2009-02-21

Sivuja 12

Muutamissa vuosikymmenissä veljesseurakuntaan oli liittynyt kymmeniä tuhansia uusia jäseniä. Uskoviksi tultuaan maan aateliset olivat luopuneet titteleistään ja tiluksistaan, joita he uskoviksi tultuaan eivät kuitenkaan olisi voineet pitää. Jo kieltäytyminen valan vannomisesta olisi sen estänyt. Yksi heistä oli Jan Kostka, joka uskoon tultuaan oli luovuttanut läänityksensä pojalleen Bohusille, jonka mailla hän ja hänen luokseen kerääntynyt yhteisö nyt asui. Mutta siitä, että myös poika Bohus halusi liittyä yhteisöön, syntyikin ongelma: Jos poikakin liittyisi veljesseurakuntaan, minne joutuisivat kaikki hänen maillaan elävät uskovat alustalaiset sen jälkeen, kun läänitys olisi siirtynyt pois uskoviin myönteisesti suhtautuvalta suvulta? Eikö olisi parempi, jos uskovat veljet tulisivat mukaan kaupungin hallitukseen ja muihin virkatehtäviin, kuin että niillä palleilla istuisi uskosta osattomia teeskentelijöitä?

Joukkoon oli liittynyt myös uusia kasvoja, kuten Prahan yliopiston kirjastossa Peter Chelcickyn kirjaan "Set Very", Uskon verkko, tutustunut Jan Prazhkij. Hän oli valmis luopumaan siitä Messiaan käskystä, jota Peter Chelcicky ja "patriarkka" Rehor olivat pitäneet uskovien ja maailman ihmisten välisenä rajapaaluna.

n. 1478.. Lukas Prahalainen …?

Lukas Prazhkij…

1480-08-31 . Utraquistien esikunnan pappeja vangitaan Prahassa

Muutamat Prahan utraquistien papit olivat sanoneet paavia Antikristukseksi. Heidät vangittiin 1480-08-31. Yksi heistä, Michael Pollack kidutettiin kuoliaaksi, mutta säätyjen onnistui pelastaa muut imperialistien kourista. Yksi vapautetuista oli Lukas Prahalainen ja toinen Johann Nix. Lukas Prahalaisesta tuli myöhemmin yksi veljesseurakuntien johtajista.

Brandenburgin maakreivikunnassa Saksassa valdolaiset olivat vuoden 1458 jälkeen kokeneet ankaraa vainoa. Vuonna 1579 eräs heistä, Peter nimeltään, oli käynyt Tshekeissä ja kuullut uskovien vainojen vähentyneen. Seuraavana vuonna neljä veljesyhteisön jäsentä päättää käydä Brandenburgissa, mutta heidät pidätetään Kladskossa, Prahan lähistöllä. Vain Tomas, joka on saksalainen kansallisuudeltaan, saa jatkaa matkaa sillä seurauksella, että pian Brandenburgin valdolaisia saapuu joukoittain Lanskrounin seudulle Litomyslin itäpuolelle sekä Jan Zerotinin maille Oloumuchin (Olmütz) ja Moravaska Ostrovan välille.

1480-xx Valdolaisten piispa Stefan ja useita muita poltetaan Wienissä, monet pakenevat, Jednotan sisäinen muuttoliike kasvaa; Valdolaisia muuttaa Brandenburgin maakreivikunnasta Moravian Fulneckiin ja Tshekinmaan Landskroniin. Moravian Fulneckista heidät sekä Jednotan veljet määrätään lähtemään 1488.

Uusi otsikko (hae tähän edellä olevat samaa asiaa koskevat tekstit ja täydennä)

1482-xx Ladislaus ja keisari Corvinuksen kimppuun

1483-09-24 Prahan imperialistit tekevät salaliiton teurastaakseen kaikki utraquistit yöllä 24.09.1483; hanke paljastuu, kun kaikki valmistelut on jo tehty ja asianmukaiset ediktit (ts. "dekrety") julkaistu. Praha kapinoi katolisten terroria vastaan, muutamia katolisia tapetaan. Ladislaus ei ryhdy rankaisutoimiin, sillä se olisi vaatinut myös katolisten rankaisemista salaliitosta.

1485-xx Compactata tulee voimaan; näin vuoteen 1567 asti EI KAI? katso seuraavasta!"

Valtiopäivillä 1485 neljä artiklaa, kuningas hyväksyy

1486-1489.. tutkimusmatkoja seurakuntien löytämiseksi..

1490.. synod Brandysky

1490-xx Corvinus kuolee;

1493.. Maximilian tulee keisariksi isänsä Frederikin jälkeen.

1493-zz Jednotan veljet esittävät kuninkaalle vastineensa koskien niitä villejä tarinoita, joita imperialistit heistä levittivät. Vastine on laadittu veljessopimuksen muotoon, jossa kerrotaan, mihin Jednotan veljet pyrkivät ja miten. Tämä veljien Reichenaussa laadittu asiakirja ja vainojen perusteluina käytettyjen valheiden samanaikainen paljastuminen vaikuttivat sen, että vainoja tilapäisesti lievennettiin. Kuningas salli jopa Unkarista Moldaviaan paenneiden Jednotan veljien asettua Tshekkeihin.

