31


## EvA04 2022 Fi PLAIN print eu04

Marla + Глава 4 из книги ЕВАНГЕЛИЕ + Luku 4 kirjasta EVANKELIUMI

2022-03-26 31 sivua, B001-B121, 14 321 sanaa, 102 114 merkkiä, verrataan penteen




Kuka hän on



##

A04B001Fi


Kaikilla evankelistoilla on oma profiilinsa. Matteus esittää Jeesuksen kuninkaana, Markus Jumalan kärsivänä orjana, Luukas ihmisen poikana ja Johannes Jumalan poikana. Siitä syntyy myös tärkein kysymys, kuka sen tunnistaa ja häneen uskoo.


##

A04B002Fi


Johanneksen evankeliumia rytmittää Jeesuksen toiminta Jumalan määräämien juhlapäivien - sapatin, pääsiäisen, helluntain ja lehtimajan juhlan antamissa kehyksissä. Keskeinen aihe Johanneksen evankeliumissa on kysymys siitä, kuka Jeesus on, sekä siihen liittyvät kysymykset: Jumalan tunteminen, todistus, usko, uskon tunnustaminen, Pyhä Henki, syntyminen ylhäältä, Jumalan kuningaskunta ja iankaikkinen elämä.


##

A04B003Fi


Johannes aloittaa kertomuksensa selvittämällä Jeesuksen iankaikkisia taustoja:


Alussa oli Sana (ο λογος), ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Jumala oli Sana. 1:2 Hän oli Alussa Jumalan tykönä. 1:3 Kaikki on tullut hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole tullut mitään, mikä tullut on. 1:4 Hänessä oli elämä (ζωη), ja elämä oli ihmisten valkeus. 1:5 Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt. (43 Joh 1:1-5)

##

A04B004Fi


Tämän jälkeen Johannes kertoo siitä todistuksesta, jonka Johannes Upottaja Jeesuksesta antoi, ja kuinka ihmiset hänen todistuksensa ottivat vastaan:


Oli mies, Jumalan lähettämä; hänen nimensä oli Johannes. 1:7 Hän tuli todistamaan, todistaaksensa valkeudesta, että kaikki uskoisivat hänen kauttansa. 1:8 Ei hän ollut se valkeus, mutta hän tuli valkeudesta todistamaan. 1:9 Oli todellinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen, tulossa maailmaan. 1:10 Maailmassa hän oli, ja maailma on tullut hänen kauttaan, mutta maailma ei häntä tuntenut (αυτον ουκ εγνω). 1:11 Hän tuli omiensa tykö, ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan. (43 Joh 1:6-11)


##

A04B005Fi


Jeesuksen maailmaan tulon tarkoitus oli pelastaa ihmiset synnin vallasta, että he voisivat palata takaisin Jumalan yhteyteen. Ensi askel on otettu silloin, kun ihmisellä syntyy usko Jeesukseen:


Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi vallan (εξουσιαν) tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä, 1:13 jotka eivät verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta syntyneet ovat. (43 Joh 1:12-13)


##

A04B006Fi


Jumala on Henki ja hänen lapsiaan voivat olla vain ne, jotka ovat syntyneet hänen Hengestään. Puhutaan uudestisyntymisestä, Pyhän Hengen saamisesta, ihmisestä Jumalan Hengen asuntona ja käytetään sellaisia ilmaisuja kuin "Kristus meissä", Hengessä vaeltaminen jne, mutta kaikilla näillä keinoilla selostetaan samaa asiaa, meidän syntymistämme ja elämistämme Jumalan lapsina. Ihmiset puhuvat myös uudestisyntymisestä, mutta Babylonian mysteriuskonnoista tunnetun ”uudestisyntymisen” alkuperä on demoninen sielunvaellusoppi. Ero on siinä hengessä, jonka johdossa ihminen vaeltaa, onko se Jumalasta vai muista henkivalloista.


##

A04B007Fi


Johanneksen ensimmäisessä luvussa on niin paljon asiaa, että on hyvä tietää eräs Raamatun lukemisen tärkeistä periaatteista: Ensimmäisellä lukukerralla ymmärrät siitä jotakin, ja jos sitä elämässäsi toteutat, opit toisella lukukerralla samasta tekstistä lisää, ja näin aina loppumattomiin. Seuraava lausekin on helpompi ymmärtää, jos muistat, että Johannes esittelee Jeesuksen Jumalan poikana:


Ja Sana tuli lihaksi ja asui meissä (εσκηνωσεν εν ημιν), ja me katselimme hänen kunniaansa, senkaltaista kunniaa, kuin ainosyntyisellä Pojalla on Isältä; täynnä armoa ja totuutta. (43 Joh 1:14)


##

A04B008Fi


Kreikkalaisen tekstin sanan "εσκηνωσεν", asui, juuri on σκηνος, telttamaja, joka viittaa Vanhan Liiton telttatemppeliin. Jeesuksen ruumis oli siis temppeli, jossa Jumalan Henki asui. Tämä maja, kuten telttatemppelin kullalla sisustettu huone, jonka ainut valo oli Jumalan kunnia Vanhan Liiton aikana, tällä kertaa tosin vain savimaja, suojeli ihmistä Jumalan kunnian välittömiltä vaikutuksilta. Jos tätä majaa ei olisi ollut, Jumalan kunnia Jeesuksessa olisi tappanut syntisen ihmisen siihen paikkaan.


##

A04B009Fi


Johannes jatkaa Johannes Upottajan todistuksella. Todistuksen ydin on siinä, että vain Jumala on, jonka vuoksi kaikesta muusta, joka hänestä lähtee, on käytettävä ilmaisuja, jotka eivät anna aihetta sekaannuksiin. Tässä, kuten edellä, se sana on genomai, jonka käännösvastineena tässä paremman puutteessa on käytetty sanaa tulla, vaikka sanan genomai juuri viittaa (Jumalasta) syntymiseen:


Johannes todisti hänestä ja huusi sanoen: "Tämä on se, josta minä sanoin: se, joka minun jälkeeni tulee, on tullut (γεγονεν) minun edelläni, sillä hän on ollut (ην) ennen kuin minä." (43 Joh 1:15)


##

A04B010Fi


Ja Johannes julistaa:


Ja hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet, ja armoa armon päälle. Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut (εγενετο) Jeesuksen Kristuksen kautta. Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainosyntyinen Poika (ο μονογενης υιος), joka on (ων) Isän helmassa, on hänet ilmoittanut. (43 Joh 1:16-18).


##

A04B011Fi


Johannes ei mainitse evankeliumissaan omaa nimeään, mutta muut evankelistat kertovat hänen olleen Sebedeuksen poika, kuten myös veljensä Jaakob, jotka Jeesus valitsi Galilean kalastajien joukosta lähettiläikseen. Molemmat Sebedeuksen pojat kuuluivat Pietarin ohella Jeesuksen lähimpiin opetuslapsiin. Jaakobin tappoi kuningas Herodes Agrippa I vuonna 44 ja Johannes itse vietiin Efeson seudulla Egeian meressä olevalle Patmoksen saarelle.


##

A04B012Fi


Johannekselta on Raamatussa viisi kirjaa: Johanneksen evankeliumi, kolme kirjettä Jeesuksen seuraajille, ja Ilmestyskirja eli Apokalypsis tämän aikakauden viimeisistä päivistä. Ilmestyskirja on Johanneksen kirjoittama, mutta se on Jeesus Voidellun ilmestys Jumalalta, jonka Johannes sai ollessaan karkoitettuna Patmoksen saarelle. Egyptistä löytyneet neljä Johanneksen evankeliumin jaetta sisältävät papyryspalaset vuodelta noin 125 ovat vanhimpia meille säilyneitä käsikirjoituksia.


##

A04B013Fi


Kun Johannes oli upottanut Jeesuksen, kutsui Jeesus seuraavana päivän seuraajakseen nimeltä mainitsemattoman henkilön, joka todennäköisesti oli Johannes itse, sekä Andreaan, joka haki veljensä Simon Pietarin Jeesuksen luo. Seuraavana päivänä Jeesus kutsui Filippuksen, joka tapasi Natanaelin ja kutsui hänet Jeesuksen luo, mutta kolmantena päivänä oli häät. Johannes luettelee päivät tarkkaan, sillä häät kolmantena päivänä on esikuva Kristuksen ja hänen morsiamensa häistä:


Ja kolmantena päivänä oli (εγενετο) häät Galilean Kaanassa, ja Jeesuksen äiti oli (ην) siellä. 2:2 Ja myös Jeesus ja hänen opetuslapsensa olivat kutsutut (εκληθη) häihin. (43 Joh 2:1-2)


##

A04B014Fi


Israelissa oli totuttu siihen, että Jumalan miehet tekivät jonkin yliluonnollisen teon, jolla he todistivat olevansa Jumalan profeettoja, ja ikään kuin tahtomattaan Jeesus joutui tekemään sellaisen Galilean Kaanassa.


Niin oli siinä kuusi kivistä vesiastiaa, kukin kahden tai kolmen mitan vetoinen, asetettuina juutalaisten puhdistamistavan mukaan. Jeesus sanoi heille: "Täyttäkää astiat vedellä". Ja he täyttivät ne reunoja myöten. Ja hän sanoi heille: "Ammentakaa nyt ja viekää edeskäyvälle". Ja he veivät. Mutta kun edeskäypä maistoi vettä, joka oli muuttunut viiniksi, eikä tiennyt, mistä se oli tullut - mutta palvelijat, jotka veden olivat ammentaneet, tiesivät sen - kutsui edeskäypä yljän ja sanoi hänelle: "Jokainen panee ensin esille hyvän viinin ja sitten, kun juopuvat, huonomman. Sinä olet säästänyt hyvän viinin tähän asti." Näin Jeesus asetti alun tunnusteoille Galilean Kaanassa ja osoitti kunniansa; ja hänen opetuslapsensa uskoivat häneen (και επιστευσαν εις αυτον οι μαθηται αυτου). (43 Joh 2:6-11)


##

A04B015Fi


Jeesuksen tekemä tunnusteko on vertauskuvallinen. Vesi on vertauskuva elämän lähteestä, ja viini yhteydestä siihen. Kaanaasta Jeesus äitinsä, veljiensä ja oppilaittensa kanssa meni Kapernaumiin, mutta sitten heidän tiensä erkanivat. Jeesus opetuslapsineen meni pääsiäisjuhlille Jerusalemiin ja teki siellä aivan toisenlaisen tunnusteon, joka kertoo siitä, mitä tapahtuu, kun Jumalan kunnia tulee Jumalan temppeliin:


Ja juutalaisten pääsiäinen oli lähellä, ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin. Niin hän tapasi pyhäkössä ne, jotka myivät härkiä ja lampaita ja kyyhkysiä, ja rahanvaihtajat istumassa. Ja hän teki nuorista ruoskan ja ajoi ulos pyhäköstä heidät kaikki lampaineen ja härkineen ja kaasi vaihtajain rahat maahan ja työnsi heidän pöytänsä kumoon. Ja hän sanoi kyyhkysten myyjille: "Viekää pois nämä täältä. Älkää tehkö minun Isäni huonetta markkinahuoneeksi." Silloin hänen opetuslapsensa muistivat, että on kirjoitettu: "Kiivaus sinun huoneesi puolesta kuluttaa minut". (43 Joh 2:13-17)


##

A04B016Fi


Näistä asetelmista Jeesus siirtyy puhumaan siitä temppelistä, joka hän itse on:


Niin juutalaiset vastasivat ja sanoivat hänelle: "Minkä merkin (τι σημειον) sinä näytät meille, koska näitä teet (οτι ταυτα ποιεις)?" Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Hajottakaa maahan tämä temppeli, niin minä pystytän sen kolmessa päivässä". Niin juutalaiset sanoivat: "Neljäkymmentä kuusi vuotta on tätä temppeliä rakennettu, ja sinäkö pystytät sen kolmessa päivässä?" Mutta hän puhui ruumiinsa temppelistä. Kun hän sitten oli noussut kuolleista, muistivat hänen opetuslapsensa, että hän oli tämän heille sanonut; ja he uskoivat Kirjoitukset ja sen sanan, jonka Jeesus sanoi. (43 Joh 2:18-21)


##

A04B017Fi


Se temppeli, jonka Jeesus Jerusalemissa puhdisti, ei pysynyt puhtaana. Vain vähän ennen ristiinnaulitsemistaan hän puhdisti sen uudestaan, mutta sekään ei auttanut. Kivestä rakennettu temppeli hävitettiin, mutta Jeesus nousi haudasta elävänä.


Kun hän sitten oli noussut kuolleista, muistivat hänen opetuslapsensa, että hän oli tämän sanonut; ja he uskoivat Raamatun ja sen sanan, jonka Jeesus sanoi. (43 Joh 2:22)


##

A04B018Fi


Johannes ei puhu "hyvästä sanomasta" tai evankeliumin julistamisesta eikä esitä Jeesuksen vertauksia Taivasten kuningaskunnasta, mutta selostaa tarkkaan koko joukon Jeesuksen ja hänen vastustajiensa tiukkasävyisiä keskusteluja, joissa Jumalan Sanan ja sen juutalaisen tradition mukaisen tulkinnan vastakkainasettelu on niin selvä, ettei siinä mitään vertauksia tarvitakaan. Kaksikymmentä kolme tai kaksikymmentä neljä kertaa Johanneksen tekstissä esiintyvät Jeesuksen sanat "minä olen", kreikaksi "ego eimi". Nämä sanat ovat käännöksiä hebrean sanasta Jehova, jonka lausuminen saa Jeesuksen vastustajat raivoihinsa. Mutta juutalaisten johtajien joukossa oli myös niitä, jotka toisissa oloissa olisivat ehkä uskaltaneet tunnustaa Jeesuksen olevan Jehovah, "εγω ειμι", Elävä Jumala.


##

A04B019Fi


Jeesuksen Jerusalemissa tekemät tunnusteot herättivät ansaittua huomiota, ja kun ihmiset kuuntelivat häntä, monet uskoivat häneen. Johanneksen kolmannessa luvussa kerrotaan Nikodemoksesta, joka kyllä uskoi, mutta tuli Jeesuksen luo yöllä, ettei joutuisi ikävyyksiin juutalaisten "veljiensä” kanssa.


##

A04B020Fi


Nikodemos, kuten monet muut, oli aivan järkevästi päätellyt, että Jeesus on Jumalasta, mutta Jeesus torjuu ajatuksen riittämättömänä, sillä järjen päätelmä ei ole avain Jumalan kuningaskuntaan. Mutta koska Nikodemos oli vakavasti otettava fariseus juutalaisen eliitin huipulta, hän osasi verhota tietämättömyytensä lainaamalla Jobin kirjasta sanoja, jotka alkujaankin olivat vain hämmästyneen ihmisen vastaus liian vaikeaan kysymykseen. Ellei Nikodemos olisi ollut Israelin opettaja, ei asia olisi ollut kovinkaan paha, sillä ymmärtämättömiähän ne siinä vaiheessa olivat vielä muutkin opetuslapset.


