## EvA07 2022 Fi PLAIN eu07

(Marla) + Глава A07 из книги ЕВАНГЕЛИЕ + Vepsä + ) Luku A07 kirjasta EVANKELIUMI (+ Eesti)

tämä PLAIN 2022-03-18 klo 1:21, 35 sivua, B001-B131, 16 266 sanaa, 121 435 merkkiä

Evankeliumi ja sen vaikutukset

##

A07B001Fi

Pietari oli pitänyt helluntaisaarnansa, jonka jälkeen hän pääsi ensimmäistä kertaa esittelemään ne avaimet, joilla Taivasten valtakunnan lukot aukeaisivat. Mutta mitä tapahtui sen jälkeen, kun kaikki lukot olivat auki? Luukas jatkaa Pietarin Helluntaisaarnan selostamista:

Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja kehoitti sanoen: "Pelastautukaa tästä nurjasta sukupolvesta ". (44 Apt 2:40)

##

A07B002Fi

Sana "pelastautukaa" ei ole tässä varoitus ikuisesta rangaistuksesta vaan lähtökäsky. On tehtävä selvä ero siihen kulttuuriin, josta Jumala kutsui ulos Aabrahamin, ja siihen orjuuden pesään, josta Jumala vei ulos Israelin Mooseksen johdolla ja erottauduttava siitä sukukunnasta, joka vihaa Jeesusta Kristusta. Kaikki eivät kuitenkaan lähteneet. Taivasten valtakuntaan tulijoita upotettiin 3000 henkilöä, mikä on aika vähän verrattuna siihen kansanpaljouteen, joka Jerusalemiin oli helluntaijuhlille kokoontunut. Valikoituminen oli tapahtunut jo ennen Pietarin puhetta, sillä ne, jotka olivat vitsailleet juovuksissa olevista opetuslapsista kuultuaan heidän puhuvan kieltä, jotka kaikki Pyhän Hengen vaikutuksesta ymmärsivät, tuskin olivat enää mukana Pietarin puhetta kuuntelemassa ja todennäköisesti myös osa uskoon tulleistakin oli jäänyt vielä miettimään asiaa. Yhtä kaikki Jumalan tahto pyhien yhteiskunnasta alkoi jo hahmottua:

Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja yhteydessä (και τη κοινωνια) ja leivän murtamisessa ja rukouksissa. (44 Apt 2:42)

##

A07B003Fi

Kirjoittaja mainitsee neljä asiaa: Apostolien opetus, keskinäinen yhteys, leivän murtaminen ja rukoukset, ja selittää sitten, mitä nämä asiat ovat. Apostolien oppi on hyvin yksiselitteinen asia, joka tunnetaan niistä hedelmistä, joita sen opettajat tuottavat:

Ja jokaiselle sielulle tuli pelko; ja monta ihmettä ja tunnustekoa tapahtui apostolien kautta. (44 Apt 2:43)

##

A07B004Fi

Helluntaipäivänä sata kaksikymmentä Jeesus Voidellun seuraajaa oli saanut Pyhän Hengen ja kolme tuhatta upotettua uskovaa olivat saaneet lupauksen Pyhän Hengen lahjasta. Usko lupauksen täyttymiseen näkyi jo uskon tekoina:

Ja kaikki, jotka uskoivat, olivat yhdessä ja pitivät kaikkea yhteisenä (κοινα), ja he myivät maansa ja tavaransa ja jakelivat kaikille, sen mukaan kuin kukin tarvitsi. (44 Apt 2:44)

##

A07B005Fi

Ei pelkkä ihmisten keskinäinen yhteys näitä hedelmiä tuota, mutta tässä onkin puhe siitä, että kutsuja on Jumala, joka on kutsunut meidät hänen poikansa yhteyteen:

Jumala on uskollinen, hän, jonka kautta te olette kutsutut hänen Poikansa Jeesus Voidellun, meidän Isäntämme, yhteyteen (εις κοινωνιαν). (53 1.Kor 1:9)

##

A07B006Fi

Kun kutsuja on Jumala, kutsutut kutsutaan Hänen poikansa yhteyteen, niin kuka vielä puuttuu? Ei ketään, sillä yhteyden, koinonia, luoja on Pyhä Henki:

Isännän, Voidellun Jeesuksen armo ja Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon kaikkien teidän kanssanne Amen. (54 2.Kor 13:14)

##

A07B007Fi

Yhteinen ruokailu on perheyhteisön päivittäinen päätapahtuma ja Jeesuksen säätämän muistoaterian nauttiminen sen kohokohta. Kaikki eivät tietenkään syöneet samassa paikassa eikä samalla kellonlyömälläkään, mutta kysymys on suuremmasta asiasta, kuin pelkästään yhteisestä ruokailusta. Koko elämäntapaa kutsuttiin kenobiittiiseksi, yhteiselämäksi, ja kuten sanoista koinos bios näkyy, sillä tarkoitettiin yhteisvastuullista, sosiaalista elintapaa, joka oli syntynyt hengellisen yhteyden hedelmänä Kristuksessa.

##

A07B008Fi

Päivittäin Jumalan lapset kokoontuivat Jerusalemin temppelissä, kiittivät Jumalaa kaikesta ja osoittivat armoa kaikelle kansalle.

Ja he olivat alati, joka päivä, yksimielisesti pyhäkössä ja mursivat kodeissa leipää ja nauttivat ruokansa riemulla ja sydämen yksinkertaisuudella, kiittäen Jumalaa ja osoittaen armoa kaikelle kansalle. Ja Isäntä lisäsi pelastautuvia joka päivä ekklesiaan (τη εκκλησια). (44 Apt 2:46-47)

##

A07B009Fi

Isäntä Jeesus yhdistää hajallaan olevat Jumalan lapset, ei ainoastaan totuuden ja rakkauden sitein toisiinsa, vaan myös Jumalaan, joka on yksi. Yhteyden säilyttämisestä on huolehdittava siten, ettei synti pääse hajottamaan tätä Jumalan Voidellussa syntynyttä yhteyttä:

Älkää antautuko kantamaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa; sillä mitä yhteistä on oikeudella (δικαιοσυνη) ja vääryydellä? Tai mitä yhteyttä on valkeudella ja pimeydellä? 6:15 Ja miten sopivat yhteen Voideltu ja Beliar? Tai mitä yhteistä osaa uskovaisella on uskottoman kanssa? 6:16 Ja miten soveltuvat yhteen Jumalan temppeli ja epäjumalat? Sillä te olette elävän Jumalan temppeli, niinkuin Jumala on sanonut: "Minä olen heissä asuva ja heissä vaeltava ja olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani". 6:17 Sentähden: "Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä, sanoo Isäntä, älkääkä saastaiseen koskeko; niin minä otan teidät sisälle 6:18 ja minusta tulee teidän Isänne, ja te tulette minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo Isäntä, Kaikkivaltias". (54 2.Kor 6:14-18)

##

A07B010Fi

Myös Pietarin puhuu samasta aiheesta:

Kuuliaisuuden lapsina, älkää mukautuko entisiin tietämättömyytenne himoihin, 1:15 vaan teidät kutsuneen Pyhän mukaan tulkaa tekin kaikessa vaelluksessanne pyhiksi. 1:16 Sillä kirjoitettu on: "Tulkaa pyhiksi, sillä minä olen pyhä". 1:17 Ja jos te kutsutte Isäksenne häntä, joka henkilöön katsomatta tuomitsee jokaisen hänen tekojensa mukaan, niin vaeltakaa pelossa tämä muukalaisuutenne aika, 1:18 tietäen, ettette ole katoavaisella hopealla tai kullalla, lunastetut turhasta, isiltä peritystä vaelluksestanne, 1:19 vaan kalliilla verellä, virheettömän ja tahrattoman Voidellun, niin kuin Karitsan, 1:20 joka tosin oli edeltätunnettu jo ennen maailman alasheittämistä, mutta vasta viimeisinä aikoina on ilmoitettu teitä varten, 1:21 jotka hänen kauttansa olette saaneet uskon Jumalaan, joka herätti hänet kuolleista ja antoi hänelle kunnian, niin että teidän uskonne on myös toivo Jumalaan. 1:22 Pyhitettyänne sielunne totuuden kuuliaisuudessa Hengen kautta vilpittömään veljenrakkauteen puhtaasta sydämestä rakastakaa toisianne sinnikkäästi, 1:23 te, jotka olette syntyneet ylhäältä, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja ikuisesti pysyvän sanan kautta. 1:24 Sillä: "kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki ihmisen kunnia kuin ruohon kukkanen; ruoho kuivui, ja sen kukkanen varisi, 1:25 mutta Isännän sana pysyy iankaikkisesti". Ja tämä on se sana, joka on teille ilosanomana julistettu. (46 1.Piet 1:14-25)

##

A07B011Fi

Erottautuminen pahasta oli paitsi yhteyden, myös Jumalan siunauksien saamisen edellytys. Yhteys oli tullut mahdolliseksi, koska koko upotettujen joukko oli kuollut egoismilleen ja syntynyt Hengen kautta ylhäältä. Mutta kuolemalla vanhalle elämäntyylilleen he olivat myös menettäneet kaikki entiset "viisautensa", ja nyt oli opittava uutta, ja tämä opiskelu oli aloitettava aivan alkeista, sillä Hengen uudistuksen tulee jatkua sielun pyhityksellä. Se sama Pietari, joka Jerusalemissa toimi opettajien vanhimpana, kirjoittaa tästä meille "valituille muukalaisille":

Pyhitettäen sielunne totuuden kuuliaisuudessa Hengen kautta vilpittömään veljenrakkauteen puhtaasta sydämestä rakastakaa toisianne sinnikkäästi, 1:23 te, jotka olette syntyneet ylhäältä, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja ikuisesti pysyvän sanan kautta. (46 1.Piet 1:22-23)

##

A07B012Fi

Aleksandrialais-kesarealais-roomalaisen tekstiperinteen mukaisissa käsikirjoituksissa ei ole sanoja δια πνευματος, Hengen kautta, mikä tekee koko vaatimuksen sielun pyhittämisestä mahdottomaksi. Syyrialais-bysanttilainen tekstiperinne on nämä sanat säilyttänyt. Me tarvitsemme Jumalan Hengen jatkuvaa, jokapäiväistä ohjausta pysyäksemme totuudessa. Ilman Totuuden henkeä me emme voi edes tuntea Totuutta, vaikka me sen ehkä tietäisimmekin, mutta kun meillä on Voidellun Henki, hän ilmoittaa meille Jumalan tahdon. Jeesus oli puhunut tästä kohta sen jälkeen, kun suuret kansanjoukot jättivät hänet kuulijoiden väitettyä kovaksi puheeksi sellaista asiaa, jota he eivät ymmärtäneet. Kun Jeesus sitten selosti asiaa pieneksi käyneelle seuraajiensa joukolle hän sanoi:

Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä teille puhun, ovat henki ja ovat elämä. (43 Joh 6:63)

##

A07B013Fi

Autuaita ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja sen mukaan elävät. Mutta vahvasti juutalaisuuden vaikutuksessa syntyneet egyptiläis-roomalaiset käsikirjoitukset muuttavat myös tämän asian lakihenkiseksi menneisyyden puheeksi sanomalla että "ne sanat, jotka minä olen teille puhunut (λελαληκα), ovat henki ja elämä". Väärennettyjen käsikirjoitusten sanavalinta on seuraavassa merkitty sinisellä litteralla A, eikä edes B-teksti tue sitä:

Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut (α εγω ^Aλελαληκα ^TSBλαλω υμιν), ovat henki ja ovat elämä. (43 Joh 6:63, käännös kr-38 mukaan)

##

A07B014Fi

Jeesuksen sanat λαλω υμιν, puhun teille, on meille tärkeä siksi, että Pyhä Henki yhä edelleen välittää meille Jumalan tahdon, aivan samalla tavalla, kuin Jeesus maan päällä eläessään teki. Jos joku ei nyt kuule Jumalan puhetta, jonka Pyhä Henki hänelle puhuu, ei hän mikään kristitty ole, sillä kristitty on nimenomaan se, jonka Pyhä Henki on voidellut. Vain Jumalan elävä sana, jota hän puhuu meille millä hetkellä tahansa, ilmoittaa meille Jumalan tahdon mitä meidän pitää tehdä, mutta kun se sana on täytetty, hän voi antaa meille uudet neuvot, tehtävät ja suuntimat.

##

A07B015Fi

Sitten voimmekin jatkaa siitä, mitä Pietari sielun pyhityksestä Hengessä sanoi:

Sillä: "kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki ihmisen loisto kuin ruohon kukkanen; ruoho kuivuu, ja sen kukkanen varisee, mutta Isännän sana pysyy iankaikkisesti". Ja tämä on se sana, joka on teille ilosanomana julistettu. (46 1.Piet 1:24-25)

##

A07B016Fi

Kun pyhityksen perusteet on selvitetty Pietari kutsuu meitä arkielämän pyhitykseen, ja kehottaa hankkimaan ravintoa kasvun ja kehityksen tarpeisiin Raamatusta:

Pankaa siis pois kaikki pahuus ja kaikki vilppi ja ulkokultaisuus ja kateus ja kaikki panettelu, ja halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te siitä kasvaisitte, jos ehkä "olette maistaneet, että Isäntä on hyvä". (46 1.Piet 2:1-3)

##

A07B017Fi

Seuraavat jakeet kertovatkin jo siitä, miten meidän tulee kehittyä ja miksi tulla:

Ja tulkaa hänen tykönsä, elävän kiven tykö, jonka ihmiset tosin ovat torjuneet, mutta joka Jumalan edessä on valittu, kallis, 2:5 ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi (οικος πνευματικος), pyhäksi papistoksi (ιερατευμα αγιον), uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesus Voidellun kautta ovat Jumalalle otollisia. 2:6 Sillä Kirjoituksissa sanotaan: "Katso, minä lasken Siioniin kulmakiven, valitun, kalliin; ja joka häneen uskoo, ei ole häpeään joutuva ". (46 1.Piet 2:4-6)

##

A07B018Fi

Opetuksen keskeinen aihe on uudistus, eikä kysymys ole mistään pienestä uudistuksesta, vaan siitä, että ihminen, jolla on ruumis (soma) ja sielu (psihi), tulee osalliseksi kolmannesta komponentista, hengestä (pneuma). Muutokset ovat mittavia, joten ensin vain pieni yhteenveto siitä, minkälaisesta uudistumisesta tässä puhutaan. Ensin Jeesus esittää muutamia vertauksia siitä, että vanhaa ei kannata paikata, pitää luoda uusi, ja täyttää se uudella viinillä, joka on vertauskuva Pyhän Hengen täyteydestä. Sitten hän tekee Uuden Liiton, jonka yhteyteen aletaan evankeliumin kautta kutsua uusia jäseniä uudistettaviksi, niin että syntyy Uusi Ihminen, kts. Ef 2:15, Ef 4:24 ja Kol 3:10, joka yhdistää kaikki Voideltuun, niin että syntyy uusi luomakunta, kainis ktisis, kts. 2.Kor 5:17 ja Gal 6:15, mikä jatkuu siten, että aikanaan esille tuleva tulos on uusi taivas ja uusi maa, kts. 1.Piet 1:3, 1.Piet 3:13 ja Ilm 21:1, jonka keskuksena on uusi, taivaasta laskeutuva Uusi Jerusalem, se sama, jota myös Voidellun morsiameksi kutsutaan, kts. Ilm 21:2.

##

A07B019Fi

Koska kaikki ihmiskunnasta perityt uskomukset menevät vaihtoon, on kaikki opeteltava uudestaan alkeista lähtien. Asian ymmärtämistä helpottanee se, että teemme luettelon asioista, joihin tässä yhteydessä kannattaa kiinnittää huomiota:

uusi käsky - Joh 13:34-35, 1.Joh 2:7, 1.Joh 2:8. 2.Joh 5;

uusi liitto - Mt 26:29, Lk 22:20, Apt 17:19, 1.Kor 11:25, 2.Kor 3:6, Hebr 8:8, (Hebr 8:13) (η καινη διαθηκη);

uuden liiton veri - Mt 26:28;

uuden liiton välimies - Hebr 9:15, Hebr. 12:23-34 (διαθηκης νεας μεσιτης);

uuden liiton palvelija - 2.Kor 3:6 (διακονους καινης διαθηκης);

uusi leili - Mt 9:17, Mk 2:22. Lk 5:38 (εις ασκους καινους);

uusi vaippa (vaate) - Lk 5:36;

uusi hauta - Mt 27:60, Joh 19:41;

uutena (Jeesus) - Mt 26:29, Mark 14:24

uusi oppi - Mt 1:27, Apt 17:19 (η καινη διδαχη);

uusi ihminen (yksi uusi ihminen) - Mk 14:25. Ef 2:15. Ef 4:24;

uusi ihminen (Jeesus ja seurakunta uutena) - Matt 26:29

uudet kielet - Mk 16:17;

uutuus, elämän - Rm 6:4

uutuus, hengen - Rm 7:4;

uuteen pukeutuminen - Kol 3:10 (τον νεον);

uudistaa (mielenmuutokseen) - Hebr 6:6 (παλιν ανακαινιζειν εις μετανοιαν);

uudistua - 2.Kor 4:16; Ef 4:23, Kol 3:10, Hebr 6:6, Hebr 10:19-20;

uudistua, mielenne hengeltä Ef:23, (ανανευοσται τω πνευματι τους νοος υμον)

uudistus, Pyhän Hengen - Tiit 3:3;

uudistus, mielen - Rm 12:2 (ανακαινοσις του νοους);

uudisleipä - Rm 11:16 (η απαρχη)

uusi taikina - 1.Kor 5:7 (νεον φιραγμα);

uusi luomus, uusi luominen - 2.Kor 5:17, Gal 6:15;

uusi tie - Hebr 10:19;

uusi nimi - Ilm 2:17;

uusi nimi, Jeesuksen - Ilm 3:12;

uusi taivas - Apt 3:13, 2.Piet 3:13; Ilm 21:1;

uusi maa - 2.Piet 3:13, Ilm 21:1;

uusi Jerusalem - Ilm 21:2;

uuden Jerusalemin nimi - Ilm 3:12;

uusi virsi - Ilm 5:9, Ilm 14:3

uudeksi tehdä kaikki - Ilm 21:5

##

A07B020Fi

Kreikassa on kaksi sanaa, neos, ja kainos, jotka molemmat käännetään suomeen sanalla "uusi". Näillä kahdella sanalla (νεος, καινος) on suuri merkitysero: neos tarkoittaa sellaista uutta, jota on ollut jo aikaisemminkin, mutta sanalla kainos sellaista, jota ei ennen ole ollut, tai joka on laadullisesti parempaa. Meidän on myös hyvä tietää, kumpaa näistä kahdesta sanasta, neos ja kainos on käytetty uudistumista tarkoittavien verbien muodostukseen.

