Sivuja 13

Konstanzin kirkolliskokouksen valitsema paavi Martin V aloitti Tshekinmaan kristittyjen hävittämisen maaliskuun ensimmäisenä vuonna 1420 allekirjoitetulla käskykirjeellä, ja määräsi "Pyhän" Roomalaisen keisarikunnan keisarin, Sigismund I ristiretkeläisarmeijoiden johtoon. Käskykirje, bulla "Tshekinmaan wycliffeläisten, hussilaisten ja kaikkien muiden kerettiläisten hävittämiseksi" julkistettiin Wroclavin kaupungissa Sleesiassa maaliskuun 17 päivänä 1420, jossa keisari Sigismund sillä hetkellä oleskeli.

Paavin bulla antoi tshekeille kaksi vaihtoehtoa: alistuminen tai kuolema.

Ristiretkeläisten haasteeseen vastasi Jan Zizka maaliskuun 25 päivänä 1420 voittamalla pienen ristiretkeläisten joukon Sudomerin taistelussa, lähellä Taborin leiriä, jonka Zizka oli varustanut tukikohdakseen. Leirilinnan nimi on mielenkiintoisesti valittu. Sana on turkkilainen, ja tarkoittaa paimentolaisleiriä, mutta sillä on vastineensa myös Raamatussa. Raamatun Tabor sijaitsee vajaan kymmenen kilometrin päässä Nasaretissa, ja Hussin aikana sitä pidettiin Jeesuksen kirkastusvuorena, josta se sai vertauskuvallisen merkityksen paikkana, jossa Jumala ilmestyy.

Uskonkiihkoinen Sigismund näki aikansa koittaneen. Kirkko oli työnsä tehnyt, se oli koiransa kiihottanut. Toukokuussa Prahan kaupunginjohtaja luovutti Prahan linnan, Vyshehradin Sigismundin sotilaille. Kesäkuussa, kun Sigismund lukuisa joukko Euroopan ruhtinaita mukanaan, saapui itse paikalle, hänellä oli jo 30.000 sotilasta Prahassa.

Sigismundin joukot olivat aloittaneet kaupungin piirityksen, mutta siitä luovuttiin, kun neuvottelut pääsivät käyntiin. Hussin kannattajat esittivät neljä vaatimusta, jotka Sigismund hylkäsi. Vaatimukset olivat:

1. Jumalan sanaa tuli saarnata ja tehdä tunnetuksi Tshekinmaan kuningaskunnassa vapaasti ja säädyllisesti Herran pappien toimesta.
2. Ehtoollisen pyhintä sakramenttia piti jakaa molemmissa muodoissaan, siis leivän ja viinin muodossa meidän Pelastajamme sanan ja mielen mukaisesti kaikille, jotka olivat uskollisia Kristukselle, eivätkä ole ehtoolliskiellossa kuolemansynnin takia.
3. Papiston Kristuksen määräyksien vastaisesti käyttämä maallinen rikkauksien ja maallisen hyvän hallintavalta, sen varsinaisen tehtävän vastaisesti ja maallisen hallintavallan vahingoksi, on otettava siltä pois, ja papiston on palattava evankeliseen käytäntöön ja sellaiseen apostoliseen elämään, jota Kristus ja hänen apostolinsa viettivät.
4. Kaikki kuolemansynnit, erikoisesti kaikki yleinen ja muu Jumalan lain vastainen epäjärjestys kaikilla elämä aloilla kielletään ja tuhotaan asianomaisten toimenhaltijoiden toimesta.

Näihin neljään artiklaan kaatui Eurooppa. Tämän kirjoitukseni aineistoa etsiessäni törmäsin myös Prahan Radion kertomukseen vuodelta 1997, jossa Hussia edelleen vaan nimitetään "eksteremistiksi". Voi miten hyvin Saatanan propaganda meneekään syntiseen päähän! Jumalan sana, Kristuksen muistoateria, papiston kurissapito ja yhteiskuntajärjestys - niistä puhumalla sinut leimataan esktremistiksi, varsinkin jos teet sen omalla äidinkielelläsi herrakansan suureksi harmiksi! Ja jospa vain tietäisit, miten ankaraa lainsäädäntöä tänään, siis vuonna 2007, Euroopan lainsäätäjät pykältävät tämän ekstremismiksi väitetyn elämäntavan kukistamiseksi. Kannattaa lukea nämä "Prahan artikloiden" nimellä tunnetut pykälät juuri nyt, kun sukkaa kutovien mummojen metsästys Euroopassa taas kerran on alkamassa!

