θεου). (57 Flp 1:9-11)

##

A09B73Fi

Pyhä Henki toimii omantunnon kautta. Ihminen on varustettu mekanismilla, joka ottaa huomioon sekä omat, että yhteisökumppanien toiveet, ja siksi omatunto, syneidis, onkin enemmän kahden kauppa kuin yhden miehen tai enemmistön diktatuuri. Jos me olemme liitossa Voideltuun, meidän normistomme on hänen käskynsä mukaista rakkauden ja totuuden harjoittamista ja elämän kunnioituksen noudattamista.

##

A09B74Fi

Ensimmäisille kristittyjen sukupolville suuria omantunnon kysymyksiä olivat epäjumalille pyhitettyjen uhrieläinten lihan syöminen ja keisarinpalvonta, sillä myös keisareita palvottiin jumalina, eikä suinkaan vapaa-ehtoisesti. Kun Roomasta tuli keisarikunta, Pergamoon perustettiin pyhäkkö, jossa keisarin "geniukselle" uhrattiin veriuhreja. Paavali kirjoittaa Korintin kristityille:

Mitä sitten epäjumalille uhrattuun lihaan tulee, niin tiedämme, että meillä kaikilla on tunto. Tunteminen paisuttaa, mutta rakkaus rakentaa. 8:2 Jos siis joku luulee jotakin tietävänsä, ei hän vielä tunne, niinkuin tuntea pitää; 8:3 mutta joka rakastaa Jumalaa, sen hän tuntee (ει δε τις αγαπα τον θεον ουτος εγνωσται υπ αυτου). 8:4 Mitä nyt epäjumalille uhratun lihan syömiseen tulee, niin tiedämme, ettei maailmassa ole yhtään epäjumalaa ja ettei ole muuta Jumalaa kuin yksi. 8:5 Sillä vaikka olisikin niin sanottuja jumalia, olipa heitä sitten taivaassa tai maassa, ja niitä on paljon semmoisia jumalia ja isäntiä, 8:6 niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja me hänessä, ja yksi Isäntä, Jeesus Voideltu, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa. 8:7 Mutta kaikilla ei ole tätä tuntoa (η γνωσις), vaan muutamat, epäjumalan omallatunnolla (τινες δε τη συνειδησει του ειδωλου) vielä nytkin syövät uhrilihaa ikäänkuin epäjumalille uhrattuna, ja heidän omatuntonsa, joka on heikko, tahraantuu siitä. (53 1.Kor 8:1-7)

##

A09B75Fi

Tämän päivän suuret omantunnon kysymykset ovat ehkä erilaisia, mutta myös nyt meidän pitää huomioida, mitä vaikutuksia meidän valinnoillamme on sellaisiin henkilöihin, joiden omatunto tai muut valmiudet ovat heikkoja. Teksti jatkuu:

Mutta ruoka ei lähennä meitä Jumalaan; jos olemme syömättä, emme siitä vahingoitu; jos syömme, emme siitä hyödy. 8:9 Katsokaa kuitenkin, ettei tämä vapautenne koidu heikoille loukkaukseksi. 8:10 Sillä jos joku näkee sinun, jolla on tunto, aterioivan epäjumalan huoneessa, eikö hänen omatuntonsa, kun hän on heikko, vahvistu epäjumalille uhratun syömiseen? 8:11 Sinun tuntemuksesi kautta turmeltuu silloin tuo heikko, sinun veljesi, jonka tähden Voideltu on kuollut. 8:12 Mutta kun te näin teette syntiä veljiä vastaan ja haavoitatte heidän heikkoa omaatuntoaan, niin teette syntiä Voideltua vastaan. 8:13 Sentähden, jos ruoka on viettelykseksi veljelleni, en minä ikinä enää syö lihaa, etten olisi viettelykseksi veljelleni. (53 1.Kor 8:7-13)