Mutta oli mies, fariseusten joukosta, nimeltä Nikodemos, juutalaisten hallitusmiehiä. 3:2 Hän tuli Jeesuksen tykö yöllä ja sanoi hänelle: "Rabbi, me tiedämme, että sinun opettajaksi tulemisesi on Jumalasta, sillä ei kukaan voi tehdä niitä tunnustekoja, joita sinä teet, ellei Jumala ole hänen kanssansa." 3:3 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Amen, amen minä sanon sinulle: joka ei synny ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan kuningaskuntaa". (43 Joh 3:1-3)


##

A04B021Fi


Kulttuuriperintömme takia me ymmärrämme syntymisen eri tavalla, kuin mitä Raamattuun on kirjoitettu. Jumala on isä. Sanalla gennao ilmoitetettu asia tarkoittaa paitsi siittämistä, myös suvunjatkamista, mutta kreikassa on myös muita verbejä, joita käytetään silloin kun puhe on synnyttämisestä. Kreikan kieli on tarpeeksi rikas asian täsmällisesti esittämiseksi, mutta palataan siihen myöhemmin. Nikodemoksen kanssa Jeesus puhui joko arameaa tai hebreaa, mutta vaikea se oli Nikodemoksenkin tätä asiaa ymmärtää:


Nikodemos sanoi hänelle: "Kuinka voi ihminen vanhana syntyä? Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?" 3:5 Jeesus vastasi: "Amen, amen minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä (εαν μη τις γεννηθη εξ υδατος και πνευματος), ei hän voi päästä sisälle Jumalan kuningaskuntaan. 3:6 Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki. 3:7 Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä ylhäältä. (43 Joh 3:4-7)


##

A04B022Fi


Selitettyään Nikodimokselle hengellisen syntymisen perusteita Jeesus sanoi: "Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä ylhäältä", joten jotakin arvoituksellista siinä on, mutta salaisuus paljastettiin vasta kun Jumala poikansa Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen lähetti Henkensä, joka synnytti heidät uuteen elämään. Ja sitten Jeesus jo jatkaa kertomalla, millaista uuden ihmisen hengellinen elämä on:


Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt (ουτως εστιν πας ο γεγεννημενος εκ του πνευματος)." (43 Joh 3:8)


##

A04B023Fi


Ihminen ei saa tuulta kiinni. Hengellinen syntyminen jäi sillä kertaa vielä arvoitukseksi, vaikka Jeesus kertoikin, miten Henki ihmisessä vaikuttaa: Hän kulkee, missä tahtoo, ja koska hän tahtoo kulkea siellä, mihin Jumala häntä johdattaa ja silloin häntä ei pitele mikään. Kun tarinaa yhä jatketaan tullaan siihen, että on vain yksi, ja hän on ainosyntyinen (monogenis) Jumalan poika. Ei olekaan mahdollista syntyä ylhäältä, paitsi liittymällä Häneen joka on syntynyt Jumalasta ja se voi tapahtua vain uskomalla häneen, jonka Jumala on lähettänyt ylhäältä. Malliksi siitä Jeesus tuo mieliin tarinan Israelin erämaavaelluksen ajoilta: Silloin vaskesta tehty käärme ylennettiin tangon päähän, ja kun käärmeen pureman saaneet katsoivat käärmettä, he paranivat. Käärme Jeesuksen ristinkuoleman symbolina tuntuu ensin häkellyttävältä, kunnes muistamme, miten käärme vietteli ihmisen kuolemaan, ja kuinka Jumala teki Jeesuksen ristillä Synniksi ja torjui sitten hänet niin kuin torjutaan kaikki, jotka ovat ansainneet Jumalan vihan täyteyden Syntiä kohtaan - täyden sovituksen saamiseksi niille, jotka Jumalan pyhyyden ilmestyminen muuten tuomitsisi ikuiseen karkoitukseen ja vaivaan.


##

A04B024Fi


Heti kun Jeesus oli torjunut Nikodemoksen päätelmät, hän esitti sen, miten Jumalan kuningaskunta voidaan nähdä: On synnyttävä ylhäältä. Uskova näkee ja ymmärtää Jumalan teot, mutta sokea ei näe ja jos näkeekin, hän selittää ne väärin. Mutta Jumalan kuningaskunnan näkeminenkin on vähäistä, sillä sisälle Kuningaskuntaan pääsevät vain ne, jotka ovat ottaneet vastaan Jumalan todistuksen:


Nikodemos vastasi ja sanoi hänelle: "Kuinka tämä voi tapahtua (γενεσθαι)?" 3:10 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Sinä olet Israelin opettaja (συ ει ο διδασκαλος του ισραηλ) etkä tätä tunne (και ταυτα ου γινωσκεις)! 3:11 Amen, amen minä sanon sinulle: me puhumme, mitä tiedämme (ο οιδαμεν λαλουμεν), ja todistamme, mitä olemme nähneet, ettekä te ota vastaan meidän todistustamme. (43 Joh 3:9-11)


##

A04B025Fi


Vanhan Liiton laki määrittelee ihmisen normaalit elintavat maan päällä, mutta ilman uskoa Jumalaan kukaan ei pystynyt sitä noudattamaan. Eläinuhrit olivat vain väliaikainen keino, joka itsessään vaati Täydellisen uhrin uhraamista, joka voisi ei ainoastaan peittää synnin, vaan sovittaa sen ja tuhota sen vallan. Jeesus mainitsee tämän, mutta jatkaa heti kertomalla, miten ihminen voi saada uskon Jumalaan, tulla Jumalan yhteyteen ja pelastua pimeyden vallasta:


Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista? 3:13 Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika, joka on (ο ων) taivaassa. 3:14 Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän, 3:15 että jokainen, joka häneen uskoo, ei tuhoutuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä (αλλ εχη ζωην αιωνιον). 3:16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, ettei kukaan, joka häneen uskoo, tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä. 3:17 Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan että maailma pelastuisi hänen kauttansa. 3:18 Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainosyntyisen Pojan nimeen. 3:19 Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat. 3:20 Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi, sillä ne ovat pahoja. 3:21 Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa (εν θεω) tehdyt. (43 Joh 3:12-21).


##

A04B026Fi


Johanneksen luvussa 4 tapaamme Jeesuksen aivan erilaisissa olosuhteissa keskustelemassa aivan erilaisen henkilön kanssa Samariassa. Ja vaikka keskustelukumppani on juutalaisen uskonnollisuuden mittareilla mitattuna paria-luokan pohjasakkaa, pystyy tämä samarialainen nainen tunnistamaan Jeesuksen Jumalan pojaksi ja ottamaan vastaan hänen sanomansa kertaheitolla, tulee uskoon ja saa todistuksellaan aikaan sen, että monet muutkin tunnustavat Jeesuksen Jumalan pojaksi. Ja kuin tunnustaakseen naisen rehellisyyden, Jeesus ilmoittaa hänelle sellaisia asioita, joita hän ei ollut kertonut edes juutalaisten parhaimmistoon kuuluvalle Nikodemokselle:


Jeesus sanoi hänelle: "Vaimo, usko minua! Tulee aika, jolloin ette palvo (προσκυνησετε) Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa. Te palvotte (προσκυνειτε) sitä, mitä ette tunne; me palvomme (ημεις προσκυνουμεν) sitä, minkä me tunnemme. Sillä pelastus on juutalaisista. Mutta tulee aika ja on jo, jolloin totiset palvojat (προσκυνηται) palvovat (προσκυνήσουσιν) Isää hengessä ja totuudessa; sillä senkaltaisia palvojia (προσκυνουντας) myös Isä etsii. Jumala on Henki; ja jotka häntä palvovat (προσκυνουντας), niiden tulee palvoa (δει προσκυνειν) hengessä ja totuudessa." (43 Joh 4:21-24)


##

A04B027Fi


Naisen vastaus osoittaa, että hän on ymmärtänyt sanan, eikä Jeesuksen tarvitse sanoa kuin yksi lause, niin asia on selvä:


Nainen sanoi hänelle: "Minä tiedän, että Messias on tuleva, hän, jota sanotaan Voidelluksi; kun hän tulee, ilmoittaa hän meille kaikki". 4:26 Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen (εγω ειμι), joka sinulle puhuu". (43 Joh 4:25-26)


##

A04BxxxFi


#


4:39 Ja monet samarialaiset siitä kaupungista uskoivat häneen (εκ δε της πολεως εκεινης πολλοι επιστευσαν εις αυτον των Aσαμαριτων TSBσαμαρειτων) naisen puheen tähden, kun tämä todisti (δια τον λογον της γυναικος μαρτυρουσης οτι): "Hän on sanonut minulle kaikki, mitä minä olen tehnyt (ειπεν μοι παντα Aα TSBοσα εποιησα)".
4:40 Kun nyt samarialaiset tulivat hänen luoksensa (ως ουν ηλθον προς αυτον οι Aσαμαριται TSBσαμαρειται), pyysivät he häntä viipymään heidän luonaan (ηρωτων αυτον μειναι παρ αυτοις); ja hän viipyi siellä kaksi päivää (και εμεινεν εκει δυο ημερας).
4:41 Ja vielä paljoa useammat uskoivat hänen sanansa tähden (και πολλω πλειους επιστευσαν δια τον λογον αυτου),
4:42 ja he sanoivat naiselle (τη τε γυναικι ελεγον οτι): "Emme enää usko sinun puheesi tähden (ουκετι δια την σην λαλιαν πιστευομεν), sillä me itse olemme kuulleet ja tiedämme (αυτοι γαρ ακηκοαμεν και οιδαμεν), että tämä totisesti on maailman Vapahtaja (οτι ουτος εστιν αληθως ο σωτηρ του κοσμου TSBο TSBχριστος)". (43 Joh 4:39-42)

##

A04B028Fi


Lain mukaan Israelin miesten oli tultava kolme kertaa vuodessa Jerusalemiin, juhlille, jotka olivat pääsiäinen, helluntai ja lehtimajan juhla, joiden lisäksi juutalaiset kokoontuivat omiin juhliinsa. Johanneksen luvussa 5 kerrotaan, kuinka Jeesus paransi erään tällaisen juhlan aikana sairaan, mutta koska silloin oli sapatti, juutalaiset pitivät sitä Mooseksen lain rikkomisena. Kun parannettu sai selville, kuka hänen parantajansa oli, hän meni ja ilmoitti sen juutalaisten uskonnollisille johtajille, jotka jo etsivät keinoa, miten tuhota Jeesus. Masentava tappio henkilölle, jota Jeesus oli juuri varoittanut siitä järjestelmästä, ja jonka tuhoutumisen Jeesus oli vain vähän aikaisemmin ilmoittanut Jaakobin lähteen luona samarialaiselle naiselle. Myös teon seuraamukset olivat erilaisia. Johannes kertoo:


Niin mies meni ja ilmoitti juutalaisille, että Jeesus oli se, joka oli hänet terveeksi tehnyt (οτι ιησους εστιν ο ποιησας αυτον υγιη). 5:16 Ja sentähden juutalaiset vainosivat Jeesusta ja etsivät, miten tappaa hänet, koska hän semmoista teki sapattina. 5:17 Mutta Jeesus vastasi heille: "Minun Isäni tekee yhäti työtä (εργαζεται), ja minä myös teen työtä (εργαζομαι)". 5:18 Sentähden juutalaiset vielä enemmän tavoittelivat häntä tappaaksensa, kun hän ei ainoastaan kumonnut sapattia, vaan myös sanoi Jumalaa Isäksensä, tehden itsensä Jumalan vertaiseksi. (43 Joh 5:15-18)


##

A04B029Fi


Ihmiset tekevät turhaa työtä, mutta Jumala ei. Siksi Jeesus tarkkasi Isänsä tekoja, tehdäkseen sen, mikä kestää koetuksen. Luomiskertomuksessa ei edes mainita sitä tapausta, kun Aatami ja Eeva eivät kestäneet koetusta. Luomistyö on ikuisuudessa valmis, mutta me, jotka ajassa vaellamme, elämme kuudetta luomispäivää, koemme sen jatkuvana tapahtumien nauhana. Me, jotka tätä tekstiä nyt omin silmin luemme, olemme vielä matkalla, kuten Jeesus silloin, kun hän puhui tämän:


##

A04B030Fi


Jumala on objektiivinen totuus, totuuden standardi, väistämätön omassa suuruudessaan ja täydellisyydessään ristiriidaton. Hän on sellainen, jollaisen pitää kaiken olla, ja siksi Raamattu käyttää hänestä hebrealaista sanaa tsadik ja kreikkalaista sanaa dikaios, jotka molemmat tarkoittavat oikeaa. Jumala on oikeus, mutta ihmiset usein sekoittavat oikeuden tuomiovallan ja vallankäytön kanssa. Tuomion ja tuomiovallan Jumala on antanut pojalleen, sillä hänellä ei ole ketään muuta, joka olisi siihen kelvollinen. Kun hänen Oleva Poikansa otti tehtävän vastaan, hän asettui ehdoin tahdoin uhrin asemaan, voidakseen vapauttaa ne, jotka kuulevat häntä ja häneen uskovat, sillä sen seurauksena he saavat hänessä samanlaisen hengellisen elämän, kuin Oleva on Isältä saanut:


Amen, amen minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään. (43 Joh 5:24)

##

A04B031Fi


Ihmisten määritelmät elämästä ja kuolemasta ovat muutenkin täysin päinvastaisia sille, mitä Jeesus puhuu elämästä ja kuolemasta. Jeesus sanoo kuolleiksi niitä ihmisiä, jotka ovat kadottaneet yhteytensä Jumalaan. Psykosomaattinen ihminen pystyy kuitenkin saamaan kolmannen ulottuvuuden, Elämän Hengen. Se on mahdollista siksi, että ihmisen sielu voi kuulla Jumalan sanan saarnan, ja jos hän on sille sanalle kuuliainen, hän tulee osalliseksi hengestä, joka on Jumalasta, eikä tuomiosta pelastuneena koskaan kuole.


Amen, amen minä sanon teille: aika tulee ja on jo, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja jotka sen kuulevat ne saavat elää. 5:26 Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä. 5:27 Ja hän on antanut hänelle vallan (εξουσιαν) ja suorittaa tuomion (και κρισιν ποιειν), koska hän on Ihmisen Poika. 5:28 Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä 5:29 ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen (εις αναστασιν ζωης), mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen (εις αναστασιν κρισεως). (43 Joh 5:25-29)


##

A04B032Fi


Tuomion on oltava Jumalan tahdon mukainen, sillä vain Jumalan tuomio on oikea. Se sana, jolla se kreikkalaisessa tekstissä ilmaistaan, on dikaios, joka tarkoittaa sellaista, jollaisen kaiken pitää olla. Jeesus selittää sen tässä ja kertoo, että hän tekee sen, mikä oikein on, ja todistaa siitä, mikä on hänen Isänsä tahdon mukaista. Sama sana, dikeos, kuten myös sen hebrealainen vastine, tsadik, on monessa muussa kohtaa käännetty sanalla vanhurskas, mikä ei tarkoita sitä, mikä on Jumalan edessä oikein, vaan sitä, mikä ihmisten edessä näyttää hurskaalta. Kun Jeesus maanpäällisen elämänsä aikana kohtasi näitä hurskastelijoita, hän ei säästellyt sanoja, osoittaakseen väärän vääräksi ja valheen valheeksi:


En minä itsestäni voi mitään tehdä. Niinkuin minä kuulen, niin minä tuomitsen (καθως ακουω κρινω); ja minun tuomioni on oikea (και η κρισις η εμη δικαια εστιν), sillä minä en kysy omaa tahtoani, vaan Isäni tahtoa, joka on minut lähettänyt. 5:31 Jos minä itsestäni todistan, ei minun todistukseni ole todellinen. 5:32 On toinen, joka todistaa minusta, ja minä tiedän, että se todistus, jonka hän minusta todistaa, on todellinen. 5:33 Te lähetitte lähettiläät Johanneksen luo, ja hän todisti sen, mikä totuus on. 5:34 Mutta minä en ota ihmiseltä todistusta, vaan puhun tämän, että te pelastuisitte. 5:35 Hän oli palava ja loistava lamppu, mutta te tahdoitte ainoastaan hetken iloitella hänen valossansa. 5:36 Mutta minulla on todistus, joka on suurempi kuin Johanneksen; sillä ne teot, jotka Isä antoi minun täytettävikseni, ne teot, jotka minä teen, todistavat minusta, että Isä on minut lähettänyt. 5:37 Ja Isä, joka on minut lähettänyt, hän on todistanut minusta. Te ette ole kuulleet hänen ääntänsä koskaan ettekä hänen muotoansa nähneet, 5:38 eikä hänen sanaansa teissä pysyväisenä ole, sillä te ette usko sitä, jonka hän on lähettänyt. 5:39 Tutkikaa kirjoituksia, sillä te luulette, että teillä on niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta, 5:40 ettekä te tahdo tulla minun tyköni, että saisitte elämän (ζωην). (43 Joh 5:30-40)


##

A04B033Fi


Ihmisillä on tapana osoittaa kunniaa suurmiehilleen pystyttämällä heidän muistolleen patsaita ja viettämällä heidän syntymäpäiviään. Senkaltaiset kunnianosoitukset Jeesus torjui, mutta hän halusi, että ihmiset tekisivät Jumalan tahdon rakkaudesta häneen, niinkuin hän oli heitä opettanut ja itse maan päällä ollessaan tehnyt.


