Jumalan puutarhassa oli Hyvän ja pahan tuntemisen puu. Kun siitä söi, meni tunto ja ihmisestä tuli zombi, lehmää tyhmempi. Meidän lehmät kävivät laitumella Vantaan rantaan ulottuvalla laitumella, mutta ne olivat niin viisaita, etteivät ne syöneet kulleroita, koska se on myrkyllinen. Ihmiset tekevät kaiken päinvastoin. Nyt ne himoavat sitä, mikä tappaa, sillä niiden tunto on turtunut. Älä siis päästä tuntoasi turtumaan.

 

Jutustelua aiheesta

TUNTEMINEN

Alko: 2018-09-11

Jatku: 2020-08-11

 

Jeesuksen ylimmäispapillinen rukous

Viimeisellä yhteisellä illallisella, ennen siirtymistä Getsemanen maatilalle, Jeesus rukoili. Se oli rukous, jossa hän pyysi Isää toteuttamaan ne asiat, joista hän oli kolme ja puoli vuotta kuuntelijoilleen puhunut. Johannes on kirjannut rukouksen evankeliuminsa lukuun seitsemäntoista. Jae kolme kuuluu näin:

Mutta tämä on iankaikkinen elämä (αυτη δε εστιν η αιωνιος ζωη), että he tuntevat sinut (ινα γινωσκωσιν σε), joka yksin olet todellinen Jumala (τον μονον αληθινον θεον), ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen (και ον απεστειλας ιησουν χριστον). (43 Joh 17:3)

Ymmärsitkö? Tämä tarkoittaa sitä, että sinulla ei ole iankaikkista elämää, jos et tunne oikeaa Jumalaa ja hänen poikaansa, Jeesus Voideltua. Pelkkä tieto ei riitä. Lutherkin puhui pään tiedosta, joka ei pelasta. Tunteminen on aivan eri asia, se on sekä yhteyttä että kokemista ja kokemisen kautta saatua ensikäden tietoa. Se myös tuottaa hedelmää, joka on hyvä. Ole nyt rehellinen itsellesi, ja kysy itseltäsi, tunnetko sinä Jumalan pojan ja hänen Isänsä. Silloin sinulla on iankaikkinen elämä.

Älä turruta tuntoasi

Ihmisen suurin omaisuus on tuntea Jumala henkilökohtaisesti. Paavali kertoo ensin siitä, miten ihminen ei tule tuntemaan Jumalaa, mutta jatkaa heti, miten se on mahdollista:

Sen minä siis sanon ja varoitan Herrassa (τουτο ουν λεγω και μαρτυρομαι εν κυριω): älkää enää vaeltako (μηκετι υμας περιπατειν), niinkuin muut kansat vaeltavat mielensä turhuudessa (καθως και τα λοιπα εθνη περιπατει εν ματαιοτητι του νοος αυτων), 4:18 nuo, jotka, pimentyneinä ymmärrykseltään ja vieraantuneina Jumalan elämästä (εσκοτισμενοι τη διανοια οντες απηλλοτριωμενοι της ζωης του θεου) heissä olevan tunnottomuuden tähden (δια την αγνοιαν την ουσαν εν αυτοις) ja sydämensä paatumuksen tähden (δια την πωρωσιν της καρδιας αυτων), 4:19 ovat päästäneet tuntonsa turtumaan (οιτινες απηλγηκοτες εαυτους) ja heittäytyneet irstauden valtaan (παρεδωκαν τη ασελγεια), harjoittamaan kaikkinaista saastaisuutta (εις εργασιαν ακαθαρσιας πασης), ahneudessa (εν πλεονεξια). 4:20 Mutta näin te ette ole oppineet Kristusta tuntemaan (υμεις δε ουχ ουτως εμαθετε τον χριστον), 4:21 jos muutoin olette hänestä kuulleet (ειγε αυτον ηκουσατε) ja hänessä opetusta saaneet (και εν αυτω εδιδαχθητε), niinkuin totuus on Jeesuksessa (καθως εστιν αληθεια εν τω ιησου): 4:22 että teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte (αποθεσθαι υμας κατα την προτεραν αναστροφην τον παλαιον ανθρωπον) ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten (τον φθειρομενον κατα τας επιθυμιας της απατης), 4:23 ja uudistua mielenne hengeltä (ανανεουσθαι δε τω πνευματι του νοος υμων) 4:24 ja pukea päällenne uusi ihminen (και ενδυσασθαι τον καινον ανθρωπον), joka Jumalan mukaan on luotu (τον κατα θεον κτισθεντα) totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen (εν δικαιοσυνη και οσιοτητι της αληθειας). (56 Ef 4:17-24)

 

Osmon kotisivulle