Olen ihmetellyt, miten kouluissa opetetaan kieliä, vaikka kunnon oppikirjoja ei ole. Panna nyt lapset istumaan vuosikausia sellaisten oppimateriaalien ääreen, joita käyttämällä tulokseen ei päästä siitä yksinkertaisesta syystä, että käytetty materiaali ei sisällä edes alkeita opetettavasta asiasta. Mielestäni pakollinen koulutouhuilu on rikollista toimintaa, joka pitäisi lailla kieltää.

Pöllimehtässä opin, että ammattimiehellä on aina aikaa viilata tylsynyt saha. Jos meinataan tehdä töitä, on ensin hoidettava välineet kuntoon. Oikein ohjelmoidun opiskelun välineistä riippuu, opitaanko vieras kieli puolessa vuodessa vai kuudessa vuodessa. Tuhatta opiskelijaa kohden on silloin kyse viiden ja puolen tuhannen miestyövuoden ansioista - tai paremminkin ansionmenetyksestä, kun koululaitoksesta on puhe. Euroissa se tekee ehkä siinä 15.000.000. Luulisi sillä rahalla saavan hyvänkin oppikirjan, edellyttäen tietysti, että tekijä ei ole valtiollisen koululaitoksen pilaama.

Ihmetystä on herättänyt myös se, ettei edes sellaisella laitoksella, kuin Yhdysvaltojen diplomaattien kielikoululla - Foreign Service Institute - ollut kunnollista venäjän oppikirjaa. Heillä kun on erittäin hyvät amharicin, kreikan, turkin ja kymmenien muiden kielten täydellisyyttä hipovat oppikirjat. Kunnollisten oppikirjojen puuttuminen venäjän kielessä on ollut se kannuste, jonka takia tätä kirjasarjaa olen laatinut.

Monet venäjän harrastajat ovat jättäneet opiskelun kesken, koska saatavilla ei ole ollut kunnollisia oppikirjoja, äänitteitä tai muita materiaaleja. Kaiken lisäksi saatavilla oleva aineisto on kallista. Tämän kurssin tarkoituksena on poistaa molemmat puutteet.

Osmo Pöystin VENÄJÄN KURSSI on Venäjän kielikurssien äiti

© Osmo Pöysti

1985-2012

Kuru, Finland

Päivitetty 2012-06-04

Kopiointi omaan käyttöön ja ilmaisjakelut sallitaan

KURSSIIN KUULUVAA AINEISTOA

http://opsti.japo.fi/vk/vps.htm Venäjän perussanasto

http://www.opsti.net/vkaudio/vps.wma Venäjän perussanaston äänite

http://opsti.japo.fi/vk/num.htm Venäjän lukusanat

http://opsti.japo.fi/vk/svps.htm Suomi-Venäjä perussanasto

http://opsti.japo.fi/vk/jujo.htm Juuret ja johdannaiset

http://opsti.japo.fi/vk/mini.htm Venäjän minikielioppi

http://opsti.japo.fi/vk/pko.htm Venäjän peruskielioppi

http://opsti.japo.fi/vk/mask.htm Maskuliinien taivutus

http://opsti.japo.fi/vk/fem.htm Feminiinien taivutus

http://opsti.japo.fi/vk/ntr.htm Neutrien taivutus

http://opsti.japo.fi/vk/lyhyet.htm Lyhyet adjektiivit

http://opsti.japo.fi/vk/adj.htm Adjektiivitaivutus

http://opsti.japo.fi/vk/possadj.htm Possessiiviadjektiivit

http://opsti.japo.fi/vk/pron.htm Venäjän pronominit

http://opsti.japo.fi/vk/otsikot.htm Otsikot

http://opsti.japo.fi/vk/subst.htm Substantiivien luokitus

http://opsti.japo.fi/vk/verbtai.htm Verbien taivutusluokat

http://opsti.japo.fi/vk/svsesim.htm Suomi-Venäjä sanasto esimerkkilauseet

http://opsti.japo.fi/vk/ptxt.htm Perusteksti (puuttuu)

http://opsti.japo.fi/vk/ptse.htm Perustekstin sanastoerittely (puuttuu)

Kurssi on ollut monta vuotta samassa jamassa, joskus äänikaseteille äänitettynä ja kopiokoneella monistettuina teksteinä. Monet ovat kysyneet, mistä sitä saa, tai milloin se tulee nettiin. Sitä kyselen itsekin. Kun mielenkiintoiset työt ovat kaikki palkattomia, olen yrittänyt tehdä sitä työtä, jonka tekeminen tuntuu mielekkäämmältä, ja niitä ovat yleensä sellaiset tarpeelliseksi havaitut työt, joille ei muita tekijöitä näköpiirissä ole. Tärkeysjärjestyksessä Venäjän kurssi on kuitenkin tekemättömien töiden listan yläpäässä; joten katsotaan vielä, tuleeko siitä valmista.