##

A09B76Fi

Hyvän ja Pahan tuntemisen puun hedelmiä syömällä ihminen oli tullut tuntemaan pahan. Jumala, joka on hyvä, oli varoittanut ihmistä hyvän ja pahan tuntemisen puun karvaista hedelmistä, mutta tieto ei auttanut. Tieto muuttui kokemuksen kautta tuntemiseksi, mutta siitä vaiheessa se tieto oli jo hyödytöntä. Ihminen oli saastunut. Saastuminen on prosessi, joka johtaa kuolemaan. Hänet lähetettiin Jumalan puutarhasta kosmokseen, maahan, kuolemaan ennen kuudennen luomispäivän päättymistä, niin kuin säädetty oli. Mutta jo Jesaja tietää kertoa siitä tulevasta ajasta, jolloin synnin valta on murrettu ja maa on täynnä Olevan tuntemusta. Jesaja aloittaa kertomalla hänestä, joka sen tekee, mutta jatkaa kertomalla oikeitten oikeuksien palauttamisen ja tuomioiden jälkeisestä maailmasta, joka on täynnä Olevan tuntemusta:

Mutta Iisain kannosta puhkeaa virpi, ja vesa versoo hänen juuristansa. 11:2 Ja hänen päällensä lepää Olevan Henki, viisauden ja ymmärryksen henki, neuvon ja voiman henki, tiedon ja Olevan pelon henki. 11:3 Hän halajaa Olevan pelkoa; ei hän tuomitse silmän näöltä eikä jaa oikeutta korvan kuulolta, 11:4 vaan tuomitsee vaivaiset oikein ja jakaa oikein oikeutta maan nöyrille; suunsa sauvalla hän lyö maata, surmaa jumalattomat huultensa henkäyksellä. 11:5 Oikeus on hänen kupeittensa vyö ja totuus hänen lanteittensa side. 11:6 Silloin susi asuu karitsan kanssa, ja pantteri makaa vohlan vieressä; vasikka ja nuori leijona ja syöttöhärkä ovat yhdessä, ja pieni poikanen niitä paimentaa. 11:7 Lehmä ja karhu käyvät laitumella, niiden vasikat ja pennut yhdessä makaavat, ja jalopeura syö rehua kuin raavas. 11:8 Imeväinen leikittelee kyykäärmeen kololla, ja vieroitettu kurottaa kätensä myrkkyliskon luolaan. 11:9 Ei missään minun pyhällä vuorellani tehdä pahaa eikä vahinkoa, sillä maa on täynnä Olevan tuntemusta (deah>jadah), niinkuin vedet peittävät meren. 11:10 Sinä päivänä (ba-jom ha-hu) pakanat etsivät Iisain juurta, joka on kansojen lippuna, ja hänen asumuksenaan (menuhato) on oleva kunnia (kavod). (23 Jes 11:1-10)

##

A09B77Fi

Ihmiskunta ei voi ohittaa kysymys hyvästä (tov) ja pahasta (ra). Jumalan siunaus riippuu siitä. Ainut mahdollisuus oli jollakin tavalla lepyttää Jumalaa, mutta jo Abel, se Adamin pojista, joka tämän taidon omasi, tapettiin. Tapon syynä oli kateus ja viha siitä, ettei Jumala katsonut tappajan, Kainin, jumalanpalvelusta samanarvoiseksi Abelin jumalanpalveluksen kanssa. Hyvän (tov) ja pahan (ra) tuntemisen puun hedelmien nauttiminen tuotti pelkkää pahaa:

Ja Oleva näki, että ihmisen pahuus (ra'at) oli suuri maan päällä ja että kaikki hänen sydämensä aivoitukset (jetser) ja pyrkimykset (machshevot) olivat kaiken aikaa (kol ha-jom) ainoastaan pahat (rak ra). (01 1.Ms 6:5)

