2009-03-13, kesken…

Sivuja 13

Kirkon ja sen yhteistyökumppaneiden - kompromissikristittyjen - järjestämien uskovien vainojen kovuus vaihteli. Vuonna 1507 veljet yritettiin hävittää tyystin, mutta muutaman vuoden päästä yritys taas unohtui, kunnes 1547 ajettiin veljet maanpakoon taas kerran. Hengellisen elämän keskus siirtyi heidän mukanaan Puolaan. Vuoden 1556 jälkeen pakolaiset saivat luvan palata.

Paluu Puolasta Moraviaan, Zerotinin maille. Syntyy Jednotan ja anabaptisteille ja Jednotalle yhteisiä yhteisö Ivanciceen. Koulut, kirjapainot, ja taloudellinen toiminta pääsee taas käyntiin.

1557.. Jednotan veljien kokous Slezassa, Moraviassa. Yli 200 saarnaajaa ja paljon puolalaisia aatelisia läsnä. Kokouksessa tutkittiin mahdollista yhteistyötä kalvinistien kanssa, mutta laihoin tuloksin. Näin kävi myös 1560 Mlada Boleslavin synodissa. Vuonna 1570 Puolan luterilaisten, kalvinistien ja Jednotan veljien onnistui solmia liitto, mutta sekin jäi kuolleeksi kirjaimeksi.

- ei valaa eikä valtion virkaa;

- ei suurta bisnestä, koska sen harjoittajilta vaaditaan valallisia sitoumuksia;

- ei ylellistä elämää;

- ei aseellista vastarintaa;

- ei osallisuutta sodankäyntiin.

1556 .. Jesuiitat tulevat Prahaan. Jesuiitat sensuroivat myös juutalaisten kirjat.

1562.. Trenton kirkolliskokous julkaisee kiellettyjen kirjojen luettelon, kaikissa katolisissa maissa käytettäväksi; Kirjailijat velvoitetaan toimittamaan kaksi kopiota käsikirjoituksesta tarkastettavaksi, joista toinen jäi kirkolle, ja toinen palautettiin painotaloon. Tshekeissä valvontakomission johtoon määrätään Prahan arkkipiispa Antonin Brus. Tshekin utraquistit eivät sallineet kiellettyjen kirjojen listan soveltamista maassa.

1562 M

1564- s Maximilian II (1564-1576)

1565.. Jan Blahoslavin kreikasta kääntämä Uusi Testamentti ilmestyy tshekiksi

Jan Blahoslav oli Jednotan vanhinten neuvoston jäsen. Hän käänsi Uuden Testamentin kreikasta tshekkiin, kirjoitti veljesyhteisön historian ja toimitti Tshekin kielen standardikieliopin, joka ilmestyi hänen kuolinvuotenaan 1571. Jan Blahoslavin tuotanto oli paitsi laaja-alaista, myös kielellisesti huippuluokkaa. Muiden Jednotan veljien tapaan hänkään ei sortunut teologisiin saivarteluihin. Häneltä tunnetaan vain yksi teologinen kannanotto, ja se on nimeltään "Armon valinta", ja sekin on enemmän käytännöllinen, kuin teologinen teos.

1566-xx Jednota omisti laulukirjansa Maximilian II:lle. Maximilianin aikana raamatunkäännöstyötä myös naapurimaiden kieliin

1567-03-13.. Arkkipiispa pyysi keisari Maximilian II (1564-1576) kieltämään ulkolaisten kirjojen myynnin tshekeissä.

1571-xx Säädyt vaativat luterilaista kirkkojärjestystä, mutta Maximilian ei suostu; joka johtaa "Confessio Bohemica"n syntyyn vuonna 1575. Myös Jednota osallistuu siihen. Maximilian antaa vain suullisen myöntymyksensä, ja oletetaan, että se sitoo myös häneen poikaansa Rudolfia, joka on kuulemassa isänsä sanan. Rudolf tuli keisariksi vuonna 1576.

Rudolf von Habsburg (1552-1612) oli Katolisen kirkon tuote. Vuosina 1563-1571 hän oli ollut Habsburgien erityisesti Alankomaissa yltäänsä vereen tahriutuneen espanjalaisen haaran johtajan, setänsä Felipe II kasvatettavana. Hän suosi kirkkoa ja harrasti alkemiaa, astrologiaa, juutalaista kabbalaa, taiteita, tieteellis-maagisia kokeiluja ja keräsi ympärilleen laumoittain eri alojen tietäjiä ja poppamiehiä. Kuuluisimpia keisarin hovitietäjistä olivat Johann Kepler ja taiteilija Giuseppe Archimboldo. Rudolfin Henkilökohtaisesti hän tuskin vihasi uskovia, sillä hovilääkärinä hänellä oli Jednotan veljiin kuuluva Johannis Krato ja matemaatikkona juutalainen David Hans.

1571-02-03.. Maximilian julistaa taas asetuksen, jolla kielletään Prahan arkkipiispan tarkastamattomien kirjojen julkaisu ja myynti. Asetus seurausta siitä vastustuksesta, jotka sensorit kohtasivat tunkeutuessaan yliopiston maaperälle.

1572… s. Jan Augusta kuolee?

1575 Bohemian Confession

1576-1611.. Rudolf II keisarina; Hovi siirtyy Wienistä Prahaan, keisari sairastaa syfilistä, ahne rahan ja taiteen kerääjä

Jesuiittojen raakuus alkaa herättää vastenmielisyyttä jopa katolisissa

1580.. Rudolf II estää paavin bullan Coena domini levityksen Prahassa, kun "papal nuncio" sitä yrittää

1579-1593.. Jednotan veljet julkaisevat Kralitzin eli Kralicen raamatuksi sanotun raamatunkäännöksen. Painotyö suoritettiin Karl z Zerotinin hallinnoimassa Kralicen kaupungissa, jonka takia käännöstä sanotaan Kralicen raamatuksi. Ensimmäinen painos julkaistiin osina 1579-1593, mutta jo 1596 otetussa uudessa painoksessa oli koko Raamattu yksien kansien sisällä. Kolmas painos ilmestyi 1613.