En minä ota vastaan kunniaa ihmisiltä; 5:42 mutta minä tunnen teidät (εγνωκα υμας), ettei teillä ole Jumalan rakkautta itsessänne. (43 Joh 5:41-42)


##

A04B034Fi


Vaikka ihmisellä ei ole Jumalan rakkautta itsessään, hän voi saada sen noudattamalla Jeesuksen ohjeita. Jollei hän sitä tee, hänen ei tarvitse tehdä mitään joutuakseen tuomiolle, sillä ilman rakkautta ihminen on jo synnin takia tämän maailman ruhtinaan talutusnuorassa.


Minä tulin Isäni nimessä, ja te ette ota minua vastaan; jos toinen tulee omassa nimessään, niin hänet te otatte vastaan. 5:44 Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toinen toiseltanne, ja kunniaa, mikä tulee häneltä, joka on ainoa Jumala, te ette etsi? 5:45 Älkää luulko, että minä olen syyttävä teitä Isän tykönä; teillä on syyttäjänne, Mooses, johon te panette toivonne. 5:46 Sillä jos te Moosesta uskoisitte, niin te uskoisitte minua; sillä minusta hän on kirjoittanut. 5:47 Mutta jos te ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka te uskoisitte minun sanojani?" (43 Joh 5:43-47)


##

A04B035Fi


Jeesus oli tehnyt Jerusalemissa paljon voimatekoja, mutta vastaanotto oli vaisu, ja jopa vihamielinen. Galileassa vastaanotto oli parempi:


Sen jälkeen Jeesus meni Galileaan, se on Tiberiaan, järven tuolle puolelle. 6:2 Ja häntä seurasi paljon kansaa, koska he näkivät ne tunnusteot, joita hän teki sairaille. 6:3 Ja Jeesus nousi vuorelle ja istui sinne opetuslapsinensa. 6:4 Ja pääsiäinen, juutalaisten juhla, oli lähellä. (43 Joh 6:1-4)


##

A04B036Fi


Pääsiäisen jälkeen Israelissa alkaa ohran korjuu.


Kun Jeesus nosti silmänsä ja näki paljon kansaa tulevan tykönsä, sanoi hän Filippukselle: "Mistä ostamme leipää näiden syödä?" Mutta sen hän sanoi koetellakseen häntä, sillä itse hän tiesi, mitä aikoi tehdä. Filippus vastasi hänelle: "Eivät kahdensadan denarin leivät heille riittäisi, niin että kukin saisi edes vähän". Niin toinen hänen opetuslapsistansa, Andreas, Simon Pietarin veli, sanoi hänelle: "Täällä on poikanen, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa, mutta mitä ne ovat näin monelle?" Jeesus sanoi: "Asettakaa kansa aterioimaan". Ja siinä paikassa oli paljon ruohoa. Niin miehet, luvultaan noin viisituhatta, laskeutuivat maahan. (43 Joh 6:5-10)


##

A04B037Fi


Ohra on Raamatun vertauskuva Jeesuksesta ja luku viisi on koodisana Jumalan armosta. Asettamalla kansan syömään ohraleipää Jeesus oli avannut keskustelun uudesta aiheesta:


Ja Jeesus otti leivät ja kiitettyään jakeli opetuslapsille ja opetuslapset aterialle asettuneille; ja samoin kaloistakin, niin paljon kuin he tahtoivat. 6:12 Mutta kun he olivat tulleet kylläisiksi, sanoi hän opetuslapsillensa: "Kootkaa tähteeksi jääneet palaset, ettei mitään tuhoutuisi". 6:13 Niin he kokosivat ja täyttivät kaksitoista vakkaa palasilla, mitkä olivat viidestä ohraleivästä jääneet ylimääräistä niiltä, jotka olivat aterioineet. (43 Joh 6:11-13)


##

A04B038Fi


Kaksitoista on Jumalan koodisana Jumalan hallitusjärjestelmästä. Apostoleillekin riitti syötävää, jopa kori mieheen, mutta kansa näki tässä aivan toisenlaisen mahdollisuuden:


Kun nyt ihmiset näkivät sen tunnusteon, jonka Jeesus oli tehnyt, sanoivat he "Tämä on totisesti se profeetta, joka oli maailmaan tuleva". Kun nyt Jeesus tunsi, että he aikoivat tulla ja väkisin ottaa hänet, tehdäkseen hänet kuninkaaksi, väistyi hän taas pois vuorelle, hän yksinänsä. (43 Joh 6:14-15)


##

A04B039Fi


Juutalaiset odottivat Messiasta, joka panisi heidän asiansa kuntoon. Kun Jeesus oli ruokkinut 5000 miestä ja epälukuisen määrän naisia ja lapsia viidellä leivällä ja kahdella kalalla, monet näkivät tässä Vanhan Testamentin lupauksien olevan täyttymässä, sillä he olivat nähneet, että Jeesus pystyi tekemään leipää tyhjästä, parantamaan sairaita, ja varmasti pystyisi myös vapauttamaan Juudean roomalaisten vallasta. Vain pari vuotta aikaisemmin Saatana oli ehdottanut Jeesukselle samankaltaista tointa oman valtakuntansa pääministerinä, ja nyt myös ihmiset halusivat pahoille ihmisille räätälöidyn utopian ilman vastuuta ja rangaistuksen pelkoa. Mutta mitä Jeesus itse halusi? Tehdä Jumalan tahdon. Kysymys ei ollut sellaisesta hyvinvointivaltiosta, jossa kaikki oli hyvää ja ilmaista, ja jossa ihmiset saisivat jatkaa oman itsekkyytensä toteuttamista kenen tahansa kustannuksella, mutta eihän Jeesus mitään Saatanan utopiaa ollut rakentamassa. Mitä Jeesus siis teki: Hän lähetti ihmiset pois, meni itse vuorelle rukoilemaan, mutta opetuslapset hän lähetti myrskyyn:


Mutta kun ilta tuli, menivät hänen opetuslapsensa alas järven rantaan, astuivat venheeseen ja lähtivät menemään järven toiselle puolelle, Kapernaumiin. Ja oli jo tullut pimeä, eikä Jeesus ollut saapunut heidän luokseen; ja järvi aaltoili ankarasti kovan tuulen puhaltaessa. Kun he olivat soutaneet noin viisikolmatta tai kolmekymmentä vakomittaa, näkivät he Jeesuksen kävelevän järven päällä ja tulevan lähelle venhettä; ja he peljästyivät. Mutta hän sanoi heille: "Minä olen (εγω ειμι). Älkää peljätkö (μη φοβεισθε)". Niin he tahtoivat ottaa hänet venheeseen, ja kohta venhe saapui sen maan rantaan, jonne he olivat matkalla. (43 Joh 6:16-21)


##

A04B040Fi


Yöllä oli tapahtunut muitakin merkittäviä asioita. Matteus ja Markus antavat tämän yön tapahtumista lisätietoa. Tulevan hyvinvointivaltion ydinjoukko oli pelastunut kahdella tapaa: Jeesus oli pelastanut heidät myrskystä, jossa he olivat taistelleet henkensä edestä aamun sarastukseen asti ja saaneet uskon sellaiseen Jeesukseen, joka antaisi heille suunnattomasti enemmän, kuin mitä juutalaiset havittelivat. Ehkä he myös muistivat sen, miten Jumala oli vastannut Jesajan rukoukseen:


Oi, jospa sinä halkaisisit taivaat ja astuisit alas, niin että vuoret järkkyisivät sinun edessäsi, niinkuin risut leimahtavat tuleen, niinkuin vesi tulella kiehuu, 64:2 että tekisit nimesi tunnetuksi vastustajillesi ja kansat vapisisivat sinun kasvojesi edessä, 64:3 kun sinä teet peljättäviä tekoja, joita emme odottaa voineet! Oi, jospa astuisit alas, niin että vuoret järkkyisivät sinun edessäsi!
64:4 Ei ole ikiajoista kuultu, ei ole korviin tullut, ei ole silmä nähnyt muuta Jumalaa, paitsi sinut, joka senkaltaisia tekisi häntä odottavalle. (23 Jes 64:1-4)


##

A04B041Fi


Se suuri kuulijakunta, jonka Jeesus oli illalla ruokkinut, oli viettänyt yönsä Galilean leppeän kevättaivaan alla todennäköisesti jo unelmoiden suuresta ja mahtavasta Israelin valtakunnasta, mutta oli ymmällään siitä, miten Jeesus oli kulkenut järven yli ilman venettä:


Seuraavana päivänä kansa yhä vielä oli järven toisella puolella, sillä he olivat nähneet, ettei siellä ollut muuta venhettä kuin se yksi, johon hänen opetuslapsensa olivat nousseet ja ettei Jeesus mennyt opetuslastensa kanssa venheeseen, vaan että hänen opetuslapsensa lähtivät yksinään pois. Kuitenkin oli muita venheitä tullut Tiberiaasta lähelle sitä paikkaa, jossa he olivat syöneet Isännän siunaamaa leipää. Kun siis kansa näki, ettei Jeesus ollut siellä eivätkä hänen opetuslapsensa, astuivat hekin venheisiin ja menivät Kapernaumiin ja etsivät Jeesusta. Ja kun he löysivät hänet järven toiselta puolelta, sanoivat he hänelle: "Rabbi, milloin tulit tänne ?" (43 Joh 6:22-25)


##

A04B042Fi


Jeesus ei kerro porukoille yön tapahtumista, vaan käy suoraan asiaan:


Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Amen, amen minä sanon teille: ette te minua sentähden etsi, että olette nähneet tunnustekoja, vaan sentähden, että saitte syödä niitä leipiä ja tulitte ravituiksi. Älkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy hamaan iankaikkiseen elämään (εις ζωην αιωνιον) ja jonka Ihmisen Poika on teille antava; sillä häneen on Isä, Jumala itse, sinettinsä painanut (τουτον γαρ ο πατηρ εσφραγισεν ο θεος)." (43 Joh 6:26-27)


##

A04B043Fi


Kuulijoiden ajattelua sekoitti yleismaailmallinen luulo, jonka mukaan ikuinen elämä olisi jotenkin ansaittavissa esimerkiksi hyviä tekoja tekemällä. Jeesus torjuu tämän luulon:


Niin he sanoivat hänelle: "Mitä meidän pitää tekemän, että me Jumalan tekoja tekisimme?" Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Se on Jumalan teko, että te uskoisitte häneen, jonka hän on lähettänyt". He sanoivat hänelle: "Minkä tunnusteon sinä sitten teet, että me näkisimme sen ja uskoisimme sinua? Minkä teon sinä teet? Meidän isämme söivät mannaa erämaassa, niinkuin kirjoitettu on: 'Hän antoi leipää taivaasta heille syötäväksi'." Niin Jeesus sanoi heille: "Amen, Amen minä sanon teille: ei Mooses antanut teille sitä leipää taivaasta, vaan minun Isäni antaa teille taivaasta todellisen leivän. Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas (ο καταβαινων) taivaasta (εκ του ουρανου) ja antaa maailmalle elämän (και ζωην διδους τω κοσμω)." (43 Joh 6:28-33)


##

A04B044Fi


Jeesus ei tässä puhu ilmaisesta leivästä eikä ilmaisista terveyspalveluista eikä edes mahtavasta armeijasta, vaan siitä Jumalan puutarhassa tehdystä valinnasta, jonka ikävien seurauksien korjaamiseksi hän oli astunut alas (katabaino) maailmaan, tarjotakseen heille leipää siitä Elämän puusta, mikä Adamia ja Eevaa ei lainkaan kiinnostanut:


Niin he sanoivat hänelle: "Isäntä, anna meille aina sitä leipää". 6:35 Jeesus sanoi heille: "Minä olen (Εγω ειμι) elämän leipä (ο αρτος της ζωης) ; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa. 6:36 Mutta minä olen sanonut teille, että te olette nähneet minut, ettekä kuitenkaan usko. 6:37 Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos. 6:38 Sillä minä olen astunut alas taivaasta, en tekemään omaa tahtoani (ουχ ινα ποιω το θελημα το εμον), vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt (αλλα το θελημα του πεμψαντος με). 6:39 Isän, joka minut on lähettänyt, tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka hän on minulle antanut, en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät (αλλα αναστησω αυτο) viimeisenä päivänä. 6:40 Sillä minun lähettäjäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä (εχη ζωην αιωνιον); ja minä herätän hänet (και αναστησω αυτον εγω) viimeisenä päivänä (τη εσχατη ημερα)." (43 Joh 6:34-40)


##

A04B045Fi


Paikalla oli myös juutalaisia uskonoppineita, joiden asenne Jeesukseen esti heitä ymmärtämästä tätä heidän omaan alaansa kuuluvaa asiaa:


Niin juutalaiset napivat häntä vastaan, koska hän sanoi: "Minä olen (Εγω Ειμι) se leipä, joka on tullut alas taivaasta"; ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika, jonka isän ja äidin me tunnemme? Kuinka hän sitten sanoo: 'Minä olen tullut alas taivaasta'?" Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Älkää napisko keskenänne. Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. Profeetoissa on kirjoitettuna: 'Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi'. Jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee minun tyköni. Ei niin, että kukaan olisi Isää nähnyt; ainoastaan hän, joka on Jumalasta, on nähnyt Isän. (43 Joh 6:41-46)


##

A04B046Fi


Ihminen kuolee synnin takia. Jos siis lähdetään puhumaan ikuisesta elämästä, on synti hoidettava pois päiväjärjestyksestä Jumalan oikeudenmukaisuutta tyydyttävällä tavalla:


Amen, amen minä sanon teille: joka uskoo minuun (εις εμε), sillä on iankaikkinen elämä. Minä olen (εγω ειμι) elämän leipä (ο αρτος της ζωης). Teidän isänne söivät mannaa erämaassa, ja he kuolivat. Mutta tämä on se leipä, joka tulee alas taivaasta, että se, joka sitä syö, ei kuolisi. Minä olen (εγω ειμι) se elävä leipä (ο αρτος ο ζων), joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, jonka minä annan maailman elämän puolesta." (43 Joh 6:47-51)


##

A04B047Fi


Synnin poistamiseksi tarvittiin uhri, jonka vuodatettu veri oli lunastuksen hinta, ja jonka lihaa syömällä uhraaja pääsi osalliseksi uhrin välityksellä saadusta sovituksesta. Kun se vihdoin näytti selvinneen myös juutalaisille, syntyi uusi kysymys:


Silloin juutalaiset riitelivät keskenään sanoen: "Kuinka tämä voi antaa lihansa meille syötäväksi?" Niin Jeesus sanoi heille: "Amen, amen minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää (ουκ εχετε ζωην) itsessänne. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä (εχει ζωην αιωνιον), ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. Sillä minun lihani todella on ruoka, ja minun vereni todella on juoma. (43 Joh 6:52-55)


##

A04B048Fi


Synnin sovitus tekee mahdolliseksi yhteyden Jumalan kanssa, mutta sitten hän puhuu liitosta, jonka solmimiseksi hänen verensä vuodatettiin:


Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa (εν εμοι μενει), ja minä hänessä (καγω εν αυτω). Niinkuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, niin myös minä elän Isän kautta, ja se, joka minua syö, elää minun kauttani. (43 Joh 6:56-57)


