op/2020-12-22

Ihminen on luotu palvelemaan Jumalaa. Jopa sana "Jumala" todistaa siitä, sillä se on tiettävästi vanhin sana, mikä suomen kielessä on säilynyt samana ammoisista ajoista asti. Vaikka Pohjoisen havumetsävyöhykkeen kansojen elimellinen yhteys on katkennut jo noin viisi tuhatta vuotta sitten, tämä sana on yhteinen kaikille vanhoille havumetsävyöhykkeen kansoille Atlantilta Itä-Siperiaan saakka. Marin kielessä Jumala on Jumo ja mongolin kielessä Juma. Ja tämä Jumala on hyvä; kun suomalaiset raamatunkääntäjät 1500-luvulla käänsivät Uuden Testamentin suomeksi, tätä sanaa ei tarvinnut vaihtaa. Pahalle on suomen kielessä annettu personoitu nimi Perkele, ja myös se on kelvannut raamatunkääntäjille, vaikka sen ideasisältö ei Jumalan ilmoitusta pahan olemuksesta vastaakaan. Meille nämä kysymykset ovat periaatteellisia: kun me teemme työtä, ensimmäinen kysymys on teemmekö me hyvää vai pahaa, palvelemmeko me Jumalaa vai Perkelettä.

Kaikki kansat noudattavat luomisjärjestystä ainakin osittain, sillä kansa, joka sitä ei noudata, häviää pois. Ensimmäinen hyvän tekemisen kohde on oma perhe, omat lapset.

Käärme on toinen mielikuva Perkeleestä. Kun siitä Raamatussa ensi kerran puhutaan, sanotaan, että käärme oli ovelin kaikista kedon eläimistä. Tätä kertomusta täydennetään myöhemmin kertomalla, että käärme oli paitsi älykäs, myös asetettu kosmoksen hallitsijaksi. Korkea asema tuli kuitenkin hänelle viettelykseksi, sillä hän halusi itsenäiseksi Jumalasta. Mutta itsenäisyys Jumalasta on sama kuin kuolema. Raamatun tekstissä se tavataankin ensimmäisen kerran viettelemässä Eeva tekoihin, joista ihminen kuolee.

Kun ihminen oli saatu vieteltyä, käärme alkoi rakentaa valtiota ja uskontoa. Babylon valloitettiin, perheen valta syrjäytettiin, ihmiset joutuivat orjuuteen ja uususkonnoksi tuli käärmeelle uskollisten enkelien palvonta. Suomalaiset sanoivat näitä langenneita enkeleitä piruiksi, tontuiksi ja olihan niitä muitakin. Uskonnolliseksi tavoitteeksi asetettiin avaruuden valloitus. Ensimmäinen yritys oli rakentaa torni, joka ulottuu taivaaseen. Kulttina oli temppeliprostituutio. Babylonista tuli maailman ensimmäinen imperiumi, ja sen uskonto levisi koko maailmaan. Joulun viettokin tulee sieltä. Aurinko oli babylonialaisen kultin ylijumala, ja joulu on auringon syntymäpäivä. Kirkko on osa babylonialaista kulttia, samoin islam, jonka ylijumalana näyttää olevan kuu, mikäli lippuihin on uskomista. Israelin lipussa on tähti. Tähdet olivat babylonialaisessa kultissa kolmannen asteen jumalia. Siinain erämaassa israelilaiset kantoivat Romfan tähteä.

Jumala on isä. Hänen luomisjärjestyksensä noudattaminen on tuo siunauksen. Jumalalla on myös valta, jonka takia vihollinen joutuu esiintymään hyväntekijänä, pettääkseen ihmisen. Mutta ihminen, joka on luotu Jumalan kuvaksi, joutuu tekemään ideologisen itsemurhan suostuessaan syömään vihollisen kädestä sitä ryöstösaalista, jonka se on Jumalan pelloilta varastanut. Perkeleen kaksi tehokkainta asetta ovat kirkko ja valtio. Valtion perustaja on Nimrod, joka vallotti Baabelin, ja kirkko on perustettu Filonin filosofialle. Valtio tarjoaa ihmisille itsenäisyyttä, mutta vie rintamalle kuolemaan. Kirkko esiintyy Jeesuksen nimissä, mutta syöttää lapsilleen perkeleen kähyä.

Omaisistaan huolehtiminen ei tee ihmistä hyväksi, sillä se on velvollisuus. Kysymys onkin siitä, mitä sinä teet muille. Tilanteet paljastavat, mikä sinä olet, ketä sinä palvelet. Jos sinä viljelet maata, onko maata viljelevä naapuri sinun ystäväsi vai vihollisesi? Teetkö sinä hänelle pahaa oman etusi vuoksi, vai teetkö sinä niin, kuin toivot itseäsi kohdeltavan vastaavassa tilanteessa?