Jan Blahoslav (1523-1571) oli kääntänyt Uuden Testamentin kreikasta tshekiksi vuonna 1565, mutta Jednotan käyttämä vanha testamentti oli vielä latinankielisen Vulgata-version tshekinkielinen käännös. Vanhan Testamentin käännöstyö uskottiin kuudelle kääntäjälle, joiden nimet olivat Aeneas, Cepollo, Streic, Ephraim, Jessen ja Capito. Työn tuloksia alettiin painaa vuonna 1579 Zerotinin suvun hallinnassa olevassa Kralitzin kaupungissa. Näin syntyi Kralitzin ja Kralicen raamattuna tunnettu laitos, joka on säilyttänyt arvonsa maailman parhaiden raamatunkäännösten joukossa aina tähän päivään asti.

Kralicen raamatusta valmistettiin ensin mahtava, selityksillä varustettu moniosainen painotuote, mutta käytännön tarpeisiin julkaistiin varsin pian pieni nykyajan taskuraamattujen kaltainen laitos. Noin neljäkymmentä vuotta Kralicen raamatun julkaisemisen jälkeen katoliset valloittivat Tshekinmaan ja Moravian ja tuhosivat Jednotan kirjapainon myös Kralicessa. Jesuiitat hävittivät kirjapainon osana kampanjaa, jonka tarkoituksena oli hävittää kaikki, mikä vähänkin viittaa Tshekinmaan ja Moravian kerran niin kukoistavasta hengenelämästä. Kirjapainon jäännökset löydettiin vasta 1956 - ja niiden mukana noin 4000 irtokirjasinta.

1615.. Jednota julkaisee uuden katekismuksen, jonka nelipalstaisilla sivuilla kreikan, tshekin, saksan ja latinan kielillä esitetään veljesyhteisön kanta kristillisen elämän perustavista kysymyksistä.

Veljesyhteisön koulut olivat maailman parhaita. Kun 1592 Moraviassa, silloin Unkariin kuuluneen Slovakian rajan läheisyydessä syntyi poika, oli hänellä hyvät mahdollisuudet ei ainoastaan päästä opin tielle, vaan tulla opettajaksi. Poika sai nimekseen Jan ja nyt hänet tunnetaan maailmalla nykyaikaisen koululaitoksen luojana.

Janin isä Martin oli Jednotan veljesyhteisön jäsen. Veljesyhteisön yleisen käytännön mukaan isä ja äiti kasvattivat ja kouluttivat lapsensa kotona ensimmäiset vuodet, jonka jälkeen lapset siirtyivät Jednotan omiin kouluihin. Jan Komenskin molemmat vanhemmat kuitenkin kuolivat hänen ollessaan kaksitoistavuotias, ja yliopistokoulutukselle välttämättömään latinakouluun siirtyminen viivästyi usealla vuodella. Vasta kuusitoistavuotiaana hän pääsi Prerovin "latinakouluun".

Tshekkiläisen herätyksen rinnalle Euroopan hirmuhallituksia vavisuttamaan oli 1500-luvulla syntynyt vahvoja herätysliikkeitä, kuten anabaptistit ja entisistäkin valdolaiset olivat vielä vahvoja siitä huolimatta, että heidän perinteiset yhteisönsä Italian ja Ranskan valdolaislaaksoissa oli hävitetty tyystin. Kun saksankielinen valdolaisten Raamattu vuonna 1466 painettiin Gutenbergin keksimällä menetelmällä, ja anabaptistit 152..

1602.. Jesuiittojen onnistui painostaa syfilistä sairastava Rudolf II uudistamaan vanhat Vladislavin ediktit, jotka myös Pyhän Jakobin asetuksien (dekrety Svatojakubskoho) nimellä tunnetaan. Asetuksien taustalla oli tieto siitä, että lähes kaikki maan kansallisista johtajista ja vaikuttajista oli omaksunut luterilaisen tai kalvinistisen kannan, tai kuului Jednotan veljesyhteisöön. Asetuksella kaikki nämä henkilöt tehtiin rikollisiksi. Entisten asetusten voimaansaattamisen lisäksi kalvinistit ja "pikardit", joilla nyt tarkoitettiin Jednotan veljiä, määrättiin lähtemään maasta. Mlada Boleslaviin Jednotan veljeskotia sulkemaan keisari lähetti aseistettuja joukkoja.

Kohta sen jälkeen, kun keisari oli julistanut tshekinmaan kristityt lainsuojattomiksi, hän kääntyi heidän puoleensa ja pyysi rahaa turkkilaisia vastaan käytävän ristiretken rahoittamiseksi. Keisarin rahapyyntöön vastasi parooni ##Wenzel von Budowa. Hän esitti keisarille, että jo vuodesta 1575 lähtien Tshekeillä on ollut yhteinen uskontunnustus, jota myös keisarin on kunnioittaminen, jos mieli saada rahaa tshekkien taskuista. Keisari vastasi kritiikkiin sulkemalla valtiopäivät.

1602.. Sixt Palm Prahasta painattaa katolisen kirkon vastaisen laulun, ja neljän kuukauden vankilassaolon jälkeen karkotetaan maasta.

xx Pius V (1566-1572) kovan linjan paavi, Alban herttua Hollannista hänen mannekiininsa ..

1604,, Jan Komenskin vanhemmat kuolevat Uhersky Brodissa

1606 Wienin "rauha"

Paavit ja heidän katoliset orjansa käyvät kovaa kilpajuoksua uskovien kanssa. Kun tshekkiläinen herätysliike tuli Transsilvaniaan, olisivat katoliset niin kovin mielellään tulleet perässä heitä hävittämään, mutta ongelmana olivat turkkilaiset, jotka olivat suvaitsevaisempia kuin Euroopan herrat. Vuonna 1603 Habsburgien joukot tunkeutuivat taas kerran maahan, mutta tällä kertaa he eivät yrittäneet orjuuttaa unkarilaisia. Katolisen kenraalin ohjelmana oli nyt "hävittää kaikki protestantit". Katoliset pääsivät suorittamaan järjestelmällistä hävitystyötä vuoden ajan aivan rauhassa, sillä vasta 1604 kenraali sai vastaansa Istvan Bocskayn (1557-1606) johtaman armeijan. Habsburgit häädettiin takaisin Itävaltaan.