Vihollisuuksien alkaessa Sigismundin hallinnassa olivat Vysehradin ja Hradcanyn linnat. Prahalaiset piirittivät ensin Vysehradin linnan, joka lokakuussa 1420 oli jo valmis antautumaan linnassa puhjenneen ruton takia, kun Sigismund armeijoineen tuli avuksi. Marraskuun ensimmäisenä Sigismundin risteretkeläisarmeija kärsi kuitenkin musertavan tappion Pankracin kylässä, ja molemmat kaupunkilinnat antautuivat.

1420-04-20.. Cenek z Vartenberka ja Oldrich z Rozenberka antavat Tshekin kuningaskunnan ja Moravian maakreivikunnan nimissä tilanneselostuksen ja kehottavat kansaa puolustamaan omaa kieltään ja kuningaskuntaansa sekä seisomaan lujina Liiton maljaa koskevassa asiassa.

1420- xx Ristiretkeläisten armeija kokoontuu Swidnicaan ja ylittää Tshekinmaan rajan huhtikuun lopussa

1420-05- Toukokuun alussa ristiretkeläiset valtaa Hradec Kralove ja

1420-05-07 Cenek z Vartenberka piirittää Hradcany

1420-06-30 Sigismund lähestyy Prahaa

1420-07-13 ristiretkeläiset ylittävät Vltavan

1420-07-14 cc Zizkan tabor voittavat Vitkov-kukkulan/Galgenbergin taistelut

Imperiumin kruunaamattoman keisarin Sigismundin johtama ristiretkeläisarmeija ylitti Tshekin kuningaskunnan rajan huhtikuun lopulla 1420 ja heinäkuun alussa se oli Prahan edustalla, valmiina hyökkäämään Prahan kimppuun, josta osa oli kuningasmielisten ja osa tsekkiläisen kansanliikkeen valvonnassa. Hyökkääjältä näyttää puuttuneen rohkeutta, sillä he ryhtyivät näännytystaisteluun toivoen, että kaupungista loppuu ruoka. Kaupungin ainoaksi huoltotieksi jäi joki, mutta jokiliikennettäkin voitiin valvoa Vitkov-kukkulalta. Kaupungin puolustajat huomasivat vaaran, ja valtasivat kukkulan. Kukkulan valtauksen jälkeen myös ristiretkeläiset tajusivat kukkulan merkityksen, ja yrittivät sen takaisinvaltausta. Taistelun ratkaisi kuitenkin pienen puolustajien joukon tekemä äkillinen rynnäkkö ulos piiritetystä kaupungista, ja sitä seurannut ristiretkeläisten pako. Ristiretkeläisten tappiot jäivät pieniksi, mutta 100.000 miehen armeijalle tappio oli karvas pala, sillä Zizkan johtamia tshekkejä taisteluun osallistui vain noin 12.000 miehen armeija.

Vitkovin taistelu oli keisari Sigismundin johtaman ristiretkeläisarmeijan ensimmäinen taistelu tshekkiläistä kansanliikettä vastaan. Sodan lopputulosta se ei ratkaissut, mutta olihan hän nyt niin lähellä Prahaa, että hänen kannattajansa saattoivat kruunata hänet Tshekinmaan kuninkaaksi. Kruunaaminen suoritettiin 28.07.1420 hiljaisuudessa, vain lähimpien "omaisten" läsnäollessa.

Hävittyään silmäpuolelle kerettiläispäällikölle "Pyhän" Saksalais-Roomalaisen keisarikunnan keisari Sigismund vetäytyi Kutna Horaan käymään taistelua Tshekin kuningaskunnan maaseutukaupunkien omistuksesta.

Kirkon ja valtion johtajat olivat lähteneet sotaan tarkoituksella hävittää ".." kansa olemattomiin. Heille ei merkinnyt mitään, olivatko heidän uhrinsa pasifisteja vai ei, sillä tarkoitus oli varastaa, tappaa ja tuhota. Mutta tshekit olivat tehneet eurooppalaiselle hirmuvallalle selväksi, että he aikoivat myydä nahkansa kalliisti.

Konstanzan kirkolliskolliskokous, joka sodan oli aloittanut, oli ekumeeninen. Samanlainen Baabel oli myös se sotajoukko, jonka Sigismund oli tuonut Tshekinmaata hävittämään. Ne miehet, jotka ristiretkeläisen merkin, ristin, vaatteisiinsa ompelivat, olivat lähteneet sotaan mukaan saaliinhimo silmissään. Heille oli uskoteltu, että osallistumalla ristiretkeen he saisivat kaikki syntinsä anteeksi. Paavin käskykirjeessä, bullassa, oli nimenomaisesti mainittu, että anteeksianto tulisi koskemaan myös mahdollisia pappien teurastuksia.