##

A04B049Fi


Jerusalemissa uhreja uhrattiin joka päivä. Kun Israel vapautettiin Egyptistä, sen oli uhrattava vuodenvanha, virheetön karitsa ja syötävä se seuraavana yönä. Siinain Liiton solmimisen jälkeen Israel taas toi Jumalalle uhreja, joiden lihat syötiin. Jos juutalaiset eivät tästä ja kirjoituksista ymmärtäneet, että Jeesus on Jumalan uhrikaritsa, niin mistä sitten? Ja se leipä, jota Israel söi erämaassa, vapautuksensa jälkeen? Sekin tuli taivaasta ja sekin oli esikuva tulevaisuudesta. Jo vuorisaarnassa Jeesus oli käskenyt rukoilemaan todellista leipää, joka on hän itse, ja vielä Ilmestyskirjassa on lupaus salatusta mannasta, joka on Jeesus, Jumalan Voideltu uhrikaritsa:


"Tämä on se leipä, joka tuli alas taivaasta. Ei ole, niinkuin oli teidän isienne: he söivät mannaa ja kuolivat; joka tätä leipää syö, se elää iankaikkisesti." Tämän hän puhui synagoogassa opettaessaan Kapernaumissa. (43 Joh 6:58-59)


##

A04B050Fi


Keskustelu päättyi ikäänkuin ennen aikojaan. Synnin poistaminen olisi avannut tien Jumalan yhteyteen ja Kristuksen aarteisiin, tuonut siunauksen ja iankaikkiseen elämän. Mutta kuulijoiden näkökyky ei yltänyt lihakaupan tiskiä korkeammalle, ja juuri se karkoitti koko sen suuren seuraajien joukon, joka vielä hetki sitten oli halunnut tehdä hänet kuninkaakseen:


Niin monet hänen opetuslapsistansa, sen kuultuaan, sanoivat: "Tämä on kova puhe, kuka voi sitä kuulla ?" Mutta kun Jeesus tunsi itsessään, että hänen opetuslapsensa siitä napisivat, sanoi hän heille: "Loukkaako tämä teitä? Mitä sitten, jos saatte nähdä Ihmisen Pojan nousevan (αναβαινοντα) sinne, missä hän oli ennen! Henki on se (το πνευμα εστιν), joka eläväksi tekee (το ζωοποιουν); ei liha mitään hyödytä. Ne sanat (τα ρηματα), joita minä puhun teille (α εγω λαλω υμιν), ovat henki ja ovat elämä (πνευμα εστιν και ζωη εστιν). Mutta teissä on muutamia, jotka eivät usko." Sillä Jeesus tiesi alusta asti, ketkä ne olivat, jotka eivät uskoneet, ja kuka se oli, joka oli kavaltava hänet. Ja hän sanoi: "Sentähden minä sanoin teille, ettei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei minun Isäni sitä hänelle anna". Tämän tähden monet hänen opetuslapsistaan vetäytyivät pois eivätkä enää vaeltaneet hänen kanssansa. (43 Joh 6:60-66)


##

A04B051Fi


Tänä Juudan heimon kohtalokkaalla hetkellä näytti siltä, että mitään ei ollut muuttunut sen jälkeen, kun Jeesus tuli maailmaan. Kirjansa alussa Johannes kirjoitti Jumalan sanasta, joka ihmislihaan synnyttyään sai nimen Jeesus, mutta silloinkaan häntä ei otettu vastaan, koska maailma ei häntä tuntenut:


Maailmassa hän oli, ja maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä, ja maailma ei häntä tuntenut (και ο κοσμος αυτον ουκ εγνω). 1:11 Hän tuli omiensa tykö, ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan. (43 Joh 1:10-11)


##

A04B052Fi


Jeesus tuli maailmaan, että ihmiset tuntisivat Jumalan. Mutta tässä hetkessä näytti siltä, että kaikki Jeesuksen puheet ja opetukset olivat olleet turhaa. Ihmellisillä teoilla, jotka hän oli tehnyt koko kansan nähden, ei ollut mitään vaikutusta siihen. Yksi lause oli paljastanut koko karmean todellisuuden. Kun monituhatpäinen kansanjoukko oli lähtenyt, jäi jäljelle vain pieni opetuslasten joukko, mikä melkein pakotti Jeesuksen kysymään:


Niin Jeesus sanoi niille kahdelletoista: "Ette kai tekin halua mennä pois?" (43 Joh 6:67)


##

A04B053Fi


Jotakin on kuitenkin tapahtunut, sillä esille astuu Pietari ja vastaa kaikkien kahdentoista nimissä:


Niin Simon Pietari vastasi hänelle: "Isäntä, kenen tykö me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat; 6:69 ja me olemme tulleet uskomaan ja tuntemaan (εγνωκαμεν), että sinä olet Voideltu (ο χριστος), Elävän Jumalan poika (ο υιος του θεου του ζωντος)." (43 Joh 6:68-69)


##

A04B054Fi


Pietarilla on aivan erilainen asenne Jumalan Sanaan nähden kuin fariseuksilla. Fariseukset tutkivat sanaa, löytääkseen niistä iankaikkisen elämän, mutta Pietari haluaa pysytellä Lihaksi tulleen Sanan luona. Pietarin puheenvuorossa on kuitenkin virhe, jonka Jeesus korjaa:


Jeesus vastasi heille: "Enkö minä ole valinnut teitä, te kaksitoista? Ja yksi teistä on perkele (διαβολος)." Mutta sen hän sanoi Juudaasta, Simon Iskariotin pojasta; sillä tämä oli hänet kavaltava ja oli yksi niistä kahdestatoista. (43 Joh 6:70-71)


##

A04B055Fi


Lehtimajan juhla on vuosittain vietettävistä, Vanhan Liiton esikuvallisista juhlista suurin ja merkittävin. Lehtimajan juhlan kreikankielinen nimi skinopigia tarkoittaa majan (σκηνος) pystyttämistä tai kokoon laittamista (πήγνυμι), mutta sillä on symbolinen merkitys, joka tarkoittaa perheen rakentamista eli Karitsan häitä. Kun tämä hedelmänkorjuun aikaan syksyllä vietettävä juhla lähestyi, Jeesuksen velipuolet, jotka eivät häneen uskoneet, kiusoittelivat häntä:


Ja sen jälkeen Jeesus vaelsi ympäri Galileassa; sillä hän ei tahtonut vaeltaa Juudeassa, koska juutalaiset tavoittelivat häntä tappaaksensa. 7:2 Ja juutalaisten juhla, lehtimajanjuhla, oli lähellä. 7:3 Niin hänen veljensä sanoivat hänelle: "Lähde täältä ja mene Juudeaan, että myös sinun opetuslapsesi näkisivät sinun tekosi, joita sinä teet; 7:4 sillä ei kukaan, joka itse tahtoo tulla julki, tee mitään salassa. Koska sinä näitä tekoja teet, niin ilmoita itsesi maailmalle." 7:5 Sillä hänen veljensäkään eivät häneen uskoneet. 7:6 Niin Jeesus sanoi heille: "Minun aikani ei ole vielä tullut; mutta teille aika on aina sovelias. 7:7 Teitä ei maailma voi vihata, mutta minua se vihaa, sillä minä todistan siitä, että sen teot ovat pahat. 7:8 Menkää te ylös juhlille; minä en vielä mene ylös näille juhlille, sillä minun aikani ei ole vielä täyttynyt. (43 Joh 7:1-8)


##

A04B056Fi


Jeesus oli tullut rakentamaan ekklesiaa (εκκλησία) Jumalan Hengen asunnoksi, ja lehtimajan juhlilla hän oli tätä Jumalan tulevaa pääkaupunkia esittävän havaintomallin keskellä. Mutta Jeesus, joka oli tullut juhlille ikäänkuin salaa, astui seitsemän päivää kestävän juhlaviikon puolessavälissä esille ja opetti pyhäkössä.


Ja juutalaiset ihmettelivät sanoen: "Kuinka tämä osaa kirjoituksia, vaikkei ole oppia saanut?" 7:16 Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Minun oppini ei ole minun, vaan hänen, joka on minut lähettänyt. 7:17 Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan (γνωσεται), onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani. 7:18 Joka omiaan puhuu, se pyytää omaa kunniaansa, mutta joka pyytää lähettäjänsä kunniaa, se on todellinen (αληθης), eikä hänessä ole vääryyttä (αδικια). (43 Joh 7:15-18)


##

A04B057Fi


Vääryys, adikeia, on oikean, dikeia, vastakohta. Vääryys ei ole todellista, todellista on vain Jumala ja se, joka on Jumalasta. Ellei Jumala olisi solminut Abrahamin kanssa liittoa, Jeesus ei olisi voinut odottaa mitään hyvää juutalaisilta sen enempää kuin muiltakkaan kansoilta, mutta liiton takia Jeesus kysyy:


Eikö Mooses ole antanut teille lakia? Ja kukaan teistä ei lakia täytä. Miksi tavoittelette minua tappaaksenne? (43 Joh 7:19)


##

A04B058Fi


Mooses oli kahdeksankymmenen vuoden iässä, kun Oleva lähetti hänet takaisin Egyptiin. Hänen kanssaan matkalla olivat vaimo Sippora ja kaksi poikaa. Mutta Jumalan Abrahamille asettaman liiton mukaisesti pojalla piti olla liiton merkki, ympärileikkaus, ja se puuttui. Ympärileikkauksen liitto on siitä erikoinen, että vaikka vaatimukset ovat kovat, rangaistavaksi katsotaan vain liiton merkin puuttuminen. Mooses ei voinut mennä vaatimaan faaraolta Jumalan sanan noudattamista, jos hän itse rikkoi sitä vastaan. Tämän takia Jumala otti hänet kiinni kesken matkan.


Ja Oleva sanoi Moosekselle: "Kun tulet takaisin Egyptiin, niin katso, että teet faraon edessä kaikki ne ihmeet, jotka minä olen pannut sinun käteesi. Mutta minä paadutan hänen sydämensä, niin että hän ei päästä kansaa. 4:22 Sano silloin faraolle: 'Näin sanoo Oleva: Israel on minun esikoispoikani; 4:23 sentähden minä sanon sinulle: Päästä minun poikani palvelemaan minua. Mutta jos kieltäydyt päästämästä häntä, niin katso, minä tapan sinun esikoispoikasi.'" 4:24 Ja matkan varrella yöpaikassa tapahtui, että Oleva kävi hänen kimppuunsa ja tahtoi surmata hänet. 4:25 Silloin Sippora otti terävän kiven ja leikkasi pois poikansa esinahan, kosketti sillä Moosesta alhaalta ja sanoi: "Sinä olet minun veriylkäni". 4:26 Niin hän jätti hänet rauhaan. Silloin Sippora sanoi: "Veriylkä ympärileikkauksen kautta". (01 2.Ms 4:21-26)


##

A04B059Fi


Kun Israel oli vapautettu Egyptin orjuudesta, se ylitti Kaislameren ja tuli Horebin vuorelle ja solmi Jumalan kanssa liiton ja sai lain. Liitto merkitsi sitä, että Israelista tuli Olevan omaksi samalla tavalla kuin ostettu morsian on sulhasen omaisuutta ennen häitä. Jokainen miehenpuoli oli myös ympärileikattava kahdeksan päivän ikäisenä. Kun Jeesus nyt oli Lehtimajan juhlilla viettämässä juhlaa, jonka on esikuva Karitsan häistä, hän joutui tilille siitä, että hän oli aikaisemman Jerusalemin käyntinsä aikana sapattina sairaan miehen, joka oli kolmekymmentä kahdeksan vuotta oli odottanut ihmeparantumista Betesdan lammikon luona.


##

A04B060Fi


Lain mukaan ei ainoastaan se, jolla ei ollut liiton merkkiä, vaan myös se, joka ei noudattanut sapattia, oli hävitettävä kansastansa. Fariseukset olivat nähneet, että Jeesus oli parantanut sairaan sapattina, ja käyttivät sitä perusteluna aikeilleen, joita he kuitenkin Jeesuksen suuren suosion takia pitivät salassa. Kun asiasta keskusteltiin, syntyi vuoropuhelu, josta Johannes kertoo:


Kansa vastasi ja sanoi: "Sinussa on piru (δαιμονιον); kuka sinua tavoittelee tappaaksensa?" 7:21 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Yhden teon minä tein, ja te kaikki kummastelette. 7:22 Mooses antoi teille ympärileikkauksen - ei niin, että se olisi Moosekselta, vaan se on isiltä - ja sapattinakin te ympärileikkaatte ihmisen. 7:23 Sentähden: jos ihminen saa ympärileikkauksen sapattina, ettei Mooseksen lakia rikottaisi, miksi te olette vihoissanne minulle siitä, että minä tein koko ihmisen terveeksi sapattina? 7:24 Älkää tuomitko näön mukaan (μη κρινετε κατ οψιν), vaan tuomitkaa oikea tuomio (αλλα την δικαιαν κρισιν κρινατε)." (43 Joh 7:20-24)


##

A04B061Fi


Kohta kun Jeesuksen lähipiiri oli tunnustanut Jeesuksen siksi, joka hän on, hän ryhtyi opettamaan heitä Jumalan tuntemista koskevia asioita siinä määrin, kuin se ennen Pyhän Hengen vuodattamista oli mahdollista. Johanneksen Evankeliumin jaksossa luvun kuusi lopusta aina yhdennentoista luvun alkuun asti tämä asia on keskeisesti esillä. Tässä jaksossa tulee myös uudestaan esille fariseusten uskonnon ja Pietarin uskon ero. Myös kreikan verbit eido ja ginoskoo ilmaisevat tämän selvästi. Eido, joka usein käännetään sanalla tietää, ilmaisee havaintoon perustuvaa tietoa. Sen perusmerkitys onkin nähdä. Tuo toinen verbi, ginoskoo, tarkoittaa kokemusperäistä tietoa, ja juuri sitä käytetään kun puhutaan Jumalan kokeellisesta, absoluuttisesta tuntemisesta. Kirjeissään Johannes palaa tähän asiaan uudestaan, koska silloin lukijan on jo helpompi ymmärtää se, mistä tässä puhutaan.


Niin muutamat jerusalemilaisista sanoivat: "Eikö tämä ole se, jota he tavoittelevat tappaaksensa? 7:26 Ja katso, hän puhuu vapaasti (παρρησια λαλει)*, eivätkä he sano hänelle mitään. Olisivatko hallitusmiehet (οι αρχοντες) tosiaan saaneet tietoonsa (εγνωσαν), että tämä todella on Voideltu? 7:27 Kuitenkin, me tiedämme (αλλα τουτον οιδαμεν), mistä tämä on; mutta kun Voideltu tulee, niin ei kukaan tunne (γινωσκει), mistä hän on." 7:28 Niin Jeesus puhui pyhäkössä suurella äänellä, opetti ja sanoi (εκραξεν ουν εν τω ιερω διδασκων ο ιησους και λεγων): "Te tiedätte minut (καμε οιδατε) ja tiedätte (και οιδατε), mistä minä olen; ja itsestäni minä en ole tullut, vaan hän, joka minut on lähettänyt, on todellinen, ja häntä te ette tiedä (ουκ οιδατε). 7:29 Mutta minä tiedän hänet (οιδα αυτον), sillä hänestä minä olen (οτι παρ αυτου ειμι), ja hän on minut lähettänyt (κακεινος με απεστειλεν)." 7:30 Niin heillä oli halu (εζητουν) ottaa hänet kiinni; mutta ei kukaan käynyt häneen käsiksi, sillä hänen hetkensä ei ollut vielä tullut. (43 Joh 7:25-30)


##

A04B062Fi


Sana dikaios, kun sitä käytetään substantiivin tapaan, tarkoittaa Jumalaa, sillä hän on ainut oikea, ja oikein on vain se, joka ei ole ristiriidassa Jumalan tahdon kanssa. Siksi koko tämä kertomus seisoo tai kaatuu yhteen sanaan. Se oli testi fariseuksille, joiden oletettiin olevan pätevimpiä lain tulkitsijoita mitä maan päältä löytyy. Temppelissä lain mukaan palvelustaan suorittavat uhripapitkin olivat jääneet niin heidän varjoonsa, että heitä tuskin huomattiin. Ja sitten tule joku ihmisen poika Galileasta - oletteko mokomaa kuulleetkaan - siis ihan Galilean Nasaretista, ja sanoo, että älkää tuomitko näön mukaan, vaan tuomitkaa oikea tuomio! Jeesus oli jo vertauksissaan puuttunut tähän ongelmaan, kun eräs mies halusi näyttää oikealta. Jeesus kertoi silloin vertauksen ”laupiaasta” samarialaisesta ja kysyi sitten, kuka hänen mielestään oli rosvojen kynsiin joutuneen ihmisen lähimmäinen. Kyllä mies siihen osasi oikein vastata, jolloin Jeesus antoi miehelle tehtävän, johon tämä ei ilman Jeesusta pystynyt: ”Mene, ja tee sinä samoin”.