Unkarin valtiopäivät julistivat Bocskayn v. 1605 Unkarin kuninkaaksi, ja Turkin sulttaani Ahmet I (1603-1617) hankki hänelle kruunun Persiasta. Habsburgit joutuivat suostumaan rauhaan Transsilvanian unkarilaisvaltion kanssa vuonna 1606 ja vielä samana vuonna Bocskay hankki sopimukselle turkkilaisten hyväksynnän. Jesuiitat ja Habsburgit saivat katsella Pozsonystä, nykyisestä Bratislavasta, kuinka Jeesuksen opetuslapset lukivat kirjaansa turkkilaisten valvoessa rauhansopimukseen kirjatun uskonnonvapauden toteutumista Unkarissa.

Katolisen maailman valmistautuessa ratkaisevaan taisteluun eurooppalaista kristikuntaa vastaan Moravian itälaidalla, Uhersky Brodin kaupungissa tai lähellä sitä syntyi 28.03.1592 poika, joka sai nimekseen Jan. Isä Martin oli ammatiltaan mylläri, ja kuului tshekkiläiseen veljesseurakuntaan "Jednota Bratrska". Myllärintoimensa ohella hän otti aktiivisesti osaa seurakuntansa toimintaa. Hän oli myös lastensa opettaja. Perheen sukujuuret ulottuivat Unkariin, ja niin myös Jan oppi jo lapsuudessaan paitsi tshekin, myös unkarin kielen.

Komnan kylä sijaitsee lähellä Uherskiy Brodin kaupunkia. Kylän nimi Komna tarkoittaa kiveä. Siitä syntyi se sukunimi Komenski, jota Jan-poika ryhtyi maailmalla käyttämään. Syntyikö myös Jan tässä kylässä, on jäänyt arvoitukseksi, sillä mahdollisina muina syntymäpaikkoina mainitaan Nivnice ja Uherskiy Brod. Kaikki kolme kylää sijaitsivat kuitenkin samalla seudulla, jossa jo slaavilaisen raamatun kääntäjät Kyrillos ja Metodius olivat 900 vuotta ennen Komenskin syntymää työskennelleet.

Isän ja äidin lisäksi Janilla oli kaksi veljeä ja sisar Margarita. Vuonna 1604 espanjalaisten sotilaiden mukana Tshekinmaalle tullut rutto vei Janilta isän, äidin ja veljet. Vain sisar Margarita jäi silloin kaksitoistavuotiaan Janin kanssa taivalta jatkamaan. Jan muutti tätinsä - isänsä sisaren - luo Straznicen kaupunkiin, jossa hän meni veljesseurakunnan kouluun. Koulunkäynti päättyi jo seuraavana vuonna, kun Espanjaa, Itävaltaa ja Saksaa hallitsevien Habsburgien ryöstelevät joukot keisari Rudolfin valvonnan alaisuudessa polttivat Straznicen kaupungin. Jan Komenski palasi Nivniceen, jossa hänellä oli sukulaisia.

Vuonna 1609 silloin jo kuusitoistavuotias Jan siirtyy latinankieliseen kouluun Preroviin (Przeroviin). Koulun skolastinen luonne ei Jania miellytä ja myöhemmin hän arvosteleekin sitä kovin sanoin. Mutta tulevalle koulujärjestelmien kehittäjälle epämieluisastakin kokemuksesta on hyötyä, vaikka hän muuten pitääkin latinankielisen koulun käyntiä hukkaanheitettynä aikana.

Vielä 1600-luvulla latina oli opetuskielenä kaikissa ylemmän asteen kouluissa koko katolisessa Euroopassa. Latinaa oppiakseen Janin oli siis opittava latinaa. Vielä 1600-luvulla latina oli opetuskielenä kaikissa ylemmän asteen kouluissa koko katolisessa Euroopassa.

Prerovin "latinakoulusta" Jan siirtyy oman "lahkonsa" kouluun oppimaan saarnaajan toimessa tarvittavan siviiliammatin taitoja ja tekee kasteen liiton Jeesuksen kanssa ja ottaa toiseksi nimekseen Amos - ehkäpä Jednotan perinteisen, eli pienen linjan (amosicti) johtohahmon Amos Steknalaisen mukaan.

Vuonna 1611 veljesyhteisö lähettää Jan Amos Komenskin Nassaun suvun herttuakuntaan Saksaan, Vilhelm Oranialaisen veljen Johannes von Nassaun perustamaan Hernborin gymnaasiin. Veljesseurakunnan valinta on mielenkiintoinen, sillä olisihan Prahassakin ollut yliopisto; sitä johtivat kuitenkin katolilaisuuden ylivaltaan myöntyväisesti suhtautuneet utrakvistit, jotka katolisia miellyttääkseen olivat jopa hyväksyneet Jednotan veljien raa'an vainon.

Hernborin kalvinistisessa "akateemisessa gymnaasissa" Jan Komenski viipyi pari vuotta, 1611-1613. Opettajat Johann Heinrich Alstedt (Alstedius, 1588-1638) ja Johann Piscator (1546-1625) odottivat tuhatvuotisen valtakunnan tuloa, ja nuoren opiskelijan oli helppo omaksua toive tulevasta maailmanajasta, jonka aikana ihmiset elävät rauhassa, ovat onnellisia, tasa-arvoisia ja tasapainoisia. Mutta kysymykset siitä, milloin ja miten Tuhatvuotinen valtakunta alkaa, ovat kiistanalaisia, niin nyt, kuin silloinkin. Se, mitä opiskelijanuorukainen ympärillään näki, oli kaikkea muuta kuin ulkoista rauhaa, oli hänen sisäinen rauhansa kuinka vahva tahansa.

Evankeliumi ei ennen Kristuksen tuhatvuotisen valtakunnan tuloa lupaa uskovillekaan lupaa mitään paratiisia maan päälle. Hernborin kautensa lopulla Komenskin muistiinpanojen nimeksi tulee ## "Filosofien puutarhasta kerättyjä kiistanalaisia kysymyksiä". Kirjoitus on lausunto siitä, mitä yliopistossa on opetettu Platonista, Aristotelesta, Cicerosta ja antiikin ajan filosofeista. Seuraavana vuonna Komenski kysyykin: ## "Tuleeko kaikki tietämys tajunnan kautta?" ja alkaa suunnitella ensiklopedistista esitystä kokonaisvaltaisen opiskelun tueksi, tutustuu pedagogiseen kirjallisuuteen ja aloittaa teoksen "Tshekin kielen aarteista" (Thesaurus linguae Bohemicae) kirjoittamisen.