TARKASTA: GEORGE WOLINSKY STRAKONIC PAROONI JOHN OF ROSENBERG GRAND PRIOR OF MALTA PRIOR OF STRAKONIC "NO PICARDS"

1494-xx Reichenaun synodi kieltää Peter Chelcickyn auktoriteetin

Jednotan yhtenäisyyttä koetteleva mielipide-erot ratkesivat, kun Peter Chelcickyn opetuksia ei enää otettu täydestä. Ratkaisu oli kuitenkin kallis, sillä perinteisen valdolaisen linjan kannattajat jättivät Jednotan.

Lukas Prahalainen ja Prokop Neuhausilainen tulevat veljesseurakuntien johtoon; perinteinen haara jää maanviljelijöiden Amos z Stekna ja Jaakob johtoon nimellä "pieni lauma".

1495- Reichenaun toinen synodi; Raamattu yksin tunnustetuksi auktoriteetiksi;

1498-xx Luukas Prahalainen Roomassa

Luodakseen yhteyksiä maailmalla mahdollisesti löytyviin Jumalan lapsiin Luukas Prahalainen käy Kreikassa ja Roomassa. Roomassa hän näkee paavi Aleksanteri VI:n pojan murhaamia ihmisiä kadulla. Matkalla hän poikkeaa Savoyn herttuakunnassa valdolaisten luona, heikolla menestyksellä, sillä kirkon v. 1488 valdolaisia vastaan tekemän ristiretken jälkeen valdolaiset ovat entistä enemmän hajallaan maailmalla.

1499.. Utraquistien papit käyvät Armeniassa yliopiston suosituskirjeet mukanaan etsimässä tunnustusta käytännölle, jonka mukaan ehtoollista vietettäessä käytetään sekä leipää ja viiniä. Armenialaiset suorittavat tshekkien piispanvihkimykset. Myöhemmin ainakin yksi näistä armenialaisten vihkimistä piispoista, Martin z Tabora, kärsi marttyyrikuoleman Raudnitzissa.

1499-x Paavi Aleksanteri VI lähetti kaksi inkvisiittoria Tshekkeihin estämään kristillisten kirjojen julkaisemista ja edistämään katolisen kirjallisuuden levikkiä

1500/tai 1500-02-04

Henry Institoris, lehdistösensori, kts. 1502.

Lehdistösensori informoi paavia väittäen, että Saatana on opettanut Jednotan veljet lukemaan. Puolet kirkonmiehen väitteestä olikin totta - Keskiajan Euroopasta tuskin löytyi toista kansaa, jossa lukutaito olisi ollut yhtä korkealla kuin Jednotan "kerettiläisten" keskuudessa. Paavin lehdistösensori ei toki keksinyt juttua itse. Alkuperäisessä erään Lezekin keksimässä versiossa väitettiin lisäksi, että jos Jednotan veli kääntyy katoliseksi, ottaa Saatana lahjansa pois, ja miehestä tulee yhtä lukutaidoton, kuin on ollutkin.

Uskovia vastaan keksityt valheet ovat pitkäikäisiä. Suomalaisissa peruskoulun oppikirjoissa on useita samankaltaisia hyökkäyksiä Jeesuksen seuraajia vastaan. Tapana on väittää, että uskovat ovat lukutaidottomia, sivistymättömiä, taikauskoisia moukkia, jotka eivät välitä "korkeammasta opetuksesta". Näissäkin väitteissä on puolet totta - saatanallisesti vääristeltynä tietysti. Jednotan veljet eivät todellakaan arvostaneet aikansa "korkeampaa opetusta", sillä heillä ei ollut mitään käyttöä kreikkalaisen mytologian houremaailmalle, kirkkoisien sairaille uskonnollisille spekulaatioille tai katolisen kirkon skolastiikan taitajien opeille.

Toinen paavin Tshekkeihin osoittamista inkvisitiotohtoreista, Augustin Käsebrot, kirjoitti kuningas Vladislaville, että "metsästä kiinni ne häpeämättömät kulkurit, ne eivät ansaitse tulla roviolla poltettavaksi. Niiden ruumiit pitäisi antaa villieläinten ruuaksi ja veri koirien nuoltavaksi".

1500- x Veljesyhteisöön kuuluu nyt noin 100.000 jäsentä. Kahdellasadalla seurakunnalla on oma veljeskoti; mutta myös kotikokoukset ja kätköpaikkojen käyttö kokoustiloina on tavallista.

Vuosina 1500-1510 veljesseurakunta julkaisee 50 kirjaa, muu tshekki - 10 Tshekinmaalla on nyt viisi kirjapainoa, niistä 3 Jednota Bratrskalla. Yksi Jednota Bratrskan kirjapainoista painaa vain raamattuja. Yhden erän tshekinkielisiä raamattuja veljesseurakunnat painattivat Venetsiassa ja yhden erän Nürnbergissä.