##

A07B021Fi

Kolmaskin sana, πάλιν, kannattaa panna merkille tässä yhteydessä. Sen perusmerkitys on "uudestaan, jälleen, taas", mutta Uudessa Testamentissa se esiintyy myös ilmaisussa εν τη παλιγγενεσια, "siinä jälleensyntymisessä", puhuttaessa tuhatvuotisesta valtakunnasta ja elämästä maailmassa, jossa synnin tekemät vahingot on korjattu.

##

A07B022Fi

Myös etuliitteellä "ανά" voidaan ilmoittaa uudistumista, kuten sanassa anastasis, ylösnousemus. Etuliitteen "ανά" eteen voidaan vielä lisätä etuliite εκ (εξ), jolloin saadaan sana eksanastasis, jolla tarkoitetaan pyhien ylösnousemusta, sillä yleinen ylösnousemus Tuhatvuotisen valtakunnan lopussa on tuomion ylösnousemus. Tuhatvuotiseen valtakuntaa arvollisiksi katsotut ovat niitä, jotka jo maan päällä ovat syntyneet Jumalan hengestä uskon kautta, mutta jos kysymys on pelkästä elintoimintojen uudelleenkäynnistämisestä, käytetään sanaa anazao, virota elämään:

Ja minä näin valtaistuimia, ja ne, jotka niille istuivat, ja tuomiovalta annettiin heille sekä niiden sielut, jotka olivat teloitetut Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, ja niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eikä sen kuvaa eivätkä ottaneet sen merkkiä otsaansa eikä käteensä; ja he virkosivat eloon ja hallitsivat Voidellun kanssa tuhannen vuotta. 20:5 Muut kuolleet eivät vironneet eloon, kunnes ne tuhat vuotta olivat loppuun kuluneet. Tämä on ensimmäinen ylösnousemus. (66 Ilm 20:4-5)

##

A07B023Fi

Raamatussa on monia sanoja, jotka kääntäjät kääntävät syntymiseksi. Että edes osapuilleen ymmärtäisimme sekä hengellistä, että maallista syntymää, joudumme tarkastelemaan useita eri sanoja ja ilmaisuja sekä tilanteita, joissa niitä käytetään, ja etsimään ehkä tarkempia ilmaisuja, kuin syntyminen, sillä lopultakin vain Jumala synnyttää. Siksi meitä lähinnä kiinnostaakin se, miten psykosomaattinen ihminen saa Hengen, sillä Jeesus sanoo:

Ja isäksenne älkää kutsuko ketään maan päällä, sillä yksi on teidän Isänne, hän, joka on taivaissa. 23:10 Älkääkä antako kutsua itseänne johtajiksi (καθηγηται), sillä yksi on teidän johtajanne, Voideltu. (40 Mt 23:9-10)

##

A07B024Fi

Jeesus nosti kysymyksen hengellisestä syntymästä esiin Nikodemoksen kanssa käymässään keskustelussa.

Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Amen, amen minä sanon sinulle: joka ei synny ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa". 3:4 Nikodeemus sanoi hänelle: "Kuinka voi ihminen vanhana syntyä? Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?" 3:5 Jeesus vastasi: "Amen, amen minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. 3:6 Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt on henki. 3:7 Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä ylhäältä. 3:8 Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt." (43 Joh 3:3-8)

##

A07B025Fi

Käännöksissä esiintyvä sana ”syntyä” on useimmiten käännös sanasta γενναω, siittää, mutta hedelmöityshetkikään ei ole syntymistä, vaan suvunjatkamista. Hedelmöityshetkellä ihminen vain saa vanhemmiltaan geneettisen perimän, jonka alku on Jumalasta. Munasolun laskemisesta alas käytetään sanaa kataboli ja lapsenpäästöstä verbejä tikto, tektogoneo ym; kysymys on mekaanisesta syntymistapahtumasta samaan tapaan kuin ruotsin förlossning ja englannin bear. Jos hebrealaiskirjeen teksti Iisakin syntymästä olisi käännetty ilman kulttuuriin sovittamista, se saattaisi näyttää seuraavalta:

Uskon kautta sai Saarakin voimaa siemenen alaslaskemiseen (εις καταβολην σπερματος), ja sai lapsenpäästön (ετεκεν) vieläpä yli-ikäisenä, koska hän piti luotettavana sen, joka lupauksen oli antanut. 11:12 Sentähden siittyikin (εγεννηθησαν) yhdestä miehestä, vieläpä kuolettuneesta, niin suuri paljous, kuin on tähtiä taivaalla ja kuin meren rannalla hiekkaa, epälukuisesti. (65 Hebr 11:11-12)

##

A07B026Fi

Luominen on tapahtunut ikuisuudessa. Meidän tehtävänämme on elää se todeksi Voidellussa:

Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Voidellussa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme. (56 Ef 2:10)

##

A07B027Fi

Uskonnolliseen kielenkäyttöön vakiintunut termi ”uudestisyntyminen” ei täysin vastaa todellisuutta, sillä Jeesus on Jumalan ainosyntyinen (monogenis) poika, mutta meidät on luotu hänessä ja häneen. Kaiken lisäksi termi "uudestisyntyminen" kuuluu okkulttisten uskomusjärjestelmien piiriin:

Sillä vaikka olisikin niin sanottuja jumalia, olipa heitä sitten taivaassa tai maassa, ja niitä on paljon semmoisia jumalia ja isäntiä, niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja me häneen, ja yksi Isäntä, Jeesus Voideltu, jonka kautta kaikki on, ja me hänen kauttansa. (53 1.Kor 8:5-6)

##

A07B028Fi

Kohta julkisen toimintansa alussa Jeesus alkoi kutsumaan ihmisiä seuraamaan häntä, joka oli menossa ristille. Ihan totta, ristille hän on meitä kutsunut. Kuinka monta kertaa hän sen asian sanoikaan, että meidän on otettava joka päivä ristimme ja seurattava häntä, jos aiomme yli päätään kelvata hänelle. Ja kuinka monta kertaa apostolit kirjoituksissaan sanoivat samaa. Logiikka on kuitenkin selvä: Me voimme syntyä Hengestä vain, jos olemme sitoutuneet Hengellä kuolettamaan lihan työt. Kun me upotuksessa lupaudumme sen tekemään, Jumala ottaa meidän lupauksemme todesta ja antaa meille lupauksen saada Voidellun ansion mukaan sen, mitä me emme ole ansainneet ja voimme jo käyttää sitä uskossa hänen uskollisuuteensa.

##

A07B029Fi

Jumalan yhteyteen luotu, mutta synnin takia Jumalan puutarhasta karkotettu ihminen voi palata Isän luo vain jos synti on sovitettu. Luomalla ekklesian (εκκλησία) itseensä Jeesus vapautti sen lain kirouksesta ja varmisti sen pääsyn Jumalan lupausten piiriin:

Sillä hän on meidän rauhamme, hän, joka teki molemma yhdeksi ja purki erottavan väliseinän, nimittäin vihollisuuden, 2:15 kun hän omassa lihassaan teki tehottomaksi käskyjen lain säädöksinensä, luodakseen itsessänsä nuo kaksi yhdeksi uudeksi ihmiseksi, tehden rauhan (ποιων ειρηνην), 2:16 ja sovittaakseen molemmat yhdessä ruumiissa takaisin Jumalaan ristin kautta, kuolettaen vihollisuuden itsensä kautta. (56 Ef 2:14-16)

##

A07B030Fi

Sovitus on sovinnon aikaansaamista. Kreikassa sovitusta merkitsevä verbi on katallasso, mutta kun verbin katallasso eteen pannaan etuliite apo, puhutaan sellaisesta sovituksesta, jolla sovitettavien välit palautuvat alkuperäiseen tilaansa, niin että kun me Jumalan puutarhasta synnin takia karkotetut ihmiset sovitettuina Voidellun veren ja uskon kautta häneen tulemme takaisin Jumalan eteen, ei entisiä enää muistella.

Ja hän tuli ja julisti rauhan teille, jotka kaukana olitte, ja niille, jotka lähellä olivat; 2:18 sillä hänen kauttansa on meillä molemmilla pääsy yhdessä Hengessä Isän tykö. (56 Ef 2:17-18)

##

A07B031Fi

Lunastusta odottavia on paljon enemmän kuin luullaankaan. Meidän pelastuksemme, Jumalalta saatu armo Voidellussa, on tarkoitettu myös todistukseksi henkivalloille. Paavali puhuu, että tämä asia oli joskus ennen salattu, mutta kielenkääntäjät ovat salanneet sen uudestaan. Yritetään me nyt tässä purkaa kollegoitten salakieltä sen verran, että pystyisimme toimimaan Jumalan tahdossa:

Minulle, kaikista pyhistä halvimmalle, on annettu tämä armo: julistaa kansoille evankeliumia Voidellun tutkimattomasta rikkaudesta 3:9 ja saattaa kaikille ilmeiseksi, mitä on sen salaisuuden osallisuus (τις η κοινωνια του μυστηριου), joka ikuisista ajoista asti on ollut kätkettynä Jumalassa, joka on luonut kaiken Jeesus Voidellun kautta, 3:10 tehdäkseen Jumalan moninaisen viisauden nyt tiettäväksi ylitaivaallisille hallituksille ja valloille ekklesian kautta 3:11 aikakausien esillepanon kautta (κατα προθεσιν των αιωνων), minkä hän on toteuttanut Voidellussa Jeesuksessa, meidän Isännässämme, 3:12 jossa meillä on rohkeus ja pääsy lähelle, varmuudessa hänen uskonsa kautta. (56 Ef 3:8-12) A07B031Fi

##

A07B032Fi

Helluntaipäivän jälkeen ekklesia (εκκλησία) muodostui itsenäiseksi toimivaksi yhteisöksi, kodeissa taitettiin leipää ilolla ja sydämen yksinkertaisuudella (εν αγαλλιασει και αφελοτητι καρδιας), mutta julkiset esiintymiset juutalaisyhteisön edessä tapahtuivat Jerusalemin temppelissä:

Ja Pietari ja Johannes menivät yhdessä pyhäkköön yhdeksännellä hetkellä, rukoushetkellä. 3:2 Silloin kannettiin esille miestä, joka oli ollut rampa hamasta äitinsä kohdusta ja jonka he joka päivä panivat pyhäkön niin kutsutun Kauniin portin pieleen anomaan almua pyhäkköön meneviltä. 3:3 Nähdessään Pietarin ja Johanneksen, kun he olivat menossa pyhäkköön, hän pyysi heiltä almua. 3:4 Niin Pietari ja Johannes katsoivat häneen kiinteästi, ja Pietari sanoi: "Katso meihin". 3:5 Ja hän tarkkasi heitä odottaen heiltä jotakin saavansa. 3:6 Niin Pietari sanoi: "Hopeaa ja kultaa ei minulla ole, mutta mitä minulla on, sitä minä sinulle annan: Jeesus Voidellun, Nasaretilaisen, nimessä, nouse ja käy." (44 Apt 3:1-6)

##

A07B033Fi

Pietarilla ei ollut rahaa, mutta hänellä oli tuo nimi, josta hän itse oli tullut osalliseksi Pyhässä Hengessä niin, että hän saattoi esiintyä tämän nimen edustajana ja Jeesus Voidellun, Nasaretilaisen todistajana, niin että se näkyi ja tuntui:

Ja hän tarttui hänen oikeaan käteensä ja nosti ylös; ja heti hänen jalkansa ja nilkkansa vahvistuivat, 3:8 ja hän hypähti pystyyn, seisoi ja käveli; ja hän meni heidän kanssansa pyhäkköön, käyden ja hypellen ja ylistäen Jumalaa. 3:9 Ja kaikki kansa näki hänen kävelevän ja ylistävän Jumalaa; 3:10 ja he tunsivat hänet siksi, joka almuja saadakseen oli istunut pyhäkön Kauniin portin pielessä, ja he olivat täynnä hämmästystä ja ihmettelyä siitä, mikä hänelle oli tapahtunut. (44 Apt 3:7-10)

##

A07B034Fi

Tapahtuma aiheutti niin paljon ihmetystä ja kummastelua, että Pietari joutui taas pitämään puheen, varsinkin kun parannettu mies pysytteli heidän seurassaan.

Israelin miehet (ανδρες ισραηλιται), mitä te tätä ihmettelette, tai mitä te meitä noin katselette, ikäänkuin me omalla voimallamme tai hurskaudellamme olisimme saaneet hänet kävelemään. 3:13 Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin Jumala, meidän isiemme Jumala, on osoittanut kunniaa Pojallensa Jeesukselle, jonka te annoitte alttiiksi ja kielsitte hänet Pilatuksen edessä, kun tämä oli päättänyt hänet päästää. 3:14 Te kielsitte Pyhän ja Oikean (τον αγιον και δικαιον) ja anoitte, että teille lahjoitettaisiin murhamies, 3:15 mutta elämän ruhtinaan te tapoitte; hänet Jumala on herättänyt kuolleista, ja me olemme sen todistajat. 3:16 Ja uskon kautta hänen nimeensä on hänen nimensä vahvistanut tämän miehen, jonka te näette ja tunnette, ja usko, joka on hänestä, on hänet täysin eheyttänyt kaikkien teidän nähtenne. 3:17 Ja nyt, veljet, minä tiedän, että te olette tietämättömyydestä sen tehneet, te niinkuin teidän hallitusmiehennekin. 3:18 Mutta kuten Jumala oli edeltä ilmoittanut kaikkien profeettain suun kautta, että hänen Voideltunsa piti kärsimän, sen hän on täyttänyt. 3:19 Muuttakaa siis mielenne ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois, että virvoituksen ajat tulisivat Isännän kasvoista (3:20) ja hän lähettäisi hänet, joka on teille edeltämäärätty, Jeesuksen Voidellun. 3:21 Taivaan piti omistaman hänet (ον δει ουρανον μεν δεξασθαι) niihin aikoihin asti, jolloin kaikki jälleen kohdallensa asetetaan (αχρι χρονων αποκαταστασεως παντων), mistä Jumala on ikiajoista (απ αιωνος) saakka puhunut kaikkien pyhäin profeettainsa suun kautta. (Kts. 44 Apt 3:12-21)

##

A07B035Fi

Virvoituksen ajat, joista Pietari puhuu, on Jumalan lepopäivä, sapatti, jonka aikana Jeesus esikuntineen hallitsee maan päällä tuhannen vuoden ajan. Koska pahuus sinä aikana on sidottu, elämä näyttäytyy sellaisena, jollaisena Jumala sen loi. Tämä paratiisinomainen aika koittaa, kun Jumalan mukainen valittujen täyteys (pleroma) on sisälle tullut. Myös Pietarin käyttämä termi apokatastasis, kaiken kohdalleen asettaminen, tarkoittaa samaa asiaa. Mutta tästä termistä on kehitetty myös täysin perusteeton oppi, jonka mukaan kaikki lopulta pelastuvat, jopa saatanakin. Opin tunnetuin, joskaan ei sen ääripään edustaja oli Origenes, jonka kristilliset yhteisöt 200-luvun alussa erottivat yhteydestään, mutta jota katolinen kirkko valtion tuella vahvistuttuaan nyt kunnioittaa omanaan.

##

A07B036Fi

Pietarin puhe Jerusalemin temppelin Salomonin pylväskäytävässä jatkuu:

Sillä Mooses on sanonut isille: "Profeetan, minun kaltaiseni, Herra Jumala on teille herättävä veljienne joukosta; häntä kuulkaa kaikessa, mitä tahansa hän teille puhuu. 3:23 Ja on tapahtuva, että jokainen sielu, joka ei sitä profeettaa kuule, hävitetään kansasta." (44 Apt 3:22-23)

##

A07B037Fi

Pietarin sanat ovat lyhennelmä Mooseksen sanoista jakeissa 5.Ms 18:15-19. Mutta Mooses ei ollut ainoa, joka Jeesuksesta oli ennen hänen lihaan syntymistään puhunut. Pietari jatkaa:

Ja kaikki profeetat Samuelista alkaen ja kaikki järjestään, jotka puhuneet ovat, ovat myös ennustaneet näitä päiviä. 3:25 Te olette profeettain ja sen liiton lapsia, jonka Jumala teki meidän isiemme kanssa sanoen Aabrahamille: "Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki maan isäkunnat". 3:26 Teille ensiksi Jumala on herättänyt Poikansa Jeesuksen ja lähettänyt hänet siunaamaan teitä, itsekunkin kääntyessä pois pahuudestanne." (44 Apt 3:24-26)

##

A07B038Fi

Kun Jeesus paransi sairaita, häntä syytettiin lepopäivän rikkomisesta. Nyt sairaan parantaminen oli tapahtunut Jeesuksen nimeen, mutta sekin oli muka väärin, ja vielä pahemmalta fariseusten korvaan kuulostivat sanat ylösnousemuksesta, joka on Jeesuksessa:

Mutta kun he puhuivat kansalle, astuivat papit ja pyhäkön vartioston päällikkö ja saddukeukset heidän eteensä, 4:2 närkästyneinä siitä, että he opettivat kansaa ja julistivat Jeesuksessa ylösnousemusta kuolleista. 4:3 Ja he kävivät heihin käsiksi ja panivat heidät vankeuteen seuraavaan päivään asti, sillä oli jo ehtoo. 4:4 Mutta monet niistä, jotka olivat kuulleet sanan, uskoivat, ja miesten luku nousi noin viiteentuhanteen. (44 Apt 4:1-4)

##

A07B039Fi

Kansa, joka tapahtumia oli seurannut, oli tehnyt asiasta omat päätelmänsä, mutta kansan eliitti etsi vielä keinoa, miten estää totuuden julkituomista. Seuraavana päivänä asiaa tutkittiin korkeimmassa juutalaisessa tuomioistuimessa:

Ja he asettivat heidät eteensä ja kysyivät: "Missä voimassa tai kenen nimessä te tämän teitte?" (44 Apt 4:7)

##

A07B040Fi

Mikä tässä juutalaisia muka närkästytti? Uskoivathan fariseuksetkin ylösnousemukseen, eikä ylösnousemusajatus muillekaan uskonnoille täysin tuntematon käsite ole. Mutta luetaan se sana tarkemmin jakeesta 4:2:

Ja julistivat ylösnousemusta kuolleista Jeesuksessa (εν τω ιησου). (44 Apt 4:2, Biblia 1923)

##

A07B041Fi

Siinähän se on. On aivan eri asia uskoa, että kuolleet nousevat ylös haudoistaan, kuin että kuolleiden ylösnousemus tapahtuu Jeesus Voidellussa, ja juuri tähän kysymykseen Pietari keskittyy vastauksessaan:

Silloin Pietari, Pyhää Henkeä täynnä, sanoi heille: "Kansan hallitusmiehet ja Israelin vanhimmat! 4:9 Jos meitä tänään kuulustellaan sairaalle miehelle tehdystä hyvästä työstä, kenessä hän on pelastunut (εν τινι ουτος σεσωσται), 4:10 niin olkoon teille kaikille ja koko Israelin kansalle tunnettua, että Jeesus Voidellun, Nasaretilaisen, nimessä, hänen, jonka te ristiinnaulitsitte, mutta jonka Jumala herätti kuolleista, hänessä (εν τουτω) tämä seisoo terveenä teidän edessänne. 4:11 Tämä on 'se kivi, jonka te, huoneenrakentajat, hylkäsitte, mutta joka on kulmakiveksi tullut'. 4:12 Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa (εν ω) meidän pitäisi pelastuman." (44 Apt 4:8-12)

##

A07B042Fi

Tästä Pietarin puheesta löytyvät ilmaisut "εν τινι", kenessä, "εν τω ονοματι ιησου χριστου του Ναζωραιου", Jeesus Voidellun, Nasaretilaisen nimessä, "εν τουτω" jossa, "εν ω", hänessä, ovat niin selvää kieltä, että tuomioistuin ei yrittänytkään kiistää itse asiaa. Oman kansansa oikeustajua peljäten se ei kuitenkaan voinut tappaa Pietaria ja Johannesta siihen paikkaan, mutta se kielsi opettamasta kansaa Jeesuksen nimeen. Kun uhkailut jäivät tehottomaksi, jatkuivat vainot, mutta niin jatkuivat myös Jumalan teotkin, eikä pelkästään Juudeassa, vaan koko maailmassa.