Hernbornin kalvinistisen yliopiston opettajat Piscator ja Alsted olivat sen ajan tiedemaailman suuria nimiä. Kalvinistisen kirkkoreformin ihanne oli se kirkollinen Rooma, jonka Kirkon perustajat Konstantinus "Suuri" ja häntä seuranneet 300-500 luvun keisarit olivat aikoinaan luoneet yhdistämällä aineksia kreikkalaisesta mytologiasta ja mitralaisesta kultista kristilliseen maailmankuvaan, jolloin tuloksena oli ollut se synkretistinen uskonto, jota nykyisin kristinuskoksi erheellisesti mainitaan. Sataprosenttista kristinuskoa kalvinistiset eivät koskaan ole hyväksyneet, joten heidän oppilaitoksensakin olivat enemmän antiikin kulttiyhteisöjen opettajien, kuin kristinuskon opettajien työpajoja. Opettajiaan vastaan Komenski ei kuitenkaan heti noussut. Vasta vuonna 1631 hän antaa esittää kantansa opettajiensa herättämiin kysymyksiin nimellä Janua Linguarum reserata.

Mitään turhia miehiä Hernborgin gymnaasin opettajat eivät suinkaan olleet. ## Johann Piscator oli raamatunkääntäjä, jonka käännös oli ilmestynyt 1604. Antoisien keskustelujen lisäksi Hernborgin gymnaasissa keskityttiin asiatiedon järjestelmälliseen opetukseen. Hernborgissa, Nassaun herttuakunnassa Hessenissä, todennäköisesti syntyvät myös Komenskin ensimmäiset ruotsalaiskontaktit, sillä ainakin ruotsalaisen runouden isänä tunnettu Johann Skytten sihteeri Georg Stiernhelm opiskeli samaan aikaan Komenskin kanssa Hernborgissa.

Komenski päättää opiskelunsa Hernbornissa kokoamalla yliopiston annin väitöskirjoihinsa, jotka ovat kuin tehtäväluettelo tulevia tutkimuksia varten: Problemata haec miscellania (Erillisiä ongelmia) ja Sylloge quaestionum controversarum (Kokoelma ristiriitaisia kysymyksiä). Helmikuussa 1613 Komenski jättää Hernbornin, käy Amsterdamissa ja saapuu kalvinistisen Pfalzin pääkaupunkiin Heidelbergiin. Yliopiston kirjoihin hän kirjoittautuu 19.06.1613.

Heidelbergissä Komenski tutustuu nuorukaiseen nimeltä Georg Hartlib. Hän tekee matkan Hollantiin, ehkä tutustuakseen paremmin Nassaun herttuan Wilhelm Oranilaisen ja hänen sukunsa saavutuksiin Alankomaissa. Heidelbergissä Komenski ostaa puolalaisen Nikolaus Copernikuksen (1473-1543) teoksen De revolutionibus orbium coelistium coelestium (Taivaankappaleiden kierto) erään professorin leskeltä.

Komenskin opettajana Heidelbergissä on David Pareus (1548-1622). Hänen jalkojensa juuressa Komenski viipyy vain vuoden, ja päättää työn väitöskirjaan nimeltä Se S. Domini Coena, sive Eucharistica (Herran ehtoollisesta eli eukaristiasta). Nassaun herttuakunnasta hän palaa jalkaisin Nürnbergin ja Prahan kautta jalkaisin Moravian Preroviin, jossa hän alkaa uransa opettajana samassa koulussa, josta hän oli neljä vuotta sitten lähtenyt.

1608- xx Majesteettikirja (Majestat Cisare Rudolfa II) - Keisari Rudolf II lupaukset Tshekin kansalle uskonnon- ja omantunnonvapaudesta

1609-01-28..

Kolmesataa vuotta tshekit olivat yrittäneet saada keisarin hyväksymään heidän olemassaolonsa, mutta turhaan. "Pyhä" Roomalainen keisarikunta ei voinut tunnustaa Tshekkiläistä uskontunnustusta, koska keisarikunta oli paavin luomus ja Antikristuksen palveluksessa. Osa Tshekinmaan uskovista ymmärsi tämän, mutta suurelle osalle tshekkejä tämä ei ollut vieläkään selvinnyt. Nyt, kun protestantit olivat tulleet suuriksi ja mahtaviksi, tämän seikan ymmärtäminen oli tullut vain entistä vaikeammaksi. Jednotan veljet, kalvinistit ja luterilaiset hallitsivat maata, sen kulttuurielämää, oppilaitoksia ja taloutta. Vastustajiinsa katolisiin verrattuna he olivat ylivoimaisia kaikilla elämän aloilla. Protestanttien mielestä valtion oli vihdoinkin tunnustettava heidät, lakkautettava katolisen kirkon ylivalta uskonnon alalla ja kirjattava protestanttien uskontunnustus maan perustuslakiin jos ei muuten, niin ainakin suvaittuna elämänmuotona.

Lopulta keisari myöntyi keskustelemaan asiasta ja valtiopäivät kutsuttiin koolle. Protestanttien puoluetta johti ## Wenzel von Budova. Kun protestantit tammikuun 28 päivänä 1609 esittivät valtiopäiville vaatimuksensa, istui keisari omassa huoneessaan kuvernöörin asemassa olleiden neuvonantajiensa Martinicin ja Slawatan kanssa. Kuninkaan vastausta jouduttiin odottelemaan useita viikkoja, mutta kun se valtiopäivämiehille lopulta julistettiin, se oli selvä: Rooman kirkko on ainut sallittu usko Tshekinmaalla. Huhtikuun viimeisenä päivänä 1609 valtiopäivät suljettiin.

Valtiopäivien sulkemispäätös ei tyydyttänyt protestantteja. Kuningas vastasi protestanttien protestiin kutsumalla maan valtiopäivät uudelleen koolle, ja määräsi säätyvaltiopäivien edustajat saapumaan 25.05.1609 aseistautumattomina paikalle. Mutta protestantit tulivat valtiopäiville pistoolein aseistettuina omat, musketein varustetut turvajoukot mukanaan. Valtiopäivien alkajaiseksi kuningas Rudolf II (1575-1612; keisarina 1576-1612) määräsi koko joukon katoliseen messuun, mutta vain katoliset tottelivat. Protestantit pitivät oman jumalanpalveluksensa.