Luukas Prahalaisen tuotantona syntyi katekismuksen tapainen "Lasten kysymyksiä ja vastauksia" 1501/1502, ja sama saksaksi 1522. Saksan luterilaiset julkaisivat sen Magdeburgissa 1524 ja Wittenbergissä 1525. Sveitsin protestantit julkaisivat Lukas Prahalaisen Lasten katekismuksesta lyhennetyn version St. Gallenissa 1527.

Lasten katekismus oli tarkoitettu kotikäyttöön, sillä veljesyhteisön kasvatuksesta ja koulutuksesta huolehdittiin kodeissa 12 ikävuoteen asti. Siinä oli 76 kysymystä vastauksineen, ja se on selvästikin ollut mallina Lutherin Vähälle katekismukselle. Lutherin kuulijakunta oli iältään vanhempaa, mutta hengellisissä asioissa kokemattomampaa ainesta kuin Luukas Prahalaisen Jednota-seurakuntien lapset. Näin Lutherin katekismuksista tuli lapsille liian teoreettinen ja aikuisille liian lapsellinen esitys.

Myös Luukas Prahalaisen 1501 julkaisemasta laulukirjasta tuli menestys. Tshekinkielisiä laitoksia ilmestyi 1501, 1505, 1519. Vuonna 1531 Mikael Weiss toimitti sen saksaksi ja 1541 se ilmestyi taas tshekiksi Jan Hornin toimittamana. Kuudes painos 1554 oli taas tshekin kielinen. Seitsemännen painoksen toimitti Jiri Izrael puolalaisia seurakuntia varten. Kahdeksas painos ilmestyi 1561 Jan Blahoslavin toimittamana tshekiksi, ja yhdeksäs saksaksi 1566. Kymmenes, 1569 ilmestynyt painos oli puolan kielinen. Jednotan laulukirjaa käytettiin myös Unkarin hallintoon silloin kuuluneessa Slovakiassa.

Myös Jednotan "pienellä puolella" oli oma kirjapainonsa. Se sijaitsi entisessä luostarissa, Vilemovissa. Kirjapaino julkaisi uusia painoksia Peter Chelcickyn kirjasta Uskon verkko ja vastauksia "ison puolen" taistelukirjoituksiin, jotka panivat Lukas Prahalaisen johtaman ison puolen ahtaalle, kiemurtelemaan kuin käärme. Näyttää siltä, ettei Jumala halunnut antaa tiedon monopolia kummallekaan Jednotan osapuolista.

1502-02-04 (1500-02-04) Aleksanteri VI bulla

Aleksanteri VI lähetti dominikaanitohtorin Henry Institoris tutkimaan veljesyhteisöä

Yrittäessään tulla hovikelpoisiksi Rooman silmissä utraquisteista oli tulleet yhä pahemmiksi kristittyjen vainoojiksi, jonka takia paras utraquistien aines siirtyi Jednotan leiriin.

1503.. Tshekin valtiopäivät päättivät hävittää "kerettiläisten" yhteisöt maasta, mutta kuninkaan epäröidessä Jednotan miehet lupasivat tulla väittelemään utraquistien kannalla olevien teologien ja katolisten kiivailijoiden kanssa. Väittely oli määrä pitää joulukuussa, mutta yliopiston rehtori kuolla kupsahti juuri sovittuna päivänä ja väittely jäi pitämättä.

Mandaty proti bratrim krale..

Narizeni Svatojakubske /dekretu Svatojakubskeho /Narizeni Vladislavovo (kts. bratri cesti), vuodelta 1503, "prvni narizeni krale Vladislava (1503) celila toliko proti pikartum bydlicim na …"

1503- xx Vladislava II (1503 a 1509); kts

1509-xx

1547-xx Ferdinanda I (1547 a 1548, a 1554); kts

1548-xx

1554-xx

xxx Maxmiliana II; kts. linkki 529;

1584-xx Rudolfa II (1584 a 1602);

1602-xx

1504.. Jednotan veljet sopivat kotikokouksista. Ehtoollisen toimittajana voi toimia kuka tahansa vanhemmista veljistä.

1505-xx Moravian säädyt Brnossa päättävät, ettei veljesseurakunnan kirjapainotoimintaa sallita Moravian aatelisten omistamilla mailla

1508-07-25.. Nimillä Mandaty Svatojakubskoho/../Edicts of St. Jacob jne tunnetut ..

kuningas ja valtiopäivät päättävät hävittää kristinuskon maasta. Kirjojen julkaisu estettävä, KTS MANDATY..

1508-08-10.. Valtiopäivien ja säätyjen suostumuksella julkaistussa tekstissä sanotaan: "Kaikki pikardit, sukupuoleen tai ikään katsomatta, on rangaistava kuolemalla".