Tämä moniosainen Venäjän kielen kurssi on laadittu kirjoituksessani MITEN KIELIÄ OPITAAN esitetyn kielenoppimiskonseptin mukaisesti. Esitetyn mukaisesti opiskelija saa kielestä ensin yleiskuvan, jota täydennetään vaiheittain yhä yksityiskohtaisempaan suuntaan. Periaate on sama, kuin lapsen piirustustaidossa: Tunnistettava objekti piirretään hyvin vähin ja hatarin viivoin. Taitojen lisääntyessä piirustusta voidaan täsmentää yksityiskohtia lisäämällä, jos niin halutaan.

Jo olemassa jo olevista kielenoppaista poiketen tässä Venäjän kurssissa "kieliopin" säännöt on mahdollisuuksien mukaan korvattu alitajuntaan ulottuvalla muistamisella. Siksi kielen keskeiset sanat käsitellään kuin kertotaulua ikään. Ei sanota, että kuusi kertaa kuusi on yhtä kuin kuusi lisättynä kuusi kertaa itsellään, vaan sanotaan kuusi kertaa kuusi on kolmekymmentäkuusi.

Jo olemassa jo olevista kielenoppaista poiketen tässä Venäjän kurssissa sanat on käsitelty mahdollisimman perusteellisesti. Eri tarkasteluihin kuuluvien mallisanojen avulla on pyritty muistamisen helppouteen. Paitsi päätteitä ja oikeinkirjoitusta koskevia seikkoja, on tarkasteluissa pantu paljon painoa painon paikan vaihteluille. Paino ei saa olla hukassa. Äänitteitä käyttämällä opiskelijalla on mahdollisuus omaksua sanan kaikki muodot niin, että lauseenmuodostus onnistuu keskustelussa vaadittavalla nopeudella.

Kurssin siirto nettiin ei ole edennyt toivotulla tavalla. Paperilla ja nauhoilla teksteistä jakeluun asti ovat toistaiseksi päässeet SUOMI-VENÄJÄ PERUSSANASTO, VENÄJÄN PERUSSANASTO, MINIKIELIOPPI, PERUSKIELIOPPI, LUKUSANAT, VENÄJÄN VERBITAIVUTUSMALLIT ja osa Substantiivien taivutusmalleista. Perusteksti täydennyksineen on tehty Uuden Testamentin tekstejä käyttäen, mutta se on tekijänoikeussyistä menossa uusiksi. Myös peruskieliopin luonne on muuttunut, koska kirjoittaja on ryhmitellyt substantiivien taivutuksen tavalla, joka paremmin huomioi painon ja päätteiden epämääräisyydet. Tämä työ on tehty nyt vain maskuliinisukuisten substantiivien osalta, kuten linkitetystä tiedostosta näkyy.

Ystävät ovat neuvoneet, että Word 97:lla tehdyn nettisivun saa pysymään koossa taulukoita käyttäen. Yritetään opetella.

Tekstien äänityksiä on olemassa toistaiseksi vain C-kaseteilla, eikä äänitysten taso ole hääppönen. Tositarpeeseen voi niistäkin tehdä kopioita. Tositarpeeksi katsotaan vain se, josta Herra sanoo: "Vain yksi on tarpeen …"

Koska tämän Venäjän kurssien äidin aineistot ja ideat todennäköisesti pulpahtavat esiin kalliina kaupallisina versioina, ja tulevat näinollen kilpailemaan tämän alkuperäisversion kanssa, pidän ainoana mahdollisuutena taistella hinnalla, eli pitää tätä alkuperäistä netissä levitettävää tekstiversiota ilmaisena sekä sallia julkaistavan CD:n kopiointi ilmaisjakeluun.

Suurien äänitetiedostojen jakelu netissä on toistaiseksi ratkaisematon ongelma. Kysymys on sekä tekniikasta, että ammattitaidosta. Painettujen tekstiversioiden tuotannon aloittaminen on törmännyt myös Suomen lainsäädäntöön. Periaatelupa ammatinharjoitukseen on nyt, viiden vuoden oikeustaistelun jälkeen saatu, mutta viranomaisten kielteinen asenne työntekoa vastaan ei ole poistunut minnekään. Yleisen laittomuuden vallitessa ilmaisjakelu on siinäkin suhteessa hyllytystä parempi vaihtoehto, vaikka sen - ja netin - käytöllä ei täysipainoiseen tulokseen päästäisikään.