Aseellisen yhteenoton vaaran käydessä ilmeiseksi protestantit perustivat oma turvaneuvostonsa, johon valittiin 30 jäsentä, joista ##14 kuului Jednotan veljesyhteisöön. Turvaneuvoston ensimmäiseksi tehtäväksi tuli oman armeijan luominen Prahan puolustusta. Tämän nähdessään kuningas alkoi joustaa. ## Heinäkuun yhdeksäntenä 1609 Rudolf II allekirjoitti Hallitsijan vakuutuksen, jossa Tshekinmaan protestanttiselle yhteisölle suotiin uskonnonvapaus. Mutta osa Jednotan veljistä piti saavutettua tulosta arveluttavana. He olivat menettäneet itsenäisyytensä ja tulleet osaksi protestanttista Eurooppaan samalla kun elimellinen yhteys Puolan ja Moravian veljesyhteisöihin oli saanut vakavan särön.

1609-07-09.x Majestat Cisare Rudolfa II - Hallitsijan vakuutus. Rudolf II allekirjoittaa julistuksen "Majesteettikirja" protestanttien oikeuksista

Keisari Rudolf II allekirjoittaman Hallitsijan vakuutuksen noudattamista valvomaan Tshekin valtiopäivät asettivat 24-jäsenisen ## Puolustusneuvoston, johon kuului ## 8 Jednotan edustajaa. Mutta itse tekstissäkin oli ongelmia. Se määritteli epäselvästi mihin ja millä ehdoin Jednotan veljesyhteisö voisi rakentaa koulujaan ja kirkkojaan.

Vuonna 1612 valtaan noussut uusi kuningas, Rudolf II:n veli Matthias asettui jesuiittojen tulkinnan kannalle, jonka mukaan Jednotan veljillä ei ollut rakentaa koulujaan ja kirkkojaan mihinkään. Maata tosiasiallisesti hallinnoineiden jesuiittojen tulkinnan mukaan asiakirjalla, jota paavi ei ollut allekirjoittanut, ei ollut mitään arvoa.

1609-07-11.. Katolinen liiga perustetaan

Katolinen kirkko oli menettämässä otteensa Eurooppaan. Englanti oli irrottautunut, Hollanti samoin, Sveitsiin oli syntynyt erilaisia reformoituja kirkkokuntia, Luterilainen kirkko ja kalvinistit olivat turvanneet asemansa Saksassa, Ranskan katolisten yritykset hugenottien hävittämiseksi ontuivat ja Unkarissa kalvinistit olivat saavuttamassa määräävän aseman. Itämerestäkin oli tullut luterilaisen Ruotsin sisämeri. Tuloksia oli saavutettu vain anabaptistien ja valdolaisten osalta: heidät oli hirvittävillä vainoilla hävitetty Euroopan mantereelta. Näytti siis siltä, että Kirkon päämies, kuka se sitten olikin, vaati kristittyjen verta.

Katolisen kirkon ideologit olivat Trenton kirkolliskokouksessa määritelleet kantansa Euroopan hengelliseen kehitykseen. Se haluttiin estää. Trenton kirkolliskokouksessa tehtiin suunnitelmat ja paavi Pius V (1566-1572) aikana kirkko oli jo täydessä vauhdissa kerettiläisten päitä katkomassa. Alankomaissa kirkon touhut olivat johtaneet keisarikunnan sotaan maan kalvinisteja vastaan. Tshekinmaan ja Euroopan saksankielisten alueiden kalvinistien kukistamiseksi katoliset ruhtinaat perustivat sotilasliiton, "Katolisen liigan" 11.07.1609 ja vuonna 1610 murhattiin Saksan luterilaisten kanssa puolustusliittoa havitellut Ranskan kuningas Henri ("Henrik") IV Navarralainen.

Katolisen kirkon 1534 Pariisissa perustettu akateemis-aristokraattinen terroristijärjestö oli vuonna 1540 saanut paavilta toimiluvan kaikkiin maihin. Ranskassa katolista kirkkoa vaivasi kuningas Henri IV harjoittama kahden uskonnon politiikka. Kuningas Henri IV Navarralaista vastaan jesuiitat tekivät vuonna 1594 ja 1595 murhayrityksen, mutta vasta 1610 munkit onnistuivat tappamaan hänet. Ranskan hugenoteiksi sanottujen kalvinistien vainot alkoivat 1613, nyt jesuiittain johdolla.

Pärttylinyön verilöylyssä 1572 katoliset olivat tappaneet kuninkaan häihin kutsutut protestantit - Ranskan protestanttien koko kerman yhdellä kertaa. Kuninkaan murhan jälkeen katolisten uskonsota kristittyjä vastaan senkun kiihtyi. Kun Ranskan johtajaksi tullut kardinaali Richelieu 1618 laati hugenottien tuhoamisohjelman oli Ranskakin valmis aloittamaan uudet uskonsodat kristittyjen hävittämiseksi Euroopassa.

Keisari Maksimilian II poikien kannattajaleirien taistelun tuloksena Rudolf II joutui luovuttamaan Tshekinmaan veljelleen Mattiaalle 1611. Vuoden 1612 tammikuussa Rudolf II kuoli.

Rudolfin viimeisien elinvuosien aikana Itävallan arkkiherttua, Passaun piispa Leopold hyökkäsi Tshekkeihin "kerettiläisiä" hävittämään. Rudolf II ei katsonut tarpeelliseksi estää maahan hyökänneiden katolisten hirmutöitä ja todennäköistä onkin, että rosvot olivat tulleet itsensä Rudolfin kutsumana. Apuun tuli keisarin veli Mattias, jolle Rudolf oli joutunut antamaan Unkarin, ja ajoi rosvot ulos maasta. Apu oli kyllä tarpeen, mutta se jäi mainostempuksi, jolla hän Mattias myi itsensä tshekeille. Mattias (1612-1618) valittiin kuninkaaksi ja keisariksi

Paitsi Tshekinmaata, Mattias oli jo ennen Rudolfin kuolemaa riistänyt Rudolfilta Moravian, Sleesian ja Lusatian hallinnan. Keisariksi tultuaan hän ei enää teeskennellyt suvaitsevaisuutta. Hän provosoi tshekkiläiset kansanjohtajat, ja eikä edes ottanut heitä puheilleen, kun nämä tulivat valittamaan vääryydestä. Rudolf II antaman Hallitsijan vakuutuksen eli ns. Majesteettikirjan takaajaksi asetetut "defenders" joutuivat nyt näyttämään, mihin he pystyivät.