##

A04B063Fi


Juudan kansa oli ilman hengellisiä johtajia. Ne Jumalan miehet, jotka olivat toivottaneet Beetlehemissä syntyneen poikalapsen tervetulleeksi loistivat poissaolollaan, tai mahdollisesti olivat hiljaa sen takia, että Jeesus itse puhui. Fariseuksilla ja muulla eliitillä ei ollut Pyhää Henkeä, joka olisi ilmoittanut heille totuuden ja kun Jeesus sen heille ilmoitti, he eivät uskoneet. Kansa uskoi sentään, että Jeesus oli Messias, mutta kansan eliitille he eivät mahtaneet mitään.


Mutta monet kansasta uskoivat häneen ja sanoivat: "Kun Voideltu tulee, tehneekö hän enemmän tunnustekoja, kuin tämä on tehnyt?" 7:32 Fariseukset kuulivat kansan näin kiistelevän hänestä; niin fariseukset ja ylipapit lähettivät virkamiehiä ottamaan häntä kiinni (ινα πιασωσιν αυτον). 7:33 Mutta Jeesus sanoi heille: "Minä olen vielä vähän aikaa teidän kanssanne, ja sitten minä menen pois hänen tykönsä, joka on minut lähettänyt. 7:34 Silloin te etsitte minua, mutta ette löydä; ja missä minä olen, sinne te ette voi tulla." 7:35 Niin juutalaiset sanoivat keskenään: "Minne tämä aikoo mennä, koska emme voi löytää häntä? Eihän vain aikone mennä niiden luo, jotka asuvat hajallaan kreikkalaisten keskellä, ja opettaa hellenistejä? 7:36 Mitä tämä sana on, jonka hän sanoi: 'Te etsitte minua, mutta ette löydä', ja: 'Missä minä olen, sinne te ette voi tulla'?" (43 Joh 7:31-36)


##

A04B064Fi


Lehtimajan juhla, kuten myös raamatulliset häät kestävät seitsemän päivää. Lehtimajan juhlan aikana asutaan seitsemän päivää lehtimajoissa, joka on esikuva Karitsan häistä, jotka kestävät seitsemän vuotta. Jeesus oli astunut kansan eteen juhlan puolessavälissä, mutta paras anti on jätetty viimeiselle päivälle. Hän alkoi puhua elävän veden virroista, jotka lähtevät ihmisen kohdusta. Hän ei selvittänyt, mitä se tarkoittaa, mutta Johannes lisää, että sillä tarkoitetaan Pyhää Henkeä.


Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: "Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon. Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat." Mutta sen hän sanoi Hengestä, joka niiden piti saaman, jotka uskoivat häneen; sillä Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesus ei vielä ollut korotettu kunniaan (οτι ο ιησους ουδεπω εδοξασθη). (43 Joh 7:37-39)


##

A04B065Fi


Jeesus ei lähtenyt selittelemään mitä ne elävän veden virrat ovat. Hän kyllä tietää ihmisen puutteet, toiveet ja odotukset ja juuri niitä hän oli tullut täyttämään, mutta se ei tapahdu ilman Pyhää Henkeä. Jeesuksen oli ensin voitettava synnin valta, sillä Pyhää Henkeä ei anneta saastaiseen astiaan. Se, mitä hän voi ennen ristillä kuolemistaan sanoa, oli vertaus. Jos vertauksia olisi lupa selittää vertauksilla, minä sanoisin, että maukas, terveellinen ja raikas kuin tunturipuron kirkas ja kauniisti soliseva vesi. Tänään, kun Pyhä Henki on vuodatettu, sinä itsekin voit tulla elävän veden lähteeksi.


##

A04B066Fi


Terveen arvostelukyvyn ensimmäinen mittari on kaiken inhimillisen tiedon epävarmuuden tunnustaminen. Kun Jeesus kuitenkin puhui siitä, mikä heiltä puuttui, muutamat puhdassydämiset näyttävät tajunneen, että Jesuksella oli se, josta hän puhui.


Ja monet kansasta nämä sanat kuultuaan sanoivat: "Tämä todella on se profeetta". 7:41 Toiset sanoivat: "Tämä on Voideltu". Mutta toiset sanoivat: "Ei kai Voideltu Galileasta tule? 7:42 Eikö Kirjoituskin sano, että Daavidin siementä ja Beetlehemin kylästä, jossa Daavid oli, se Voideltu tulee " 7:43 Niin syntyi kansassa erimielisyyttä hänen tähtensä. 7:44 Ja muutamat heistä tahtoivat ottaa hänet kiinni. Mutta ei kukaan käynyt häneen käsiksi. (43 Joh 7:40-44)


##

A04B067Fi


Virkamiehien keskuudessakin näyttää olleen niitä, joilla terve arvostelukyky oli tallella. Tuomiovallan puoleltakin löytyi yksi, joka rohkeni sanoa jotakin:


Niin virkamiehet palasivat ylipappien ja fariseusten luo, ja nämä sanoivat heille: "Miksi ette tuoneet häntä tänne?" 7:46 Virkamiehet vastasivat: "Ei ole koskaan ihminen puhunut niin, kuin se mies". 7:47 Niin fariseukset vastasivat heille: "Oletteko tekin eksytetyt? 7:48 Onko kukaan hallitusmiehistä (εκ των αρχοντων) uskonut häneen tai kukaan fariseuksista? 7:49 Mutta tuo kansa, joka ei lakia tunne (γινωσκων), on kirottu (επικαταρατοι)." 7:50 Niin Nikodeemus, joka oli yöllä käynyt hänen luona ja joka oli yksi heistä, sanoi heille: 7:51 "Tuomitseeko lakimme ketään, häntä ensin kuulustelematta ja tietämättä (και γνω), mitä hän on tehnyt?" 7:52 He vastasivat ja sanoivat hänelle: "Oletko sinäkin Galileasta? Tutki ja näe, ettei Galileasta nouse profeettaa." 7:53 Ja he menivät kukin kotiinsa. (43 Joh 7:45-53)


##

A04B068Fi


Kuten evankeliumi, saarna ja Jumalan salaisuuksien paljastaminen, myös omatunto on yksi niistä asioista, joista Raamattu puhuu vasta Uuden Liiton yhteydessä. Edes evankelistat eivät käytä sanaa "συνείδησις", jollei lukuun oteta sitä Johanneksen evankeliumin kohtaa, joka sisältyy kertomukseen syntisestä naisesta, jonka fariseuksen toivat Jeesuksen luo päästäkseen syyttämään Jeesusta. Mutta kun Jeesus ottaa käyttöön omantunnon logiikan, fariseukset joutuvat lähtemään pois pelikentältä:


Ja varhain aamulla hän taas saapui pyhäkköön, ja kaikki kansa tuli hänen luoksensa; ja hän istuutui ja opetti heitä. 8:3 Silloin kirjanoppineet ja fariseukset toivat hänen luoksensa aviorikoksesta kiinniotetun naisen, asettivat hänet keskelle 8:4 ja sanoivat Jeesukselle: "Opettaja (διδασκαλε), tämä nainen on tavattu itse teosta aviorikosta tekemästä. 8:5 Ja Mooses on laissa antanut meille käskyn, että tuommoiset on kivitettävä. Mitäs sinä sanot?" 8:6 Mutta sen he sanoivat kiusaten häntä, päästäkseen häntä syyttämään. Silloin Jeesus kumartui alas ja kirjoitti sormellaan maahan. 8:7 Mutta kun he yhä edelleen kysyivät häneltä, ojensi hän itsensä ja sanoi heille: "Joka teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä ". 8:8 Ja taas hän kumartui alas ja kirjoitti maahan. (43 Joh 8:2-8)


##

A04B069Fi


Hyvin suunniteltu temppu ei onnistunut, koska synnitöntä heittäjää löytynyt:


Tämän kuullessaan ja kun omatunto todisti heitä vastaan (και υπο της συνειδησεως ελεγχομενοι), he menivät pois toinen toisensa perästä, vanhimmista alkaen viimeisiin asti; ja siihen jäi ainoastaan Jeesus sekä nainen, joka seisoi hänen edessään. (43 Joh 8:9)


*Sanat "ja kun omatunto todisti heitä vastaan (και υπο της συνειδησεως ελεγχομενοι)" on kirjoitettu yllä kursiivilla siksi, että on kyseenalaista, kuuluvatko ne alkuperäisen Uuden Testamentin tekstin ilmoitukseen vai ei. Saattaa olla, että kuuluvat, sillä viimeisten sadanviidenkymmenen vuoden aikana on löytynyt paljon nuorempaa käsikirjoitusaineistoa, kuin mitä 1800-luvulla tunnetut, noin vuonna 350 kirjoitetut Kodeksit sisältävät, mutta yksityiskohtien tunnetuksi tuleminen vaatiin aikansa. Varmaa kuitenkin on, että Apostolien tekojen alusta lähtien omatunto, tai oikeastaan Jumalan Hengen ja ihmisen Hengen yhteistyöelin, yhteistunto, on jatkuvasti esillä ja on yksi kristityn jokapäiväisen elämän tärkeimpiä osatekijöitä.


##

A04B070Fi


Varsinaiseen asiaan, syntien anteeksi antamiseen ja uuden elämän alkuun päästiin vasta, kun syyttäjät olivat poistuneet:


Ja kun Jeesus ojensi itsensä eikä ketään muuta kuin nainen ollut näkyvillä, sanoi hän hänelle: "Nainen, missä ne ovat, sinun syyttäjäsi? Eikö kukaan ole sinua tuominnut?" 8:11 Hän vastasi: "Ei kukaan, Isäntä". Niin Jeesus sanoi hänelle (ειπεν δε αυτη ο ιησους): "En minäkään sinua tuomitse (ουδε εγω σε κατακρινω); mene (πορευου), äläkä tästedes enää syntiä tee (και απο το νυν μηκετι αμαρτανε)". (43 Joh 8:10-11)


##

A04B071Fi


Jeesus oli osoittanut olevansa samanlainen puolustaja kuin Pyhä Henki. Kertomus naisesta ja hänen syyttäjistään on myös Jeesuksen opetuksen jatkolle välttämätön perusta, varsinkin kun syneidisis, "omatunto", ei ilman Pyhää Henkeä toimi oikein eikä Pyhää Henkeä ennen syntien sovitusta oltu edes vuodatettu. Todistettavasti sana syneidisis, omatunto, esiintyykin vasta Apostolien teoista lähtien, vaikka kertomus "syntisestä naisesta" onkin Raamatun muun logiikan mukainen jo senkin takia, että fariseukset, vaikka heillä Pyhää Henkeä ei ollutkaan, joutuivat tekemään ratkaisunsa Jeesuksen silmien edessä ja hänen sanojensa paljastamina.


##

A04B072Fi


Se, mitä Jeesus teki on mahdollista vain jos Jumala on hänen kanssaan, ei pelkästään seuralaisena, vaan hänessä itsessään. Saman logiikan mukaan Jeesus teki Isänsä tahdon. Kreikankielinen omaatuntoa merkitsevä sana "syneidesis" tarkoittaakin yhteistä tietämistä, sellaista tuntoa, jossa osapuolina standardi ja ihminen. Oikein toimiakseen omantunnon standardina on oltava Jumalan Henki.


Niin Jeesus taas puhui heille sanoen: "Minä olen (εγω ειμι) maailman valkeus; joka minua seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus". 8:13 Niin fariseukset sanoivat hänelle: "Sinä todistat itsestäsi; sinun todistuksesi ei ole pätevä". 8:14 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Vaikka minä todistankin itsestäni, on todistukseni pätevä, sillä minä tiedän, mistä minä olen tullut ja mihin minä menen; mutta te ette tiedä, mistä minä tulen, ettekä, mihin minä menen. (43 Joh 8:12-14)


##

A04B073Fi


Jeesus ei tässä esiintynyt tuomarina, mutta kuten keskustelusta näkyy, halukkaita tuomareita näyttää riittävän, vaikka heiltä puuttuu tuomarin perusedellytys, Totuuden Henki:


Te tuomitsette lihan mukaan; minä en tuomitse ketään. 8:16 Ja jos minä tuomitsen, on minun tuomioni todellinen (αληθης), sillä minä en ole yksinäni, vaan minä ja Isä, joka on minut lähettänyt. 8:17 Onhan teidän laissannekin kirjoitettuna, että kahden ihmisen todistus on pätevä (αληθης). 8:18 Minä olen (εγω ειμι) se, joka todistan itsestäni, ja minusta todistaa myös Isä, joka on minut lähettänyt." (43 Joh 8:15-18)


##

A04B074 Fi


Omatunto toimii kuin looginen piiri, jossa on kaksi sisäänmenoa ja yksi ulostulo. Toinen input tulee ihmisen hengestä ja oikein toimiakseen omantunnon toisessa sisäänmenossa tulee olla Jumalan henki. Jos molempien sisäänmenojen signaali on sama, on ulostulo positiivinen, mutta jos sisäänmenoissa on eri signaali, on ulostulo negatiivinen, ja siinä tapauksessa ihmisellä sanotaan olevan omantunnon tuskia.