##

A09B78Fi

Abelista tuli jo toinen esikuva siitä Lunastajasta, joka viattoman verensä uhraamalla sai Jumalan mielisuosion. Ensimmäinen oli ollut se olento, jonka Jumala tappoi, valmistaessaan ihmiselle vaatteet, ettei ihmisen häpeä näkyisi. Vaikka me nyt olemme saaneet syntimme anteeksi ja pestyinä Jeesuksen veren kautta voimme lähestyä Jumalaa, tässä maailmassa me tarvitsemme voiman, joka on suurempi kuin maailma ja sen ruhtinaan esittämät haasteet. Jumala ei anna voimaa liiaksi, vaan aina tarpeen mukaan. Joskus voiman tarve on suuri, mutta sitähän Jumalalla riittää. Jos auton renkaassa on sisällä painetta enemmän, kuin mitä ulkopuolinen paine on, ei ulkopuolen hajut sinne sisälle pääse, ja meno on pehmeämpää, jos painetta ei ole liiaksi. Toisaalta liian pieni paine rikkoo renkaan ja matka pysähtyy. Paavali puhuu sisällisestä ihmisestä:

Siksi minä pyydän, ettette lannistuisi niiden ahdistusten vuoksi, joita minä teidän tähtenne kärsin, sillä ne ovat teidän kunnianne. 3:14 Sentähden minä notkistan polveni Isäntämme Jeesus Voidellun Isän edessä, 3:15 josta kaikki isäkunnat, taivaissa ja maan päällä, saavat nimensä, 3:16 että hän kunniansa runsauden mukaisesti antaisi teidän, vahvistua voimassa hänen Henkensä kautta sisälliseksi ihmiseksi, 3:17 ja Voidellun asua uskon kautta teidän sydämissänne, 3:18 niin että te, rakkauteen juurtuneina ja perustuneina, voisitte kaikkien pyhien kanssa käsittää, mikä leveys ja pituus ja syvyys ja korkeus on, 3:19 ja tulla tuntemaan tuntemuksenkin yli käyvän Voidellun rakkauden (γνωναι τε την υπερβαλλουσαν της γνωσεως αγαπην του χριστου); että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä. (56 Ef 3:14-19)

##

A09B79Fi

Jos Jumalan rakkaus asuu sinun sydämessäsi, sinä tiedät, mikä on Jumalan puutarha. Niin kauan kuin me olemme maailmassa, on meidän tyytyminen siihen, että Jumalan kuningaskunta, joka on oikeutta, rauhaa ja iloa, on sisäisesti meissä. Pysymällä Voidellussa me olemme voittamattomat.

Sentähden me emme lannistu; vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu. 4:17 Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen kunnian vahvuuden, ylenpalttisesti, 4:18 meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia. 5:1 Sillä me tiedämme, että vaikka tämä meidän maallinen majamme hajotetaankin maahan, meillä on asumus Jumalalta, iankaikkinen maja taivaissa, joka ei ole käsin tehty. (54 2.Kor 4:16-5:1)

##

A09B80Fi

Ihmisarvo tulee siitä, että ihminen tuntee Jumalan. Jumala ei ole kaukana kenestäkään meistä, kyse on vain siitä, onko hän meidän paitamme sisäpuolelle vai olemmeko me sulkeneet hänet paitamme ulkopuolelle. Kuningas David kertoo, että jos olemme saaneet syntimme anteeksi, me olemme autuaita:

Autuas (esher) se, jonka rikokset ovat anteeksi annetut, jonka synti on peitetty! 32:2 Autuas (esher) se ihminen, jolle Oleva ei lue hänen pahoja tekojansa ja jonka hengessä ei ole vilppiä! (Kts. 19 Ps 32:1-2)

##

A09B81Fi

Paavali lainaa näitä sanoja Roomalaiskirjeessä. Lainaus on tärkeä meille, sillä se todistaa hebrean sanan esher merkitsevän samaa kuin kreikan makarios, autuas:

Niin myös Daavid puhuu sen ihmisen autuudesta, jolle Jumala lukee oikeuden ilman tekoja: "Autuaat ne (μακαριοι), joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja joiden synnit ovat peitetyt! 4:8 Autuas se mies (μακαριος ανηρ), jolle Isäntä ei lue syntiä!" (kts. 52 Rm 4:6-8)