1617... Tshekinmaan tulevaa kuningasta valitaan valtiopäivillä: Styrian/Steiermark Ferdinand

Keskiajan Euroopassa oli tavallista, että kuninkuus oli perinnöllistä. Tshekeissä ei ollut näin. Tshekinmaan kuninkaan valinta oli säätyjen tehtävä ja siitä syystä Mattias tarjosi säädyille Steiermarkin arkkiherttua Ferdinandia, jonka hän oli adoptoinut. Säädyt hyväksyivät tarjouksen, vaikka Ferdinandin tiedettiin olevan jesuiittojen Ingolstadtissa kasvattama ja kiihkokatolinen.

1610-.. Henri IV Navarralaisen murha

Katolisen kirkon 1534 Pariisissa perustettu terroristijärjestö oli vuonna 1540 saanut paavilta toimiluvan kaikkiin maihin. Ranskassa katolista kirkkoa vaivasi kuningas Henri IV harjoittama kahden uskonnon politiikka. Kuningas Henri IV Navarralaista vastaan jesuiitat tekivät vuonna 1594 ja 1595 murhayrityksen, mutta vasta 1610 munkit onnistuivat tappamaan Ranskan kuninkaan. Ranskan hugenoteiksi sanottujen kalvinistien vainot alkoivat 1613, nyt jesuiittain johdolla. Vuonna 1618 Ranskan johtajaksi tullut kardinaali Richelieu laati hugenottien tuhoamisohjelman.

Pärttylinyön verilöylyssä 1572 katoliset olivat tappaneet kuninkaan häihin kutsutut protestantit - Ranskan protestanttien koko kerman yhdellä kertaa.

1610-.. Komenski Hernbornin protestanttiseen yliopistoon Nassaussa.

Rudolfin viimeisien elinvuosien aikana Itävallan arkkiherttua, Passaun piispa Leopold hyökkäsi Tshekkeihin "kerettiläisiä" hävittämään. Rudolf II ei katsonut tarpeelliseksi estää maahan hyökänneiden katolisten hirmutöitä, ja todennäköistä onkin, että rosvot olivat tulleet itsensä Rudolfin kutsumana. Apuun tuli Unkarin kuningas Matthias ja ajoi rosvot ulos maasta. Apu oli kyllä tarpeen, mutta se jäi mainostempuksi, jolla hän myi itsensä tshekeille.

1612- xx Mathias (1612-1618) keisariksi

Mathias oli jo ennen Rudolfin kuolemaa riistänyt Rudolfilta Tshekinmaan, Sleesian ja Lusatian hallinnan. Keisariksi tultuaan hän ei enää teeskennellyt suvaitsevaisuutta. Hän provosoi tshekkiläiset kansanjohtajat, ja eikä edes ottanut heitä puheilleen, kun nämä tulivat valittamaan vääryydestä. Rudolf II antaman Hallitsijan vakuutuksen eli ns. Majesteettikirjan takaajaksi asetetut "defenders" joutuivat nyt näyttämään, mihin he pystyivät.

1614.. Komenski palaa Heidelbergistä jakaisin Prahaan.

1615.. Jednota julkaisee uuden katekismuksen, jonka nelipalstaisilla sivuilla kreikan, tshekin, saksan ja latinan kielillä esitetään veljesyhteisön kanta kristillisen elämän perustavista kysymyksistä.

1617… Tshekinmaan tulevaa kuningasta valitaan valtiopäivillä: Styrian Ferdinand

Keskiajan Euroopassa oli tavallista, että kuninkuus oli perinnöllistä. Tshekeissä ei ollut näin. Tshekinmaan kuninkaan valinta oli säätyjen tehtävä ja siitä syystä Mathias tarjosi säädyille Ferdinand Styrialaista, jonka hän oli adoptoinut. Säädyt hyväksyivät tarjouksen, vaikka Ferdinandin tiedettiin olevan jesuiittojen kasvattama ja kiihkokatolinen.

Majesteettikirjan mukaan Ferdinandin piti ennen kruunajaisiaan vielä vannoa noudattavansa uskonnonvapauden periaatteita, ja Ferdinand vannoikin niin tekevänsä. Katolisen miehen valalla ei ollut kuitenkaan mitään merkitystä, sillä hänen opettajansa jesuiitat kertoivat hänelle, ettei "kerettiläisille" annettua lupausta tarvinnut pitää.

1618… Ferdinand II (1618-19; 1620-27 Tshekin kuninkaana), keis. 1618-1637).

1618-05-23..

Mathias oli jo ennen Rudolfin kuolemaa riistänyt Rudolfilta Tshekinmaan, Sleesian ja Lusatian hallinnan. Keisariksi tultuaan hän ei enää teeskennellyt suvaitsevaisuutta. Hän provosoi tshekkiläiset kansanjohtajat, ja eikä edes ottanut heitä puheilleen, kun nämä tulivat valittamaan vääryydestä. Rudolf II antaman Hallitsijan vakuutuksen eli ns. Majesteettikirjan takaajaksi asetetut "defenders" joutuivat nyt näyttämään, mihin he pystyivät.

Rudolf II 09.07.1609 antama Hallitsijan vakuutus sisälsi lauseen, jonka mukaan "Emme me, eikä kukaan meidän jälkeläisistämme eikä tulevista kuninkaista tule antamaan minkäänlaista asetusta ylläsäädettyä uskontorauhaa vastaan". Kun sekä Mathias, että hänen seuraajansa Ferdinand sen kuitenkin rikkoivat, joutuivat Hallitsijanvakuutuksen eli Majestettikirjan takaajaksi asetettu 24 puolustajan neuvosto näyttämään, mihin se pystyi. Neuvosto kutsui protestanttiset säädyt koolle, laati anomuksen kuninkaalle esitettäväksi ja lähetti sen Mathiaalle. Keisari ilmoitti, että turvaneuvosto on laiton ja kieltäytyi sitä kuulemasta, jolloin turvaneuvosto päätti erottaa keisarin ja tuomita keisarin neuvonantajat Martinicin ja Slawatan.