##

A07B043Fi

Vihollinen vihaa ilmaisuja, jotka todistavat Jeesuksen ja hänen kansansa yhdistymistä Uudeksi Ihmiseksi Voidellussa. Siksi sama todistus on annettu myös vertauskuvallisia ilmaisuja käyttäen:

Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä. (43 Joh 15:5)

##

A07B044Fi

Paavali, joka tuli uskoon vasta Uuden Liiton yhteisön ensimmäisten syntyvaiheitten jälkeen, joutui rakentamaan käsityksensä Jeesuksen biografiasta sen mukaan mitä hän oli muilta kuullut. Vanhan Testamentin hän tunsi hyvin jo ennestään ja kun hän oli tullut uskoon, ohjasi Pyhä Henki häntä tekemään kaikesta tästä päätelmät, joissa se varsinainen evankeliumi sitten esitetään. Tämä Filippiläiskirjeestä:

Hän, Jumalan kaltainen Oleva, ei katsonut ryöstöksi olla Jumalan vertainen, 2:7 vaan tyhjensi itsensä ottaen orjan muodon, ihmisten kaltaiseksi tullen, ja olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen. 2:8 Hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristin kuolemaan asti (2:8). 2:9 Sentähden onkin Jumala hänet ylen korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman, 2:10 niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla ovat, 2:11 ja jokaisen kielen pitää tunnustaman, että Isäntä Jeesus on Voideltu Isän Jumalan kunniaksi (57 Fil 2:4-11)

##

A07B045Fi

Ja kaiken kaikkiaan, mitä oli se evankeliumi on? Vanhan Liiton ylipappihan oli Jeesusta jahdatessaan sanonut, että parempi on, että yksi kuolee kansan edestä, kuin että koko kansa tuhoutuu. Näin hän, tosin ymmärtämättään, tuli esittäneeksi evankeliumin perusajatuksen siitä, että Jumalan voideltu itse kuolisi kansan puolesta. Mutta eivät ne tappamiset siihen loppuneet. Kohta Jeesuksen tappamisen jälkeen tappamiset jatkuivat, kohdistuen nyt Jeesuksen seuraajiin. Apostoli Paavali, joka ennen uskoon tuloaan oli itse mukana niissä hommissa, kertoo tästä elämänvaiheestaan näin:

Luulin minäkin, että minun tuli paljon taistella Jeesuksen, Nasaretilaisen, nimeä vastaan, ja niin minä teinkin Jerusalemissa. Ja paljon pyhiä minä suljin vankiloihin, saatuani ylipapeilta siihen valtuuden, ja kun heitä tapettiin, annoin minä ääneni sen puolesta. Ja kaikkialla synagogissa minä usein koetin rankaisemalla pakottaa heitä herjaamaan Jeesusta, ja menin niin pitkälle vimmassani heitä vastaan, että vainosin heitä aina ulkomaan kaupunkeihin saakka. Ja kun näissä asioissa matkustin Damaskoon ylipappien valtuudella ja suostumuksella, näin minä, oi kuningas, tiellä keskellä päivää taivaasta valon, auringon paistetta kirkkaamman, leimahtavan minun ja matkatoverieni ympärillä, ja me kaaduimme kaikki maahan, ja minä kuulin äänen puhuvan minulle ja sanovan hebreankielellä: 'Saul, Saul, miksi vainoat minua? Työläs on sinun potkia tutkainta vastaan.' (44 Apt 26:9-14)

##

A07B046Fi

Kun Jeesus nämä sanat Saulille lausui, hän itse oli jo taivaissa. Ei Saul pystynyt uhittelullaan Jeesuksen asemaa horjuttamaan, mutta hän luuli pystyvänsä kukistamaan Jumalan lapset. Epäuskon paholaisen sokaisemana hän ei ymmärtänyt, että Jeesus, Pyhän Hengen ominaisuudessa, asui ja asuu myös jokaisen Jumalan lapsen sydämessä, joten jokainen hyökkäys Jumalan lapsia vastaan on myös hyökkäys Jumalaa vastaan. Taistelun tulos oli kuitenkin jo ennalta tietty:

Niin minä sanoin: 'Kuka olet, Isäntä?' Ja Isäntä sanoi: 'Minä olen Jeesus (εγω ειμι ιησους), jota sinä vainoat. 26:16 Mutta nouse ja seiso jaloillasi; sillä sitä varten minä olen sinulle ilmestynyt, että valmistaisin sinut palvelijakseni ja sen todistajaksi, mitä varten sinä olet minut nähnyt, niin myös sen, mitä varten minä sinulle vastedes ilmestyn. 26:17 Ja minä pelastan sinut sekä kansan ja kansojen käsistä, joitten tykö minä sinut lähetän 26:18 avaamaan heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan tykö saadakseen synnit anteeksi ja perintöosan (κληρον) pyhitettyjen joukossa uskomalla minuun.' (44 Apt 26:9-19)

##

A07B047Fi

Apostolien tekojen lukuisat saarnat, kerygmat, ovat malliesimerkkejä siitä, mitä saarnan tulee sisältää, että sen kuulemisesta syntyisi usko Jumalan pelastukseen, ja uskova voisi siirtyä mielenmuutoksen, Jeesuksen nimeen otetun upotuksen kautta Jumalan valtakuntaan, saada syntinsä anteeksi ja saada Jumalan lahjan, Pyhän Hengen. Kun evankeliumia oli jo saarnattu Jerusalemissa, Samariassa ja julistettu etiopialaiselle käännynnäiselle, Pietari saa tehtäväkseen mennä ja julistaa evankeliumia roomalaiselle komppanianpäällikölle. Pietarin rukoillessa hän joutuu hurmostilaan ja Pyhä Henki antaa hänelle niin tarkat ohjeet, että Pietari uskoo tehtävän olevan Isännältä. Näky alkaa toteutua heti, ja Pietari lähtee matkalle niiden miesten kanssa, jotka hän näyssä on jo nähnyt:

Ja sen jälkeisenä päivänä he saapuivat Kesareaan; ja Kornelius odotti heitä ja oli kutsunut koolle sukulaisensa ja lähimmät ystävänsä. 10:25 Ja kun Pietari oli astumassa sisään, meni Kornelius häntä vastaan, lankesi hänen jalkojensa juureen ja kumartui maahan (πεσων επι τους ποδας προσεκυνησεν). 10:26 Mutta Pietari nosti hänet ylös sanoen: "Nouse; minäkin olen ihminen". 10:27 Ja puhellen hänen kanssaan hän meni sisään (και συνομιλων αυτω εισηλθεν) ja tapasi monta koolla. 10:28 Ja hän sanoi heille: "Te tiedätte, että on luvatonta juutalaisen miehen seurustella vierasheimoisen kanssa tai mennä hänen tykönsä; mutta minulle Jumala on osoittanut, etten saa sanoa ketään ihmistä yleiseksi tai saastaiseksi. 10:29 Sentähden minä vastaansanomatta tulinkin, kun minua noudettiin. Ja nyt minä kysyn: mitä varten te olette minut noutaneet?" 10:30 Ja Kornelius sanoi: "Neljä päivää sitten, juuri tähän aikaan päivästä, minä paastotessani kotonani rukoilin tällä yhdeksännellä hetkellä, ja katso, edessäni seisoi mies loistavissa vaatteissa 10:31 ja sanoi: 'Kornelius, sinun rukouksesi on kuultu, ja sinun almusi ovat tulleet muistoon Jumalan edessä. 10:32 Niin lähetä nyt Joppeen ja kutsu tykösi Simon, jota myös Pietariksi kutsutaan; hän majailee nahkuri Simonin talossa meren rannalla, joka tultuaan kertoo sinulle.' 10:33 Sentähden minä lähetin heti sinulle sanan, ja sinä teit hyvin, kun tulit. Nyt olemme siis tässä kaikki Jumalan edessä, kuullaksemme kaiken, mitä Jumala on käskenyt sinun puhua." (44 Apt 10:24-33)

##

A07B048Fi

Pietarin saarna Korneliuksen kodissa on hyvä esimerkki saarnasta, jossa evankeliumin julistaja ei tee elettäkään evankeliumin koko sisällön esittämiseksi pitkän linjan kaavan mukaan, vaan keskittyy niiden seitsemän asian esittämiseen, jotka synnyttävät uskon Jeesus Voideltuun. Huomaa, että tekstissä ei ole yhtään turhaa sanaa:

Niin Pietari avasi suunsa ja sanoi: "Nyt minä totisesti käsitän, ettei Jumala katso henkilöön, 10:35 vaan että jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja tekee oikeuden (και εργαζομενος δικαιοσυνην), on otollinen hänelle 10:36 jonka hän lähetti Israelin lapsille, julistaen hyvää sanomaa rauhasta Jeesuksessa Voidellussa, joka on kaikkien Isäntä. 10:37 Te tiedätte sen Sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen upotuksen jälkeen, jota Johannes saarnasi; 10:38 kuinka Jumala Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut Jeesuksen Nasaretilaisen, hänet, joka vaelsi ympäri ja teki hyvää ja paransi kaikki perkeleen valtaan joutuneet; sillä Jumala oli hänen kanssansa. 10:39 Ja me olemme kaiken sen todistajat, mitä hän teki juutalaisten maassa ja Jerusalemissa. Hänet he tappoivat puuhun ripustamalla. 10:40 Hänet Jumala herätti kolmantena päivänä ja antoi hänen ilmestyä, 10:41 ei kaikelle kansalle, vaan Jumalan ennen valitsemille todistajille, meille, jotka söimme yhdessä ja joimme yhdessä hänen kanssaan sen jälkeen, kuin hän oli kuolleista noussut. 10:42 Ja hän käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että hän on se, jonka Jumala on asettanut elävien ja kuolleitten tuomariksi. 10:43 Hänestä kaikki profeetat todistavat syntien anteeksisaamista hänen nimensä kautta kaikille, jotka uskovat häneen." (44 Apt 10:34-43)

##

A07B049Fi

Jumala on suuri sydänten tuntija. Kun hän näkee, että evankeliumi on vastaanotettu, hän täyttää lupauksensa Pyhän Hengen lahjasta heti. Mutta vaikka Herra oli antanut Pyhän Hengen lahjan, ei upotustakaan voitu jättää tekemättä, sillä se on liitto, jonka perusteella Herra saa oikeuden puolustaa omaansa:

Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat. 10:45 Ja kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana, hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin vierasheimoistenkin ylle, 10:46 sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari vastasi: 10:47 "Ei kaiketi kukaan voi kieltää upottamasta näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?" 10:48 Ja hän käski upottaa heidät Isännän nimeen. Silloin he pyysivät häntä viipymään siellä muutamia päiviä. (44 Apt 10:44-48)

##

A07B050Fi

Paavalin Ateenassa pitämästä saarnasta me olemme jo puhuneet; se on eräänlainen malliesimerkki puheesta kreikkalaisille filosofeille, mutta Pisidian Antiokiassa hän oli jo ensimmäisen lähetysmatkansa aikana puhunut juutalaisille heidän synagoogassaan. Ja koska juutalaisille luvattu maa, Erets Israel, oli sekä lupaus että ongelma, Paavali aloitti siitä:

Niin Paavali nousi ja viittasi kädellään ja sanoi: "Te Israelin miehet ja te, jotka Jumalaa pelkäätte, kuulkaa! 13:17 Tämän Israelin kansan Jumala valitsi meidän isämme ja korotti tämän kansan, heidän muukalaisina ollessaan Egyptin maassa, ja vei heidät sieltä ulos kohotetulla käsivarrella, 13:18 ja hän kärsi heidän tapojansa noin neljäkymmentä vuotta erämaassa 13:19 ja hävitti seitsemän kansaa Kanaanin maasta ja jakoi niiden maan heille arvalla. 13:20 Ja tämän jälkeen, noin neljäsataa viisikymmentä vuotta, hän antoi heille tuomareita, aina profeetta Samueliin saakka. 13:21 Ja sitten he anoivat kuningasta, ja Jumala antoi heille Saulin, Kiisin pojan, miehen Benjaminin sukukunnasta, neljäksikymmeneksi vuodeksi. 13:22 Mutta hän siirsi hänet pois ja herätti heille kuninkaaksi Daavidin, josta hän myös todisti ja sanoi: 'Minä olen löytänyt Daavidin, Iisain pojan, sydämeni mukaisen miehen, joka on tekevä kaikessa minun tahtoni'. 13:23 Tämän jälkeläisistä on Jumala lupauksensa mukaan antanut tulla Israelille pelastajan, Jeesuksen, 13:24 sittenkuin Johannes ennen hänen tuloansa oli saarnannut mielenmuutoksen upotusta kaikelle Israelin kansalle. 13:25 Mutta kun Johannes oli juoksunsa päättävä, sanoi hän: 'En minä ole se, joksi minua luulette; mutta katso, minun jälkeeni tulee se, jonka kenkiä minä en ole arvollinen jaloista riisumaan'. 13:26 Miehet, veljet, te Aabrahamin suvun lapset, ja te, jotka teidän kera Jumalaa pelkäätte, teille on tämän pelastuksen sana lähetetty. 13:27 Sillä koska Jerusalemin asukkaat, eivätkä heidän hallitusmiehensä Jeesusta tunteneet, niin he tuomitessaan hänet myös toteuttivat profeettain sanat, joita kunakin sapattina luetaan; 13:28 ja vaikka he eivät löytäneet mitään, mistä hän olisi kuoleman ansainnut, anoivat he Pilatukselta, että hänet surmattaisiin. 13:29 Ja kun he olivat täyttäneet kaiken, mikä hänestä on kirjoitettu, ottivat he hänet alas puusta ja panivat hautaan. 13:30 Mutta Jumala herätti hänet kuolleista. 13:31 Ja hän ilmestyi useina päivinä niille, jotka olivat tulleet hänen kanssansa Galileasta ylös Jerusalemiin ja ovat hänen todistajansa kansan edessä (οιτινες εισιν μαρτυρες αυτου προς τον λαον). 13:32 Ja me julistamme teille sen hyvän sanoman, sen isille annetun lupauksen, että sen on Jumala täyttänyt heidän lapsilleen, meille, herättäen Jeesuksen, 13:33 niinkuin myös toisessa psalmissa on kirjoitettu: 'Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä olen sinut synnyttänyt'. 13:34 Ja että hän herätti hänet kuolleista, niin ettei hän enää palaja katoavaisuuteen, siitä hän on sanonut näin: 'Minä annan teille Daavidin pyhän, luotettavan'. 13:35 Sentähden hän myös toisessa kohtaa sanoo: 'Sinä et salli Pyhäsi nähdä katoavaisuutta'. 13:36 Sillä kun Daavid oli oman sukupolvensa aikana Jumalan tahtoa palvellut, nukkui hän ja tuli otetuksi isiensä tykö ja näki katoavaisuuden. 13:37 Mutta hän, jonka Jumala herätti, ei nähnyt katoavaisuutta. 13:38 Olkoon siis teille tiettävä, miehet ja veljet, että hänen kauttansa julistetaan teille vapautus synneistä 13:39 ja kaikesta, mistä te ette voineet Mooseksen lain kautta oikeiksi tulla (δικαιωθηναι), että hänessä tulee oikeaksi (δικαιουται) jokainen, joka uskoo. 13:40 Kavahtakaa siis, ettei teitä kohtaa se, mistä profeetoissa puhutaan: 13:41 'Katsokaa, te halveksijat, ja ihmetelkää ja hävitkää; sillä teon minä teen teidän päivinänne, teon, jota ette mitenkään uskoisi, jos joku sen kertoisi teille'." (44 Apt 13:16-41)

##

A07B051Fi

Maan jakamien arvalla, kliris, on usein käännetty, ikäänkuin kyse olisi perinnön jakamisesta. Siksi meidän tulee tietää, mistä tässä on todella kyse. Kun Israel tuli Egyptistä, Mooses kuoli vähän ennen Jordanin virran ylitystä. Maan rajalla olevan virran yli kuljettiin Joosuan johdolla, joka myös toimitti luvatun maan jakamisen Israelin heimoille. Jakaminen toimitettiin arpomalla, niin että jokainen heimo sai arpaosansa, klironomia. Lupaus oli täyttynyt, mutta siihen sisältyi ehto: Mikäli Israel ei noudattaisi Siinailla saatua lakia, se voitiin ajaa pois maasta. Israelilla oli maahan käyttöoikeus, mutta maa kuului edelleen Jumalalle, niinkuin se tulee aina kuulumaan, oli kyse sitten Israelista tai jonkun muun heimon asuttamasta maasta. Asumisoikeus on arpaosa, kliros. Järjestelystä käytetään Uuden Testamentin kreikassa sanaa klironomia, arvan laki, vaikka käännöksissä puhuttaisiinkin perinnöstä. Israelin kymmenen heimoa vietiin pois arpaosaltaan vuonna 721 eKr ja toiselle puolelle Eufratin. Kun Juudan heimo vuoden 605 eKr jälkeen vietiin Babyloniaan, oli karkoitus määräaikainen, mutta Pyhä Henki oli poistunut temppelistä eikä kansalla enää ollut kuningasta. Maailmassa oli alkanut pakanain, gojimien, aika. Juudan heimo sai vuonna 538 eKr luvan palata arpaosalleen profetian mukaisesti, mutta luvan antoi Persian kuningas Kyyros. Daniel ilmoittaa:

Mutta niiden kuningasten päivinä on taivaan Jumala pystyttävä kuningaskunnan, joka on kukistumaton iankaikkisesti ja jonka valtaa ei toiselle kansalle anneta. Se on musertava kaikki ne muut valtakunnat ja tekevä niistä lopun, mutta se itse on pysyvä iankaikkisesti. (27 Dan 2:44)

##

A07B052Fi

Juuda oli joutunut Babylonian vankeuteen syntiensä takia. Näkyvin synti oli ollut Babylonian jumalien, lähinnä Baalin ja Astarten palvonta. Kun Jeesus tuli, Israel sai mahdollisuuden palata juurilleen, ja tunnustaa Jumalan poika, sillä ei Israelissa niin tyhmiä oltu, etteikö häntä olisi voitu tunnistaa siksi luvatuksi Messiaaksi, Voidelluksi, josta he jatkuvasti lukivat Vanhasta Testamentista, ja jota he väittivät odottavansa. Ja nyt siis Paavali vielä kerran julistaa Pisidian Antiokiassa sitä, kuka Jeesus on, se on sanoma siitä, että myös hänen ristille naulitsemisensa synti on anteeksi annettavissa. Jos he sen tekevät, Jeesus tekee heidät oikeiksi, tsadik, Jumalan silmien edessä Jeesuksen heidän edestään vuodattaman veren perusteella. Paavali näyttää kuitenkin olevan aika pessimistinen juutalaisten suhteen, sillä hän varoittaa jostakin, joka on vielä kauheampaa kuin joutuminen pakkosiirretyksi maan kansojen keskuuteen aina siihen saakka, kunnes pakanain ajat päättyvät.