Keskiajalla rikollisten rangaistukset olivat yleensä kovia. Näin ollen ristiretket tarjosivat houkuttelevan vaihtoehdon päästä vapaaksi ansaituista rangaistuksista, ja vielä rikastua kaupan päälle.

Mutta tshekeillä oli sellaisia avuja, joita hyökkääjä ei uskonut sillä olevan. Sota ei päässyt muodostumaan sellaiseksi tuhoamissodaksi, kuin verenhimoiset kirkonmiehet olivat ajatelleet. Puolustajat torjuivat hyökkäyksen toisensa jälkeen, ja hävittivät siinä ohessa niitä vihollisen laitoksia, joista hyökkääjää tuettiin. Satoja luostareita, joita puolustajat sanoivat tekopyhyyden ja taikauskon "hautomoiksi", tuhottiin.

1420-07-19 Sigismundin teltat palavat

1420-07-28x Sigismundin kruunajaiset Tshekkien kuninkaaksi Vaclavin linnassa Prahassa.

1420-07-30 Sigismund vetäytyy Prahasta ja vie ristiretkeläiset mennessään

1420-08-05 Taboristit esittävät omat artiklansa ehtona osallistumisesta Prahan puolu

1420-08-18 Maistraatti vaihdetaan mutta

1420-08-22 Zizka lähtee (silti) pois Prahasta

1420-06- Neuvottelut Prahan 4 artiklasta; Laurence of Brezova, Sigismund torjuu

1420-11- .. Prahalaiset piirittävät Vyshehradia

Vitkovin taistelussa kokemansa tappion jälkeen Sigismund oli jättänyt Prahan oman onnensa nojaan, mutta syksyllä hän komensi armeijansa pelastamaan Vyshehradin linnoitukseen jääneet kannattajansa.

1420-11-01 Pankrac taistelussa tshekit voittavat Vyshehrad ja Hradcany koko Ts antautuu

se sama nim Vysehradin taistelu Yhdistynyt tshekki vastaan Sigismund Hinko Krusina

1420-11-12 Zizka valloittaa Prachatitzin kaup

1420-12-30 Säädyt kutsutaan valitsemaan uutta kuningasta

1420-12-30 Säädyt kutsutaan valitsemaan uutta kuningasta

1421-06-03/07 Chaslavin konventti tshekki, moravia neljä artiklaa - perust laki leipäjaviini

jatk ed: paroonien 14 artiklaa tuomitsevat Sigismundin toimet

Sigmund syrjäytetään, 20 henk neuvosto hallitsemaan Sigismundin asemesta

1421-07-01/08 Prahan artiklat hyväksytään Caslavin valtiopäivillä; Zikmund julistetaan virkaheitoksi kuninkaaksi

Sotatoimien jo alettua, Prahan herätyksen johtajat laativat Prahan artikloiksi kutsutun selvän esityksen siitä, minkä puolesta tässä taistellaan. Esitys sisältää neljä kohtaa teologisine perusteluineen. Tekstin laati Jakoubek ze Stribra (1370-1429), Hussin työtoveri ja työn jatkaja. Koska artiklat oli ensisijaisesti tarkoitettu omaan käyttöön, pantiin niiden teksti julkisesti nähtäväksi eri puolille Tshekinmaata. Tshekinmaan ulkopuolella niitä olisikin ollut hankala julkaista, sillä ne olivat juuri sitä "kerettiläistä" tekstiä, jota kirkonmiehet pelkäsivät.

Jakoubekin laatimien Prahan artiklojen ensimmäisessä artiklassa vaaditaan, että Jumalan Sanaa on saatava saarnata vapaasti, eikä kielilläpuhumista pidä estää. Tämä kertoo sen, että tshekkiläinen herätys oli karismaattinen, tai helluntailainen, kuten nykyisin sanottaisiin. Teksti kuuluu:

Hus oli osoittanut, että Raamatun arvovalta on suurempi, kuin kirkon, kirkolliskokouksen tai minkään paavin tai muun työntekijän arvovalta. Sata vuotta Hussin oikeusmurhan jälkeen syntyneet kirkon reformiliikkeet tunnustivat tämän periaatteen omakseen. Mutta Prahan artikloitten ensimmäinen kohta ei ole protestanttinen, vaan helluntailainen, sillä se jättää Pyhän Hengen sille kuuluvaan asemaansa ihmisjärkeä korkeampana kirjoitusten tulkitsijana ja ilmoittajana.