Turvaneuvoston koollekutsumat protestanttiset säädyt kokoontuivat aamulla 23.05.1618 ja vähän myöhemmin Turvaneuvoston joukot tunkeutuivat Kuninkaan linnaan. Protestanttien edustaja Paul von Rican syytti Martinicia ja Slawataa Hallitsijan vakuutuksen rikkomisesta ja kuninkaan vastauksen sanelemisesta, jonka jälkeen Turvaneuvoston joukot heittivät Martinicin, Slawatan ja Slawatan sihteerinä toimineen Fabriciuksen ikkunasta pihalle vanhaa, jo keisari Sigismundin Bosniassa käyttämää tapaa noudattaen. Kolmekymmenvuotinen sota oli alkanut. Sen ensimmäiset kolme uhria säilyivät lähes vammoitta, mutta sodan loppuvaiheessa melkein koko Eurooppa oli raunioina.

Opiskeltuaan vuoden kuuluisassa Heidelbergin yliopistossa Komenski palaa Moraviaan. Komenski vihitään seurakunnan opettajaksi ja hän vastaanottaa opettajan tehtävät tutussa Przerovin veljesseurakunnan koulussa. Koulutyön helpottamista ajatellen hän kirjoittaa julkaisee 1616 pienen latinan kieliopin Grammaticae facilioris praecepta (Yksinkertaistetun kieliopin säännöt) ja "Listove do nebe", Kirjeitä taivaaseen, sekä tutustuu Johann Andraen ajatuksiin opetusopista, didaktiikasta.

Prerovissa Komenski laatii oppikirjan Theatrum universitatis rerum alkuna kirjasarjalle, johon hän aikoo kerätä kaiken koulutiedon. Tälle työlle käy kuitenkin samoin, kuin Heidelbergissä aloitetulle tshekkiläis-moravialaisen kielen aarteiden kootuille teoksille: molempien käsikirjoitukset tuhoutuvat vuosikymmenien työn jälkeen Lesznon hävityksessä ruotsalais-puolalaisen sodan aikana 1656.

Vuonna 1616 Komenski ottaa vastaan sananpalvelijan toimen Zeravicen veljesseurakunnan parissa. Vuonna 1617 Komenski kirjoittaa tutkielman "Retunk proti Antikristu" katolisen kirkon olemuksesta ja varoittaakseen seurakuntaa Ferdinand II hankkeista.

Vuonna 1618 saa siirron Jednota Bratrskan seurakunnan opettajaksi ja pastoriksi Moravian pohjoislaidalle Fulneckiin.

Vuonna 1618 Komenski ottaa vastaan veljesseurakunnan koulun johtavan opettajan ja sananpalvelijan toimen Moravian pohjoislaidalla Fulnekissa (Fulneck). Koulu ryhtyy ottamaan oppilaita myös sosiaalisin perustein tarjotakseen seurakunnan ulkopuolella eläville vähävaraisille lapsille opiskelun mahdollisuudet.

Vuonna 1618 Komenski avioituu Magdalena Visovskan kanssa.

- valitsevat kalvinistin kuninkaaksi

1619… Tshekin valtiopäivät valitsevat Frederic V kuninkaaksi

1620-11-08 Ferdinand voittaa protestantit Prahan lähellä Bila Horan (Valkean Vuoren, saks. Weissenberg) taistelu

1621-06-21.. 27 miestä hirtetään Prahassa

Prahan protestanttien johtajien hirttämisen jälkeen pääsi jatkumaan se, minkä toimeenpanossa kirkko ja Euroopan valtiot Hussin roviolla polttamisen jälkeen olivat toistuvasti epäonnistuneet - kerettiläisten hävittäminen.

Vuonna 1617 tsekkien kuninkaaksi tuli katolilainen Ferdinand II. Tshekin valtaapitävät havaitsivat liian myöhään tehneensä väärän valinnan, ja yrittivät korjata tilannetta valitsemalla hänen tilalleen Pfalzin vaaliruhtinaan Frederick V:n. Mutta tämäkin valinta oli paha moka. Kalvinisteihin kuulunut mies istui laiskana linnassaan, kun Ferdinandin joukot 08.11.1620 murskasivat tshekkiläisen armeijan Bela Horan taistelussa Prahan lähistöllä. Kun Ferdinand II oli saanut virkansa takaisin, maan protestanttiset johtajat tapettiin julkisesti Prahan torilla 1621 ja riviuskovat ajettiin pois maasta. Uutta teltanpaikkaa lähti Moraviasta ja Böömistä etsimään 36.000 uskovien perhekuntaa, mutta jäljelle jääneille kävi vielä huonommin. Böömin väkiluku aleni kolmesta miljoonasta yhteen miljoonaan.

1622

paavi Gregorius XV vuonna 1622 perustaman järjestön "De Propaganda Fidei" (Uskon julistaminen) ..."De Propaganda Fidei et Extirpandis Haereticis". (Uskon tunnetuksi tekemisen ja kerettiläisten hävittämisen seura).

Komenskin "Kirjeitä taivaaseen" painetaan Olomoucissa, Moravian itälaidalla 1619. Mutta jos sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus Tshekinmaalla ennen on ollut sorretuille raskasta, käyvät olot hävityn Valkean vuoren taistelun jälkeen sietämättömiksi. "Pyhän" saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin, Ferdinand II maahan tuomat espanjalaiset palkkasoturit lähtevät tuhoamaan maan kristittyjä ja niitä tshekkejä, jotka eivät itse ole kristittyjä maasta hävittäneet. Ensimmäisinä vainottaviksi joutuvat protestanttien pastorit.

Vuosian 1620-1627 Jan Komenski elää maanalaisen kristityn elämää Tshekinmaalla. Vuoden 1621 huhtikuun jälkeen hän joutuu usein vaihtamaan asuinpaikkaa ja menettää kaiken omaisuutensa, kirjat ja käsikirjoituksensa. Komenskin vaimo jää katolisten raiskattavaksi ja kuolee. Myös Komenskien pieni poika menehtyy. Komenius pääsee pakenemaan vuorille.

Vuonna 1618 Jan Komenski avioituu Przerovin kaupunginjohtajan aviottoman tyttären Magdalina Visovskan kanssa ja saa puolison, joka pystyy jakamaan hänen näkemyksensä, ilot ja surut. Suruja onkin tulossa runsaasti, mutta vielä 1618 hän pystyy käymään Uherskiy Brodissa sisarensa luona, laatii karttoja ja kirjoittaa muistiin tshekkiläisiä tarinoita, vaikka Baijerin katoliset ovat jo hyökänneet maahan uusin, vahvistetuin voimin. Komenski kirjoittaa kirjasen "Sorretun huuto taivaaseen eli mitä meidän pitäisi tehdä, kun maailmassa ei ole ketään, joka valittaisi kohtaloamme, tai edes kuulisi, kun me valitamme".