##

A07B053Fi

Kuten juutalaiset, myös Jeesuksen seuraajat ovat maailmassa kuin vieraalla maalla. Ero juutalaisiin on kuitenkin huomattava. Kristityt ovat olleet maailmassa vainottuja, mutta eivät suinkaan omien tekojensa tähden, vaan Jeesuksen nimen tähden. Siksi kristittyjen vainot ovat meidän kunniamme, ja me kestämme, koska me odotamme maata, jossa oikeus asuu. Jumala kuitenkin pitää oikeana kostaa poikansa morsiamen vainon. Pietari kirjoittaa:

Mutta Isännän päivä on tuleva niinkuin varas yöllä, ja silloin taivaat katoavat pauhinalla, ja alkuaineet* (στοιχεια*) kuumuudesta hajoavat, ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat. 3:11 Kun siis nämä kaikki näin hajoavat, millaisia tuleekaan teidän olla pyhässä vaelluksessa ja jumalisuudessa (εν αγιαις αναστροφαις και ευσεβειαις), 3:12 teidän, jotka odotatte ja joudutatte Jumalan päivän tulemista, jonka voimasta taivaat hehkuen hajoavat ja alkuaineet (στοιχεια) kuumuudesta sulavat! 3:13 Mutta hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa oikeus (δικαιοσυνη) asuu. (47 2.Piet 3:10-13)

##

A07B054Fi

Se, mitä Jumala on meille luvannut, on paljon enemmän, kuin maailman herruus ja syntisten ihmisten pomottaminen. Isäntä meitä siitä varjelkoon! Nykyinen aikakausi päättyy Babylonialaisen maailmanjärjestyksen tuhoon, ja kun Jeesus tulee takaisin, hän puhdistaa maan, eikä pahoista ole enää haittaa. Jo hänen ohjelmajulistuksensa ensimmäinen kohta sanoo sen:

Autuaita ovat lempeät (οι πραεις), sillä he saavat maan arpaosakseen (κληρονομησουσιν). (40 Mt 5:5)

##

A07B055Fi

Jumalan kuningaskunnassa kaikki ovat siunattuja, mutta sisälle pääsevät vain ne, jotka ovat totelleet sitä kuninkaallista lakia, josta Jeesus niin monta kertaa puhui.

Mutta kun Ihmisen Poika tulee kunniassaan ja kaikki pyhät enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kunniansa valtaistuimelle. 25:32 Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista. 25:33 Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle. 25:34 Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa, minun Isäni siunatut (οι ευλογημενοι), ja ottakaa arpaosanne (κληρονομησατε), se kuningaskunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman alasheittämisestä asti. (40 Mt 25:31-34)

##

A07B056Fi

Jumala ei siunaa Jeesuksen lunastamia ihmisiä sen takia, että he ovat joskus kannettu kirkolliselle kasteelle, tai että he ovat joskus rukoilleet "syntisen rukouksen". Jeesus puhui ahtaasta portista ja kaidasta tiestä, joka vie elämään. Rituaaleilla voi ehkä pettää petettyjä, mutta siunatuksi tulevat vain ne, jotka Jumala toteaa oikeiksi, vaikka heidän totuutensa ilmenisi niin luonnollisissa teoissa, etteivät he edes itse sitä ajattele tehneensä:

Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne; 25:36 minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.' 25:37 Silloin oikeat (οι δικαιοι) vastaavat hänelle sanoen: 'Isäntä, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda? 25:38 Ja milloin me näimme sinut outona ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastonna ja vaatetimme sinut? 25:39 Ja milloin me näimme sinut sairaana tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun tykösi?' (40 Mt 25:35-39)

##

A07B057Fi

Kristityn ominaispiirre on hänen eheytensä, olokliris. Sana ολοκληρις on yhdyssana, jonka ensimmäinen osa holos tarkoittaa kokonaista ja eheyttä, ja toinen osa kliris tarkoittaa arpaosaa. Me luimme jo kertomuksen, josta seuraava sitaatti on, ja jos tämä olisi vähän, voisin kertoa samaa omistakin kokemuksistani:

Ja uskon kautta hänen nimeensä on hänen nimensä vahvistanut tämän miehen, jonka te näette ja tunnette, ja usko, joka on hänestä, on antanut hänelle koko tämän eheyden (την ολοκληριαν) kaikkien teidän nähtenne. (44 Apt 3:16)

##

A07B058Fi

Jokaisella meistä on jonkinlainen arpaosa, mutta miten me sitä hoidamme, riippuu siitä, ketä me kuuntelemme ja uskomme. Paavalia oltiin viemässä Roomaan laivalla sotilasvartiossa, kun merenkäynti kävi vaaralliseksi. Silloin Paavali varoitti asiantuntijoita uhkaavasta vaarasta. Kreikan sana naukliros tarkoittaa henkilöä, jonka arpaosa oli olla laivan haltija.

Mutta sadanpäämies uskoi enemmän perämiestä ja laivanisäntää (τω ναυκληρω) kuin Paavalin sanoja. (44 Apt 27:11)

##

A07B059Fi

Pietari oli apostoli, lähettiläs, ja myös vanhin, koska paljon oli niitä, jonka olivat tulleet uskoon hänen todistuksensa kautta. Mutta koska näin oli, hänellä oli myös vastuu niistä, jotka hänen osalleen oli tullut. Hän kirjoittaa siitä, mitä me tavallisesti sanomme kutsumukseksi:

Vanhimpia teidän joukossanne minä kehoitan, itsekin vanhimpana ja Voidellun kärsimysten todistajana ja osallisena siihen kunniaan, joka vastedes on ilmestyvä: 5:2 Kaitkaa teille uskottua Jumalan laumaa, ei pakosta, vaan vapaaehtoisesti, ei häpeällisen voiton tähden, vaan antaumuksella, 5:3 eikä ikäänkuin herroina halliten niitä, jotka ovat teidän arpaosallenne (των κληρων) tulleet, vaan ollen laumalle esikuvina, 5:4 niin ylipaimenen ilmestyessä te saatte kunnian kuihtumattoman seppeleen (κομιεισθε τον αμαραντινον της δοξης στεφανον). (46 1.Piet 5:1-4)

##

A07B060Fi

Toisella lähetysmatkalla Paavali ja Silas tulivat Thessalonikiin. Kun he olivat julistaneet synagogassa Jumalan sanaa Voidellusta, joka voitti kuoleman, tuloksena oli joukko pyhiä, jotka saivat saman arpaosan (προσεκληρωθησαν), kuin mitä Paavalilla ja Silaalla jo oli:

Ja he matkustivat Amfipolin ja Apollonian kautta ja tulivat Tessalonikaan, jossa oli juutalaisten synagooga. 17:2 Ja tapansa mukaan Paavali meni sisälle heidän luoksensa ja keskusteli kolmena sapattina heidän kanssansa, lähtien kirjoituksista, 17:3 selitti ne ja osoitti, että Voidellun piti kärsimän ja nouseman kuolleista, ja että se on se Voideltu Jeesus, jota minä teille julistan". 17:4 Ja muutamat heistä tulivat vakuuttuneiksi ja tulivat Paavalin ja Silaan arpaosalle (και προσεκληρωθησαν τω παυλω και τω σιλα), niin myös suuri joukko jumalaapelkääväisiä kreikkalaisia sekä useat ylhäiset naiset. (44 Apt 17:1-4)

##

A07B064Fi

Korintton ekklesia oli syntynyt kreikkalaisen liike-elämän keskukseen. Kaupunki oli Välimeren meriliikenteen solmukohta ja kuuluisa paheistaan. Liittyminen Jeesukseen aiheutti todella suuren muutoksen niille, jotka siitä maailmasta tulivat. Kaikki oli opeteltava ja ajateltava uudestaan. Paavalin ensimmäinen korinttolaiskirje on vahvaa alkeisopetusta pyhien joukolle, jossa Hengen hedelmiä ei näy. Kirjeen kirjoituksen aikoihin Apollos, joka oli taitava raamatuissa, lähti Korinttoon, mutta hän ei pystynyt luotsaamaan ekklesiaa selville vesille. Paavali joutui kirjoittamaan korinttolaisille siitä, mitä mielenmuutos todella on. Mutta hän antaa myös käytännön neuvoja, joita hän vielä täydentää myöhemmin lähettämässään kirjeessä. Toisena korinttolaiskirjeenä tunnettu kirje kertookin jo siitä, että Korintton pyhät olivat alkaneet todellakin pyhittyä. Se onkin välttämätöntä Jumalan siunauksen saamiseksi. Asia ei ollut sen suurempi eikä pienempi kuin kysymys siitä, kuka on väärä ihminen, adikos, ja kuka on oikea ihminen, dikaios. Paavalilla seurakunnan perustajana oli valta ja velvoillisuus kysyä ja opettaa, ja hän käyttää vanhimman valtaansa. Tämä ensimmäisestä korinttolaiskirjeestä:

Kuinka rohkenee kukaan teistä, jolla on riita-asia toisen kanssa, käydä tuomiolle vääräin edessä? Miksei pyhien edessä? 6:2 Ettekö tiedä (ουκ οιδατε), että pyhät tulevat maailman tuomitsemaan? Ja jos maailman tuomitaan teidän kauttanne, niin oletteko arvottomia tuomitsemaan aivan vähäpätöisiä asioita? 6:3 Ettekö tiedä, että me tulemme tuomitsemaan enkeleitä, emmekö sitten maallisia asioita? 6:4 Jos teillä siis on maallisia asioita tuomittavina, asetatteko te tuomareiksi niitä, jotka ovat halveksittuja ekklesiassa? 6:5 Teidän häpeäksenne minä tämän sanon. Eikö teidän joukossanne sitten ole edes yhtä viisasta, joka voisi ratkaista veljien välin? 6:6 Vaan veli käy tuomiolle veljen kanssa, vieläpä uskottomain edessä! 6:7 Teille on jo yleensä vaurioksi, että teillä on käräjöintiä keskenänne. Miksi ette ennemmin salli tehdä vääryyttä itsellenne (αδικεισθε)? Miksi ette ennemmin anna riistää itseltänne? 6:8 Sen sijaan te itse teette vääryyttä (αδικειτε) ja riistätte toisilta, vieläpä veljiltä. 6:9 Vai ettekö tiedä, etteivät väärät (αδικοι) Jumalan kuningaskuntaa arpaosakseen saa (ου κληρονομησουσιν)? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä homot, 6:10 eikä varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat Jumalan kuningaskuntaa arpaosakseen saa (βασιλειαν θεου ου κληρονομησουσιν). 6:11 Ja tuommoisia te olitte, jotkut teistä (και ταυτα τινες ητε); mutta te olette vastaanottaneet peson (αλλα απελουσασθε), te olette pyhitetyt (αλλα ηγιασθητε), te olette oikeutetut (αλλ εδικαιωθητε) meidän Isäntämme Jeesuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä (και εν τω πνευματι του θεου ημων). (53 1.Kor 6:1-11)

##

A07B062Fi

Jumala kutsui Abramin lähtemään maahan, jonka hän lupasi Abramille osoittaa. Abram oli myös se, joka sai lupauksen maasta, jonka Jumala lupasi Aabrahamin siemenelle. Lupauksen merkiksi säädettiin ympärileikkaus. Lupaus täyttyi Jeesuksessa ja touteutuu uskon kautta, niin että sen lupauksen haltijoita sanotaan oikeiksi. Niille, jotka Jumala oikeiksi tunnustaa, hän antaa Pyhän Hengen, jolloin Jumala kirjoittaa lakinsa ihmissydämeen niin että tapahtuu sydämen ympärileikkaus. Juutalaiset käännynnäiset olisivat kuitenkin halunneet, että myös muista kansoista Jumalan valtakuntaan pelastetut olisi ympärileikattu, jolloin Paavali kirjoittaa:

Ja hän sai ympärileikkauksen merkin sen uskon oikeuden (της δικαιοσυνης της πιστεως) sinetiksi, joka hänellä oli ympärileikkaamatonna, että hänestä tulisi kaikkien isä, jotka ympärileikkaamattomina uskovat, niin että oikeus (την δικαιοσυνην) heillekin luettaisiin; 4:12 ja että hänestä tulisi myöskin ympärileikattujen isä, niiden, jotka eivät ainoastaan ole ympärileikattuja, vaan myös vaeltavat sen uskon jälkiä, mikä meidän isällämme Aabrahamilla oli jo ympärileikkaamatonna. 4:13 Sillä lupaus ei tullut lain kautta Aabrahamille ja hänen siemenelleen siitä, että hän oli saava arpaosakseen (το κληρονομον αυτον) maailman vaan uskon oikeuden kautta (δια δικαιοσυνης πιστεως). 4:14 Sillä jos ne, jotka laista ovat, olisivat arpaosan perillisiä (κληρονομοι), olisi usko tehty tyhjäksi ja lupaus (η επαγγελια) käynyt mitättömäksi. (52 Rm 4:11-14)

## korjaa tekstit ###

A07B063Fi

Jumala pelasti Jaakobin huoneen Egyptistä ennen Vanhan Liiton solmimista ja Lain antamista, mutta Aabrahamin kanssa tehty ympärileikkauksen liitto oli silloin jo olemassa, kun kansa, Kaislameren ylitettyään, lauloi profeetallista voittolaulua, uskoen, että hyvä tästä tulee. Laulun lopussa sanotaan:

Kauhu ja väristys valtasi heidät; sinun käsivartesi väkevyyden tähden he kävivät mykiksi niinkuin kivi. Niin sinun kansasi, Oleva (Jehova), kulkee perille, kulkee perille se kansa, jonka olet itsellesi hankkinut. 15:17 Sinä viet heidät perille ja istutat heidät vuorelle, joka on sinun perintöosasi (nachalateika), paikkaan, jonka sinä, Oleva (Jehova), olet asunnoksesi valmistanut, pyhäkköön, Isäntäni (Adonai), jonka sinun kätesi ovat tehneet. 15:18 Oleva (Jehova) on kuningas aina ja iankaikkisesti." (02 2.Ms 15:16-18)

##

A07B064Fi

Se, mitä kääntäjä sanoo tässä perintöosaksi, on käännös sanayhtymästä har nahalti, jossa har tarkoittaa vuorta, ja nahala arvalla tai perintönä saatua, hallintaan otettua osaa tai omaisuutta. Perintö kuuluu Jeesukselle, mutta hän jakaa sen arpaosiin ja antaa lapsilleen. Tämä on tärkeä huomata, sillä profeettansa kautta Oleva kertoo jotakin sellaista, joka todistaa Jumalan itsensä olevan vahvasti sitoutunut Israeliin:

Sinä päivänä on Israel oleva kolmantena Egyptin ja Assurin rinnalla, siunauksena keskellä maata, 19:25 sillä Oleva Sebaot siunaa sitä sanoen: "Siunattu olkoon Egypti, minun kansani, ja Assur, minun kätteni teko, ja Israel, minun perintöosani (nachali)". (23 Jes 19:24-25)

##

A07B065Fi

Me elämme nyt kuudetta luomispäivää, mutta kun tässä puhutaan "siitä päivästä", tarkoitetaan seitsemättä luomispäivää, joka on levon ja rauhan päivä, tuhatvuotinen kuningaskunta, jonka Jumala, Elohim, on pyhittänyt ja siunannut, siis aivan kuin luomiskertomuksen lopusssa sanotaankin. Tänä päivänä me emme voi odottaa juutalaisuudesta mitään hyvää hedelmää, sillä ilman Jeesus Messiasta se ei siihen pysty. Mutta seitsemäs päivä on erilainen, ja Paavali kirjoittaa siitä, että koko Israel on pelastuva. Kontrasti nyt elettävän aikakauden loppuun on sitäkin suurempi, kun muistetaan Jumalan oma arvio kansansa jäännöksen vaikutuksista maailmaan nyt, kun se ei palvele Israelin Jumalaa:

Näin sanoo Oleva joukkojen (Jehova Sebaot): Olkoot lujat teidän kätenne, teidän, jotka tähän aikaan olette kuulleet nämä sanat profeettain suusta, sinä päivänä, jona laskettiin Oleva joukkojen (Jehova Sebaot) huoneen, rakennettavan temppelin, perustus. 8:10 Sillä ennen sitä aikaa ei saatu palkkaa ihmisen työstä, ei palkkaa juhdan työstä, eikä ollut menijällä, ei tulijalla rauhaa ahdistajalta, ja minä laskin irti kaikki ihmiset, toisen toisensa kimppuun. 8:11 Mutta nyt minä en ole tämän kansan jäännökselle samanlainen, kuin olin entisinä päivinä, sanoo Oleva joukkojen (Jehova Sebaot). 8:12 Sillä rauhan kylvö kylvetään, viiniköynnös antaa hedelmänsä, maa antaa satonsa, taivas antaa kasteensa, ja tämän kansan jäännökselle minä annan haltuun (nachal) kaiken tämän. 8:13 Ja niinkuin te olette olleet kirouksena kansojen seassa, te Juudan heimo ja Israelin heimo, niin te, kun minä teidät vapahdan, tulette olemaan siunauksena. Älkää peljätkö, olkoot teidän kätenne lujat. (38 Sak 8:9-13)