##

A09B82Fi

Autuus on mahdollista vain Jumalan yhteydessä. Jumala haluaa siunata jokaista ihmistä, mutta hän ei siunaa ketään, ennen kuin ihminen tunnustaa hänen poikansa Jeesuksen Isännäkseen ja toimii sen mukaan, mutta sitten tie taivaaseen onkin jo auki. Vanhan Testamentin saarnaaja ilmaisee sen käyttäen vanhinta sumerilais-babylonialaista Korkeimman nimitystä:

Autuas (esher) sinä, maa, jolla on Loistavan Poika (ben-chor) kuninkaana ja jonka ruhtinaat pitävät aterioita oikeaan aikaan, miehekkäästi eikä juopotellen! (21 Saarnaaja 10:17)

##

A09B83Fi

Sana "esher" on huudahdus, mutta sellaiset sanat kuin onni, onnellinen, onnistua ja onnettomuus eivät ole ymmärtäväisen ihmisen puhetta, eivätkä ne kuulu Raamatun sanavarastoon. Se, joka etsii onnea, etsii autuutta ja siunausta väärästä paikasta. Suomen kielessä on kaksi samankaltaista sanaa, sattua ja osua, mutta niillä on suuri ero. Sattuma on filosofinen käsite, joka ilmaisee filosofin kyvyttömyyttä kertoa, mistä asia johtuu, mutta osumisella tarkoitetaan tarkoituksen hallittua toteutumista. Jumala hallitsee kaikkea, ja siksi kreikkalaisen UT:n teksteissä käytetään verbiä tyghano, osua, kohdata, ja sen johdannaisia, mutta filosofit puhuvat onnesta. Suomen kielessä sana osua on kadottanut tämän merkityksensä, mutta Karjalan kielessä sanalla ozua tämä merkitys on säilynyt.

##

A09B84Fi

Onni näyttää aina olevan kaukana. Suomalaisen tangon mukaan onni löytyy kaukomaasta, ja turkkilaisen viisun "Uzakta bir yeri var" mukaan se maa on kaukana. Mutta koska onnea ei ole, löydetty "onni" särkyy kun saippuakupla sitä kosketellessa. Paljon vakavampaa, kuin viisuntekijän tietämättömyys on niiden raamatunkääntäjien työ, jotka Jumalan puutarhasta tutut käsitteet hyvä (tov) ja paha (ra) ovat kääntäneet onneksi ja onnettomuudeksi. Vuoden 1938 Vanhan Testamentin käännös lienee pahin laatuaan. Yksin Jobin kirjan käännöksessä löytyy 28 kertaa sana onni, onnellisuus tai onnistua, vaikka lähdetekstissä vastaavia sanoja ei löydy ollenkaan. Jos kuitenkin joudut käyttämään puutteellisia käännöksiä, niin muista, että jos käännöksissä puhutaan onnesta ja onnettomuudesta, on niiden paikalla lähdetekstissä sanat "tov" (hyvä) ja "ra" (paha) tai joku muu tarkempi ilmaisu. Ihminen ei kerta kaikkiaan voi ohittaa sitä, mitä Jumalan puutarhassa tapahtui, mikäli hän haluaa päästä osalliseksi Jumalan lahjoista, autuudesta ja siunauksesta. Jopa sana makarios, autuas, voi tuntua oudolta, ellemme tiedä, että sen juurena on makros, pitkä, mikä ilmaisee autuuden olevan ikuista.