Kun aikaa kului, eivätkä kirkonmiehet ja heidän valtiolliset liittolaiset pystyneetkään hukuttamaan Prahan herätystä vereen, alkoi ideologinen myyräntyö. Ensimmäiseksi vihollinen pyrki poistamaan Prahan artiklojen ensimmäisestä kohdasta juuri tuon kielilläpuhumista koskevan kohdan, sillä se juuri oli sellainen merkki Pyhän Hengen työstä, jonka hekin ymmärsivät olevan juuri se totuus, jonka he eivät halunneet kuulla.

1421-08 sleesian saksalaiset tulevat rajan yli Czenko ja Krusina torjuvat

1421-06-xx Zizka menettää toisenkin silmänsä Rabin linnoituksen piirityksessä, kun nuoli osuu siihen.

Kesäkuussa 1421 Rabin kaupunkia piiritettäessä taboriittien armeijan silmäpuolen komentajan terveeseen silmään osuu nuoli. Silmänsä menettettyään hän käy Prahassa, mutta näköä ei voida pelastaa. Lokakuussa sokeutunut Zizka palaa joukkojensa johtoon ja johtaa taboriittien armeijaa täysin sokeana kuolemaansa asti voittaen kaikki taistelunsa. Kun Zizka vuonna 1424 kuolee ruttoon, hän jää historiaan voittamattomana sotapäällikkönä, sotataidon uudistajana.

1421-08-21.. Martin Huska (jota myös Louis, Loqui ja Mluvka nimillä kutsuttiin) poltettiin Prahassa. Samalla poltettiin toinenkin veli, jota myös epäiltiin kuuluvaksi "Vapaan Hengen lahkoon". Selitykseksi sanottiin, että olivatpahan sitkeitä kerettiläisiä.

Saksalaiset tulevat uudestaan Sozium/Zatec kaup. piiritys, joutuvat pakokauhuun kun …

1421-09-10 xx "Druha krizacka vyprava na Zatec.. (2.10 se dali nas ustup a pak na bezhlavy utek)"

1421-10-xx Zizka palaa armeijan johtoon ...sokeana

1421-12-21/22 Kutna Gora/Kuttenburgin taistelu

Saks-unkaril j Filippo Scolari Zizka

eka päivä Sigismund järjestää kaupungissa verilöylyn

toka päivä Jan "Zizka"z Trocnov joukkoineen murtautuu ulos

sitte Sigismund polttaa Kuttenbergin ja menee Moraviaan: siellä

1422-01-06 Nebovidy kylän taistelu Jan Zizka tuhoaa unkarilaisia

1422-01-08 Sigismund ja Filippo Scolari, unkaril Habryn kaupungin luona… unkaril tappiot s

1422-01-10 Nemetsky Brodin ("Deutschbrod") taistelu (paikan nimi nykyisin "Havlickuv Brod")

Tshekit piirittävät sekal ristiretkeläiset Nemechky Brodan kaup iso saalis, josta Zizka saa aiheen laatia sotilailleen …

Leitomischelin arkkipiispan joukot lyödään Brodan lähistöllä/ Olmutzin piisp

Kaupungin ryöstön takia Zizka tuo komentajansa takaisin Nemecky Brodin kaupunkiin katumusharjoituksiin huhtikuussa 1423 ja laatii armeijalleen kirjalliset sodankäyntiohjeet vastaisten tapausten varalle. Asiakirja on ensimmäinen laatuaan Euroopassa, ja sen tarkoituksena on estää sotarikokset.

1422- xx Sigismund palaa Brno, Unkariin. eikä palaa Tshekkeihin ennen vuotta 1436/7.

1422-03-09 Prahan kaup lynkkaa Jan Zelivskyn ed jatkoa kaupunginhallit vaihtuminen utraquist puolelle; murhan jälkeen taas taboristeiksed jatkoa ja kostona utraquist kaup hall lynkk

Elokuussa 1421 maahan saapui Saksasta toinen suuri ristiretkeläisarmeija. Se ryhtyi piirittämään Zatecin kaupunkia, mutta rynnätessään kaupungin muureille ristiretkeläiset näkivät näkyjä lähestyvästä hussilaisarmeijasta ja luopuivat aikeistaan.