##

A07B066Fi

Nimrodin päivistä asti paholaisen palvelijat ovat kamppailleet siitä, kuka pääsee hallitsemaan maailmaa, ja peli senkun pahenee. Nyt puhutaan Uudesta maailmanjärjestyksetä, vaikka Nimrodin kuolemasta on kulunut jo ainakin neljä tuhatta vuotta. Aika on kypsä Jeesuksen takaisin tulolle, ja me tulemme vastaan:

Matkalaulu. Jotka Olevaan turvaavat, ovat kuin Siionin vuori: se ei horju, vaan pysyy iankaikkisesti. 125:2 Vuoret ympäröivät Jerusalemia, ja Oleva ympäröitsee kansaansa, nyt ja iankaikkisesti. 125:3 Sillä jumalattomuuden valtikka ei saa vallita oikeiden arpaosaa (goral), että oikeat eivät ojentaisi käsiänsä vääryyteen. 125:4 Anna hyvää hyville, Oleva, ja oikeamielisille. 125:5 Mutta jotka poikkeavat mutkaisille teilleen, ne Oleva hukuttakoon yhdessä väärintekijäin kanssa. Rauha Israelille! (19 Ps 125)

##

A07B067Fi

Jom Kippur, sovituspäivä, on esikuvallinen juhla. Sen tarkoitus on muistuttaa meitä, että kun Jeesus hakee morsiamensa maailmasta, hän vie hänet Isän eteen siunattavaksi. Se on päivä, jolloin usko muuttuu näkemiseksi ja Evankeliumin salaisuus paljastetaan. Siihen asti meidän tulee toimia uskossa Isäntäämme, ja jos me sen teemme, me näemme jo tässä maailmassa, kuinka Jumalan voima toimii uskon kautta ja tuottaa hyvää hedelmää. Pietari kirjoittaa:

Ja lopuksi: olkaa kaikki yksimielisiä, helläsydämisiä, veljiä kohtaan rakkaita, armahtavaisia, ystävällisiä, 3:9 jotka eivät kosta pahaa pahalla, eivätkä herjausta herjauksella; päinvastoin siunatkaa tietäen, että siihen te olette kutsututkin, että teidän arpasosaksenne tulisi siunaus (ινα ευλογιαν κληρονομησητε). 3:10 Sillä: "joka tahtoo rakastaa elämää ja nähdä hyviä päiviä, hillitköön kielensä pahasta ja huulensa vilppiä puhumasta, 3:11 kääntyköön pois pahasta ja tehköön hyvää, etsiköön rauhaa ja pyrkiköön siihen. 3:12 Sillä Isännän silmät tarkkaavat oikeita ja hänen korvansa heidän rukouksiansa, mutta Isännän kasvot ovat pahantekijöitä vastaan. (48 1.Piet 3:8-12)

##

A07B068Fi

Jumala itse on oikea, mutta raamatunkäännöksissä puhutaan vanhurskaasta Jumalasta, ikäänkuin hän olisi vanha ja hurskas. Jumala on oikeus ja ikuinen. Mitään Jumalasta riippumatonta oikeaa tai oikeutta ei sitten olekaan. Jeesus oli ainut maan päällä elänyt ihminen, joka täytti tämän Jumalan normin. Hän on myös se Jumalan lähettämä apu, pelastaja, joka voi tehdä ihmisestäkin oikean. Hän myös tuo oikeuden maailmaan. Ja kun ihminen tulee uskoon, tämä maailma näyttää pahat kasvonsa. Jo ohjelmajulistuksessaan Jeesus sanoi autuaaksi niitä, jotka odottavat oikeutta kuten ruokaa ja juomaa, ja lisää vielä:

Autuaita ovat ne, joita oikeuden tähden (ενεκεν δικαιοσυνης) vainotaan, sillä heidän on taivasten kuningaskunta (οτι αυτων εστιν η βασιλεια των ουρανων). (40 Mt 5:10)

Autuaita (μακαριοι) ovat ne, joita oikeuden tähden vainotaan (οι δεδιωγμενοι ενεκεν δικαιοσυνης), sillä heidän on taivasten kuningaskunta (οτι αυτων εστιν η βασιλεια των ουρανων). (40 Mt 5:10)

##

A07B069Fi

Vainot eivät lannistaneet Jeesuksen seuraajia. Evankeliumia julistettiin, ja ekklesia kasvoi. Evankeliumin saarna, kerygma Jeesuksen henkilöllisyydestä, elämästä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta oli yksinkertainen, mutta sen mahtavat seuraukset alkoivat näkyä jo sinä päivänä, kun Pyhä Henki vuodatettiin. Jos ristiinnaulitsemisen kaikkein raskaimmat vaiheet jätetään kertomatta, jää jäljelle hyvin yksinkertainen saarna, josta Paavali kirjoitti Korintin kaupungin ekklesialle:

Veljet, saatan teidän tiedoksenne sen evankeliumin, teille julistamani hyvän sanoman, jonka te myöskin olette ottaneet vastaan ja jossa myös pysytte 15:2 ja jonka kautta te myös pelastutte, jos pysytte siinä sanassa, jonka minä teille hyvänä sanomana julistin, ellette olisi turhaan uskoneet. 15:3 Sillä minä annoin teille ennen kaikkea tiedoksi sen, minkä itse olin saanut: että Voideltu on kuollut meidän syntiemme tähden, kirjoitusten mukaan, 15:4 ja että hänet haudattiin, kirjoitusten mukaan, ja että hän nousi kuolleista kolmantena päivänä, kirjoitusten mukaan, 15:5 ja että hän näyttäytyi Keefaalle, sitten niille kahdelletoista. 15:6 Sen jälkeen hän näyttäytyi samalla kertaa enemmälle kuin viidellesadalle veljelle, joista useimmat ovat vieläkin jäljellä, mutta muutamia on myös nukkunut. 15:7 Sen jälkeen hän näyttäytyi Jaakobille, sitten kaikille apostoleille. 15:8 Mutta kaikkein viimeiseksi hän näyttäytyi minullekin, joka olen ikäänkuin keskonen. 15:9 Sillä minä olen apostoleista vähäisin enkä ole sen arvoinen, että minua apostoliksi kutsutaan, koska olen vainonnut Jumalan ekklesiaa. (53 1.Kor 15:1-9)

##

A07B070Fi

Niin yksinkertaista, että edelleen valtaosa ihmiskuntaa nauraa sille. Naulittiin ristille, kuoli ja haudattiin, nousi haudasta ja hups, ihmiskunta oli pelastettu. "Ota vastaan Jeesus Kristus henkilökohtaisena vapahtajanasi, niin pääset taivaaseen", huutavat amerikkalaiset superevankelistat ja suuri roomalainen teurastaja vaatii, että anna sielusi meidän haltuun, niin me järjestämme asian sinun puolestasi, niin ettei sinun tarvitse vaivata päätäsi koko asialla. Meillä yksinkertaisilla on kuitenkin sellainen tapa, että me emme naura edes vitsille, ennen kuin olemme ymmärtäneet sen. Ja tässä tapauksessa kysymys ei ole vitsistä, vaan siitä, että koska Jeesus on ristillä sovittanut meidän syntimme, Jumala hyväksyy meidät yhteyteensä, ja se avaa meille taivaat. Hänen lähettämänsä Pyhä Henki ohjaa meidät sitten Jumalan rikkauksien tuntemiseen, ja me saamme tuntea Hänet itsensä ja elää jokapäiväisessä yhteydessä Hänen kanssaan.

##

A07B071Fi

Ensimmäisen korinttolaiskirjeen luvussa 15, jakeissa 1-11 Paavali esitti vain evankeliumin ne perusosat, jotka kuuluvat ohjeelliseen saarnaan eli kerygmaan. Se jälkeen Paavali jatkaa esitystään niin, että luku kokonaisuudessaan muodostaa täyden evankeliumin mutta kuitenkin mahdollisimman tiiviissä muodossa. Mutta evankeliumi on enemmän kuin pelkkä ohje siitä, miten yhteys Voidellun kanssa syntyy. Samassa luvussa Paavali osoittaa paljon enemmän huomiota hengellisen elämän niille asioille, jotka ihminen voi ymmärtää vasta Pyhän Hengen saatuaan. Kun Paavali kirjeensä alussa selvitti, mitä mielenmuutoksella tarkoitetaan, hän kertoi, että kun maailman demoninen viisaus on torjuttu, ihminen pääsee osalliseksi Jumalallisesta viisaudesta, jonka Pyhä Henki hänelle mystisellä tavalla välittää. Viidennessätoista luvussa hän liittää myös mielenmuutoksen siihen kokonaiskuvaan, jonka hän evankeliumista meille esittää. Niin kuin ylösnousemusruumis on erilainen, kuin tämä maallinen ruumiimme, niin saavat myös mielemme rajoitukset poistua sinä päivänä kun usko muuttuu näkemiseksi. Kuten luvun alussa, kts. 1.Kor 2:7, niin myös tässä, kts. 1.Kor 15:51 käytetään sanaa mysterion. Huomaa myös, mitä asioita tekstissä 1.Kor 15:12-58 sanotaan Voidellun ylösnousemuksesta, evankeliumin saarnasta, uskosta, Jeesuksen tulosta takaisin, vihollisen kukistamisesta ja meidän muuttumisestamme niin, että lopputulos on sellainen, kuin mitä siitä luomiskertomuksessa sanottiin ja siihen, että luku päättyy Jumalan ylistykseen.

##

A07B072Fi

Totutulla maallisella elämällä ja hengellisellä elämällä on suuri ero, ja mysteeri, salaisuus, se ulkopuoliselle onkin. Tämän kirjan alussa me vain mainitsimme, että saarnan ja evankeliumin ohella Jumalan valtakunnan salaisuudet ovat yksi Jumalan ilmoituksen kolmesta kaikkein suurimmista tekijöistä:

Isäntämme Jeesus Voidellun armo (η χαρις) olkoon teidän kanssanne. Amen. Mutta hänen, joka voi teitä vahvistaa minun evankeliumini (κατα το ευαγγελιον μου) ja Jeesus Voidellun saarnan mukaan (και το κηρυγμα ιησου χριστου), sen ilmoitetun salaisuuden mukaan (κατα αποκαλυψιν μυστηριου), joka kautta ikuisten aikojen on ollut ilmoittamatta, mutta joka nyt on julkisaatettu ja profeetallisten kirjoitusten kautta iankaikkisen Jumalan käskystä tiettäväksi tehty kaikille kansoille uskon kuuliaisuuden aikaansaamiseksi, ainoalle viisaalle Jumalalle Jeesus Voidellun kautta,

kunnia hänelle iankaikkisesti (εις τους αιωνας). Amen (αμην). (52 Rm 16:24-27)

##

A07B073Fi

Saarnan ja Evankeliumin tarkoitus on tuoda Jumalan viisaus Pyhän Hengen ihmeellisellä tavalla paljastamana tarjolle niin, että ihminen voisi turvautua siihen ja pelastua omasta, maailman, ja demonien viisauksilta. Ensimmäinen vaihe tässä prosessissa on mielenmuutos. Englannin kielessä käytetään etuliitettä trans- joka kelpaisi hyvin kreikan sanan "meta" käännökseksi, mutta kielen kankeuden tähden yhdyssanan metanoia vastaavaa käännöstä ei ole syntynyt. Myös suomen "mielenmuutos" on epätarkka, vaikka sitä paremman puutteessa käytänkin. Mutta aivan yksinkertaisesti sanottuna tarkoitus on tehdä tyhmästä viisas. Paavali lopettaa lausuntonsa sanoihin:

Jumalan, ainoan viisaan (μονω σοφω θεω), Jeesuksen Voidellun kautta (δια ιησου χριστου) olkoon kunnia (ω η δοξα), iankaikkisesti (εις τους αιωνας). Amen (αμην). (52 Rm 14:26 / Rm 16:27)

##

A07B074Fi

Raamattu esittää kaikki hyvin loogisesti. Ensimmäisen kerran mysteerioista puhutaan siinä yhteydessä, kun Jeesus alkoi puhua vertauksia juutalaisille, jotka olivat torjuneet hänet ja ryhtyneet pilkkaamaan Pyhää Henkeä. Seuraavan kerran mysteerioista puhuu Paavali Roomalaiskirjeessä, jossa hän sanoo juutalaisten kääntymistä Jumalan vastustajiksi mysteerioksi. Roomalaiskirjeen lopussa, äsken lukemassamme tekstissä esitetään mysteerioiden merkitys ja asema Jumalan maailmantaloudessa, ekumeniassa. (Älä sekoita sitä kirkon ekumeniaan, se on tyypillistä saatanaa, sillä saatana jäljittelee kaikkea jumalan toimintaa pettääkseen ihmisiä, ja saadakseen takaisin jos ei asemaansa, niin ainakin sen kunnian, jonka se kapinoinnin takia on menettänyt). Että me pelastuisimme samankaltaisesta synnistä, me saamme aloittaa mielenmuutoksella. Yksityiskohtainen, mysteerioiden erittely alkaa Ensimmäisen Korinttolaiskirjeen alusta ja siinä puhutaan siitä, miten käärmeeltä peritty viisaus vaihdetaan Jumalan viisauteen. Muistattehan sen kertomuksen käärmeestä, joka oli viisain kedon elukoista, se sama, joka vietteli Eevan.

##

A07B075Fi

Jos meidän "viisautemme" ei ole Jumalasta, se on torjuttava, sillä Jumalan viisaus ei tule asumaan demoneiden huonetoveriksi. Jerusalemin seurakunnan johtajana tunnettu Jaakob kysyy kirjeessään ja sanoo:

Kuka on viisas ja ymmärtäväinen teidän joukossanne? Tuokoon hän näkyviin tekonsa hyvällä vaelluksellaan viisauden sävyisyydessä. 3:14 Mutta jos teillä on katkera kiivaus ja riitaisuus sydämessänne, niin älkää kerskatko älkääkä valhetelko totuutta vastaan. 3:15 Tämä ei ole se viisaus, joka ylhäältä tulee, vaan se on maallista, sielullista, pirujen viisautta. 3:16 Sillä missä kiivaus ja riitaisuus on, siellä on epäjärjestys ja kaikkinainen paha meno. 3:17 Mutta ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdas, sitten rauhaisa (επειτα ειρηνικη), lempeä, hyvälle altis, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, se ei epäile*, ei teeskentele 3:18 sillä oikeuden hedelmä (καρπος δε της δικαιοσυνης) kylvetään rauhassa rauhan tekijöille (τοις ποιουσιν ειρηνην). (45 Jk 3:13-18)

##

A07B076Fi

Jaakob puhui siinä riivaajien eli demoneitten viisaudesta, maallisesta viisaudesta ja sielullisesta viisaudesta. Katsotaan sitten, mitä Paavali siitä sanoo ennen kuin hän ryhtyy paljastamaan meille, mitä Jumala on antanut meille menetetyn pirullisen "viisauden" tilalle.

Sillä Voideltu ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan - ei puheen viisaudella, ettei Voidellun ristiä tehtäisi tyhjäksi (ινα μη κενωθη ο σταυρος του χριστου). 1:18 Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. 1:19 Onhan kirjoitettu: "Minä tuhoan viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä kumoan". 1:20 Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailmanajan haastajat? Eikö Jumala ole tehnyt tämän maailman viisautta hullutukseksi? 1:21 Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei tullut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat, 1:22 koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta, 1:23 me taas saarnaamme ristiinnaulittua Voideltua, joka on juutalaisille pahennus ja kreikkalaisille hullutus, 1:24 mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Voideltu, Jumalan voima ja Jumalan viisaus. 1:25 Sillä Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset. 1:26 Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta lihan mukaan viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista, 1:27 vaan maailman hullut Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja maailman heikot valitsi Jumala saattaaksensa väkevät häpeään, 1:28 ja maailman halpasukuiset ja halveksitut, valitsi Jumala, ja olemattomat, kukistaakseen sen, joka jotakin on, 1:29 ettei mikään liha voisi ylpeillä hänen edessään. 1:30 Mutta hänestä on teidän olemisenne Voidellussa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja oikeudeksi (δικαιοσυνη τε) ja pyhitykseksi ja lunastukseksi, 1:31 niinkuin kirjoitettu on: "Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Isäntä". 2:1 Niinpä, kun minä tulin teidän tykönne, veljet, en tullut puheen tai viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan. 2:2 Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tietämättä mitään muuta paitsi Jeesus Voidellun, ja hänet ristiinnaulittuna. (53 1.Kor 1:17-2:2)

##

A07B080Fi

Jos Paavalilla ei Korinttoon tullessaan ollut puhujan koulutusta eikä filosofin vihkimystä, mitä hänellä oli? Millä hän todisti pätevyytensä, varsinkin kun koko kastettujen yhteisö näytti jakautuneen puolueisiin, joilla kullakin oli omat suosikkisaarnaajansa? Yksi argumentti Paavalilla näytti kuitenkin olevan: hän oli se, jonka julistustoiminnan tuloksena Korinton ekklesia oli syntynyt. Mutta siihen Paavali ei tässä vetoa, sillä asia, jonka hän esitti, oli suunnattomasti kaikkia inhimillisiä argumentteja tärkeämpi:

Ja minä tulin teidän luoksenne heikkona ja pelokkaana ja suuressa vavistuksessa, 2:4 ja minun puheeni ja saarnani ei ollut suostuttelevia ihmisviisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista, 2:5 ettei teidän uskonne olisi ihmisviisaudessa, vaan Jumalan voimassa. 2:6 Kuitenkin me puhumme viisautta täydellisten seurassa, mutta emme tämän maailmanajan viisautta emmekä tämän maailmanajan valtiasten, jotka kukistuvat, 2:7 vaan me puhumme Jumalan viisautta salattuna mysteeriona (σοφιαν θεου εν μυστηριω), jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja (προ των αιωνων) meidän kunniaksemme, 2:8 sitä, jota ei kukaan tämän maailmanajan valtiaista ole tuntenut - sillä jos he olisivat sen tunteneet, eivät he olisi kunnian Herraa ristiinnaulinneet - 2:9 vaan, niinkuin kirjoitettu on: "mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut, minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat". 2:10 Mutta meille Jumala on sen paljastanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin. 2:11 Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myös kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki. 2:12 Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, kaikki mitä Jumala on meille lahjoittanut; 2:13 ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Pyhän Hengen opettamilla, tarkastellen hengellisiä hengellisesti. 2:14 Mutta sielullinen ihminen (ψυχικος δε ανθρωπος) ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä tuntea (και ου δυναται γνωναι), koska se on eriteltävä hengellisesti (οτι πνευματικως ανακρινεται). 2:15 Hengellinen sitä vastoin erittelee kaiken, mutta häntä itseään ei kukaan kykene erittelemään. 2:16 Sillä: "kuka on tullut tuntemaan Isännän mielen, niin että voisi neuvoa häntä?" Mutta meillä on Voidellun mieli. (53 1.Kor 2:3-16)