##

A09B85Fi

Kun Jeesus nousi haudasta, hän tervehti oppilaitaan sanoen ”Iloitkaa”. Vertauskuvallinen kertomus kristittyjen ylösnousemuksesta löytyy Toorasta. Aabrahamin pojanpoika Jaakob oli palvellut vaimojensa isää Laabania kaksikymmentä vuotta Kaksoisvirran maassa (Paddan Aram), mutta pakeni, koska oli käynyt selväksi, ettei Laaban olisi päästänyt heitä rauhassa lähtemään. Kertomus on paitsi historiaa, myös esikuva Jeesuksen seuraajien ylösotosta, tempauksesta taivaalliseen kotimaahansa. Ensimmäisen kerran koko Raamatussa tässä kertomuksessa esiintyy sana simha, ilo. Huomaa myös sanat ”kolmantena päivänä” kertomuksen alussa:

Mutta kolmantena päivänä Laabanille ilmoitettiin, että Jaakob oli paennut. 31:23 Silloin hän otti mukaansa heimonsa miehet ja ajoi häntä takaa seitsemän päivänmatkaa ja saavutti hänet Gileadin vuorilla. 31:24 Mutta Jumala (Elohim) tuli aramilaisen Laabanin luo unessa yöllä ja sanoi hänelle: "Varo (Hishshamer leha), ettet puhu Jaakobille (pen-tedabber im-Ja'akov) hyvää etkä pahaa (mi-ttov ad-ra)". 31:25 Ja Laaban saavutti Jaakobin. Jaakob oli pystyttänyt telttansa vuorelle, Laaban taas pystytti telttansa Gileadin vuorelle. 31:26 Ja Laaban sanoi Jaakobille: "Mitä oletkaan tehnyt? Sinä olet pettänyt minut ja kuljettanut pois minun tyttäreni niinkuin miekalla otetut! 31:27 Minkätähden pakenit salaa (Lama nachbeita libroach), läksit luotani varkain (va-ttignov oti)? Et ilmoittanut minulle mitään, ja niin minä en saanut saattaa sinua matkalle iloiten (be-simhá) ja laulaen (u-be-shirim), vaskirummuin (be-tof) ja kantelein (u-be-kinnor), 31:28 etkä suonut minun suudella lasteni lapsia ja tyttäriäni. Tyhmästi sinä olet menetellyt. 31:29 Kädessäni on voimaa tehdä teille (Jesh le-el jadi la-asot immakem) pahaa (ra), mutta teidän isänne Jumala (ve-Llohei abikem) sanoi minulle viime yönä näin: 'Varo (Hishshamer leha), puhumasta (mi-ddabber) Jaakobille (im Ja'akov) hyvää tai pahaa (mi-tov ad ra)'. (01 1.Ms 31:22-29)

##

A09B86Fi

Jeesuksen aktiivipalvelus maan päällä kesti kolme ja puoli vuotta, mutta Pyhä Henki on toiminut koko maailmassa jo pari tuhatta vuotta. Jeesus laittoi perustuksen, ja Pyhä Henki jatkaa hänen nimissään. Hänen johdollaan me saamme kokea, mitä on Hengessä vaeltaminen, Jumalan tunteminen ja Jumalan johdatus. Miljoonat ja taas miljoonat ihmiset ovat tehneet ja kokeneet samaa, kuin ne ihmiset, joista Uudessa Testamentissa kerrotaan. Apostolien teot jatkuvat yhä. Ne työt ja tilanteet, joihin Jumalan Henki hänen lapsensa päivittäin johtaa ovat yhtä ihmeellisiä, ja tavallaan myös yhtä uskomattomia, kuin ne, joista me luemme Raamatussa. Harva se päivä me joudumme tilanteisiin, jotka näyttävät mahdottomilta tai pahoilta. Eivät niistä kaikki selviäkään, mutta jos tunnet Jumalan, voit kääntyä hänen puoleensa, ja kun sen teet, muuttuu epätoivokin voitoksi.