Niin he sanoivat hänelle: "Missä sinun isäsi on?" Jeesus vastasi: "Te ette tunne minua ettekä minun Isääni; jos te tuntisitte minut (ει εμε ηδειτε), niin te tuntisitte myös minun Isäni (και τον πατερα μου ηδειτε αν)". 8:20 Nämä sanat Jeesus puhui rahakammion ääressä, opettaessaan pyhäkössä; eikä kukaan ottanut häntä kiinni, sillä hänen hetkensä ei ollut vielä tullut. (43 Joh 8:19-20)


##

A04B075Fi


Johtajan parhaita ominaisuuksia on taito kuunnella sitä, jota kannattaa kuunnella. Jeesuksella oli näitä kuulijoita, jotka istuivat hänen jalkojensa juureen kuuntelemaan kohta kun sellainen tilaisuus tuli. Sakkeus kiipesi puuhun vain nähdäkseen Jeesuksen, ja Jeesus näki jo kaukaa Sakkeuksen sydämen ja tuli hänen luokseen. Mutta nämä juutalaiset uskonnolliset johtajat fariseusten ja saddukeusten lahkoista sekä maan poliittinen eliitti, herodilaiset, eivät tajunneet, että nyt heillä oli ainutlaatuinen tilaisuus kuunnella opetusta, joka on taivaita korkeampi kuin heidän omat spekulaationsa. Ja tämä tilaisuus oli jo päättymässä:


Niin Jeesus taas sanoi heille: "Minä menen pois, ja te etsitte minua, ja te kuolette syntiinne. Mihin minä menen, sinne te ette voi tulla." 8:22 Niin juutalaiset sanoivat: "Ei kai hän aikone tappaa itseänsä, koska sanoo: 'Mihin minä menen, sinne te ette voi tulla'?" 8:23 Ja hän sanoi heille: "Te olette alhaalta, minä olen ylhäältä; te olette tästä maailmasta, minä en ole tästä maailmasta. 8:24 Sentähden minä sanoin teille, että te kuolette synteihinne; sillä ellette usko minua, että minä olen (εγω ειμι), niin te kuolette synteihinne." (43 Joh 8:21-24)


##

A04B076Fi


Osasivat he kuitenkin tehdä oikean kysymyksen, ja saivat siihen myös oikean vastauksen:


Niin he sanoivat hänelle: "Kuka sinä olet?" Ja Jeesus sanoi heille: "Alku (την αρχην), kuten puhunkin teille." (43 Joh 8:25)


##

A04B077Fi


Mahtava vastaus. Siinä Jeesus palautti uskonoppineet lähtöruutuun. Heidän oli opeteltava kaikki uudestaan Ensimmäisen Mooseksen kirjan ensimmäisestä jakeesta lähtien. Jeesuksen kuulijat eivät ymmärtäneet, että Jeesus oli "Alku" ja puhui heille Isästä. Hämmästyttävää, mutta ei ihmeellistä. Saman virheen ovat tehneet suomalaiset raamatunkääntäjätkin jo moneen kertaan. Mutta katsotaan, miten Jeesuksen ja muiden juutalaisten keskustelu jatkui. Jeesus sanoi:


Paljon on minulla teistä puhuttavaa ja tuomittavaa; mutta hän, joka on minut lähettänyt, on totinen, ja minkä minä olen kuullut häneltä, sitä minä puhun maailmalle (ταυτα λεγω εις τον κοσμον)." (43 Joh 8:26)


##

A04B078Fi


Vain se, joka tunnistaa ristille ylennetyn "ihmisen pojan" lihaksi syntyneeksi Jumalan pojaksi ja toimii sen mukaisesti, tulee tuntemaan Jumalan:


Niin Jeesus sanoi heille: "Kun olette ylentäneet Ihmisen Pojan, silloin te tulette tuntemaan (τοτε γνωσεσθε), että Minä Olen (οτι εγω ειμι), ja etten minä itsestäni tee mitään, vaan niinkuin minun Isäni on minua opettanut, niitä minä puhun (ταυτα λαλω). 8:29 Ja hän, joka on minut lähettänyt, on minun kanssani. Isä ei ole jättänyt minua yksin, koska minä aina teen sitä, mikä hänelle on otollista." (43 Joh 8:28-29)


##

A04B079Fi


Jatko näyttää lupaavalta:


Kun hän näin puhui, uskoivat (επιστευσαν) monet häneen. 8:31 Niin Jeesus sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat (πεπιστευκοτας) häneen: "Jos te pysytte minun sanassani, niin te todella olette minun opetuslapsiani; 8:32 ja te tulette tuntemaan totuuden (γνωσεσθε την αληθειαν), ja totuus vapauttaa teidät". (43 Joh 8:30-32)


##

A04B080Fi


Jumala on Totuus, joka vapahtaa ihmisen synnin ja kuoleman vallasta. Ja kuitenkin nämä "uskovat" kuulijat ryhtyivät heti vastustamaan opettajaansa ja sanoivat:


Me olemme Aabrahamin siementä emmekä ole koskaan olleet kenenkään orjia. Kuinka sinä sitten sanot että te tulette vapaiksi? (Kts. 43 Joh 8:33)


##

A04B081Fi


Synti tekee ihmisen tyhmäksi ja sokeaksi. Olisihan Jeesus voinut sanoa, että me olemme roomalaisten vallan alla, joskus ennen oltiin babylonialaisten käskettävinä ja joskus orjina Egyptissä, ja muistatteko sitä, miten Efraim vietiin Eufratin toiselle puolelle ja hävisi kansojen mereen, tai mitä Antiokus Epifanes vain vajaa parisataa vuotta sitten meille juutalaisille teki? Mutta kysymys ei ollut genetiikasta, vaan hengestä. Jos uskolla voisi pelastua, juutalaiset olisivat pelastuneet. Mutta saatanakin uskoo Jumalan olevan olemassa, mutta ei pelastu:


Jeesus vastasi heille: "Amen, amen minä sanon teille että jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja. 8:35 Mutta orja ei pysy talossa iäti; Poika pysyy iäti. 8:36 Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi. 8:37 Minä tiedän, että te olette Aabrahamin siementä; mutta te tavoittelette minua tappaaksenne, koska minun sanani ei saa tilaa teissä. 8:38 Minä puhun sitä, mitä minä olen nähnyt Isäni luona; ja te teette sitä, mitä olette nähneet oman isänne luona." (43 Joh 8:34-38)


##

A04B082Fi


Jeesus puhui synnistä, koska synti on suurin orjuuttaja, niin suuri, että jokaisen ihmisen on sen takia kuoltava. Myös Jeesuksen seuraan liittyneen uskovan on kuoltava, mutta kuolintapa on nyt toinen. Ei pidä kuolla synnin takia, vaan kuolla synnille:


Ja hän kutsui tykönsä kansan ynnä opetuslapsensa ja sanoi heille: "Joka tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. 8:35 Sillä joka tahtoo pelastaa sielunsa, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa sielunsa minun ja evankeliumin tähden, hän pelastaa sen (ουτος σωσει αυτην). 8:36 Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi vahingon sielullensa? 8:37 Sillä mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi? (41 Mark 8:34-37)


##

A04B083Fi


Sen sielun, joka syntiä tekee, on kuoltava, mutta jos lunastusmaksu on riittävän suuri, voidaan kuollut sielu pelastaa:


Sillä ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan sielunsa lunnaiksi monien edestä. (41 Mark 10:45)


##

A04B084Fi


Luonnollisessa yhteisössä lähin auttamaan pystyvä sukulainen, "ihmisen poika" on se lunastaja, johon turvaudutaan hädän hetkellä. Vanhan Testamentin käännöksessä puhutaan sukulunastajasta, mutta tämän henkilön tehtävät ovat paljon laajemmat, kuin mitä tästä esimerkistä voidaan päätellä:


Jos veljesi köyhtyy ja myy perintömaatansa, niin hänen lähin sukulunastajansa (ga'al) tulkoon ja lunastakoon (ga'al) sen, mitä hänen veljensä on myynyt. (03 3.Ms 25:25)


##

A04B085Fi


Kaikkeen ei sukulunastaja pysty, mutta silloin velvollisuus siirtyy seuraavaksi lähimmälle sukulaiselle ja niin edelleen, kunnes löytyy joku, joka pystyy. Järjestely on tyyppikuva Jeesuksesta Kristuksesta, joka pystyy. Hän antoi verensä, joka kelpaa sielun lunnaiksi. Siitä, miten tämä järjestelmä toimii, kerrotaan Ruutin kirjassa. Ruutin kirja kertoo Kristuksen ja hänen morsiamensa salaisuuden melkein peittelemättä. Vain muutama pieni vinkki riittää sen salakielen avaamiseen.


##

A04B086Fi


Jos maan päällä on jotakin taivaallista, niin Jumalan tunteminen on juuri sitä. Avioliitto on esikuva Jumalan tuntemisesta. Paavali käyttää esikuvan tarjoamia mahdollisuuksia hyväkseen selittääkseen ihmisen vapautusta synnin ja kuoleman orjuudesta:


Vai oletteko tietämättömiä, veljet - minä puhun lain tunteville - että laki vallitsee ihmistä, niin kauan kuin hän elää? 7:2 Niinpä sitoo laki naidun vaimon hänen elossa olevaan mieheensä; mutta jos mies kuolee, on vaimo irti tästä miehen laista. 7:3 Sentähden hän saa avionrikkojan (μοιχαλις) nimen, jos miehensä eläessä antautuu toiselle miehelle; mutta jos mies kuolee, on hän vapaa siitä laista, niin ettei hän ole avionrikkoja (μοιχαλιδα) mennessään toiselle miehelle. 7:4 Niin, veljeni, teidätkin on kuoletettu laista Voidellun ruumiin kautta, tullaksenne toisen omiksi, hänen, joka on kuolleista herätetty, että me kantaisimme hedelmää Jumalalle. (52 Rm 7:1-4)


##

A04B087Fi


Lain määräykset sukulunastajasta olivat tuttuja juutalaisille. Järjestely olisi ollut tehokas väline ei pelkästään lähimmäisenrakkauden toteuttamisessa, vaan heidän itsensä pelastamiseksi, mutta juutalaiset vihasivat Jeesusta ja sanoivat:

Aabraham on meidän isämme (ο πατηρ ημων αβρααμ εστιν). (Kts. 43 Joh 8:39)


##

A04B088Fi


Juutalaiset luottivat genetiikkaan, mutta Jeesus puhui siitä hengestä, joka Aabrahamilla oli:


Jeesus sanoi heille: "Jos olisitte Aabrahamin lapsia, niin te tekisitte Aabrahamin tekoja. 8:40 Mutta nyt te tavoittelette minua tappaaksenne, miestä, joka on puhunut teille totuuden, jonka hän on kuullut Jumalalta. Niin ei Aabraham tehnyt. 8:41 Te teette isänne tekoja." Niin he sanoivat hänelle: "Me emme ole aviorikoksesta syntyneitä; meillä on yksi Isä, Jumala". (kts. 43 Joh 8:39b-41)


##

A04B089Fi


Juutalaisten vastaus osoittaa, että he tiesivät Jeesuksen syntyhistorian, mutta eivät uskoneet sitä. Ei se helppoahan ollutkaan uskoa siihen, että neitsyt Maria olisi tullut raskaaksi Pyhästä Hengestä. Mutta nyt he olivat jo seuranneet Jeesuksen elämää, toimintaa ja puheita vuosia. Heillä oli ollut aikaa muuttaa käsityksiään, mutta siihen he eivät pysty ja he vastaavat logiikkaan herjalla. Jeesus ei ota haastetta vastaan, vaan paljastaa syyn, miksi herjoja yli päätään puhutaan:


Niin Jeesus sanoi heille: "Jos Jumala olisi teidän Isänne, niin te rakastaisitte minua, sillä minä olen Jumalasta lähtenyt ja tullut; en minä ole itsestäni tullut, vaan hän on minut lähettänyt. 8:43 Minkätähden te ette tunne (ου γινωσκετε) minun puhettani? Sentähden, että te ette voi kuulla minun sanaani. 8:44 Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte toteuttaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta (το ψευδος), niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä. 8:45 Mutta minua te ette usko, sentähden että minä sanon totuuden. 8:46 Kuka teistä voi näyttää minut syypääksi syntiin? Jos minä totuutta puhun, miksi ette minua usko? 8:47 Joka on Jumalasta, se kuulee Jumalan sanat. Sentähden te ette kuule, koska ette ole Jumalasta." (Kts. 43 Joh 8:42-47)


##

A04B090Fi


Kun ihminen jättää syntinsä tunnustamatta, hän alkaa puolustella niitä. Vääryyden maailmassa on aivan riittävästi valmiitakin ohjelmia siitä, kuinka pettää itsensä, ja uusia keksintöjä sillä alalla tehdään miljoonia joka päivä. Lopulta valheella syötetty ihminen käy hyökkääväksi. Mutta Jeesus ei vieläkään ota haastetta vastaan, vaan vastaa asiallisesti:


Niin juutalaiset vastasivat ja sanoivat hänelle: "Emmekö sano hyvin siinä, että sinä olet samarialainen ja että sinussa on piru?" 8:49 Jeesus vastasi: "Minussa ei ole pirua, vaan minä arvostan Isääni, ja te häpäisette minua (και υμεις ατιμαζετε με). 8:50 Mutta minä en etsi omaa kunniaani; yksi on, joka etsii ja tuomitsee. 8:51 Amen, amen minä sanon teille: jos joku pitää minun sanani, hän ei ikinä näe kuolemaa." (43 Joh 8:48-51)


##

A04B091Fi


Kaikki päätökset tehdään uskon perusteella, vaikka usko voi olla täysin vailla pohjaa. Nyt Jeesuksen panettelijat kuitenkin väittävät tuntevansa, että Jeesuksessa on piru. Tunteminen tapahtuu hengessä, mutta jos päätelmä on väärä, on silloin henkikin väärä. Fariseukset ovat kuitenkin epävarmoja, ja tekevät kysymyksen:


Niin juutalaiset sanoivat hänelle: "Nyt me tunnemme (εγνωκαμεν), että sinussa on piru. Aabraham on kuollut ja profeetat, ja sinä sanot: 'Jos joku pitää minun sanani, hän ei ikinä maista kuolemaa'. 8:53 Oletko sinä suurempi kuin isämme Aabraham, joka on kuollut? Ja profeetat ovat kuolleet; keneksi sinä itsesi teet?" (43 Joh 8:52-53)


##

A04B092Fi


Jo juutalaisten kysymys on väärä. Ei Jeesus tee itseään miksikään, sillä hän on sitä, mitä hän on. Ja kunnia, joka hänellä on, on hänen Isältään.


Jeesus vastasi: "Jos minä itse itselleni otan kunnian, niin minun kunniani ei ole mitään. Minun Isäni on se, joka minulle kunnian antaa, hän, josta te sanotte: 'Hän on meidän Jumalamme', 8:55 ettekä tunne (ουκ εγνωκατε) häntä; mutta minä näen (οιδα) hänet. Ja jos sanoisin, etten näe (ουκ οιδα) häntä, niin minä olisin valhettelija niinkuin tekin; mutta minä näen (οιδα) hänet ja pidän hänen sanansa. 8:56 Aabraham, teidän isänne (αβρααμ ο πατηρ υμων), riemuitsi siitä, että hän oli näkevä (ινα ιδη) minun päiväni; ja hän näki (ειδεν) sen ja iloitsi." (43 Joh 8:54-56)


##

A04B093Fi


Kreikan verbillä ειδω tarkoittaa näkemistä ja tietämistä, mutta sitä käytetään myös silloin, kun kun tunteminen perustuu näkohavaintoon. Jos kysymys olisi hengellisestä kokemuksesta tai kokemukseen perustuvasta intiimistä tuntemisesta, käytettäisiin sanaa γινωσκω. Tämän likäksi sanan ειδω monet taivutusmuodot ovat muodostettu muista verbeistä, ja siksi näitä sanoja ei ole aina helppoa kääntää oikein:


Niin juutalaiset sanoivat hänelle: "Et ole vielä viidenkymmenen vuoden vanha, ja olet nähnyt (εωρακας) Aabrahamin!" (43 Joh 8:57)


##

A04B094Fi


Keskustelu päättyi vasta, kun juutalaiset alkoivat kerätä kiviä maasta, sillä Jeesus, ο ιησους, sanoi:


Amen, amen minä sanon teille: ennenkuin Aabraham tuli, minä olen (εγω ειμι). (kts. 43 Joh 8:58)


##

A04B095Fi


Sana Jehovah tarkoittaa "minä olen". Siitä huolimatta tämän maailman viisaat taittavat yhä peistä siitä, onko Jumalaa olemassa vai ei, mutta kysymys on vain siitä että nämä itseviisaat eivät tunne häntä. Viisaampaa kuin yrittää selvittää fysikaalisen maailman lainalaisuudet - sillä se ei ole koskaan onnistunut - olisi katsella ympärilleen ja tunnustaa ihmiselämän teoissa ja tekojen seuraamuksissa näkyvät lainalaisuudet, sillä Jumalan luomisjärjestyksen lait tulevat niissä kyllin selvästi näkyviin. Mutta Jumala itse jää niilläkin konsteilla tuntemattomaksi, sillä vaikka hän on ihmisten kanssa tekemisissä joka päivä, ja myös silloin, kun hän tuomitsee ihmisiä henkilökohtaisesti, hän tekee sen ikään kuin incognito, eikä ihminen asenteellisuutensa takia pysty käyttämään logiikan todistusta todistusaineistona Jumalan tekojen ollessa kysymyksessä.