##

A07B078Fi

Raamatun alkulehdillä kerrottiin, että käärme oli ovelin kedon eläimistä. Näyttääkseen viisaalta, se ja sen uskolliset orjat yrittävät kaikessa jäljitellä Jumalaa, mutta jäljitelmät ovat petoksia. Ilman Jumalan viisautta mekin sortuisimme käärmeen ansoihin. Ensimmäisen Korinttolaiskirjeen kolmannen luvun lopussa Paavali antaa neuvon:

Älköön kukaan pettäkö itseään. Jos joku teidän joukossanne luulee olevansa viisas tässä maailmanajassa, tulkoon hän tyhmäksi, että hänestä tulisi viisas. 3:19 Sillä tämän maailman viisaus on hulluutta Jumalalle. Sillä kirjoitettu on: "Hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa"; 3:20 ja vielä: "Isäntä tuntee viisasten ajatukset, hän tietää ne turhiksi (οτι εισιν ματαιοι)". 3:21 Älköön siis kukaan kerskatko ihmisistä; sillä kaikki on teidän, 3:22 teidän on Paavali ja Apollos ja Keefas, teidän on maailma ja elämä ja kuolema, nykyiset ja tulevaiset, kaikki on teidän. 3:23 Mutta te olette Voidellun, ja Voideltu on Jumalan. (53 1.Kor 3:18-3:23)

##

A07B079Fi

Täyteen Evankeliumiin kuuluu pelastus synnin vallasta, mutta myös vaelluksesta Hengen voimassa. Mutta Jeesus ei kutsunut edes seuraamaan itseään, ennen kuin ihminen oli kieltänyt itsensä. Sitten mekin puhuimme Jumalan valtakunnan avaimista, joista ensimmäinen oli mielenmuutos. Se tapahtui kun tunnustimme Jeesuksen absoluuttisen vallan ja suostuimme elämään sen mukaisesti. Sitten oli vielä kolme avainta, joita käyttämällä me saatoimme odottaa lupauksen täyttymistä, mutta ei toimettomana: Jeesus oli opettanut oppilaitaan monta vuotta, ja vasta sitten Pyhä Henki täytti heidät tulella taivaasta. Mutta ei odottavankaan tarvitse pettyä: Jo se, mitä tapahtuu meidän sielussamme kun olemme luopuneet turhuudesta ja suostuneet Voideltuun ja pyytäneet, että hän johtaisi meitä, tuottaa niin hyvää tulosta, että meistä ajoin tuntuu, ettei mitään parempaa voi enää ollakaan. On toki. On elämä Voidellussa, jota salaisuudeksikin kutsutaan. Sama radikaali muutos tapahtuu aikanaan myös meidän ruumissamme. Paavali kirjoittaa:

Ja on taivaallisia ruumiita ja maallisia ruumiita; mutta toinen on taivaallisten kunnia, toinen taas maallisten. 15:41 Toinen on auringon kunnia ja toinen kuun kunnia ja toinen tähtien kunnia, ja toinen tähti voittaa toisen kunniassa. 15:42 Niin on myös kuolleitten ylösnousemus: kylvetään katoavaisuudessa, nousee katoamattomuudessa; 15:43 kylvetään alhaisuudessa, nousee kunniassa; kylvetään heikkoudessa, nousee voimassa; 15:44 kylvetään sielullinen ruumis, nousee hengellinen ruumis. On sielullinen ruumis, ja hengellinen ruumis. 15:45 Niin on myös kirjoitettu: "Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä sielu"; viimeisestä Aadamista tuli eläväksitekevä henki. 15:46 Mutta mikä on hengellistä, se ei ole ensimmäinen, vaan se, mikä on sielullista, on ensimmäinen; sitten on se, mikä on hengellistä. 15:47 Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen (χοικος), toinen ihminen, Isäntä, on taivaasta (εξ ουρανου). 15:48 Minkäkaltainen maallinen (ο χοικος) oli, senkaltaisia ovat myös maalliset (οι χοικοι); ja minkäkaltainen taivaallinen (ο επουρανιος) on, senkaltaisia ovat myös taivaalliset (οι επουρανιοι). 15:49 Ja niinkuin meissä on ollut maallisen kuva, niin meissä on myös oleva taivaallisen kuva. (53 1.Kor 15:40-49)

##

A07B080Fi

Se, minkälainen muutos kuolleiden heräämisessä tapahtuu, on tämän maailmanajan viisauksien ulottumattomissa. Mysteeri paljastuu vasta, kun se koetaan. On kuitenkin asiallista muistuttaa, että nykyinen kvanttimekaniikka keskustelee jo siitä, että myös aineella on muisti. Mutta kuten muutkin Jumalan suunnitelman yksityiskohdat, on myös ylösnousemuksen päivänä tapahtuvasta ihmisen muuttumisesta jo Vanhassa Testamentissa annettu paljon yksityiskohtaista tietoa. Osa siitä on annettu profeetallisen ilmoituksen kautta, osa on kätketty vertauskuviin ja tapahtumiin, jotka voidaan ymmärtää vasta sitten, kun Jumalan Henki ne ihmisen hengelle paljastaa. Edes toinen ihminen ei voi niitä toiselle tyhjentävästi selittää. Paavali kertoo siitä näin:

Mutta tämän minä sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta. 15:51 Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, 15:52 yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme (και ημεις αλλαγησομεθα). 15:53 Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen. 15:54 Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu: "Kuolema on nielty ja voitto saatu". (53 1.Kor 15:50-54)

##

A07B081Fi

Uusi Testamentti kertoo kahdenlaisista mysteereistä ja tekee selvän eron Jumalan Kuningaskunnan salaisuuksien ja laittomuuden salaisuuden välillä, vaikka niistä molemmista käytetään sanaa mysteeri, kr. mysterion. On olemassa myös ihmisten salaisuuksia, mutta sanaa mysterion ei niistä käytetä. Suomennoksissa on näiden termien käytössä sekoilua, niin ettei lukija tiedä, mistä milloinkin puhutaan. Kaiken lisäksi kirkko, jonka uhreilla Pyhää Henkeä ei ole, tarjoaa adepteilleen Babylonian mysteriuskontojen feikki mysteerioita, usein sakramenttien nimellä, joten meidän on hyvä tietää edes vähän siitä, minkälaisista asioista Raamatussa käytetään sanaa mysteeri. Edellä oli jo puhetta siitä, että usko Voideltuun syntyy saarnan eli kerygman kuulemisesta ja evankeliumissa tutustutaan siihen laajemmin, mutta vasta Pyhän Hengen voitelu tekee ihmisestä kristityn, joka ymmärtää hengellistä elämää. Jumalan sana esittää Jumalan teot johdonmukaisesti, mikä näkyy myös siitä, missä järjestyksessä mysteerioista meille kerrotaan.

##

A07B082Fi

52 Rm 11:24 - Geneettisen Israelin paatuminen

Ensimmäinen asia, josta sanaa mysterion käytetään, koskee Geneettisen Israelin paatumusta, jonka huippu oli siinä, että Juudan heimo tuomitsi kuolemaan ja välikäsien kautta naulitsi ristille Messiaansa. Tekstiyhteys paljastaa lisää, kts. Rm 11:25-29, mutta kaikki tieto ei löydy samasta paikasta. Raamatussa Israelin symboli on viikunapuu, ja kun Jeesus sen kirosi, se kuihtui. Lopun aikaa koskevassa ennustuksessaan Jeesus jatkoi samasta aiheesta, kertoen, että viikunapuu tuottaa vielä lehtiä, ja niin on käynytkin. Hengen hedelmiä se ei kuitenkaan tuota. Hengen hedelmiä tuottaa vain Pyhä Henki, jota kukaan Jeesuksen Kristuksen, Israelin Voidellun kieltäjä ei voi saada olipa hän mitä rotua tahansa.

##

A07B083Fi

52 Rm 16:25 – Jeesus Voidellun saarna ja Jumalan kuningaskunnan evankeliumi

Roomalaiskirjeen jo kolmeen kertaan lukemassamme tekstissä kerrotaan, että Jeesus Voidellun saarnan, Jumalan kuningaskunnan evankeliumin merkitys on mysteeri, joka on ollut tuntematon kautta aikain, mutta nyt tuotu ilmi sitä varten, että me voisimme uskon kautta lähestyä Jumalaa ja uskon kuuliaisuuden kautta pelastua hänen kuningaskuntaansa, kts. Rm 16:25-26;

##

A07B084Fi

(53 1.Kor 1:2)

(Väärennetyissä Raamatun käsikirjoituksissa sana mysterion, salaisuus, tavataan Ensimmäisen Korinttolaiskirjeen jakeessa 1:2 paikalla, jossa luotettavissa teksteissä on todistus, martyrion. Virhe saattaa olla tahaton, mutta "Uuden" babylonialaisen maailmanjärjestyksen miehille sekin näyttää kelpaavan).

##

A07B085Fi

53 1.Kor 2:7 - Jumalan viisauden ilmoitus Hengessä kristityille

Ensimmäisen korinttolaiskirjeen alku on saarnaajien rakastamaa tekstiä, mutta sitä luetaan tavallisesti vain julistukseen "Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesus Voidellun, ja hänet ristiinnaulittuna" saakka, mutta jo sitä ennen, kts jae 1:17 hän on siirtynyt puhumaan siitä viisaudesta, jonka alkuperä ei ole Jumalasta. Asia korjaantuu, kun yhteys Jumalaan on syntynyt Pyhässä Hengessä, kts. 53 1.Kor 2:7. Ydinteksti on 1.Kor 2:7-2:15, mutta asia on esillä vielä kolmannen luvun loppuun, sillä Paavalin opetus on jatkoa Jeesuksen mielenmuutosta koskevasta opetuksesta. Onhan meidän on tiedettävä, onko ajatuksemme saatanasta vai Jumalasta.

##

A07B086Fi

53 1.Kor 4:1 - Kristitty Jumalan salaisuuksien taloudenhoitajana, kts. 1.Kor 4:1-15

Jumala on luoja. Hän rakentaa taloa, joka on kaupunki, joka on Voidellun ruumis, joka on Taivaallinen pääkaupunki. Kristityn asemaa Jumalan salaisuuksien taloudenhoitajana tarkastellaan tekstissä 1.Kor 4:1-15;

##

A07B087Fi

53 1.Kor 13:2 - Mysterioitakin suurempi on Hengen voimassa toimiva rakkaus, kts. 1.Kor 12:31-13:10

Voidellun orjan huippuhienojen lahjoja eli karismoja, kuten kielilläpuhumista, uskon voimatekoja, parantamisen armolahjoja ja profetoimista, sekä Pyhässä Hengessä toteutuvaa gnosista eli Jumalan tuntemista ja mysteerioitakin arvokkaampaa on kuitenkin Pyhässä Hengessä saatu rakkaus, kts. 1.Kor 12:31-13:10;

##

A07B088Fi

53 1.Kor 14:2 - Kielilläpuhuminen Hengessä, kts. 1.Kor 14:1-9

Kielilläpuhuminen, niin arvokas kuin se henkilökohtaiselle hengen toiminnalle onkin, on salaisuus, jota vain Henki ymmärtää ja vain Henki voi selittää, kts. 1.Kor 14:1-9;

##

A07B089Fi

53 1.Kor 15:51 - Elävien ja kuolleitten muutokset Jumalan pasunan soidessa

Elävien ja kuolleitten muuttuminen Ylösnousemusaamuna on toistaiseksi salaisuus, vaikka jo tiedämme paljon siitä, mitä silloin tapahtuu. Tämän salaisuuden paljastus tapahtuu kokemuksen kautta viimeisenä päivänä, kts. 1.Kor 15:47-54;

##

A07B090Fi

56 Ef 1:9 - Jumalan tahdon jatkuva, välitön ja henkilökohtainen tunteminen Hengessä

Ihmiselämän tarkoitus, joka tekstissä on sanottu kolmeen kertaan, osana Jumalan luomistyön esillepanoa ajassa jatkuu ilmoituksella tulevasta, aikojen täyttyessä toteutettavasta talonpidosta, jota varten Jumala meitä kasvattaa ja varustaa. Tämä Jumalan tahdon jatkuva tunteminen on salaisuus, jota käsitellään Uuden testamentin pisimmässä lauseessa, kts. Ef 1:3-14. Vahvan tekstin painavaa sisältöä tarkastelemme seuraavissa luvuissa vielä monta kertaa.

##

A07B091Fi

56 Ef 3:3 - Jumalan armon taloudenhoito, kts. Ef 1:15-3:2

Jumala on luoja, ja hänen poikansa on rakentaja, joka rakentaa ekklesiaansa Jumalan kuningaskunnan pääkaupungiksi. Paavali kertoo siitä myös tässä, kts. Ef 1:15-3:3, ja sanoo sitä Jumalan armon talonpidon salaisuudeksi, mutta hän kertoo myös, että tämä salaisuus on hänelle paljastettu Hengen ilmoituksen kautta.

##

A07B092Fi

56 Ef 3:4 - Voidellun salaisuus

Juutalaiset eivät voineet kuvitellakaan sellaista mahdollisuutta, että Jumalan lupaukset koskisivat muita kuin heitä itseään, eivätkä pystyneet tarkistamaan luulojaan silloinkaan, kun Jeesus tuli heidän keskuuteensa. Aabrahamille annetun lupauksen mukaan "lupauksen pojan", Voidellun salaisuus siitä, että Jumalan lupaukset koskevat sekä geneettistä Israelia, että kaikkia maailman kansoja, kts. 1.Ms 12:1-3 ja Ef 3:4-7, mutta vaikka lupaukset koskevat kaikkia, ne on otettava vastaan, sillä kukaan, joka kieltää Jumalan voidellun, ei pelastu, kun Messias Jeesus palaa takaisin ja tuomitsee maailman.

##

A07B093Fi

56 Ef 3:9 - Voidellun rikkauden osallisuus uskon kautta, kts. Ef 3:8-21

Asettamalla Voidellun valitut näkyvästi esille maailmassa Jumala tuo viisautensa henkivaltojen katseltavaksi ja ekklesialle avautuu pääsy Jumalan yhteyteen ja osallisuus Voidellun käsittämättömän monipuoliseen rikkauteen uskon kautta, sillä ilman uskoa ja Pyhää Henkeä se jäisi käyttämättömäksi mysteeriksi. Tämänkin takia Paavali kehoittaa, että me käyttäisimme hyväksemme meille tarjottuja mahdollisuuksia, ja tulisimme osallisiksi Voidellun kaikesta täyteydestä. kts. Ef 3:8-21;

##

A07B094Fi

56 Ef 5:32 - Voidellun ja hänen voideltujensa salaisuus

Voidellun ja hänen morsiamensa, ekklesian, salaisuus on "Suuri salaisuus", mysterion mega. Jopa Danielin ilmoittaman seitsemänkymmenen vuosiviikon ajanlasku pysähtyy, kun Voidellun Henki lähtee etsimään morsianta Jumalan pojalle. Profetioissa ja Jeesuksen vertauksissa ilmoitettu nuorempi veli pelastetaan ja nostetaan taivaalliseen kunniaan, mutta katkeroitunut vanhempi veli saa maan, kaiken mitä sille on luvattukin, mutta sekin sillä ehdolla, että suostuu Isän tahtoon. Tämä suuri salaisuus on vertauskuvallisesti ilmoitettu miehen ja naisen yhteiselämän kautta, mutta sen kokeminen käytännössä tapahtuu Jumalan tuntemisen kautta joka hetki kaikilla elämän aloilla, rakkaudessa, kts. Ef 5:21-33;

##

A07B095Fi

56 Ef 6:19 - Evankeliumi - Sanan miekan terävin osa

Jumalaa vastaan taistelevat henkivallat ovat saaneet todistuksen Jumalan voimasta Jeesus Voidellun ja hänen ekklesiansa kautta, mutta jatkavat silti taisteluaan katkeraan loppuunsa saakka. Meidän tehtävänä on tuoda heidän pettämilleen orjille sama usko, jolla me voitamme viekkaan, Evankeliumim sanalla, kts. Ef 6:10-20;

##

A07B096Marla

A07B096Fi

58 Kol 1:26 - Luomistyön täyttyminen Ekklesiassa, kts Kol 1:1-26

Jumalan sana, jolla maailmat luotiin on se sama Sana, joka tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja kun nyt ihminen kuulee Jumalan sanan ja tulee uskoon, luominen jatkuu hänessä. Paavali selostaa tätä mysteriota Kolossalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa, ja kertoo myös, että ne kärsimykset, joihin hän on joutunut sanan tähden, ovat myös osa tätä mysteriota, kts Kol 1:1-26;

##

A07B097Fi

58 Kol 1:27 - Kristityssä asuvan Kristuksen mysteeri, Kol 1:27-28

Ekklesia on asetettu maailman kansojen nähtäväksi sitä varten että kaikki ymmärtäisivät, kuinka suuri kunnia sisältyy siihen, että Voideltu asuu hänen pyhissään, kts. Kol 1:27-28, mutta meille Voideltu meissä on kunnian toivo, salaisuus. Älä kuitenkaan ajattele, että tässä puhuttaisiin ihmiskunniasta. Jumala tunnustaa vain yhden kunnian lajin, sen, joka on lähtöisin Hänen pyhyydestään. Jumala tosin johtaa meidät täydellisyyteen, mutta ihmiskunnia on Jumalan normien mukaan kauhistus. Meidän toivomme täyttyy vasta ylösnousemuksessa, kun pääsemme Isän tykö ja hän siunaa meidät.

##

A07B098Fi

58 Kol 2:2 - Jumalan ja Isän ja Voidellun tuntemisen avaamat mahdollisuudet

Paavalin toive on, että myös ne uskovat, joilta Jumalan sisäinen tuntemus puuttuu, tulivat tuntemaan Jumalan ja Isän ja Voidellun koko salaisuuden, kts. Kol 1:29-2:19, sillä kaikki viisauden ja tuntemisen aarteet ovat kätketty Häneen, ja Hänessä löydettävissä.

##

A07B099Fi

58 Kol 4:3 - Evankeliumin salaisuus

Jumalan Evankeliumin synnyttämä toivo motivoi Paavalia noudattamaan Jumalan tahtoa, mutta hän oli vangittuna. Hän pyytää lukijoitaan rukoilemaan, että Jumala avaisi sanan vangitulle palvelijalleen sanan oven Evankeliumin salaisuuden julistamiseksi, kts. Kol 3:23-4:6.