##

A09B87Fi

Vaikka Jumalan Hengen ilmoitus näyttäisi mahdottomalta, se on otettava vakavasti. Kysymys on vain siitä, uskommeko me Häneen vai emme. Ihmissydän on petollinen, mutta Jumala on uskollinen. Jos tunnemme Jumalan äänen ja olemme kokemuksesta harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta, me voimme toimia Jumalan tahdossa uskoen pienien ja suurien lupauksien täyttymistä ja rauhassa odottaa Isäntä Jeesuksen tuloa takaisin:

Sillä jokainen, joka vielä maitoa, on koettelematon oikeuden sanassa (απειρος λογου δικαιοσυνης), sillä hän on lapsi; 5:14 mutta vahva ruoka on täydellisille, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän ja pahan. (65 Hebr 5:13-14)

##

A09B88Fi

Mitä on vahva ruoka? Me muistamme Jeesuksen ja hänen oppilaittensa keskustelun Jaakobin kaivolla Samariassa. Oppilaat olivat lähteneet kaupunkiin ostamaan ruokaa, Jeesuksen keskustellessa samarialaisen kanssa niin, että tämä lähti kaupunkiin kutsumaan lisää kuulijoita. Sillä välin oppilaat palasivat kaupungista ja sanoivat: Rabbi, syö! Kun Jeesuksen vastaus käännetään toisiin kieliin, kaatoaa tekstistä tärkeä yksityiskohta: kreikan sana teleios, täydellinen, on johdannainen sanasta teleio, suorittaa loppuun, täyttää. Siten sanat "täytän hänen tekonsa" voidaan kääntää myös sanalla "suoritan loppuun hänen tekonsa", mutta silloin jäisi hämäräksi se, että tulos on täydellinen. Mietippä tätä:

Mutta hän sanoi heille: "Minulla on syötävänä ruokaa, josta te ette tiedä". 4:33 Niin opetuslapset sanoivat toinen toisilleen: "Lieneekö joku tuonut hänelle syötävää?" 4:34 Jeesus sanoi heille: "Minun ruokani on se, että minä teen lähettäjäni tahdon ja täytän hänen tekonsa (και τελειωσω αυτου το εργον). (43 Joh 4:32-34)

##

A09B89Fi

Opetuslasten kysymys johdattelee meidät asiaan: Kuka toi Jeesukselle syötävää? Jeesus vastasi, että hänen tehtävänsä on tehdä Jumalan tahto, ja suorittaa loppuun se työ, jonka Isä oli hänelle antanut. Toisessa paikassa hän sanoo, että eikö hän joisi sitä maljaa, jonka Isä on hänelle antanut? Voimme olla melko varmoja siitä, että kun Jeesus rukoili, hän ei pyytänyt palkankorostusta, eikä ilmastointilaitteita kesäasunnolleen. Hän halusi tehdä Isän tahdon, ja kun hän kysyi, mikä se tahto on, Pyhä Henki ilmoitti sen hänelle. Ja vaikka se on vahvaa ruokaa, sen voi syödä. Kaikki, mitä Jumalan käskee tekemään, on tehtävissä uskon kautta. Myös opetuslapset olivat kutsutut samaan työhön. Jeesus jatkaa:

Ettekö sano: 'Vielä on neljä kuukautta, niin elonleikkuu joutuu'? Katso, minä sanon teille: nostakaa silmänne ja katselkaa vainioita, kuinka ne ovat valjenneet leikattaviksi. 4:36 Myös leikkaaja saa palkan ja kokoaa hedelmää iankaikkiseen elämään, että kylväjä ja leikkaaja saisivat yhdessä iloita. 4:37 Sillä tässä on se sana tosi, että toinen on kylväjä, ja leikkaaja toinen. 4:38 Minä olen lähettänyt teidät leikkaamaan sitä, josta te ette ole vaivaa nähneet; toiset ovat vaivan nähneet, ja te olette päässeet heidän vaivaansa." (43 Joh 4:35-38)

##

A09B90Fi

Jeesuksen teko oli nöyrtyä Isän tahtoon tullakseen uhriksi niiden puolesta, jotka hänen lihansa ja verensä syövät ja juovat, näin samaistumalla hänen kuolemaansa ja ylösnousemukseensa:

Minä olen (εγω ειμι) elävä leipä (ο αρτος ο ζων), joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, maailman elämän puolesta. (43 Joh 6:51)