,,,

Veljesseurakuntaa "Jednota Bratrska" oli ryhdytty nimittämään pikardeiksi, koska "pikardit" oli haukkumasana, kun taas Jednota Bratrska on paras tshekinkielinen ilmaisu, jota kristillisestä seurakunnasta on koskaan käytetty. Sanan jednota perusmerkitys on "yhteys", mutta laajennetussa merkityksessä tshekit käyttivät sitä erilaisista yhteisöistä. Sanaa "cirkev", kirkko, kristityt eivät tietenkään itsestään käyttäneet.

Toinen sana, joista keskiajan eurooppalaisista uskovista käytettiin, oli patareeni. Nimitys "patareeni" on väännös sanasta pataria, rääsyläinen. Milanon rääsyläisten kaupunginosassa "Pataria" oli 1000-luvun alkupuolen Milanosta lienee ollut paljon uskovia, sillä nimeä patareeni, rääsyläinen, alettiin käyttää Italian ulkopuolellakin asuvista kristityistä.

1508-- x Mandaty proti bratrim krale Vladislava II/ Narizeni Svatojakubske /dekretu Svatojakubskeho /Narizeni Vladislavovo (kts. bratri cesti), vuodelta 1503, "prvni narizeni krale Vladislava (1503) celila toliko proti pikartum bydlicim na …" kts. myös 1547, 1548, 1554, 1584, 1602

Tshekeissä oli asetuksen julkaisuhetkellä noin kolme miljoonaa ihmistä, joista veljesseurakuntiin kuuluvia aikuisia noin 10 prosenttia. Yli kahdensadantuhannen aikuisen, ja kahdensadan tuhannen lapsen joukkoteurastus oli kuninkaallekin kova pala, huolimatta siitä, että veljesseurakunta ei tehnyt aseellista vastarintaa edes itsepuolustukseen. Kuninkaan epäröimisen takia edikti ei tullut voimaan, mutta jo vuonna 1510 se julkaistiin uudelleen. Tällä kertaa vain vapaaherra Schwamberg asettui sitä vastustamaan.

Veljesseurakunnat pakenee taas vuorille ja luoliin. Yösijan tai majapaikan antamisesta vainotuille säädettiin ankarat rangaistukset. Maltan ritarikunnan suurmestari, vapaaherra Jan z Rozmburga (Johannes von Rosenberg) vangitsi maillaan asuneen Juri Volynskin, mutta kun käsky tuli, vapaaherra vangitsi hänet ja pisti vankityrmään kuolemaan. Viiden vuorokauden kuluttua suurmestari tuli katumapäälle, ja toi vangilleen kyyneleet silmissä ruokaa, jonka jälkeen hän karkoitti Volynskin mailtaan.

Vainot kestivät vuoteen 1516 saakka, mutta sitten kuningas Vladislaus II kuoli.

Vainovuosien aikana Lukas Prahalainen kirjoitti kirjan "Seurakunnan uudistus", mutta erään matkansa aikana kuuluisa maantierosvo Peter z Suda vangitsi hänet. Rosvopäällikkö uhkasi kyllä polttaa "kerettiläiten" päällikön, mutta jätti sen tekemättä, ja vapautti hänet vainojen päätyttyä.

1511-.. Erasmus kehottaa veljesseurakuntaa pitämään matalaa profiilia. Yksinäisyys ja eristyneisyys muista uskovista rasittavat uskovia, jotka kyselevät toisiltaan: "Olemmeko me ainoita Kristuksen seuraajia maailmassa".

1516-03-13 Wladislaus II (Vladislav Jagellonsky?) kuolee. Tshekin ja Unkarin kuninkaaksi tulee hänen kymmenvuotias poikansa Lajos/Ludvik Jagellonsky. Vainot päättyvät, utraquistit ja katoliset alkavat riidellä keskenään. Maa joutui sekasortoon, ja uskovat saavat hengähdystauon.

Vuoteen 1460 asti kaikki kirjat oli kopioitu käsin tai painettu kaiverrettuja painolaattoja käyttäen. Vuonna 1455 valmistettiin Mainzissa ensimmäinen, irtokirjaimilla painettu kirja, latinankielinen raamattu, jota tekniikan keksijän nimen mukaan kutsutaan Gutenbergin raamatuksi. Keksintö alensi kirjojen hintoja ratkaisevasti ja jo yksitoista vuotta myöhemmin (1466) valdolainen Heinrich Eggelstein painoi ensimmäisen saksankielisen raamatun.

Tshekkien panos muiden slaavilaisten kielien raamatunkäännöstyössä on myös mittava. Vuonna 1517-1519 ilmestyivät Prahassa Biblia Ruska, Fransisk Skorinan rusin eli valkovenäjän kielelle kääntämän raamatun kaksikymmentä kolme ensimmäistä kirjaa. Osa Skarinan rusinkielisestä raamatusta on käännetty suoraan tshekinkielisestä raamatunkäännöksestä vuodelta 1506. Prahasta Frantsisk Skarina (1476-1551) siirtyi kotiseudulleen Liettuaan. Loppuosa Skorinan raamatusta painettiin vuonna 1525 Vilnassa.