##

A07B100Fi

60 2.Thess 2:7 - Laittomuuden salaisuus

Koko maailma on laittomuuden vallassa, josta vapautuminen on mahdollista vain Evankeliumin kautta. Laittomuus on (negatiivinen) salaisuus, mutta kun armon hakuaika päättyy, Jumala itse panee liikkeelle syötin, johon ahnaasti tarttuvat ne, jotka vääryyteen ovat mielistyneet. Sitten Laiton vangitaan ja hänen palvelijansa kuolevat, kunnes heidät herätetään tuomiolle, kts. 2.Thess 2:1-12;

##

A07B101Fi

61 1.Tim 3:9 - Uskon salaisuus

Myös usko on mysteeri, sillä ihmisen, jolla ei ole kokemusta uskon voimasta ja ihanista vaikutuksista, ei voi sitä ymmärtää eikä sitä hyväkseen käyttää. Uskosta voitaisiin myös käyttää sanaa paradoksi, koska kokemus saavutetaan vain tekemällä uskon tekoja, joita ilman uskoa Kristukseen ei kukaan voi tehdä, kts. 1.Tim 3:8-10. Tien ulos näennäisestä umpikujasta Jeesus kertoo Johanneksen evankeliumin jakeessa 7:17.

##

A07B102Fi

61 1.Tim 3:16 - Näkymättömän Jumalan mysteerin ilmoittaminen maailmalle

Jumala itse on mysteeri, mutta kun kunnioitamme häntä, hän ilmaisee itsensä meille. Jumalalla ei ole edes nimeä, mutta siihen on syynsä: Nimen antaa aina se, joka on korkeampi kuin nimen saaja. Näin nimi tarkoittaa myös vallanalaisuutta. Mutta Jumalan yläpuolella ei ole ketään, joka voisi antaa hänelle nimen, eikä hän ole kenenkään vallan alainen. Sekin, mitä 1.Tim 3:16 sanotaan jumalisuudeksi (eusebia), tarkoittaa kreikkalaisen tekstin mukaan kunnioitusta ja hartautta, joka osoitetaan majesteetillista suuruutta kohtaan. Teksti kertoo Jumalasta Jeesuksessa, mutta Jeesuksen nimeä ei mainita, ettei edes Jumalan pojalleen antama nimi sumentaisi ymmärrystämme siitä, että tässä puhutaan Jumalan majesteetillisesta salaisuudesta:

Ja tunnustetusti suuri on jumalisuuden salaisuus (μεγα εστιν το της ευσεβειας μυστηριον): Jumala, joka on ilmestynyt lihassa, osoitettu oikeaksi Hengessä (εδικαιωθη εν πνευματι), näyttäytynyt enkeleille, saarnattu pakanain keskuudessa, uskottu maailmassa, otettu ylös kunniaan. (61 1.Tim 3:16);

##

A07B103Fi

66 Ilm 1:20 - Ekklesian taivaalliset mysteerit

Jumala on ilmoittanut itsensä ihmiskunnalle nimellä Jeesus. Hänen seitsemän henkeään valvoo hänen seitsemää seurakuntaansa, mutta tämän mysteerin selittäminen on epäonnistunut aina, koska se kysymys on hengellisestä todellisuudesta. Hengellinen todellisuus on tunnettavissa Hengen kautta, mutta ilman Jumalan Henkeä ihminen ei voi kokea siitä sen enempää, kuin mitä hänelle ajan atomeissa näytetään, kts. Ilm 1:9-20;

##

A07B104Fi

66 Ilm 10:7 - Jumalan salatun tahdon täyttyminen aikakauden lopussa, kts. Ilm 10:5-7

Raamattu ei puhu Jumalan suunnitelmasta, koska Jumalan teot ovat olleet valmiina jo ennen maailman alasheittämistä, mutta nyt ne ilmoitetaan meille, että me niissä vaeltaisimme ja pääsisimme takaisin sinne, missä meidät on luotu, ja myös kaikki se muu, josta Raamattu käyttää nimenä taloudenhoito, täyttyisi. Se on Jumalan tahto, salaisuus, jonka täyttymisestä Ilm 10:5-7 on kirjoitettu:

Ja enkeli, jonka minä näin seisovan meren päällä ja maan päällä, kohotti kätensä taivasta kohti 10:6 ja vannoi hänen kauttansa, joka elää aina ja iankaikkisesti, hänen, joka on luonut taivaan ja mitä siinä on, ja maan ja mitä siinä on, ja meren ja mitä siinä on, ettei enää ole oleva aikaa, 10:7 vaan että niinä päivinä, jolloin seitsemännen enkelin ääni kuuluu hänen puhaltaessaan pasunaan, Jumalan salaisuus käy täytäntöön (οταν μελλη σαλπιζειν και τελεσθη το μυστηριον του θεου) sen hyvän sanoman mukaan, jonka hän on ilmoittanut orjillensa profeetoille. (66 Ilm 10:5-7).

##

A07B105Fi

66 Ilm 17:5, 66 Ilm 17:7 - Babylonialaisen maailmanjärjestyksen mysteerit

Evankeliumi on hyvä sanoma Jumalan kuningaskunnasta, sen Kuninkaasta Jeesuksesta ja hänen valitustaan, Ekklesiasta. Kun tämä Hyvän Sanoman salaisuus on täyttynyt, Jumala paljastaa vielä kaksi salaisuutta, joiden molempien juuret ylettyvät antiikin Babyloniaan, jota myös kutsutaan Baabeliksi sen kaupungin mukaan, jonka Nimrod valloitti sotilaspoliittista valtiota perustaessaan. Babyloniassa laskettiin perusta kahdelle järjestelmälle, joista Raamatussa käytetään nimiä Babylon (Baabel) ja Portto. Ne ovat rakentaneet "Uutta" babylonialaista maailmanjärjestystään Nimrodin ajoista ja Baabelin tornista lähtien, mutta yritys on ollut tuomittu epäonnistumaan jo alusta lähtien. Ainakin kaksi ja puoli tuhatta vuotta Jumalan kansaa on käsketty lähtemään pois "Baabelista", ja sama toistuu vielä ilmestyskirjassakin, mutta lopulta nämä järjestelmät hävitetään. Ensin paljastetaan kristinuskon nimissä esiintyneen Jeesuksen feikki morsiamen nimi "Mysterion, Suuri Babylon, maan porttojen ja iljestysten äiti", ja sitten tuodaan esiin toinen mysteeri, peto ja sillä ratsastava portto, kts. Ilm 17:1-18. Vihamielistä hanketta on Raamatussa kuvattu laajasti, ja se onkin Jumalan kansan riesana aina viimeiseen asti, mutta Jumalan kunnian ilmestymistä se ei kestä. Palaamme asiaan vielä luvussa 12. Avainsanat tässä:

Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli ne seitsemän maljaa, ja puhui minun kanssani sanoen minulle: "Tule, minä näytän sinulle sen suuren porton tuomion, joka istuu paljojen vetten päällä, 17:2 hänen, jonka kanssa maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet ja jonka haureuden viinistä maan asukkaat ovat juopuneet". 17:3 Ja hän vei minut hengessä erämaahan. Siellä minä näin naisen istuvan helakanpunaisen pedon selässä; peto oli täynnä pilkkaavia nimiä, ja sillä oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea. 17:4 Ja nainen oli puettu purppuraan ja helakanpunaan ja koristettu kullalla ja jalokivillä ja helmillä ja piti kädessään kultaista maljaa, joka oli täynnä iljetyksiä ja hänen haureutensa riettauksia. 17:5 Ja hänen otsaansa oli kirjoitettu nimi (και επι το μετωπον αυτης ονομα γεγραμμενον), salaisuus (μυστηριον): "Suuri Babylon, maan porttojen ja iljetyksien äiti". 17:6 Ja minä näin sen naisen olevan juovuksissa pyhien verestä ja Jeesuksen todistajain verestä; ja nähdessäni hänet minä suuresti ihmettelin. 17:7 Ja enkeli sanoi minulle: "Miksi hämmästyit? Minä sanon sinulle tuon naisen ja häntä kantavan pedon salaisuuden, (το μυστηριον), sen, jolla on seitsemän päätä ja kymmenen sarvea. 17:8 Peto, jonka sinä näit, on ollut, eikä sitä enää ole, mutta se on nouseva syvyydestä ja menevä kadotukseen; ja ne maan päällä asuvaiset, joiden nimet eivät kosmoksen alasheittämisestä saakka ole kirjoitetut elämän kirjaan, ihmettelevät, kun he näkevät pedon, että se on ollut eikä sitä enää ole, mutta se on tuleva. (66 Ilm 17:1-8)

##

A07B106Fi

Vaikka evankeliumi on yksinkertainen, eivät sen seuraukset sitä ole. Nykyinen maailma, jonka päällimmäiset tunnusmerkit ovat synti ja kuolema, joutuu väistymään Uuden Luomisen tieltä, jonka johtava periaate on Jumalan armo Voidellussa ja tulos ikuinen elämä. Daniel, jota Jeesus kutsui profeetaksi, esitti tämän maailmanhistoriallisen prosessin jo noin 500 vuotta ennen Jeesuksen syntymää. Yksittäisten ihmisten kohdalta muutokset ovat yhtä mittavia, mutta ensin vähän perusteista. Roomalaiskirjeessä Paavali kirjoittaa siitä, miten synnin laki ja järjestys vaihdetaan Elämän Hengen lakiin. Kysymys on vallasta ja oikeudenmukaisuudesta. Paholainen orjuuttaa synnin avulla, mutta Voideltu vapauttaa armon avulla, ja vielä niin, että oikeudenmukaisuus saa vääryydestä riemuvoiton Voidellussa:

Ja jos yhden ihmisen lankeemuksen tähden kuolema on hallinnut yhden kautta, niin paljoa enemmän ne, jotka saavat armon ja oikeuden lahjan runsauden (οι την περισσειαν της χαριτος και της δωρεας της δικαιοσυνης λαμβανοντες), tulevat elämässä hallitsemaan yhden, Jeesus Voidellun, kautta. - 5:18 Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen oikeuden teko (ουτως και δι ενος δικαιωματος) koituu kaikille ihmisille elämän oikeudeksi (εις δικαιωσιν ζωης); 5:19 sillä niinkuin yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet on asetettu syntisiksi, niin myös yhden kuuliaisuuden kautta (δια της υπακοης) monet asetetaan oikeiksi (δικαιοι κατασταθησονται οι πολλοι). 5:20 Mutta laki tuli väliin, että rikkomus suureksi tulisi; mutta missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi, 5:21 että niinkuin synti on hallinnut kuolemassa, samoin armokin hallitsisi oikeuden kautta (δια δικαιοσυνης) iankaikkiseksi elämäksi Jeesus Voidellun, meidän Isäntämme, kautta. (52 Rm 5:17-21)

##

A07B107Fi

Jeesuksen sanojen mukaan se, joka häntä rakastaa, pitää hänen käskynsä. Mutta Paavali on vapaa sanomaan asian toisin. Hän ottaa lähtökohdaksi Jeesuksen usein esittämät sanat itsensä kieltämisestä, oman ristinsä kantamisesta ja hänen seuraamisestaan, ja vasta sen jälkeen esittää näiden sanojen loogisen jatkon:

Mitä siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi? 6:2 Pois se! Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä eläisimme siinä? 6:3 Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme upotetut Voideltuun Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa upotetut? 6:4 Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut upotuksen kautta kuolemaan, että niinkuin Voideltu herätettiin kuolleista Isän kunnian kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman. 6:5 Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa, 6:6 kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi; 6:7 sillä joka on kuollut, se on tullut oikeaksi pois synnistä (δεδικαιωται απο της αμαρτιας). 6:8 Mutta jos olemme kuolleet Voidellun kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan, 6:9 tietäen, että Voideltu, sittenkuin hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse. 6:10 Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle. (52 Rm 6:1-10)

##

A07B108Fi

Sitten Paavali antaa neuvon:

Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Voidellussa Jeesuksessa, meidän Isännässämme. (52 Rm 6:11)

##

A07B109Fi

Kun synti on voitettu, on tie auki tärkeämpiin tehtäviin:

Älköön siis synti hallitko teidän kuolevaisessa ruumiissanne, sille alistuen kuuliaisina sen himoille, älkääkä antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille, vaan antakaa itsenne Jumalalle, kuolleista eläviksi tulleina, ja jäsenenne oikeuden aseiksi Jumalalle (οπλα δικαιοσυνης τω θεω). Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla. (52 Rm 6:12-14)

##

A07B110Fi

Tarkasteltuaan muutoksen teoriaa Paavali sanoo, mihin johtaa synti, ja mihin johtaa Jumalan armo Voidellussa:

Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armoitus on iankaikkinen elämä Voidellussa Jeesuksessa, meidän Isännässämme (τω κυριω ημων). (52 Rm 6:23)

Sillä synnin palkka on kuolema (τα γαρ οψωνια της αμαρτιας θανατος), mutta Jumalan armoitus (το δε χαρισμα του θεου) on iankaikkinen elämä Voidellussa Jeesuksessa (ζωη αιωνιος εν χριστω ιησου), meidän Isännässämme (τω κυριω ημων). (52 Rm 6:23)

##

A07B111Fi

Vanha ihminen, Aatamin suku, tai sanottakoonpa sitä vaikka ihmissuvuksi, jakautuu sukuihin ja kansoihin. Mutta kun meillä Jumalan Hengestä syntymisen kautta on yksi isä, meistä tulee yksi kansa ja Jumalan Internationaali:

Ja tässä ei ole kreikkalaista eikä juutalaista, ei ympärileikkausta eikä ympärileikkaamattomuutta περιτομη και ακροβυστια, ei vieraskielistä, ei skyyttalaista, ei orjaa, ei vapaata, vaan kaikki ja kaikissa on Voideltu. (58 Kol 3:11)

Ja tässä ei ole kreikkalaista eikä juutalaista (οπου ουκ ενι ελλην και ιουδαιος), ei ympärileikkausta eikä ympärileikkaamattomuutta (περιτομη και ακροβυστια), ei vieraskielistä (βαρβαρος), ei skyyttalaista (σκυθης), ei orjaa (δουλος), ei vapaata (ελευθερος), vaan kaikki ja kaikissa on Voideltu (αλλα τα παντα και εν πασιν χριστος). (58 Kol 3:11)

##

A07B112Fi

Evankeliumi asettaa juutalaiset samalle lähtöviivalle muiden kansojen kanssa, jonka ymmärrettyään Paavali ilmaisee tunteensa niin tuoreesti, ikään kuin hän juuri sillä hetkellä olisi tajunnut kirjoittamansa asian:

Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä! Sillä kuka on tuntenut Isännän mielen (τις γαρ εγνω νουν κυριου)? Tai kuka on ollut hänen neuvonantajansa? Tai kuka on ensin antanut hänelle jotakin, joka olisi tälle korvattava? Sillä hänestä ja hänen kauttansa ja häneen on kaikki; hänelle kunnia iankaikkisesti (εις τους αιωνας αμην)! Amen. (52 Rm 11:33-36)

##

A07B113Fi

Jumala haluaa asua lastensa keskuudessa. Tottakai hän sitä haluaa, sillä hän on rakastava isä. Kun Jeesus oli vasta tulossa maailmaan, profetoi Jesaja siitä, että Hän, Jeesus on oleva Jumalan temppeli ihmisten keskuudessa ja rakenteilla olevan temppeli kulmakivi (kts. 23 Jes 8:9-13), mutta monille myös kompastuskivi. Kaikki riippuu siitä, mikä henki meissä on, ja siksi tätä asiaa sanotaan mysteeriksi. Jos emme kompastu Jeesukseen, niin meistäkin tulee Pyhän Hengen asunto, Elävän Jumalan temppeli.

Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perheväkeä, 2:20 apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Jeesus Voideltu (ιησου χριστου), 2:21 jossa koko rakennus liittyy yhteen ja kasvaa pyhäksi temppeliksi Isännässä; 2:22 ja hänessä tekin yhdessä muitten kanssa rakennutte Jumalan asumukseksi Hengessä. (56 Ef 2:19-22)

##

A07B114Fi

Vanhan Liiton Israelin ensimmäinen temppeli oli telttamaja, joka rakennettiin Siinain erämaassa, kohta lain antamisen jälkeen. Toisen temppelin rakensi Salomo isänsä Daavidin aloitteesta Jerusalemiin. Temppeli oli rakennettu kivestä, mutta kun Jumalan kunnia muutama sukupolvi myöhemmin poistui synnillä saastutetusta temppelistä, tulivat Babylonian joukot ja hävittivät sen. Persialaisvallan aikana juutalaiset saivat rakentaa temppelin entiselle paikalleen, mutta jälleenrakennetusta temppelistä tuli sangen vaatimaton, kunnes kuningas Herodes "Suuri" rakensi sen vielä kerran uudestaan. Jumalan kunnia tuli tähän rakennukseen vasta Jeesuksen mukana, sillä Jeesus oli Jumalan temppeli ihmisten keskuudessa, täynnä armoa ja totuutta. Kun Jeesus lähti, poistui myös kunnia. Kun Jeesus nousi taivaaseen, Jeesuksen seuraajille lähetetty Pyhä Henki teki heidät Jumalan temppeliksi maan päällä ja taivaassa, sillä Jumalan ekklesian pää, Jeesus Voideltu on nyt taivaissa. Paavali sanoo tätä temppeliä Voidellun salaisuudeksi, ja siinä eli seurakunnan keskuudessa harjoittamaansa palvelusta Jumalan armon taloudenhoidoksi, joka myös on salaisuus:

Olette kaiketi kuulleetkin siitä Jumalan armon talonpidosta, mikä on minulle teitä varten annettu, 3:3 että tämä salaisuus (το μυστηριον) on paljastamalla tehty minulle tunnetuksi, niinkuin olen siitä edellä lyhyesti kirjoittanut; 3:4 josta te sitä lukiessanne voitte huomata, kuinka perehtynyt minä olen Voidellun salaisuuteen (εν τω μυστηριω του χριστου), 3:5 jota menneiden sukupolvien keskuudessa ei ole ihmisten lapsille tunnetuksi tehty, niinkuin se nyt on paljastettu hänen pyhille apostoleilleen ja profeetoille Hengessä, 3:6 että kansatkin ovat kanssaperillisiä (συγκληρονομα) ja yhtä ruumista (και συσσωμα) ja osallisia (και συμμετοχα) hänen lupaukseensa Voidellussa evankeliumin kautta (εν τω χριστω δια του ευαγγελιου), 3:7 jonka palvelijaksi minä olen tullut Jumalan armon lahjan kautta (ου εγενομην διακονος κατα την δωρεαν της χαριτος του θεου), joka minulle on annettu hänen voimansa vaikutuksesta (την δοθεισαν μοι κατα την ενεργειαν της δυναμεως αυτου). (56 Ef 3:1-7)

##

A07B115Fi

Jumala haluaa siunata jokaista ihmistä, mutta hän ei siunaa ketään, ennen kuin synti on poistettu. Evankeliumi on ohje, jolla homma hoituu, ja kun synti on saatu pois päiväjärjestyksestä, alkaa ihmeellinen elämä. Jumalan salaisuudet paljastuvat Hengen kautta, ja Voidellun rikkaus tulee käyttöön uskon kautta. Paavali kirjoittaa:

Minulle, kaikista pyhistä vähäisimmälle, on annettu tämä armo julistaa kansoille evankeliumia Voidellun tutkimattomasta rikkaudesta 3:9 ja saattaa kaikille ilmeiseksi, mitä on sen salaisuuden osallisuus (τις η κοινωνια του μυστηριου), joka ikuisista ajoista asti on ollut kätkettynä Jumalassa, joka on luonut kaiken Jeesuksen Voidellun kautta, 3:10 tehdäkseen nyt Jumalan moninaisen viisauden hallituksille ja valloille tiettäväksi taivaallisissa ekklesian kautta 3:11 aikakausien esillepanon kautta, minkä hän on toteuttanut Voidellussa Jeesuksessa, meidän Isännässämme, 3:12 jossa meillä on uskallus ja luottavainen pääsy Jumalan tykö hänen uskonsa kautta. 3:13 Siksi minä pyydän, ettette lannistuisi niiden ahdistusten vuoksi, joita minä teidän tähtenne kärsin, sillä ne ovat teidän kunnianne. 3:14 Sentähden minä notkistan polveni Isäntämme Jeesuksen, Voidellun, Isän edessä, 3:15 jolta jokainen sukukunta, taivaissa ja maan päällä, saa nimensä, 3:16 että hän kunniansa rikkauden mukaisesti antaisi teidän voimassa vahvistua hänen Henkensä kautta sisäisesti ihmisessä 3:17 ja Voidellun asua uskon kautta teidän sydämissänne 3:18 rakkauteen juurtuneina ja perustuneina, että te voisitte kaikkien pyhien kanssa käsittää, mikä leveys ja pituus ja syvyys ja korkeus on, 3:19 ja tulla tuntemaan kaiken tuntemuksen ylittävän Voidellun rakkauden; että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä. 3:20 Mutta hänelle, joka voi tehdä yli kaiken sen ja runsaammin kuin mitä me anomme tai ymmärrämme, sen voiman mukaan, joka meissä vaikuttaa (κατα την δυναμιν την ενεργουμενην εν ημιν), 3:21 hänelle kunnia ekklesiassa, joka on Voidellussa Jeesuksessa kaikkissa sukupolvissa, aina ja iankaikkisesti! Amen. (58 Ef 3:8-21)

##

A07B116Fi

Meillä ei olisi mitään ongelmia, jos me tarvitsisimme voiman vain Jumalan antamien tehtävien suorittamiseen, mutta meidän on voitettava myös paholaisen metkut. Paholaisen höynäyttämä maailma tekee hirveästi työtä, saadakseen jotakin sellaista, mitä Jumala ei vaadi, ja on vielä vahingollistakin. Mutta kaikki, mitä Jumala käskee, on mahdollista, sillä se toteutuu uskon kautta häneen, joka on voima ja oikeus. Uudessa Testamentissa on kreikankielinen verbi, dynamai, voida, ja substantiivi, dynamis, voima. Verbi dynamai, voida, esiintyy koko kirjassa yli 200 kertaa, ja kun siellä sanotaan, että kyllä voi, niin se on saletti, mutta jos siellä sanotaan, että ei voi, niin sekin on parasta uskoa. Ei ole mahdollista, että sinä kylväisit perunoita, ja saisit kylvöstäsi kananmunia. Kaunokirjallisuudessa esitetään satuja, jotka eivät koskaan toteudu, mutta jos teemme Jumalan tahdon, me voitamme tämän aikakauden ruhtinaan ja sen kätyrit, ja saamme Jumalalta voittajan seppeleen ja sen osan, joka oikeille on valmistettu.

##

A07B117Fi

Kaikkein parhaat toivotukset ja arvokkaimmat sanat säästetään viimeiseksi. Hebrean kielessä siunausta merkitsevä sana tulee sanasta polvi. Kun me käymme Isän eteen polvillemme, ja rukoilemme, me olemme valmistautuneet saadaksemme siunauksen. Kun Jumala oli luonut kaiken valmiiksi hän siunasi ihmisen. Siunaus sisälsi paitsi ohjelman, myös välineet ja oikeudet sen toteuttamiseksi:

Jumala (Elohim) siunasi heidät (jevarek otam), ja Jumala sanoi heille (Va-jomer lahem Elohim): "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä ryömivät eläimet". (01 1.Ms 1:28)

##

A10B118Fi

Ihmisen lankeemuksesta huolimatta Jumala ei ole muuttanut aikeitaan; ja onhan koko luomistyö jo valmiina ikuisuudessa, vaikka me ajan lapset kuljemmekin sitä vain askeleen kerrallaan. Jumala haluaa edelleen siunata lapsiaan, mutta sen tulee näkyä myös meissä, että mekin siunaisimme ei ainoastaan Jumalaa ja ystäviä, vaan myös vihamiehiämme, että näin osoittautuisimme hänen kaltaisikseen, joka yksin on siunattu ja jolta kaikki siunaus lähtee. Kreikan kielessä siunattua henkilöä merkitsevä sana on eulogitos, ja vaikka sitä käytetään Uudessa Testamentissa kahdeksan kertaa, sitä käytetään vain Isästä, Pojasta tai Pyhästä Hengestä. Kun me siunaamme, me välitämme sitä siunausta, jonka me olemme häneltä saaneet.

##

A07B119Fi

Jeesus oli se henkilö, joka oli luvattu jo Eevalle, ja luvattiin uudestaan Aabrahamille. Hänen tehtävänään oli tulla ja kuolla poistaakseen synnin kirous, ja näin avata portti sille siunaukselle, josta riitti kaikille maailman kansoille, ja jokaiselle meistä, kaikissa asioissa, olivatpa ne kuinka suuria tai pieniä tahansa. Mutta joitakin asioita on vaikea selittää, eivätkä hyvätkään selitykset riitä, jos ihmisellä on, sanotaan nyt vaikka nälkä. Eikä Jeesus sellaisia selitellytkään. Matteus kertoo:

Mutta kun ilta tuli, menivät hänen opetuslapsensa hänen tykönsä ja sanoivat: "Tämä paikka on autio, ja aika on jo pitkälle kulunut (παρηλθεν); laske siis joukot luotasi, että he menisivät kyliin ostamaan itsellensä ruokaa". 14:16 Mutta Jeesus sanoi heille: "Ei heidän tarvitse mennä pois; antakaa te heille syödä". 14:17 He sanoivat hänelle: "Meillä ei ole täällä muuta kuin viisi leipää ja kaksi kalaa". 14:18 Mutta hän sanoi: "Tuokaa ne tänne minulle". 14:19 Ja hän käski kansan asettua ruohikkoon ja ottaen ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoen ylös taivaaseen hän siunasi (ευλογησεν), mursi ja antoi leivät opetuslapsillensa, ja opetuslapset antoivat joukoille. 14:20 Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi. Sitten he keräsivät jääneet palaset, kaksitoista täyttä vakallista. 14:21 Ja niitä, jotka aterioivat, oli noin viisituhatta miestä, paitsi naisia ja lapsia. (40 Mt 14:15-21)

##

A07B120Fi

Näiden ihmisten viisaus oli siinä, että he olivat tulleet Jeesuksen luo. Tuskin he tiesivät edes itsekään, mikä heiltä puuttui, mutta Jeesus näki sen, ja tällä kertaa oli puute myös leivästä. Kun kaikki pantiin pöydälle, löytyi viisi leipää ja kaksi kalaa. Kun Jeesus siunasi eväät, kaikki tulivat ravituiksi. Tämä oppi on tarkoitettu jokapäiväiseen käyttöön. Jeesus siunaa vasta sitten, kun kaikki on pöydällä. Korintton pyhät olivat aikeissa lähettää avustusta Jerusalemin pyhille, kun Paavali kirjoittaa heille Makedoniasta:

9:5 Olen siis katsonut tarpeelliseksi kehoittaa veljiä edeltäpäin lähtemään teidän tykönne (αναγκαιον ουν ηγησαμην παρακαλεσαι τους αδελφους ινα προελθωσιν εις υμας) ja toimittamaan valmiiksi ennen lupaamanne runsaan siunauksen (και προκαταρτισωσιν την ^Aπροεπηγγελμενην ^TSBπροκατηγγελμενην ευλογιαν υμων), niin että se olisi valmis siunauksena eikä ikäänkuin ahneutena (ταυτην ετοιμην ειναι ουτως ως ευλογιαν και μη ^BAως ^TSωσπερ πλεονεξιαν).
9:6 Huomatkaa tämä: joka niukasti kylvää, se myös niukasti niittää (τουτο δε ο σπειρων φειδομενως φειδομενως και θερισει), ja joka siunauksen kera kylvää (και ο σπειρων επ ευλογιαις), se myös siunauksen kera niittää (επ ευλογιαις και θερισει).
9:7 Antakoon kukin, niinkuin hänen sydämensä vaatii (εκαστος καθως προαιρειται τη καρδια), ei surkeillen eikä pakosta (μη εκ λυπης η εξ αναγκης); sillä iloista antajaa Jumala rakastaa (ιλαρον γαρ δοτην αγαπα ο θεος). (54 2.Kor 9:5-7)

##

A10B121Fi

Maailma etsii kiihkeästi hyvinvointia, mutta se on saavutettavissa vain Jumalan ohjelmalla. Vuorisaarnassa esitetyt asiat ovat alkeita, joita ei voi ohittaa. Kylvämisen ja sadonkorjuun laki on lahjomaton. Paholainen voi väittää jotakin muuta tietä helpommaksi, mutta jokainen väärä tie vie tuhoon.

##

A10B122Fi

Myös maailma puhuu oikeudenmukaisuudesta, mutta ei tosissaan. Jumala on oikeus. Jumala on sellainen, millainen myös ihmisen pitää olla: oikea. Meidän oikeutemme on saatu uskosta Jeesukseen, joka kuoli meidän puolestamme. Jumala teki meidät oikeiksi sen tähden, että me uskossa otimme vastaan hänen poikansa sellaisena kuin hän on. Omilla töillämme me emme voi tulla oikeiksi, mutta Jumala näkee meidän yrityksemme, ja tulee vastaan. Hänen sanansa ohjaa meitä hänen oikeuteensa. Tuomio tulee, mutta niin kauan kuin armon päivää kestää, voi Jumalaa vielä lähestyä Jeesuksen nimessä ja liittoutua hänen kanssaan.

##

A07B123Fi

Maailman luomisen tyhjästä, niinkuin teologit väittävät, on täytynyt olla Jumalalle paljon helpompaa kuin ihmisen luominen, sillä ihmisen - Jumalan kaltaiseksi Sanassaan luoman - oli määrä päästä itse valitsemaan tiensä, ja siitä ne ongelmat sitten alkoivatkin. Jeesuksen sovitustyön ansiosta ne on nyt sovitettu, mutta ihmisen on vielä kuljettava se tie, jolla Jeesuksen sovitustyö täyttyy hänen omassa elämässään, ettei kävisi niin kuin Egyptin orjuudesta vapautetuille israelilaisille, jotka kuolivat erämaahan:

Varokaamme siis, koska lupaus päästä hänen lepoonsa vielä pysyy varmana, ettei vain havaittaisi kenenkään teistä jääneen taipaleelle. Sillä hyvä sanoma on julistettu meille niinkuin heillekin (και γαρ εσμεν ευηγγελισμενοι καθαπερ κακεινοι); mutta heidän kuulemansa sana (ο λογος) ei heitä hyödyttänyt, koska se ei uskossa sulautunut niihin (μη συγκεκραμενος τη πιστει), jotka sen kuulivat. (65 Hebr 4:1-2)

##

A07B127Fi

Elämän alku on näennäisesti vähäinen, mutta jos tiedämme kuka Jeesus on, ja uskomme siihen, mitä hän on meidän hyväksemme tehnyt, meillä on riittävä alku ja hyvä syy pyytää saada joka päivä sitä leipäämme, joka ravitsee hengen ja sielun ja täyttää ruumiin tarpeet. Mutta leipää tarvitsee vain se, joka jo on elossa. Kuolleet eivät voi käyttää leipää eikä vettäkään. Jos hengellistä elämää ei ole, sekä sielu, että ruumis kuolevat:

Sillä jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on. (40 Mt 25:29)

##

A07B125Fi

Jumalan sana saviastiassa on kieltämättä erikoinen hybridi. Mutta luomistyössä on kysymys juuri siitä. Luoda Uusi Ihminen, jolla on paitsi ruumis ja sielu, myös elävä henki, joka pystyy kommunikoimaan Elävän Jumalan kanssa. Hengen alaisuudessa sielunmaisema uudistuu ja oikeiden ylösnousemuksessa myös saviastia saa väistyä uuden ja paremman tieltä.

##

A07B126Fi

Jumala ei tee mitään turhan vuoksi. Maailman luomisella oli paljon mittavampi päämäärä kuin luoda ihminen ja sitten pelastaa hänet helvetin tulelta. Mutta mikä? Ensinnäkin me löydämme Roomalaiskirjeestä lohduttavan sanan siitä, että Jumala on luonut kaiken valmiiksi, vaikka se vielä tuntuukin keskeneräiseltä, varsinkin jos ryhdymme tarkkailemaan itseämme. Teksti kuitenkin todistaa korkeasta kutsumuksesta, joka ei ole enempää eikä vähempää kuin Jumalan luomistyön täyttymys:

Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa (συνεργει) niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat ja esillepantavaksi kutsututtuja ovat (τοις κατα προθεσιν κλητοις ουσιν). Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa; mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös tehnyt oikeiksi (τουτους και εδικαιωσεν); mutta jotka hän on tehnyt oikeiksi (ους δε εδικαιωσεν), ne hän on myös valistanut kunnialla (και εδοξασεν). (52 Rm 8:28-30)

##

A07B127Fi

Ilmaisussa "ja esillepantavaksi kutsututtuja ovat" on käytetty sanaa προθεσις, joka on viittaus Vanhan Liiton temppelissä Olevan edessä pidettyihin esillepanoleipiin (οι αρτοι της προθέσεως). Esillepanoleivät olivat vertauskuvallinen ilmaisu Israelin kahdestatoista sukukunnasta, mutta tässä puhutaan jo konkreettisista Jumalan lapsista, joiden kautta Jumalan viisaus tulee ilmi tässä ajassa ihmisille ja henkivalloille ja jotka Jeesus Voideltu määrättynä päivänä esittelee morsiamenaan Isän edessä Taivaallisessa Pyhäkössä. Asia on sama, josta Jeesus opetti:

Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä; 5:15 eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville. 5:16 Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja antaisivat kunnian (δοξασωσιν) teidän Isällenne, joka on taivaissa. (40 Mt 5:14-16)

##

A07B128Fi

Kun me sitten jatkamme Jumalan evankeliumin tarkastelua, saamme myös tietää sen todellisen syyn, miksi meidät luotiin Voidellussa. Se ilmaistaan Uuden Testamentin pisimmässä lauseessa, Ef 1:3-14 kolmeen kertaan. Kertoisinkohan sen jo tässä: Meidät on luotu Jumalan kunnian (doksa) kiitokseksi. Meidät on luotu Jumalaa varten, ei meitä itseämme varten. Mutta paljastetaan siinä muutakin: Hänen tahtonsa salaisuus. Lue tarkkaan ja ota limiitti pois, sillä näköalat ovat huikeat.

Siunattu olkoon meidän Isäntämme Jeesus Voidellun Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä ylitaivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Voidellussa, 1:4 niinkuin hän oli valinnut meidät hänessä ennen maailman alasheittämistä olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa, 1:5 edeltäpäin määräten meidät pojiksi asetettavaksi Jeesus Voidellun kautta itselleen, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan, 1:6 hänen armonsa kunnian kiitokseksi, jossa hän on armoittanut meidät siinä rakastetussa, 1:7 jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan 1:8 jota hän on ylenpalttisesti antanut meihin kaikessa viisaudessa ja ymmärryksessä, 1:9 tehden meille tiettäväksi tahtonsa salaisuuden (το μυστηριον του θεληματος αυτου), mielisuosionsa mukaan, jonka hän toi esiin hänessä 1:10 aikojen täyttyessä toteutettavasta taloudenhoidosta yhdistää Voidellussa saman pään alaisuuteen kaikki, mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä hänessä, 1:11 jossa me myös olemme saaneet perintöosan, edeltämäärättyinä esillepantavaksi hänessä, joka kaikki vaikuttaa (του τα παντα ενεργουντος) oman tahtonsa päättämän mukaan, 1:12 että me olisimme hänen kunniansa kiitokseksi panemalla jo edeltä toivomme Voideltuun, 1:13 jossa teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, johon uskottuanne on teidät sinetöity Pyhän Hengen lupauksella, 1:14 joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi - hänen kunniansa kiitokseksi. (56 Ef 1:3-14)

##

A07B129Fi

Ihmeellinen aivoitus: Ryhtyä nyt luomaan maailmankaikkeutta sitä varten, että voisi sen jälleen yhdistää! Tekstissä kerrotaankin, että se on salaisuus; tosin tämä salaisuus nyt on jo paljastettu ja sillä on nimikin: Voidellun salaisuus. Efesolaiskirjeessä Paavali kirjoitti, että hänelle on annettu armo julistaa Voidellun salaisuutta, ja Kolossalaiskirjeessä hän pyytää rukoilemaan, että hän saisi sitä tehdä:

Ja kaikki, mitä vain teettekin, tehkää sielusta (εκ ψυχης εργαζεσθε), niinkuin Isännälle eikä ihmisille, 3:24 tietäen, että te saatte Isännältä palkaksi perinnön, sillä te palvelette Isäntää, Voideltua. 3:25 Mutta se, joka tekee väärin, on saava takaisin, mitä on väärin tehnyt; ja henkilöön ei katsota. 4:1 Isännät, tehkää orjillenne, mitä oikeus ja tasaus vaatii, sillä te tiedätte, että teilläkin on Isäntä taivaissa. 4:2 Olkaa kestäväiset rukouksessa, siinä kiittäen valvoen, 4:3 rukoillen samalla meidänkin edestämme, että Jumala avaisi meille sanan oven puhuaksemme Voidellun salaisuutta (λαλησαι το μυστηριον του χριστου), jonka tähden minä myös olen sidottuna, 4:4 että minä sen ilmoittaisin (ινα φανερωσω αυτο), niinkuin minun tulee puhua (ως δει με λαλησαι). (58 Kol 3:23-4:4)

##

A07B130Fi

Kolosalaiskirjeen sanat ovat kuin jatkoa edelliselle:

Olkaa kestäväiset rukouksessa ja siinä kiittäen valvokaa, 4:3 rukoillen samalla meidänkin edestämme, että Jumala avaisi meille sanan oven puhuaksemme Voidellun salaisuutta (λαλησαι το μυστηριον του χριστου), jonka tähden minä myös olen sidottuna, 4:4 että minä sen ilmoittaisin, niinkuin minun tulee puhua (ως δει με λαλησαι). (58 Kol 4:2-4)

##

A07B131Fi

Index 24

Seuraava sivu: Kristuksen ruumiin rakentaminen