##

A09B91Fi

Meidän tekomme on uskoa se:

Profeetoissa on kirjoitettuna: 'Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi'. Jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee minun tyköni. 6:46 Ei niin, että kukaan olisi Isää nähnyt; ainoastaan hän, joka on Jumalasta, on nähnyt Isän. 6:47 Amen, amen minä sanon teille: joka uskoo minuun, sillä on iankaikkinen elämä. 6:48 Minä olen (εγω ειμι) elämän leipä (ο αρτος της ζωης). (43 Joh 6:45-48)

##

A09B92Fi

Pyhän Hengen voitelu annetaan sitä varten, että Jumalan pyhät aina voittaisivat vihollisen juonet:

Vaikka me vaellammekin lihassa, emme kuitenkaan lihan mukaan sodi; 10:4 sillä meidän sota-aseemme eivät ole lihalliset, vaan ne ovat voimalliset Jumalan edessä hajottamaan maahan linnoituksia, 10:5 hajoittaen maahan järjen päätelmät ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan (επαιρομενον κατα της γνωσεως του θεου), ja vangiten jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Voidellulle 10:6 ja valmiina rankaisemaan kaikkea tottelemattomuutta, kunhan te ensin olette täysin kuuliaisiksi tulleet. (54 2.Kor 10:3-6)

##

A09B93Fi

Jokainen ihminen tutkikoon, onko hän uskossa, ja jos on, onko hän täyttynyt Jumalan Hengestä:

Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa oletteko koetuksen kestäviä. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Voideltu on teissä? Ellei, niin ette kestä koetusta. 13:6 Minä toivon teidän tulevan tuntemaan, että me emme ole niitä, jotka eivät koetusta kestä. (48 2.Kor 13:5-6)

##

A09B94Fi

Vanha ohje on, että säilytä ennen kaikkea sydämesi, pyhitä se jo nuorena Jumalalle. Kun me puhumme Jumalan tuntemisesta, käytämme eri ehkä eri sanoja kuin ennen. Sana epignosis on mahdollista kääntää sanalla tajunta. Tämä maailma tekee hillittömiä ponnistuksiansa saadakseen valtaansa sinun tajuntasi. Sinulla ei ole mitään muuta sen tärkeämpää puolustettavaa kuin oma tajuntasi. Jos häviät taistelun, sinulle käy kuin heille on jo käynyt:

Ja niinkuin heille ei kelvannut pitää kiinni Jumalan tuntemisesta (τον θεον εχειν εν επιγνωσει), niin Jumala hylkäsi heidät heidän kelvottoman mielensä valtaan, tekemään sopimattomia. (52 Rm 1:28)

##

A09B95Fi

Vuorisaarnassa Jeesus opetti meitä rukoilemaan niin, etteivät ihmiset meitä näe, eivätkä kuule. Hengen yhteys Isään on jatkuvaa ja meitä kehoitetaan rukoilemaan lakkaamatta Hengessä ja Totuudessa.

Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon pukunanne oikeuden haarniska (τον θωρακα της δικαιοσυνης), 6:15 Kaiken lisäksi ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet, 6:17 ja ottakaa vastaan pelastuksen kypäri ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana. 6:18 Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä ja juuri sitä varten valvoen kaikessa kestäväisyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta. (56 Ef 6:14-18)

##

A09B96Fi

Juuda kirjoittaa siitä, mitä varten on hyvä rukoilla yhdessä Pyhän Hengen kanssa:

Mutta te, rakkaat, pyhimmän uskonne perustukselle itseänne rakentaen, rukoillen Pyhässä Hengessä (εν πνευματι αγιω προσευχομενοι) pysyttäkää itsenne Jumalan rakkaudessa, odottaessanne meidän Isäntämme Jeesus Voidellun laupeutta iankaikkiseksi elämäksi. (51 Juuda 1:20-21)