##

A04B096Fi


Keskustelu ei voinut päättyä kuin yhdellä tapaa: Kun Jeesus oli sanonut viimeisen sanan, hänen oli poistuttava. Vielä tällä kertaa hän teki niin, sillä hänen aikansa ei ollut vielä tullut:


Silloin he poimivat kiviä heittääksensä häntä niillä; mutta Jeesus lymysi ja lähti pyhäköstä kulkien heidän välitsensä ja siten meni ohi (και παρηγεν ουτως). (43 Joh 8:58)


##

A04B097Fi


On kuitenkin eri asia tietää Jumalasta jotakin kuin tuntea hänet henkilökohtaisesti. Synnin takia Jumalan tunteminen on ihmiselle mahdotonta. Evankeliumi on juuri sitä varten hyvä sanoma, että se on sanoma synnin sovituksesta, sillä kun synti on sovitettu, ihminen pääsee tuntemaan Jumalan.


##

A04B098Fi


Istuin kerran junassa Moskovasta Mari Eliin. Vaunuosastossa yksi nainen kertoi, että Moskovassa julkaistiin hänen kirjansa filosofiasta, koska hänen filosofiansa on niin täydellinen, että se kestää minkä tahansa filosofin hyökkäykset. Ehkäpä niin. Mutta Jumalaa ei tulla tuntemaan filosofian kautta, ja yleensäkin, jos ihminen osaisikin vastata niihin kysymyksiin, jotka hän itse tekee, hän ei voi vastata ensimmäiseenkään Jumalan kysymykseen, koska se ensimmäinen kysymys on siitä, millä sinä maksat syntisi, eikä ihminen siihen pysty. Ihminen ei voi vastata teoistaan Jumalalle muuten, kuin turvautumalla Jeesukseen - Jumalan armoon Jeesuksessa.


##

A04B099Fi


Kun Jumala loi maat ja taivaat, ei vielä ollut sitä pilvenhattaraa, jonka reunalla hän olisi voinut istua. Kaikki tehtiin valmiiksi ikuisuuden luoksepääsemättömässä kunniassa, mutta kaiken luomistyön esilletuominen täyttyy ajassa. Risti on ainut silta ajan ja ikuisuuden välillä. Edellä me sanoimme, että evankeliumi on se ohjelma, jolla Luomakunta jälleen yhdistetään Luojaansa. Mutta heti perään on lisättävä, että evankeliumi ei ole metafysiikkaa, eikä kirkon "evankeliumi" ole evankeliumia. Kirkollinen maailmankuvan syntyyn vaikutti ratkaisevasti muutamien juutalaisten filosofien yritys myydä kristinusko kreikan filosofeille. Nämä henkilöt, Filon ja muut Aleksandrian juutalaiset ja erityisesti nyt apostolisena isänä kunnioitettu Justinus Samarian Nablusista, vaikuttivat ensin Egyptin Aleksandriassa, ja sitten Roomassa ja Palestinian Kesareassa. Justin kuoli kristittyjen vainoissa, mutta perusti oppinsa maailman luomisesta Platonin spekulaatioille, jotka ovat yhtä kaukana tai mahdollisesti kauempana totuudesta kuin Väinämöisen laulut. Jospa Justin Marttyyri olisi edes ajatellut tätä:


Sillä me pääsemme lepoon, me, jotka tulimme uskoon, niinkuin hän on sanonut: "Ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni'", vaikka hänen tekonsa olivat valmiina maailman alasheittämisestä asti. 4:4 Sillä hän on jossakin sanonut seitsemännestä päivästä näin: "Ja Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa"; 4:5 ja tässä taas: "He eivät pääse minun lepooni". (65 Hebr 4:3-5)


##

A04B100Fi


Kirkollisen metafysiikan myöhempi kehitys johti siihen, että kirkko omaksui noin kolmesataa vuotta ennen Jeesuksen syntymää vaikuttaneen Aristoteleen metafysiikan, mutta silläkään ei ole mitään yhteistä sen kanssa, mitä Jumalan sana ikuisuudesta, taivaista ja maailmasta ilmoittaa. Myös uudemmat kreikkalaiseen ajatteluun perustuvat maailmanselitykset ovat samanlaista huuhaata kuin kirkollinen oppi kuusi tuhatta vuotta sitten tapahtuneesta maailman luomisesta. Ja se, joka tänä päivänä vielä viitsii puhua jostakin tieteellisestä maailmankuvasta, muistakoon, että viisikymmentä vuotta sitten tieteellinen maailmankuva oli aivan toisenlainen kuin tänään, ja se muuttuu koko ajan. Tämän päivän kvanttifysiikka on lähettänyt entiset maailmanselitykset historian romukoppaan jo vuosikymmeniä sitten, mutta Jumalan sana täyttyy joka hetki.


##

A04B101Fi


Ihmiset ylpeilevät töistään, mutta jokainen ihminen on monimutkaisempi laitos kuin mikään ihmisen tekele. Ihmisen kahdeksansataa miljardia solua elävät ja kuolevat jatkuvasti, mutta kokonaisuus suorittaa tehtäviä, jotka ovat vaativampia kuin koko Neuvostoliiton suunnitelmatalous tai ensimmäisen miehen lähettäminen kuuhun. Ja jos se on vähän, niin Jeesus antoi elävän esimerkin myös siitä, mitä luominen todella on:


Ja ohi kulkiessaan hän näki miehen, joka syntymästään saakka oli ollut sokea. 9:2 Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä sanoen: "Rabbi, kuka teki syntiä, tämäkö vai hänen vanhempansa, että hänen piti sokeana syntymän?" 9:3 Jeesus vastasi: "Ei tämä tehnyt syntiä eivätkä hänen vanhempansa, vaan että Jumalan teot tulisivat piti hänessä julki (αλλ ινα φανερωθη τα εργα του θεου εν αυτω). 9:4 Minun tulee tehdä lähettäjäni töitä niin kauan kuin päivä on; tulee yö, jolloin ei kukaan voi työtä tehdä. 9:5 Niin kauan kuin minä maailmassa olen, olen minä maailman valkeus." 9:6 Tämän sanottuaan hän sylki maahan ja teki syljestä tahtaan ja siveli tahtaan sokean silmille 9:7 ja sanoi hänelle: "Mene ja peseydy Siiloan - se on käännettynä "lähetetyn" - lammikossa". Niin hän meni ja peseytyi ja palasi näkevänä. (43 Joh 9:1-7)


##

A04B102Fi


#


Silloin naapurit ja ne, jotka ennen olivat nähneet hänet sokeana, sanoivat: "Eikö tämä ole se, joka istui ja kerjäsi?" 9:9 Toiset sanoivat: "Hän se on", mutta toiset että hän on hänen näköisensä". Hän itse sanoi että minä se olen". 9:10 Niin he sanoivat hänelle: "Miten sinun silmäsi ovat auenneet?" 9:11 Hän vastasi ja sanoi: "Se mies, jota kutsutaan Jeesukseksi, teki tahtaan ja voiteli minun silmäni ja sanoi minulle: 'Mene Siiloan lammikolle ja peseydy'; niin minä menin ja peseydyin ja sain näön". 9:12 Niin he sanoivat hänelle: "Missä hän on?" Hän sanoi: "En tiedä". (43 Joh 9:8-12)


##

A04B103Fi


#


9:13 Niin he veivät hänet, joka ennen oli ollut sokea, fariseusten luo.
9:14 Ja se päivä, jona Jeesus teki tahtaan ja avasi hänen silmänsä, oli sapatti.
9:15 Niin fariseukset kysyivät häneltä uudestaan (παλιν ουν ηρωτων αυτον και οι φαρισαιοι), miten hän oli saanut näkönsä. Ja hän sanoi heille: "Hän siveli tahtaan minun silmilleni, ja minä peseydyin ja näen".
9:16 Niin muutamat fariseuksista sanoivat: "Se mies ei ole Jumalasta, koska hän ei pidä sapattia". Toiset sanoivat: "Kuinka voi syntinen ihminen tehdä senkaltaisia tunnustekoja?" Ja he olivat keskenänsä eri mieltä.
9:17 He sanoivat sokealle uudestaan: "Mitä sinä sanot hänestä, koskapa hän avasi sinun silmäsi?" Ja hän sanoi: "Hän on profeetta". (43 Joh 9:13-17)


##

A04B10


9:18 Mutta juutalaiset eivät uskoneet hänestä, että hän oli ollut sokea ja saanut näön, ennenkuin kutsuivat sen näön saaneen vanhemmat
9:19 ja kysyivät heiltä sanoen: "Onko tämä teidän poikanne, jonka sanotte sokeana syntyneen? Kuinka hän sitten nyt näkee?"
9:20 Hänen vanhempansa vastasivat heille ja sanoivat: "Me tiedämme, että tämä on meidän poikamme ja että hän on sokeana syntynyt;
9:21 mutta kuinka hän nyt näkee, emme tiedä; emme myöskään tiedä, kuka on avannut hänen silmänsä. Kysykää häneltä; hänellä on kyllin ikää, puhukoon itse itsestään."
9:22 Näin hänen vanhempansa sanoivat, koska pelkäsivät juutalaisia. Sillä juutalaiset olivat jo sopineet keskenään, että se, joka tunnusti hänet Voidelluksi, oli erotettava synagoogasta.
9:23 Sentähden hänen vanhempansa sanoivat: "Hänellä on kyllin ikää, kysykää häneltä". (43 Joh 9:18-23)


##

A04B10


#


9:24 Niin he kutsuivat toistamiseen miehen, joka oli ollut sokea, ja sanoivat hänelle: "Anna kunnia Jumalalle; me tiedämme, että se mies on syntinen".
9:25 Hän vastasi ja sanoi: "Onko hän syntinen, sitä en tiedä; sen vain tiedän, että minä, joka olin sokea, nyt näen".
9:26 Niin he taas sanoivat hänelle: "Mitä hän sinulle teki? Miten hän avasi sinun silmäsi?"
9:27 Hän vastasi heille: "Johan minä teille sanoin, ettekä te kuulleet. Miksi taas tahdotte kuulla (τι παλιν θελετε ακουειν)? Tahdotteko tekin tulla hänen opetuslapsiksensa (μη και υμεις θελετε αυτου μαθηται γενεσθαι)?"
9:28 Niin he herjasivat häntä ja sanoivat (ελοιδορησαν ουν αυτον και ειπον): "Sinä olet hänen opetuslapsensa (συ ει μαθητης εκεινου), mutta me olemme Mooseksen opetuslapsia (ημεις δε του μωσεως εσμεν μαθηται).
9:29 Me tiedämme Jumalan puhuneen Moosekselle , mutta mistä tämä on, sitä emme tiedä."
9:30 Mies vastasi ja sanoi heille: "Sehän tässä on ihmeellistä, että te ette tiedä, mistä hän on, ja kuitenkin hän on avannut minun silmäni.
9:31 Me tiedämme, ettei Jumala kuule syntisiä; vaan joka on jumalaapelkääväinen ja tekee hänen tahtonsa, sitä hän kuulee (τουτου ακουει).
9:32 Ei ole aikojen alusta kuultu, että kukaan on avannut sokeana syntyneen silmät.
9:33 Jos hän ei olisi Jumalasta, ei hän voisi mitään tehdä."
9:34 He vastasivat ja sanoivat hänelle: "Sinä olet kokonaan synneissä syntynyt, ja sinä opetat meitä !" Ja he ajoivat hänet ulos. (43 Joh 9:24-34)


##

A04B10


#


9:35 Ja Jeesus sai kuulla heidän ajaneen hänet ulos; ja hänet tavatessaan sanoi hänelle: "Uskotko sinä Jumalan Poikaan?"
9:36 Hän vastasi ja sanoi: "Isäntä, kuka hän on, että minä häneen uskoisin?"
9:37 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Sinä olet sekä nähnyt hänet, että nyt puhut hänen kanssaan, hän se on".
9:38 Niin hän sanoi: "Isäntä, minä uskon"; ja hän kumartaen rukoili häntä. (43 Joh 9:35-38)


##

A04B104Fi


Johanneksen evankeliumin pääaihe on Jumalan tunteminen, ja siksi hän puhuu paljon isästä. Yhdeksännessä luvussa käsitellään vain yhtä tapausta. Jeesus parantaa sapattina sokean miehen, ja sitten miestä viedään. Miehen arvostelukyky on kuitenkin terveellä pohjalla ja hän kestää painostuksen. Luvun lopussa mies kohtaa Jeesuksen ja tulee tuntemaan hänet, jonka jälkeen kuullaan Jeesuksen lausunto tapahtumasta:


Ja Jeesus sanoi: "Tuomioksi minä olen tullut tähän maailmaan, että ne, jotka eivät näe, näkisivät, ja ne, jotka näkevät, tulisivat sokeiksi". (43 Joh 9:39)


##

A04B105Fi


Juutalaisten uskontopuolueen miehet olivat seuranneet tiiviisti koko tapahtumaa, ja he ymmärsivät kyllä, mistä Jeesus puhui. He kysyivät: "Olemmeko mekin pimeitä?"


Jeesus sanoi heille: "Jos te olisitte sokeat, ei teillä olisi syntiä; mutta nyt te sanotte (νυν δε λεγετε οτι): 'Me näemme'; sentähden teidän syntinne pysyy". (43 Joh 9:41)


##

A04B106Fi


Syntymästään saakka sokean, mutta nyt näkönsä saaneen miehen tunnustus kirvoittaa Jeesuksen puhumaan lampaista, jotka tulevat Jumalan kuningaskuntaan laillisesti, oven kautta. Jeesus käyttää vertauksen tapaista kuvakieltä, παροιμιαν, koska lampaat käyttäytyvät hyvin kuin kristityt, joista Jeesuksen opetuslapsillakaan ei vielä siinä vaiheessa ollut selvää käsitystä.