Painettujen versioiden julkaisemisesta on käyty keskusteluja sekä suomalaisten että ulkolaisten kustantajien kanssa. Suurilla kustannusyhtiöillä kun luulisi olevan kovemmat ammukset - lakimiestä ja muuta vekkulia - valtiollista terrorismia vastaan.

Kurssin käyttö on syytä aloittaa kuuntelemalla Venäjän perussanaston äänitettä niin monta kertaa, että sanat tuntuvat tutuilta. Samalla seurataan tekstiä, niin että vähitellen opitaan kirjaimet. Ensimmäisillä kuuntelukerroilla aloittelija kadottaa jo muutaman sanan jälkeen tekstin, eikä tiedä, missä mennään. Silloin aloitetaan alusta uudelleen. Näin toistetaan aina siihen asti, että Venäjän perussanasto pystytään kuuntelemaan loppuun asti kerralla. Sanojen suomalaisia vastineita ei opetella muistamaan tekstistä, vaan tulkatusta venäjän perussanaston äänitteestä, jolloin ne varastoituvat suoraan muistilokeroihin. Venäjän perussanaston kuuntelu on syytä suorittaa aluksi noin 40 kertaa, mikä vastaa reilun viikon työsuoritusta.

Minikieliopista saadaan jonkinlainen tuntuma Venäjän kielen alkeisiin. Se on syytä lukea muutamaan kertaan ennen perustekstiin paneutumista. Minikielioppia ei pyritä oppimaan ulkoluvun luonteisesti, vaan siihen palataan opiskelun myöhemmässä vaiheessa, eli silloin, kun Perusteksti jo ymmärretään.

Perustekstiksi on valittu yksinkertainen kertomus, jonka kieli on siitä ympäristöstä, jossa kieli on syntynyt - yksinkertaisessa kyläyhteisössä. Tämä valinta on tarpeen siksi, että sanat ovat elinympäristön muutoksien mukana saaneet toisiomerkityksiä, eikä opiskelulle ole hyvä, jos sanoja ei ensin tunneta niiden perusmerkityksissään.

Perusteksti on aiheeltaan yhtenäinen. Sen opiskelu suoritetaan alusta loppuun, ensin hyvin pinnallisesti, niin että vain jokunen tuttu sana, esimerkiksi henkilön tai paikan nimi, erottuu vieraskielisestä tekstistä. Äänitettä kuunnellessa on ensimmäisenä tavoitteena pystyä seuraamaan teksti loppuun.

Osmo Pöystin VENÄJÄN KURSSI on rakennettu siten, että ihmisen luontainen oppimisjärjestys säilyy. Ensiksi lapsi oppii erottamaan sanat melusta, sitten ymmärtämään kuulemansa ja sitten muodostamaan lyhyitä lauseita. Seuraavaksi opitaan lukemaan. Kirjoittamaan opetellaan varsin myöhään, eikä varsinaisia kirjailijoita tule kuin muutamista harvoista kielentaitajista.

Perustekstin käännetyllä versiolla helpotetaan tekstin ymmärtämistä, siis kuullun ymmärtämistä. Tekstiä kuunnellaan edelleen alusta loppuun. Käännettyä versiota ja Perustekstin sanastoerittelyä käytetään rinnan pelkän venäjänkielisen tekstin kanssa.

Pieniin pätkiin opiskelua ei pidä tarpeettomasti jakaa. On parempi käydä koko teksti kerran läpi kannesta kanteen ja sama toistetaan mahdollisimman usein. Tunti päivässä saman kasetin kuuntelua on nyrkkisääntö sille, joka ei voi käyttää aikaa opiskeluun täysiä työpäiviä. Kun sama asia toistetaan tarpeeksi usein, rajoittuu unohtaminen minimiin ja pääoma kasvaa. Kerralla ei tietysti opita kaikkia, mutta jokaisen toiston aikana mieleen painuu lisää yksityiskohtia perustekstistä. Näin jatketaan, kunnes teksti on niin tuttu, että se osataan lähes ulkoa. Silloin, kun aikaan on vähän, kannattaa tutkia perustekstin sanastoerittelyä.

Perustekstin sanastoerittely on perustekstin sanakirja, jossa sanasta esitetään paitsi perusmuoto, myös tärkeimpiä taivutusmuotoja sekä esimerkkilauseita tarkasteltavan sanan käytöstä. Johdetuista sanoista esitetään myös kantasanat.

Monenlaiset pikkusanat ovat tärkeämpiä kuin luullaan. Ilman pronominien kaikkien muotojen ja prepositioiden hallintaa sekaannuksien vaara on suuri. Pronominit käydään läpi omana ryhmänään, ja samassa yhteydessä esitetyissä esimerkkilauseissa jatkuu prepositioiden opiskelu.

2009-06-29

Takaisin Osmon kotisivulle