##

A09B97Fi

Pyhä Henki rukoilee meidän puolestamme Jumalan edessä, sillä me uskomme Jumalan lupauksiin, joiden täyttymistä odotamme toivossa:

Sillä toivossa me olemme pelastetut, mutta nähtävä toivo, ei ole mikään toivo; kuinka kukaan sitä toivoo, minkä näkee? 8:25 Mutta jos toivomme, mitä emme näe, niin me odotamme sitä kärsivällisyydellä. 8:26 Samoin myös Henki ottaa osaa meidän heikkouksiimme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niinkuin rukoilla tulisi, mutta Henki itse astuu esiin meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla. 8:27 Sillä sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, esiintyäkseen Jumalan edessä hän pyhien puolesta. (52 Rm 8:24-27)

##

A09B98Fi

Vihollinen on erittäin etevä Raamatun tekstien vääristelijä. Kun Jeesus torjui vihollisen väitteitä erämaassa, hänen aseenaan oli täydellinen Kirjoitusten tuntemus sen lisäksi, että hän oli juuri saanut Pyhän Hengen voitelun vapahtajan virkaansa. Nämä ovat meillekin tärkeitä asioita, jonka lisäksi Johannes osoittaa muutaman Uuden Liiton kansalaiselle erityisen tärkeän asian:

Siitä me tunnemme, että me pysymme hänessä ja hän meissä, että hän on antanut meille Hengestänsä. 4:14 Ja me olemme nähneet ja todistamme, että Isä on lähettänyt Poikansa maailman Pelastajaksi. 4:15 Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa. 4:16 Ja me olemme tulleet tuntemaan (και ημεις εγνωκαμεν) ja uskomaan sen rakkauden, mikä Jumalalla on meissä. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala hänessä. 4:17 Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä (εν τουτω τετελειωται η αγαπη μεθ ημων), että meillä olisi varmuus tuomiopäivänä; sillä sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa. (48 1.Joh 4:13-17)

##

A09B99Fi

Jumalan tunteminen antaa meille varmuuden siitä, että hän on kanssamme ja tuntee meidät:

Olkaa aina iloiset. 5:17 Rukoilkaa lakkaamatta. 5:18 Kiittäkää joka tilassa, sillä se on Jumalan tahto Voidellussa Jeesuksessa teitä kohtaan. 5:19 Henkeä älkää sammuttako. 5:20 Profetoimista älkää halveksuko, 5:21 mutta koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on; 5:22 karttakaa kaikenkaltaista pahaa. 5:23 Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonaan täydellisenä ja ehyenä varjellen teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Isäntämme Jeesus Voidellun tulemukseen. 5:24 Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen ja hän on sen myös tekevä. (59 1.Thess 5:19-24)

##

A09B100Fi

Meidän uskomme on uskoa Jumalan uskollisuuteen. Jos tunnemme Jumalamme, voimme jättäytyä uskossa hänen käsiinsä, ja kulkea Hänen antamansa Hengen ohjaamina koko sen tien, joka johtaa pelastuksen porteilta erämaan halki ikuisen kunnian asuinsijoille.

Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tuntemus katoaa (ειτε γνωσις καταργηθησεται). 13:9 Sillä tuntemisemme on vajavaista (εκ μερους γαρ γινωσκομεν), ja profetoimisemme on vajavaista 13:10 Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on (οταν δε ελθη το τελειον), silloin se, mikä on vajavaista, katoaa. 13:11 Kun minä olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, lapsena minulla oli lapsen mieli, minä ajatelin kuin lapsi ja kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on. 13:12 Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti (αρτι γινωσκω εκ μερους), mutta silloin minä olen tunteva (τοτε δε επιγνωσομαι), niinkuin minut itsenikin on tunnettu (καθως και επεγνωσθην). 13:13 Niin pysyvät nyt nämä kolme: usko, toivo, rakkaus; mutta suurin niistä on rakkaus. (53 1.Kor 13:8-13)

##

A09B101Fi

Index 24

Seuraava sivu: Jumalan Hengen hedelmät