Sigismund itse saapui Tshekinmaalle vasta vuoden lopulla. Hän sai valtaansa rahataloudelle tärkeän Kutna Goran (saks. Kuttenberg) kaupungin maan itäosassa, mutta tammikuun kuudentena 1422 Jan Zizkan taborilaiset tuhosivat Sigismundin maahan tuomat unkarilaiset ratsujoukot Nebovidyn taistelussa. Kaksi päivää myöhemmin Sigismundin joukot kärsivät raskaita tappioita Habryn taistelussa. Tammikuun 10 Zizkan joukot tuhosivat kuningasmielisten ristiretkeläisten joukot Nemecky Brodin taistelussa. Ristiretki oli päättynyt.

1422-1423 x Toinen/KOLMAS RISTIRETKI

1422-09-04 x.. Kardinaali Brandou julistaa uuden ristiretken Nürnbergin valtiopäivillä. (vyhlaseni nove krizove vypravu proti husitum kardinalem Brandou na risskem snemu v Norimberku …

1422-03-09.. Jan Zelivsky

1422 loppup Zygmund Korybut piirittää Karlstejn Linnaa, Prahasta lounaaseen, pitkään,

1422-11-08.. kolmas ristiretki päättyy välirauhaan, RISTIRETKELÄISET LÄHTEVÄT KOTIIN

1422-1423 Sigmund Korybutovic, Puolan kuninkaan poika Tshekinmaan kuninkaana

n.1422 - Vavrinec z Brezove kirjoittaa Hussilaisten kronikan vuoteen 1422 kesään saakka..

Hussilaisten keskuudessa oli syntynyt kaksi isompaa puoluetta, joista toinen olisi tyytynyt siihen, että ehtoollinen jaetaan evankelisessa muodossa, mutta muuten kirkollinen järjestys saisi säilyä Katolisesta kirkosta omaksutussa muodossa. Puolueen omaksuman ehtoolliskäytännön mukaan sitä nimitettiin utraquisteiksi ja kalixtineiksi, mutta sitä sanotaan myös prahalaisten puolueeksi ja rojalisteiksi, kuningasmielisiksi.

Taborilaiset …

Vuoden 1423 huhtikuun 27 päivänä Jan Zizkan taborilaisjoukot löivät Utraquistien armeijan Horicin taistelussa. Zizkan puolueen voittoon päättyivät myös Moravian hussilaisten keskinäiset välienselvittelyt. Malesovissa 07.07.1424 Utraquistien armeija kärsi taas tappion.

Sigismund oli kruunauttanut itsensä Tshekinmaan kuninkaaksi, mutta tshekit itse valitsivat kuninkaakseen Liettuan ruhtinaan Vytautasin lähettämän Sigismund Korybutovicin (haku: Korybut) vuonna 1422. "Pyhän" Roomalaisen keisarikunnan Sigismundin painostuksesta Puolan ja Liettuan kuningashuone kuitenkin kutsui poikansa kotiin, ja maa jäi ilman kuningasta, jolloin hussilaisten keskinäiset erimielisyydet johtivat sisällissotaan.

1423- sisällissota Koniggratz

1423-04-27 Horicen taistelussa Zizka voittaa Cenek z Vartenberkan johtamat utraquistit

1424-05-XX utraquistit ajavat Kosteleciin matkalla olevat Zizkan joukot Labe-joen mutkaan ja piirittävät viikon, kunnes,

1424-06-07 Malesovin taistelussa Prahan rojalistien tappio; Zizka ja Orebiitit voittavat

1424 kesä yhdist tshekit ja puolalaiset Moraviassa

1424-09-13 Libenin rauha Prahan lähellä tshekki yhtenäinen

Zygmund Korybut siirtyi imperialistien leiristä takaisin taboriittien/orebiittien leiriin

1424-10-24 c Zizka kuolee ruttoon piirittäessään kuningasmielisten linnoitusta Pribyslavissa lähellä Moravian rajaa

1424- Andrei Prokop tulee Zizkan seuraajaksi taboriittien johtoon; "Vähä" Prokop Orebiittien johtoon

1425. Hussilaiset Sleesiassa ja Saksissa

Ensin paavi kutsuu Saksan ruhtinaat ja Puolan kuninkaan mukaan suunnittelemaansa ristiretkeen Tshekkiläisiä kristittyjä vastaan, ja vasta sitten julkaisee bullan, käskykirjeen, joka varsinaisesti aloittaa ristiretken. Bulla julkaisemisen jälkeen paavi Martin V "paimentaa" vielä alaisiaan arkkipiispoja liittymään ristiretken tukijoihin.

1426 - Sigmund Korybutovic palaa huss joht

1426-06-16 c Usti nad Labem /Aussig …Ausch

Sigmund Korybytovic ja Prokop Holyn (ts. "holy" tarkoittaa kaljua) johtamat tshekit voittavat Boso von Vitzhumin johtaman 70.000 miehen vahvuisen ristiretkeläisarmeijan. Ristiretkeläisten armeija tuhoutuu, heidän joukossaan 14 kreiviä ja paroonia.