Ensimmäinen venäjänkielinen raamattu levisi vain Liettuan alueelle, jonka 1500-luvulla ulottui paitsi nykyisen Belorusin eli Valkovenäjän alueille ja Ukrainaan, myös pitkälle nykyisen Venäjän puolelle, mutta Moskovan Venäjälle se ei koskaan päässyt. Ensimmäinen Moskovan venäjän kielinen raamattu julkaistiin 1876.

Tshekkiläisen raamatun vaikutus on huomattavissa myös Liettuan ortodoksikirkon piirissä syntyneessä neljän evankeliumikirjan käännöksestä "bulgariasta" (kirkkoslaavista) ukrainaksi. Käännös vuosilta 1556-1561 tunnetaan nimellä Peresopnikin Evankeliumi, ja lienee ensimmäisiä ukrainankielisiä kirjallisia teoksia.

1526-08-29.. Mohacin taistelu, Unkarin ja Tshekin kuningas Lajos/Ludvik Jagellonsky kuolee

1526-ss. Habsburgit valtaan, tshekin yläluokka hyväksyy..

Unkarin kuningas Louis oli perinyt Böömin, Moravian ja Hunkarin kruunut isältään Vladislavilta ja kun hän 1526 kuoli johtaessaan Unkarin joukkoja taistelussa turkkilaisia vastaan, jäi kunkun paikka auki. Sitä kärkkymässä oli Ferdinand, Itävallan arkkiherttua, joka oli hankkinut vaimokseen Luisin sisaren Annen.

Vaimojen hankkiminen oli keskiajan Euroopassa shakkipelin tapaista urheilua, sillä vaimojen avulla pyrittiin kunkuksi. Hyvän vaimon perintönä seurasi kuningaskunta, kun vaimon suvulle joutunut kuningaskunta jäi ilman hallitsijaa.

1517-11-xx Luther naulaa teesit oveen. Jednota lähettää delegaation onnittelemaan Lutheria.

1523-1529.. Theinin (Utraquistien) kirkossa Prahassa saarnaa Lutherin koulukunnan pappi Gallus Cahera

1524- xxx utraquistit asettavat omat sensuurivirkamiehensä, edes Lutheria ei sallita julkaista

1524… Jan Augusta opiskelee Wittenbergissä, tulee myöhemmin Jednotan piispaksi

1528.. Itävallan yläluokka luterilaistuu vauhdilla ja 1534 säädyt vaativat jo uskonnonvapautta, mutta Ferdinand on paavin valjaissa.

Wienissä Paul von Spratten (Speratus) saarnaa Lutherin oppia, karkoitetaan ja hänen seuraajansa Tauler poltetaan roviolla.

Amos z Stekna, Jednotan perinteistä linjaa johtanut veli kuoli vuonna 1522. Hänen työtään jatkamaan tuli Jan Kalenec, veitsenteroittaja. Hänen aikanaan pienen puolen yhteisöt palasivat vanhaan, valdolaisilta perittyyn kastekäytäntöön, mikä merkitsi lähentymistä anabaptistien kanssa. Kalenecin aikalainen, historioitsija Sebastian Frank kertookin, että "Pienen puolen veljet ovat aivan samanlaisia kuin anabaptistit". Veljeys myös tunnustettiin, mutta se ei estänyt Kalenecia moittimasta anabaptisteja käytännön elämässä havaituista konkreettisista synneistä.

Läheskään kaikki uskovat eivät eläneet yhteistalouksissa, mutta uskovien kommuuneja oli myös Jednotan perinteisillä yhteisöillä. Pienen puolen yhteisö Letovicessä Moraviassa oli yksi näistä. Lulecin yhteisöllä oli myös kirjapaino, jonka tuotanto oli runsasta erityisesti 1530-luvulla. Lulecin yhteisöstä tiedetään myös, ettei sen vanhimmille suoritettu pappisvihkimystä.

Habrovanyn yhteisö Slavkov u Brnan pohjoispuolella syntyi, kun Jan Dubcansky tuli uskoon.

Keisarikunnan laajuinen ajojahti baptisteja vastaan alkoi Sveitsistä 1520-luvun puolivälissä, ja pian olivat melkein kaikki uskovat ajettu kodeistaan. Tuhannet päätyivät Moraviaan, jossa Jednotan ison puolen paronit ottivat heidät vastaan ja sijoittivat hallitsemilleen maille. Lyhyessä ajassa Moraviaan syntyi Jednotan maille paitsi Jednotan omia yhteisöjä, myös 18 anabaptistien yhdyskuntaa, "Bruderhöfe". Tärkeimmät niistä olivat Mikulovissa (saks. Nikolsburgissa), Hustopecessä (Auspitz) ja Slavkov u Brnassa (Austerlitz).