"Amen, amen minä sanon teille: joka ei mene ovesta lammastarhaan, vaan nousee sinne muualta, se on varas ja ryöväri. 10:2 Mutta joka menee ovesta sisälle, se on lammasten paimen. 10:3 Hänelle ovenvartija avaa, ja lampaat kuulevat hänen ääntänsä; ja hän kutsuu omat lampaansa nimeltä ja vie heidät ulos. 10:4 Ja laskettuaan kaikki omansa ulos hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä. 10:5 Mutta vierasta ne eivät seuraa, vaan pakenevat häntä, koska eivät tunne vierasten ääntä." 10:6 Tämän kuvauksen Jeesus puhui heille; mutta he eivät tunteneet, mitä hänen puheensa tarkoitti. (43 Joh 10:1-6)


##

A04B107Fi


Kertomuksen varsinainen vahva anti on se, että Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen hänen lampaansa kuulevat hänen äänensä, tuntevat hänet ja tottelevat häntä. Hän on myös ovi, jonka kautta lampaat tulevat hänen yhteyteensä:


Niin Jeesus vielä sanoi heille: "Amen, amen minä sanon teille: minä olen lammasten ovi (εγω ειμι η θυρα των προβατων). 10:8 Kaikki, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat varkaita ja ryöväreitä; mutta lampaat eivät ole heitä kuulleet. 10:9 Minä olen ovi (εγω ειμι η θυρα); jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen. 10:10 Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys. 10:11 Minä olen se hyvä paimen (εγω ειμι ο ποιμην ο καλος). Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä. 10:12 Mutta palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole, kun hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi ryöstää ja hajottaa lampaat. 10:13 Palkkalainen pakenee, sillä hän on palkattu eikä välitä lampaista. 10:14 Minä olen se hyvä paimen (εγω ειμι ο ποιμην ο καλος), ja minä tunnen omani (και γινωσκω τα εμα), ja minun omani tuntevat minut (και γινωσκομαι υπο των εμων), 10:15 niinkuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän (καθως γινωσκει με ο πατηρ καγω γινωσκω τον πατερα); ja minä annan sieluni lammasten edestä." (43 Joh 10:7-15)


##

A04B108Fi


Jeesuksen oppilaat saavat tässä myös vihjeen siitä, että Jumalan kuningaskuntaan on tulossa muitakin, kuin pelkkiä juutalaisia tai Israelin muiden heimojen geneettisiä jälkeläisiä:


"Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös niitä tulee minun johdattaa (κακεινα με δει αγαγειν), ja ne saavat kuulla minun ääneni (και της φωνης μου ακουσουσιν), ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen (και γενησεται μια ποιμνη εις ποιμην). 10:17 Sentähden Isä minua rakastaa, koska minä annan sieluni, että minä sen jälleen ottaisin. 10:18 Ei kukaan sitä minulta ota, vaan minä annan sen itsestäni. Minulla on valta antaa se, ja minulla on valta ottaa se jälleen; sen käskyn minä olen saanut Isältäni." 10:19 Niin syntyi taas erimielisyys juutalaisten kesken (σχισμα ουν παλιν εγενετο εν τοις ιουδαιοις) näiden sanain tähden. 10:20 Ja useat heistä sanoivat: "Hänessä on riivaaja (δαιμονιον εχει), ja hän on järjiltään (και μαινεται); mitä te häntä kuuntelette?" 10:21 Toiset sanoivat: "Nämä eivät ole riivatun sanoja (ταυτα τα ρηματα ουκ εστιν δαιμονιζομενου); eihän riivaaja voi avata sokeain silmiä (μη δαιμονιον δυναται τυφλων οφθαλμους ανοιγειν)!" (43 Joh 10:16-21)


##

A04B109Fi


Kohta lehtimajanjuhlan jälkeen Jerusalemissa vietetään Temppelin uudistuksen vuosipäiviä. Temppelin vihkimisen muistojuhla ei ole Jumalan juhlakalenteriin kuuluva juhla, mutta sillä on esikuvallinen merkitys siitä, mitä tapahtuu, kun Israel luopuu Jumalasta. Sen jälkeen, kun Vanhan Liiton profeetat olivat vaienneet tai vaiennettu, eräs Aleksanteri "Suuren" perijävaltioitten ruhtinaista, Syyrian hallitsija Antiokus IV Epifanes (175-164 eKr) hyökkäsi Israeliin. Hänen epiteettinsä epifanes tarkoittaa (jumalan) ilmestymistä ja häntä pidetään kohta maailmalle paljastuvan Antikristuksen eli Laittomuuden ihmisen esikuvana.


##

A04B110Fi


Danielin kirjassa on profetia lopun ajalla ilmestyvästä Laittomuuden ihmisestä, mutta Antiokus IV Epifaneen toiminta ei täytä kaikkia Danielin profetian yksityiskohtia, mutta esikuvallinen se kyllä on: Tämän aikakauden lopussa ilmestyvä paholaisen ruumiillistuma tuhoaa sen Jerusalemin temppelin, jonka rakentamisesta juuri nyt lehdistössä paljon puhutaan, mutta kun Laittomuuden ihmisen valta on kukistettu, Jeesus Kristus ottaa ohjat Israelissa.


##

A04B111Fi


Temppelin uudistuksen vuosipäivien (kr. engkainea, hebr. chanukkah*) aikana, vähän ennen pakanain viettämää joulua, (auringon syntymäjuhlaa), Jeesus oli Jerusalemissa ja juutalaiset jatkoivat hänen ahdistelemistaan. mutta hän lopetti puheensa juutalaisille, koska juutalaiset eivät voineet hyväksyä sitä, minkä he tiesivät todeksi, jolloin Jeesus siirtyi Jordanin toiselle puolelle, seudulle, jossa Johannes Upottaja oli upottanut kansaa.


Ja Jerusalemissa vietettiin temppelin uudistuspäiviä (εγενετο δε τα εγκαινια εν τοις ιεροσολυμοις), ja oli talvi. 10:23 Ja Jeesus käyskeli pyhäkössä, Salomon pylväskäytävässä. 10:24 Niin juutalaiset ympäröivät hänet ja sanoivat hänelle: "Kuinka kauan sinä pidät meidän sieluamme kiihdyksissä? Jos sinä olet Kristus, niin sano se meille rohkeasti." 10:25 Jeesus vastasi heille: "Minä olen sanonut sen teille, ja te ette usko. Ne teot, joita minä teen Isäni nimessä, ne todistavat minusta. 10:26 Mutta te ette usko, sillä te ette ole minun lampaitani. kuten minä olen teille sanonutkin. 10:27 Minun lampaani kuulevat minun ääneni, ja minä tunnen ne (καγω γινωσκω αυτα), ja ne seuraavat minua (και ακολουθουσιν μοι). 10:28 Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä tuhoudu (και ου μη απολωνται εις τον αιωνα), eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni. 10:29 Minun Isäni, joka heidät antoi minulle, on kaikkein suurin, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä. 10:30 Minä ja Isä olemme yksi (εγω και ο πατηρ εν εσμεν)." (43 Joh 10:22-30)


##

A04B112Fi


Mooseksen puheen sanat "kuule Israel (Sma Israel)!" ovat juutalaisuudessa saaneet uskontunnustuksen tapaisen merkityksen. He eivät kuitenkaan ymmärtäneet, että Oleva, hebreaksi Jehova, on Jeesus, joka lihaksi syntyneenä seisoi heidän edessään:


Kuule, Israel (Sma Israel)! Oleva, meidän Jumalamme, Oleva on yksi. 6:5 Ja rakasta Olevaa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi. (05 5.Ms 6:4-5)


##

A04B113Fi


Kun siis Jeesus sanoo, että hän ja Isä ovat yksi, kyse on enää uskontunnustuksen tulkinnasta, ja tulkinnan ratkaisee se henki, joka ihmisen intellektuaalista elämää hallitsee. Sanojen todellinen sisältö paljastuukin vasta teoissa:


Niin juutalaiset ottivat taas kiviä maasta (εβαστασαν ουν παλιν λιθους οι ιουδαιοι) kivittääksensä hänet (ινα λιθασωσιν αυτον). 10:32 Jeesus vastasi heille: "Minä olen näyttänyt teille monta hyvää tekoa, jotka ovat minun Isästäni; mikä niistä on se, jonka tähden te tahdotte minut kivittää?" 10:33 Juutalaiset vastasivat hänelle sanoen: "Hyvän teon tähden me emme sinua kivitä, vaan jumalanpilkan tähden, ja koska sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi". 10:34 Jeesus vastasi heille: "Eikö teidän laissanne ole kirjoitettuna: 'Minä sanoin: te olette jumalia'? 10:35 Jos hän sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli - ja Raamattu ei voi raueta tyhjiin - 10:36 niin kuinka te sanotte sille, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: 'Sinä pilkkaat Jumalaa (βλασφημεις)', sentähden että minä sanoin: 'Minä olen Jumalan Poika (υιος του θεου ειμι)'? 10:37 Jos minä en tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua. 10:38 Mutta jos minä niitä teen, niin, vaikka ette uskoisikaan minua, uskokaa tekoja, että tulisitte tuntemaan ja uskoisitte (ινα γνωτε και πιστευσητε) Isän olevan minussa (οτι εν εμοι ο πατηρ) ja minä hänessä (καγω εν αυτω)." 10:39 Niin he taas tahtoivat ottaa hänet kiinni, mutta hän lähti pois heidän käsistänsä. 10:40 Ja hän meni taas Jordanin tuolle puolelle siihen paikkaan, missä Johannes ensin upotti, ja viipyi siellä. 10:41 Ja monet tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Johannes ei tehnyt yhtäkään tunnustekoa; mutta kaikki, mitä Johannes sanoi tästä, on totta". 10:42 Ja siellä monet uskoivat häneen. (43 Joh 10:31-42)


##

A04B114Fi


Jeesuksen ollessa seudulla, jossa Johannes Upottaja oli upottanut syntinsä tunnustavia ihmisiä mielenmuutoksen upotuksella, hän sai viestin Juudeasta, läheltä Jerusalemia sijaitsevasta Betanian kylästä, että hänen ystävänsä Lasarus on sairaana. Johannes kertoo tapahtumain kulun, kts. Joh 11:1-55. Lasarus ehti kuolla, mutta paikalle tultuaan Jeesus herätti Lasaruksen kuolleista. Tällöin ylipapit, fariseukset ja Juudean korkein neuvosto totesi Jeesuksen olevan uhka maan turvallisuudelle ja teki päätöksen Jeesuksen tappamisesta.


Sentähden Jeesus ei enää vaeltanut julkisesti juutalaisten keskellä, vaan lähti sieltä lähellä erämaata olevaan paikkaan, Efraim nimiseen kaupunkiin (εις εφραιμ λεγομενην πολιν); ja siellä hän oleskeli opetuslapsineen. (43 Joh 11:54)


##

A04B115Fi


Efraim on Raamatun esikuva ja koodisana kristikunnasta, jonka keskuudessa Jeesus on elänyt Pyhän Hengen kautta pian kaksi tuhatta vuotta. Nimi Efraim tarkoittaa kaksinkertaisesti hedelmällistä. Myös tämä Samariassa eli Länsirannalla sijaitseva kaupunki on säilynyt kristillisenä kaupunkina, jopa ainoana sellaisena, aina tähän päivään saakka. Kaupungin nimi on nykyisin El Tajjibe.


##

A04B116Fi


Kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeesus tuli takaisin Betaniaan. Johannes ilmoittaa päivän, koska Jumalan uhrikaritsa oli erotettava laumasta, tutkittava ja valmisteltava uhrattavaksi tarkkaan määrätyn aikataulun mukaisesti, kts. 2.Ms 12:1-6. Betaniassa Jeesus nautti illallista ystäviensä seurassa, ja myös Lasarus, Martta ja Maria olivat siellä:


Kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeesus saapui Betaniaan, jossa oli Lasarus, se kuollut, jonka hän oli herättänyt kuolleista. 12:2 Siellä valmistettiin hänelle illallinen, ja Martta palveli, mutta Lasarus oli yksi niistä, jotka olivat aterialla hänen kanssaan. 12:3 Niin Maria otti naulan aitoa, kallisarvoista nardusvoidetta ja voiteli Jeesuksen jalat ja pyyhki ne hiuksillaan; ja huone tuli täyteen voiteen tuoksua. (40 Joh 12:1-3)

##

A04B117Fi


Matteus kertoo ateriasta, joka nautittiin pitalisen Simonin kodissa. Oliko kyse samasta ateriasta kuin se, mistä Johannes kertoo, on minulle epäselvää, mutta tässä kertomuksessa eräs nainen voiteli Jeesuksen pään kallisarvoisella voiteella, ja kun hänen oppilaittensa mielestä siinä meni rahat hukkaan, Jeesus osoitti mistä tässä oli kyse:


Kun Jeesus oli Betaniassa pitalisen Simonin asunnossa, 26:7 tuli hänen luoksensa nainen, mukanaan alabasteripullo täynnä kallisarvoista voidetta, minkä hän vuodatti Jeesuksen päähän hänen ollessaan aterialla. 26:8 Mutta sen nähdessään hänen opetuslapsensa närkästyivät ja sanoivat: "Mitä varten tämä haaskaus? 26:9 Olisihan sen voiteen voinut myydä kalliista hinnasta ja antaa köyhille." 26:10 Tämän tuntiessaan Jeesus sanoi heille (γνους δε ο ιησους ειπεν αυτοις): "Miksi pahoitatte tämän naisen mieltä? Sillä hän teki hyvän työn minulle. 26:11 Köyhät teillä on aina keskuudessanne, mutta minua teillä ei ole aina. 26:12 Sillä kun hän valoi tämän voiteen minun ruumiilleni, teki hän sen minun hautaamistani varten. 26:13 Amen minä sanon teille (αμην λεγω υμιν): missä ikinä kaikessa maailmassa tätä evankeliumia saarnataan (οπου εαν κηρυχθη το ευαγγελιον τουτο εν ολω τω κοσμω), siellä sekin, minkä hän teki, on mainittava hänen muistoksensa." (40 Mt 26:6-13)


##

A04B118Fi


Esikoispoika, jota Isä rakastaa ja jonka kautta koko maailma on luotu, ja jonka kädestä koko maailma syö, oli tullut pelastamaan ihmistä, joka Jumalan puutarhassa oli valinnut kuoleman ja kurjuuden. Ja sitten tulevat nämä opetuslapset, joiden mielestä Jumalan Pojalle, joka oli luopunut ylitaivaallisesta loistostaan vain laskeutuakseen heidän tasolleen, ei kannattaisi osoittaa sen vertaa arvoa, että joku kiitollinen nainen omalla kustannuksellaan voitelisi hänen päänsä. Ymmärrätkö sinä tätä? Tärisevätkö sinun lihaksesi koskaan järkytyksestä? Jos ne eivät tätä lukiessasi tärise, et ole vielä edes syntisen naisen tasolla. Nainen, jolle oli annettu paljon anteeksi, rakasti paljon. Rakkaus oli se viisaus, joka pani hänet tekemään oikeat ratkaisut, mutta ne, jotka luottivat jumaluusoppiinsa, olivat surkuteltavan heikkoja ja kohta tämän jälkeen jopa yksi Jumalan Pojan oppilaista meni heidän luokseen ja tuli kavaltajaksi.


##

A04B119Fi


Kun Jeesuksen toimintakausi oli lopuillaan, hänen ystäviensä määrä supistui supistumistaan. Kertoessaan Jeesuksen vaiheista Johannes muistuttaa siitä, mitä Jesaja oli sanonut:


Ja vaikka hän oli tehnyt niin monta tunnustekoa heidän nähtensä, eivät he uskoneet häneen, että kävisi toteen profeetta Jesajan sana: "Isäntä, kuka uskoo meidän saarnamme (κυριε τις επιστευσεν τη ακοη ημων), ja kenelle Isännän käsivarsi ilmoitetaan?" Sentähden he eivät voineet uskoa, koska Jesaja on vielä sanonut: "Hän on sokaissut heidän silmänsä ja paaduttanut heidän sydämensä, että he eivät näkisi silmillään eivätkä ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi". Tämän Jesaja sanoi, kun hän näki hänen kunniansa (την δοξαν αυτου) ja puhui hänestä. Kuitenkin useat hallitusmiehistäkin uskoivat häneen, mutta fariseusten tähden he eivät sitä tunnustaneet (ουχ ωμολογουν), etteivät joutuisi synagoogasta erotetuiksi. Sillä he rakastivat ihmiskunniaa (ηγαπησαν γαρ την δοξαν των ανθρωπων) enemmän kuin Jumalan kunniaa (μαλλον ηπερ την δοξαν του θεου). (43 Joh 12:37-43; vertaa Jes 53:1)


##

A04B120Fi


Heimonsa uskonnolliselle eliitille kuuliaiset juutalaiset eivät ottaneet vastaan hyvää sanomaa. Mutta siitä huolimatta Jeesus jatkaa hyvän sanoman julistamista viimeiseen saakka:


Mutta Jeesus huusi ja sanoi: "Joka uskoo minuun, se ei usko minuun, vaan häneen, joka on minut lähettänyt. 12:45 Ja joka näkee minut, näkee hänet, joka on minut lähettänyt. 12:46 Minä olen tullut valkeudeksi maailmaan, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen. 12:47 Ja jos joku kuulee minun sanani eikä usko, en minä häntä tuomitse; sillä en minä ole tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan pelastamaan maailman. 12:48 Se joka torjuu minut eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä. 12:49 Sillä en minä itsestäni ole puhunut, vaan Isä, joka on minut lähettänyt, on itse antanut minulle käskyn, mitä minun pitää sanoman ja mitä puhuman. 12:50 Ja minä tiedän, että hänen käskynsä on iankaikkinen elämä. Sentähden, minkä minä puhun, sen minä puhun niin, kuin Isä minulle sen puhuu." (43 Joh 12:44-50)


##

A04B121Fi


Index 24