Sigismundin johtamat kaksi ensimmäistä ristiretkeä oli päättynyt kirkonmiehille nolosti, ja he päättivätkin lähteä itse sotimaan. Paavi kirjoitti kirjeitä Saksaan, Puolaan ja Liettuaan, vaatien ruhtinaitaan liittymään Sigismundin joukkoihin. Paavi kirjoitti, että taistelu hussilaisia kerettiläisiä (lue: kristittyjä) vastaan on tärkeämpää, kuin taistelu turkkilaisia vastaan. Tämä ilmoitus on tärkeä, sillä Roomalais-katolisen kirkon käytäntö on yhä vieläkin sama. Ei korppikaan korpin silmää puhko. Liettuan siihen aikaan hallitseman Rutenian pääkaupungin Lvivin (saks. Lemberg) katolisen arkkipiispan Paavi määräsi ottamaan kansalta 20.000 kultadukaatin pakkoveron ristiretken rahoittamista varten. Samanlainen kirje lähetettiin Liettuan hallitsijalle.

Ristiretken aloitti paavin käskykirje eli "bulla". Toinen bulla osoitettiin Mainzin ja Kölnin arkkipiispoille. Siinä muistutettiin Konstanzin kirkolliskokouksen päätöksestä tuhota Hussin seuraajiksi luokitellut kansanryhmät.

Kesäkuun alussa 1426 yli viisikymmentä tuhatta katolisen kirkon narraamaa syntistä marssi kohti Tshekinmaata tavoitellakseen kadotettua taivasosuuttaan takaisin "kerettiläisiä" tappamalla. Voi ihmissuku sentään sitä hullutta. Aseistuksena oli 180 tykkiä tavanomaisen kaluston lisäksi. Kesäkuun kuudentoista ylitettiin Tshekinmaan raja Dresdenin luona. Heitä vastassa oli Prokopin johtama tshekkiläinen armeija. Prokop kysyi, varataanko armahdusta anoville antautuville tavanmukainen suoja-alue, mutta saksalaisten mielestä sellainen ei ollut tarpeen, koska tshekit olivat paavin kirouksen alaisia, eikä heitä sen takia voitu armahtaa, vaikka he antautuisivatkin.

Taistelu alkoi 16.06.1426. Tshekeillä oli 600 raudoitettua vaunua, joista he olivat rakentaneet vaunulinnan, "wagenburgin". Ketjuilla toisiinsa sidotut vaunut suorastaan viettelivät katolisia joukkoja hyökkäämään, mutta kun ilta koitti, oli saksalaisten taisteluinto hiipunut. Kaksikymmentä neljä kreiviä ja vapaaherraa sekä kolmesataa ritaria oli työntänyt miekkansa saveen, mutta koska taistelun alussa oli sovittu, ettei vankeja oteta, ei heitä armahdettu. Kentälle oli jäänyt noin 15.000 hyökkääjää, muut olivat lähteneet omille teilleen, joko haavoittuneina tai muuten lyötyinä. Ristiretkeläisarmeija oli pysäytetty rajalle, ja Tshekinmaalla laulettiin lauluja:

Pitäkää kaikki tshekkiläiset mielessänne,

kuinka Jumala piti heistä huolta,

Aussigissa heille voiton antoi,

kun he sotaa kävivät uskonsa säilyttääkseen.

Armon vuosi, aika muistettava,

oli neljätoistasataa ja kolmekymmentä neljä.

Henry of Beaufort, Englannin kuninkaan Henry IV velipuoli, rikas ja ahne…

Kun Manner-Euroopan katoliset ovat epäonnistuneet yrityksissään tshekkiläisen kristikunnan hävittämisessä, kääntyy paavi Martin V englantilaisten puoleen. Hän valitsee miehen englantilaisen valtiollisen, kirkollisen ja rahatalouden elämän huipulta, tekee hänestä ensin kardinaalin ja sitten poliittisen lähettiläänsä, legaatin, ja käskee kerätä ristiretkeläisarmeijan kristittyjä hävittämään. Niin korkea, kuin Henry de Beaufortille, Winchesterin piispalle luotu asema onkin, ei hän saa englantilaisia vapaaehtoisia innostumaan tshekkien hävityksestä. Henry de Beaufort siirtyy katoliseen Belgiaan ja siellä hän menestyy paremmin.