1526 xx Hubmaier tulee Moraviaan

1527-02-24 a Schleitheim confession

1527- Hubmaier ja hänen vaimonsa Elisabeth vangittiin Mikulovissa, Moraviassa. Hubmaier tapettiin 1528-03-10 ja saman kuun 13 päivänä Elisabethin kaulaan sidottiin iso kivi ja heitettiin Tonavaan. Jo kolme vuotta aikaisemmin Hubmaier oli kirjoittanut siitä mitä hän "Kerettiläisistä ja heidän polttajistaan" ajattelee.

1528-Ferdinand I (1526-1564) asetuksella "kerettiläisten" kirjojen julkaisu ja myynti kielletään, kirjakauppojen tarkastukset alkavat, kirjapainojen perustaminen maaseudulle kielletään, anonyymien kirjojen tuottajat teloitettavaksi ja omaisuus takavarikoitavaksi; 1541 kielletään minkä tahansa tekijännimettömän kirjan julkaisu

1522.. Amos Stekensky (Steknalainen) kuolee..

1528-12-11.. Lukas Prazhky (1460-1528) kuolee Mlada Boleslavissa (saks. Jungbunzlau, lat. Bumsla)

Luukas Prahalaisen testamentti: "Ohjeita ja Neuvoja..", kaksiosainen teos, toinen papeille ja toinen kaikille muille. Ohjeissaan Luukas lähestyy taas herätysliikkeen vanhaa linjaa. Hän varoittaa uskonnollisesta kevytmielisyydestä ja jopa Lutherin koulukunnan johtajien maailmallisuudesta. Toisaalta vielä kuollessaankin Lukas Prahalainen on vielä monessa asiassa katolisen perinteen vanki. Ratkaisematta ovat kysymykset katolisen kysymyksen "seitsemästä sakramentista", seurakunnan jaosta "papistoon ja maallikkoihin", vaikka jo Kunvaldin alkupäivinä tämä asia oli ratkaistu varsin onnistuneesti. Etu oli hukattu Rychnov nad Knezin eli Reichenaun synodissa.

Luukas Prahalainen laati ja julkaisi katekismuksen lapsille, laulukirjan v. 1501, psalmien selitysteoksen, Johanneksen evankeliumin selitysteoksen, Ehtoolliskysymyksen tarkastelun 1.Korintolaiskirjeen luvun 11 perusteella ja uskontunnustuksen tapaisen esityksen liikkeen opeista.

1531.. Schmalkaldenin liitto syntyy

n. 1532 Jan Augusta (n.1500-1572) veljesyhteisön vanhimmaksi

Jan Augusta, Prahan utraquistien ja Wittenbergin luterilaisten keskuudessa koulutuksensa saanut pastori tuli Jednotan piispaksi noin 32 vuoden ikäisenä. Heti alkuun hän säikäytti vainoton seurakunnan ohjelmallaan, jonka tarkoituksena oli solmia kiinteät suhteet naapurimaiden protestantteihin, saada Jednotalle viranomaisten myöntämä laillinen asema ja yhdistää kaikki Tshekin ja Moravian protestantit saman katto-organisaation alle.

Jan Augustan ohjelma merkitsi etääntymistä kristinuskon keskeisistä periaatteista, Pyhän Hengen auktoriteetista, Uskovien seurakunnasta ja aikuiskasteesta, ja yleensäkin niistä periaatteista, joiden pohjalta Jednota Bratrska oli syntynyt. Se tulisi toteutettuna johtamaan Jednotan pimeyteen, sillä liittyminen protestantteihin merkitsi välirikkoa elävän kristillisyyden kanssa. Hyväksymällä protestantit yhteyteensä he joutuisivat hyväksymään heidän saatanalliset ediktinsä - kaikkien anabaptistien teurastamisen 1529 Speyerin valtiopäivillä vahvistetun, Sveitsin reformoitujen v. 1527 tekemän päätöksen mukaisesti. He joutuisivat luopumaan aikuiskasteesta ja uskovien seurakunnasta, sekä siitä pasifistisesta perinnöstään, jota Peter Chelcicky oli heille opettanut.

Jednota Bratskalla oli tullut maailmaan hyvin eväin. Hussilaisen herätyksen alkupäivinä, vuonna 1420 laadittujen Prahan artikloiden ensimmäisessä kohdassa oli ollut kaksi asiaa: Jumalan sanaa oli vapaasti julistettava eikä kielilläpuhumista saanut estää. Vuonna 1420 hussilaisessa herätysliikkeessä oli ymmärretty, että kirkosta on erottava, Raamattu on auktoriteetti, ja sen tulkinta on jätettävä Pyhän Hengen tehtäväksi. Jos Jednota loisi oman katto-organisaationsa, Pyhä Henki tuskin alistuisi sen sääntöihin.