Nimrodin uusi babylonialainen järjestelmä väittää pystyvänsä hoitamaan ihmisten pahuudesta johtuvia konflikteja. Tulokset puhuvat kuitenkin toista kieltä: Babylonialainen maailmanjärjestys on pahempi kuin pahuus itse, sillä ilman järjestelmää pahakaan ei pääse niin paljon pahaa tekemään. Ettet sinä tulisi osasyylliseksi sen pahuuteen, on kaikki elimellinen yhteys siihen on katkaistava:

Se lavea portti, josta Jeesus puhui, on nyt Berliinissä, Pergamon museossa. Kun se vielä oli Babyloniassa, sen nimenä oli Ishtar-portti ja kaupungin nimenä oli Bab'ilu, jumalten portti. Siitä alkaa tie, jota käydään helvettiin. Kun Uuden Babylonialaisen maailmanjärjestyksen johtaja näytti Jeesukselle luomuksiaan ja tarjosi hänelle pääministerin paikkaa järjestelmänsä johdossa yhtä kumarrusta vastaan, Jeesus kieltäytyi ja sanoi:

Saatana oli luotu täydelliseksi, ja asetettu maailman ruhtinaaksi, mutta kun hän kapinoi Jumalaa vastaan, hänen valtaansa jäi vain se, mikä oli syntiä tekemällä tullut osalliseksi hänen pahuudestaan. Nimrodin nimi on käännettynä "kapinoikaamme". Saatanan menestys liittolaisten etsinnässä oli ollut suorastaan suurenmoinen, mutta Jeesus oli hänelle uhkakuva: Jeesuksessa ei ollut mitään, mihin hän olisi voinut tarttua, saadakseen myös hänet valtaansa, sillä Jeesuksessa ei ollut syntiä. Kolme ja puoli vuotta saatana hyöri Jeesuksen ympärillä, mutta ei vaan saanut Jeesusta ansoihinsa. Kun Jeesus vielä antautui kuolemaan syntisten puolesta, saatana menetti otteensa koko ihmissukuun. Ja sehän sitä Saatanaa riepoo ja kismittää.

Me elämme aikakausien murroskohdassa. Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 21 on antanut maailmalle ohjeet, miten valmistautua Laittomuuden ihmisen, Antikristuksen tuloon. Maailman valtiot ja uskonnot käyvät vielä kamppailua siitä, kuka saa asettaa suosikkinsa maailman johtoon, mutta sen päättää Saatana. Kaikki Uuden Babylonialaisen maailmanjärjestyksen luomukset ovat hänen vallassaan. Jumala antaa sen tapahtua, sillä hän tuntee omansa ja vie heidät talteen, kun hän antaa ihmisten saada kystä kyllä sitä, mitä he rakastavat eli Saatanaa.

Meidän ei tule väheksyä Saatanan viisautta. Vaikka se on perverssiä, on sillä ihmeellinen vetovoima syntisiin ihmisiin. Tänään ne odottavat joulua, auringon syntymäpäivää, jonka Saatana on koristellut kristinuskosta otetuilla koristeilla. Mutta ei Jeesus eikä hänen profeettansa ole koskaan käskenyt viettämään joulua, ja kaikkein vähiten joulukuun 25 päivänä. Se on päivä, jolloin Aurinko, babylonialaisen kolminaisuuden ylijumala "herää henkiin". Joulun oppi adventuksesta on demonivaltojen oppi jatkuvasta uudestisyntymisen kierrosta ja yhteinen kaikille okkulttisille uskonnoille, kirkko ja sen tyttäret mukaan luettuina. Meidän oppimme on toinen:

Kun Paavali kirjoitti kreikkaa puhuville kristityille aramean kielellä Maran Ata, Isäntämme tulee, täytyy siihen olla joku syy, ja se syy on profeetallinen: Paavali ei tarkoittanut kirkon okkulttisilta uskonnoilta omaksumaa joulua, vaan Jeesuksen toista tulemista. Meitä ei ole kutsuttu katselemaan taaksepäin, vaan odottamaan sitä hyvää, mikä on tulossa, ja toteuttamalla matkan varrella Jumalan tahtoa joka askeleella sen mukaan, mitä Jumala meille puhuu. Kristinuskon pyhässä kirjassa on kalenteri, miten se tapahtuu. Ensin syntyy Jeesus, sitten ekklesia ja sitten Jeesus tulee takaisin ja kukistaa kapinan. Kun kapinan jäljet on siivottu, voitonjuhlia vietetään tuhat vuotta, ja vasta sen jälkeen herätetään kapinoitsijat tuomiolle suuren, valkoisen valtaistuimen eteen. Sitten luodaan uudet taivaat ja uusi maa, jossa vanhurskaus asuu ja tästä maailmasta pelastetut Jumalan pyhät asetetaan tehtäviinsä.

Ihminen on luotu ottamaan sen paikan, joka jäi vapaaksi, kun täydelliseksi luotu ja maailman ruhtinaaksi asetettu kerubi ylpistyi ja pyrki itsenäiseksi, riippumattomaksi Jumalasta. Näin Jumala näyttää, että hän pystyy tekemään hyvää sillekin, joka ei mitään hyvää ansaitse, ja muuttamaan hänet niin, että hän on arvollinen astumaan siihen toimeen ja asemaan, jota varten hänet on Kristuksessa luotu. Johannes kirjoittaa:

Isännän tulo on lähellä. Davosin talousforumin perustaja ja johtaja Klaus Schwab ja Walesin prinssi painavat päälle koko ajan. He ovat julkaiseet kirjasen, jossa vaaditaan maailman nollausta, suurta Resettiä, ettei koko suuri propagandakampanja maailmaa uhkaavasta influenssasta menisi hukkaan. Ja kuten aina, Uuden Babylonialaisen maailmanjärjestyksen miehet vaativat Jeesusta ristille. Kun uusi babylonialainen maailmanjärjestys alkaa, se kestää seitsemän vuotta. Sillä aikaa Karitsa viettää häitään taivaissa, ja kun hän palaa hän syöttää mahdollisesti vielä jäljellä oleva viholliset haaskalinnuille.

op/2020-12-22