1427-08-04 .. Tachov /Tachau/Meiss taistelu, hussilaiset voittivat Henry Beaufort

Miess? Kolme vaaliruhtinasta

1427-11-02 x Paavi kirjoittaa lohdutuskirjeen Henry de Beaufortille; kardinaali palaa Englantiin

1427- Korybytovich karkoitetaan salaliiton paljastuttua

Kun Manner-Euroopan voimat eivät riittäneet tshekkien lyömiseen, päätti paavi Martin V kääntyä englantilaisten puoleen. Suuresta pappiskaartistaan hän valitsi Wincesterin piispan. Ensin hän teki piispasta kardinaalin ja sitten suurlähettilään eli legaatin.

1428-1433.. Taistelut siirtyvät hyökkääjän maaperälle

xx-1428 Slovakia, Sleesia, Itävalta, Baijeri

xx-1429 Itävalta, Lusatia (Horni Luzice), Sleesia

xx-1429-1430 Baijeri, Meissen (Misensko), Ranska (Franky)

xx-1430 Slovakia, Sleesia, Lusatia (Horni Luzice)

xx-1431 Lusatia (Horni Luzice), Slovakia, Itävalta

xx-1432 Lusatia (Luzice), Braniborsko, Sleesia, Itävalta

xx-1433 Itävalta, Sleesia, Slovakia, Puolan Itämeren rannikko (Nova marka a Pomori)

1429-08-09.. Jakoubek ze Stribra kuolee

Jakoubek ze Stribra (n. 1350-1429) oli vienyt Hussin perintöä eteenpäin, kasvattaen sitä. Juuri hänen aloitteestaan oli hussilainen herätysliike syyskuussa 1414 hylännyt katolisen ehtoolliskäytännön ja palannut siihen ehtoolliskäytäntöön, jonka Moravian slaavit olivat perineet kreikkalais-katoliselta kirkolta ja saanut sille myös Hussin hyväksynnän.

Maisteri Jakov ze Stribra, josta saksalaiset käyttävät nimeä Jakoubek von Mies, oli ollut Hussin rinnalla jo silloin, kun kirkko vielä taisteli tshekkiläistä herätystä vastaan epäsuorasti, syyttämällä sitä englantilaisen Wycliffen oppien levittämisestä.

Jakoubek ze Stribran vuonna 1420 laatimat Prahan artiklat ovat toinen hänen merkityksellisistä töistään.

Hus saattoi mennä tyynenä kuolemaan, koska hän ei ollut hukkuvan laivan kapteeni. Hän tunsi joukkonsa, mutta hän tunsi myös oman tehtävänsä. Hus teki omansa, mutta ilman Jakoubekia ja muita hänen kaltaisiaan hiljaisia uurastajia pelto olisi jäänyt hoitamatta ja hedelmät korjaamatta. Vuonna 1429 liikkeen johtoon noussut Jan Rokycana (1397-1471) ei tätä perintöä pystynyt luotettavasti hoitamaan ja uskovat joutuvat yhä suuremmassa määrin palaamaan vanhaan tuttuun elämäntapaan - maanalaiseen kristillisyyteen.

1429-xx x Prokop ehdottaa neuvotteluja, Sigismund vaatii antautumista, neuvottelut katkeavat

Prokop järjestää Tshekinmaan valtiopäivät. Taas 4 ARTIKLAA. Prokopius palaa Wienistä Prahaan tyhjän kanssa.

1429-30 Saxony Lusatia Prokop Frederick I of Saxony ja Meissenin arkkipiispa

1430-jan Plavno Hussilaisille, Franconiaan

1430-1431 talvi Nürnbergin valtiop kutsu paavi ja keis

1430-02-20 Martin V kuolee

Martin V ei ehtinyt nähdä viidennen tshekkiläisten vastaisen ristiretken toteutumista, sillä hän kuoli 20.02.1431. Hänen tilalleen valittiin 16.03.1431 Gabriele Condulmer, alias Eugenius IV (1431-1447). (Myöhemmin hänen valitsijamiehensä erottivat hänet paavin virasta, mutta Eugenius vastasi erottamalla heidät. Välirikon jälkeen Baselin kirkolliskokous (1431-1437) jatkoi omaa linjaansa, Eugeniuksen miesten järjestellessä omaa kirkolliskokoustaan Ferraraan, joka kaupungissa raivoavan ruton takia jouduttiin kuitenkin siirtämään Florenceen).

1431-03-16 Eugenius IV valitaan legaatti Julian Caesarini edustaa valtiop

1430 .. Kardinaali Julius Ceasarini julistaa ristiretken Nürnbergin valtiopäivillä

Giuliano Cesarini 90.000 jalka- ja 40.000 ratsumiestä ...