Viranomaisten hyväksynnän etsiminen oli suoranaista tyhmyyttä, samanlaista, jota Saatana tarjosi Jeesukselle kiusausvuorella. Saatanan vallassa oleva maailma ei tule koskaan hyväksymään yhteyteensä ihmistä tai yhteisöä, joka on kuuliainen Jeesukselle. Saatana saattaisi kyllä hyväksyä Jednotan yhteyteensä, mutta vain palvelijana ja sellaisin ehdoin, että siitä tulisi uusi Juudas monien muiden Juudasten joukkoon. Kumartamalla Saatanalle Jednota tulisi myös menettämään Jumalan huolenpidon, ja sen menetettyään sen vääjäämättömäksi osaksi tulisi häviäminen historian näyttämöltä.

1534 .. xx Jednota Bratrska luopuu aikuiskasteesta

1534-xx Englanti vapautuu paavista Act of Supremacy

1535 .. Keisari Ferdinandin edikti kaiken Rooman kirkon vastaisen liikehdinnän kukistamiseksi; vaikutus suuri erityisesti veljesyhteisöjen keskuudessa; Hollannissa jatkuvat anabaptistien vainot Kaarle V erityisen…

1535-11-11xx Konrad Krajek Ferdinandin luo Wieniin anomaan huojennuksia uskovien kohteluun. "Jos Jeesus oli pikardi, minä olen myös", oli hänen vastauksensa Ferdinandin halveksivaan lausuntoon Jednotan veljistä. Hänellä oli tuotavanaan keisarille myös Jan Augustan laatima esitys kristinuskosta, siis eräänlainen Jednotan credo. Kohta Konrad Krajekin jälkeen, 1535-11-14 Ferdinandin luo saapui kaksi muuta Veljesyhteisöön kuuluvaa paroonia kysymään, onko kuninkaan mielestä oikein se, että papit sanovat koiran tappamista vähäisemmiksi synniksi kuin uskovan tappamista? Myös he toivat mukanaan Jednotan uskontunnustuksen - 12 aatelisen ja 33 ritarin allekirjoituksella varustettuna.

Uskovien vapaaherrojen ja keisarin tapaamisella näyttää olleen tietty vaikutus, sillä usean vuoden ajan saivat Jednotan noin 400 yhteisöä ja niiden yli 200.000 jäsentä olla jokseenkin rauhassa.

1536 ,, poltetaan …

1538.. Ferdinand kielsi ehtoollisviinin jakamisen "maallikoille". Käsky annettiin Wienissä ja Prahassa sen vaikutus jäi vähäiseksi. Toteutuessaan se olisi kohdistunut pahimmin utraquisteihin, mutta todennäköisesti käsky oli tarkoitetuksi vain silmänlumeeksi, ettei paavi olisi päässyt syyttämään Ferdinandia velttoudesta "taistelussa kerettiläisiä vastaan".

1539.. Vaclav Hajekin Tshekkiläinen aikakirja julkaistaan sensuroituna. Ferdinand I määrää 3 tarkastajaa, sensoria. Syntyy kirja, jossa katolinen kirkko esitetään pulmusena ja Hus kerettiläisenä.

paavi Gregorius XV vuonna 1622 perustaman järjestön "De Propaganda Fidei" (Uskon julistaminen) …"De Propaganda Fidei et Extirpandis Haereticis". (Uskon tunnetuksi tekemisen ja kerettiläisten hävittämisen seura).

1540..x Jan Augustan johtama Jednotan ryhmä Wittenbergissä, Saksan luterilaisten vieraana.

Jan Augusta ja Johannes Horn tekevät matkan Saksaan. Matkakertomus vähentää Jednotan innostusta saksalaista reformiliikettä kohtaan. Jan Augusta tuntee hyvin Lutherin, sillä olihan hän ollut Martin Lutherin oppilaana Wittenbergissä 1524. Nuorena hän oli ollut kovinkin innostunut saksalaisten reformiliikkeestä, mutta nyt mieli on muuttunut. Jan Augusta tuntee velvollisuudekseen varoittaa luterilaisia teoreettisesta uskonnollisuudesta.

credot.. Jan Augustan /Jednotan uskontunnustus

Jan Augustan toimitti laatimansa credon Brandenburgin maakreivi Georgelle..??,, Tshekin kuninkaalle Ferdinandille. Sitä tarkastelleet Calvin, Boucer, Melanchton, Brandenburgin maakreivi ja Saksin vaaliruhtinas Johann Frederick arvostivat sen korkealle. Cervenkan käydessä Strassbourgissa keskusteluja siitä käytiin Boucerin ja Calvinin kanssa…

1545...to Trenton kirkolliskokous Salmeron ja Lainez jesuiitat ohjaavat Loyola taustalla

1545... Calvinin raivoisa hyökkäys kastajia vastaan: "Brieue Instruction pour armer tous bons fideles contre les erreurs de la secte commune des Anabaptistes"

15.. Saksan reformaation jälkeisessä uhkaavassa tilanteessa osa Prahan protestanteista päättää jättää tukematta keisari Ferdinandin vaatimusta joukkojen hankkimiseksi hänen protestanttien vastaista sotaansa varten. Neljä Jednotan johtavista paroneista liittyy Prahan protestanttien perustamaan 8 miehen Turvaneuvostoon, ja päättää avustaa sodassa Saksan protestanttien taistelua

1546-1547 xx Schmalkaldenin sota; Mühlbergin taistelun jälkeen Ferdinand käy käsiksi tshekkeihin.