Vuonna 1620 Euroopan herruutta tavoittelevat katoliset Habsburgit voittavat tshekit Biela Goran, Valkeanvuoren taistelussa ja parisataa vuotta jatkuneet uskovien vainot siirtyvät ratkaisuvaiheeseen. Maata aletaan toden teolla tyhjentää kristityistä. Muiden uskovien tavoin Komenskit jäävät lainsuojattomiksi. Vuonna 1621 "Pyhän" Roomalaisen keisarikunnan espanjalaiset palkkasoturit polttivat Fulnekin. Komenskit menettää kotinsa, kirjastonsa ja käsikirjoituksensa. Komenski pakenee vuorille ja siirtyy sieltä Moraviaan, Karl de Zerotinin luo Brandysiin, mutta hänen tyttärensä ja raskaana oleva vaimonsa jäävät Fulnekiin.

Vuonna 1622 katolisen keisarin Espanjasta maahan tuomien sotajoukkojen mukana maahan levinnyt rutto tappaa Komenskin vaimon Magdalinan ja heidän molemmat lapsensa. Komenski omistaa kirjasen "Mietteitä kristillisestä täydellisyydestä" (Premyslovani o dokonalnosti krest'anske) vaimolleen Magdalinalle tietämättä, että se onkin jo muistopuhe. Kun Komenskin perheensä luo lähettämät tiedustelijat sitten tuovat hänelle Brandisiin tiedon perheen kuolemasta kirjoittaa Komenski teoksen "Valon labyrintti ja sydämen paratiisi" (Labyrint sveta a raj srdce) Keskustelut kovia kokeneiden uskovien kanssa synnyttävät kaksiosaisen kirjan "Murheelliset" (Truchlicy). Se painetaan Prahassa sillä seurauksella, että Prahaa hallitsevat katoliset määräävät koko Komenskin kirjallisen tuotannon roviolla poltettavaksi.

Veljesseurakunnan vanhimpien metsästyksen jatkuessa taukoamatta Komenski piileskelee Moraviassa. Hän joutuu usein vaihtamaan asuinpaikkaa, mutta Jednotan tukijat, kuten Karel z Zerotina vanhempi (1564-1636) pystyvät vielä majoittamaan häntä kätköpaikkoihinsa. Kärsiviä uskovia lohduttaakseen ja rohkaistakseen Komenski kirjoittaa "Orpoudesta" (O Syrobe) ja "Linnoitus, joka on mahdoton valloittaa: Herran nimi" (Nedobytelny hrad jmeno Hospodnogo). Myös Raamatun ydinkysymyksiin keskittyvän, mittavankokoisen "Käsikirjan" (Manualnik) käsikirjoitus valmistuu tähän aikaan, mutta se painetaan vasta 1658 Amsterdamissa.

Kirjan Maailman labyrintti ja sydämen paratiisi alussa Komenski kirjoittaa siitä, miten hän päätyi tarkkailijan osaansa:

Maailmaa tarkkailtuaan kirjan "Matkalainen", siis Komenski itse, kuulee kutsun "palata sydämensä asuntoon". Hän löytää Kristuksen, keskustelee hänen kanssaan ja ymmärtää, kuinka omatunto toimii toisaalta uskon ja toisaalta tiedon vertailukoneistona tuoden esiin arvokkaan, arvottoman hyljäten, mikä muuttaa Matkalaisen aivan kuin toiseksi ihmiseksi. Selvittyään maailmasta matkalainen kertoo kristittyjen sisäisestä valosta, joka on kuin puutarha ja pyhäkkö.

Moraviassa takaa-ajettuna kiertelevä Komenski näkee kotiseutujensa tuhon ja tekee Moravian kartan (Mapa Moravy). Sen ensimmäisen version painaa Nikolaus Johannis Piscator 1624 Amsterdamissa. Täydennettynä kartta säilyttää Moravian peruskartan luonteen yli sadan vuoden ajan. Kokemuksiaan ja mietelmiään synnynseudullaan vietetystä pakolaiselämästä Komenski kirjaa tekstiin, joka ilmestyy 1633 nimellä Centrum securitatis - Hlubina bezpetcnosti.

Syksyllä 1624 Jan Komenski menee naimisiin Brandysissa Jednota Bratrskan johtavan vanhimman Jan Cyrillin tyttären Maria Dorothea Kyrillovan kanssa. Myös Dorothea on hyvä elämän- ja taistelukumppani Janille. Tyttönä ollessaan hän on jo ottanut osaa seurakunnan maanalaiseen toimintaan ja sellaisena se toistaiseksi jatkuukin, sillä 1624 Tshekinmaan ja Moravian pappeja vaaditaan tunnustamaan paavin ylivalta, mutta Jednotan papit ja opettajat määrätään poistumaan maasta ehdottomasti.

Vuonna 1625 Komenski saa lähteä Lesznoon, Puolaan ja Berliiniin, Saksaan tiedustelemaan, voivatko Lesznon ruhtinas tai Brandenburgin vaaliruhtinas ottaa vastaan Jednotan vainotun seurakunnan jäseniä mailleen. Kesällä 1626 hän piileskelee vaimonsa ja anoppinsa kanssa Tshekinmaan itärajalla Irza Sadovkyn omistamassa Bile Trzemeshnen linnassa ja tekee luonnoksia tulevaa suurta didaktiikan (Suuren opetusopin) yleisesitystään varten. Seuraavana vuonna hän käy Amsterdamissa tutkailemassa, olisiko Tshekinmaan syrjäytetyllä kuninkaalla mahdollisuuksia tehdä jotakin vainottujen hyväksi.

Tshekeissä katolinen uskonto tulee pakolliseksi ja viralliseksi uskonnoksi "Pyhän" Saksalais-Roomalaisen keisarin Ferdinand II 31.07.1627 antamalla käskyllä. Protestantit saavat valita pakkokatolilaisuuden, maastamuuton tai kuoleman välillä, mikäli he eivät sattuneet olemaan orjia. Orjille katoliset eivät antaneet muuta oikeutta, kuin Saatanan valtaan alistuminen tai kuolema. Maastamuutollakin oli ehtonsa…