Yhdeksän protestanttien ruhtinasta oli solminut 1531 Schmalkaldenissa liiton puolustautuakseen "Pyhän" saksalais-roomalaisen keisarikunnan odotettavissa olevia sotatoimia vastaan. Sota alkoi, kun protestantit 1546 kieltäytyivät tulemasta Katolisen kirkon koollekutsumaan Trenton kirkolliskokoukseen. Protestantit kärsivät Mühlbergin taistelussa tappion, mutta kokonaistulos pakotti keisarin solmimaan rauhan protestanttien kanssa Passaussa 1552.

1547-04-24 Habsburgit voittavat protestanttien ruhtinaat Mühlbergin taistelussa.

1547-08-22.. x Neljä evankelisten tshekkien turvaneuvoston jäsentä hirtetään. Heistä Wenzel Petipesky on yksi heistä.

1547.. Säädyt (estates) häviävät valtataistelun, Ferdinand valloittaa Prahan. Prahan "veriset valtiopäivät". "Edict of St. James revived". 1508-- x

Narizeni Svatojakubske /dekretu Svatojakubskeho /Narizeni Vladislavovo (kts. bratri cesti), vuodelta 1503, "prvni narizeni krale Vladislava (1503) celila toliko proti pikartum bydlicim na …"

1547-10-08. x Kaikki veljesyhteisön kiinniotetut papit tuodaan Valkean Tornin vankilaan, Prahaan.

1548-05/06. Uskovat määrätään liittymään utraquistien kirkkoon tai katoliseen kirkkoon kuuden viikon sisällä, mikä aiheuttaa Jednotan joukkomuutot Moraviaan ja Puolaan. Kesäkuussa veljesyhteisön joukot saattavat kaksi noin tuhannen henkilön karavaania Glaziin, josta he jatkavat matkaa Preussiin, jonne he tulevat myöhään syksyllä. Preussin luterilaiset ottavat heidät vastaan, mutta viileästi.

Jan Augusta kidutettavana, 16 vuodeksi vankeuteen. Opettajat yms joutuvat pakenemaan, hitaat vangitaan. Uusi muuttoliike alkaa.

1548-05-25 .. Jan Augusta vietellään ulos piilopaikastaan ja pidätetään. Viedään kidutettavaksi Prahaan Valkean Tornin vankilaan. Ferdinand haluaa tietää, missä Jednotan veljet säilyttävät papereitaan ja rahojaan. Prahasta Jan Augusta yhdessä Jacob Bilekin kanssa siirretään Pürglitzin linnaan. Kolme ensimmäistä vuotta Jan Augustaa pidetään pimeässä sellissä, eristettynä muusta maailmasta, ilman kirjoja, mustetta ja paperia, mutta sitten hän saa Jednotaan kuuluvan vartijan, joka ryhtyy hoitamaan hänen yhteyksiään. Kymmenen seuraavan vuoden aikana Jan Augusta kirjoittaa lauluja ja harjoittaa kirjeenvaihtoa linnassa palvelusta tekevän uskovan veljen avustuksella, mutta sitten hänet viedään taas Prahaan. Prahassa 1560-61 Augustalle tarjotaan syöttiä ja koukkua, mutta kun kaupanteko ei onnistu, hänet viedään taas Valkean Tornin vankilaan. Ferdinandin kuoleman jälkeen valtaan tullut Maximilian vapauttaa hänet 1564, ei hyvyyttään, vaan siksi, että maan säätyläisherrojen valtaosa on protestantteja, ja valta maassa on siirtynyt heille. Jan siirtyy veljesyhteisön kaupunkiin Mlada Boleslaviin (saks. Jungbunzlau), mutta ilman keisarin lupaa ei hänellä ole lupa saarnata julkisesti. Veljesyhteisön luottamus ei myöskään palautunut.

. Julkaistavien kirjojen ennakkotarkastuksesta tulee sääntö. Kirjapainojen määrä rajoitetaan minimiin.

1551 .. Jiri Izrael ("George Israel"), Turnaun srk pastori, Puolaan.

Jiri Izrael, yksi Valkean Tornin vankilaan suljetuista Jednotan opettajista ei hyväksy tarjousta päästä vapaaksi lunnasrahoja vastaan, vaan kävelee vankilasta keskellä kirkasta päivää vuonna 1551. Hän siirtyy Puolaan ja pelastuu hukkumasta jäihin monilukuisen joukon silmien edessä. Hänen onnistuu karistaa piispan palkkaamat 40 palkkamurhaajaa kannoiltaan ja muutamassa vuodessa Puolaan on jo syntynyt 40 Jednotan seurakuntaa.

1551 .. Antonin Brus z Mohelnice Prahan arkkipiispaksi