1431-03-03 Baselin kirk kokouksen kutsu

1431-08-01 ristiretkel rajalla Caesarini ja Frederick I, Branderburgin maakreivi, vaaliruhtinas johtajina sekä Frederik I of Saxony saapuvat Tachoviin

Prokop on perääntyvinänsä, taktiikka hämää

1431-08-14 Domazlice hyökkääjä pakenee "Kdozh jsou Bozhi bojovnici"

ed jatkoa: Domazhlice/Taus

Reisenbergin luona?

Paavin paneurooppalaista terroristiarmeijaa johtivat kardinaalit. Englantilaisen kardinaali Beaufortin joukot oli lyöty verissä päin takaisin. Vuonna 1431 kardinaali Julian Cesarini selosti Baseliin asiaa pohtimaan kokoontuneelle kirkolliskokoukselle, että sotilaallisin keinoin tsekkejä ei voiteta.

Paholaisen kanssa neuvottelupöytään tuli tsekeistä Procopius-niminen pappi. Juonitteluvaiheessa voittajina selviytyivät vain Pyhän Hengen täyttämät uskovat. Muut tshekit suostuivat alentaviin kompromisseihin, muun muassa suorittamaan itse "puhdistuksia" kompromisseihin tyytymättömien keskuudessa.

Kompromissikristittyjen tosiasialliseksi johtajaksi jäi paavi, mutta hänkin sai tyytyä siihen, että tsekkiläisissä kirkonmenoissa kirkkoväelle jaettiin myös ehtoollisviini - aina vuoteen 1621 asti, jonka jälkeen kompromissikirkkoa uskovien hävittämiseksi ei enää tarvittu - ei siksi, ettei sitä olisi ollut, vaan siksi maan puolustuslaitos sortui, ja kirkon terrorihallinto pääsi valtaan.

Sigismund järjestää Baselin kirkolliskokouksen

1431-11-15 Baselin kkok esittää kutsun tshekeille

Paavi ja keisari kosiskelevat tshekkejä kauniisti

Neuvottelut EGERissä

1433-01-04 Tshekkiläisten delegaatio, 300 henkeä, saapuu Baseliin

Prokop Holyn (holy: paljas, kalju) johtamat tshekit saapuvat Baselin kirkolliskokoukseen esittämään rauhanehtonsa. Heidän vaatimuksensa sisältävät ne samat neljä artiklaa, jotka tsehekit olivat esittäneet jo Konstanzin kirkolliskokoukselle vuonna 1419. Kirkonmiehet haluavat muuttaa rauhanneuvottelut teologiseksi väittelytilaisuudeksi, mutta juoni ei onnistu. Tshekit lopettavat neuvottelut 14.04.1433.

Mikulas Biskupec z Pelrimova (1385-1459), Prahan yliopiston filosofian bakalar, arvosti valdolaisia, josta syystä hänen ja Jan Zizkan välit eivät olleet parhaimpia; asui Pisekissä, (Zil v Pisku), ktery patril k taborskemu mestskemu svazu. Baselin konsiliumissa puolusti Neljän artiklan kuolemansyntejä koskevaa kohtaa. Kirjallista tuotantoa: Kronika obsahujici pri knezi taborskych" sekä "Vyznani a obrana taboru.

TARKASTA: koska Jan Rokycana oli mukana, niin mikä oli hänen asemansa? Britannica väittää hänen johtaneen tshekkivaltuuskuntaa.

1433 Hussilaiset valloittavat Dirschaun Preussissa

1434 jan Tshekin kansalliset valtiopäivät

vain utraquist diet hyväksyy baselin kompaktatat

1434-05-30 Utraquistien ja Taborilaisten kannattajien välinen taistelu Cesky Brodin lähistöllä Lipanyn kylässä, noin 40 km Prahasta itään.

Taistelun ratkaisi utraquistien eduksi taboriittien ratsuväen odottamaton peräytyminen, mikä jätti taboriittien jalkaväen suojattomaksi. Taboriittien jalkaväki tuhoutuminen päätti kansalaissodan, jonka seurauksena utraquistit saattoivat allekirjoittaa neuvottelemansa Baselin sopimuksen eli Baselin kompaktatan. Sopimus allekirjoitettiin Jihlavassa 05.07.1435, jonka takia sitä sopimus on saanut englantilaisen nimensä The Compactata of Iglau. Allekirjoituksen jälkeen Tshekin valtapuolueet hyväksyivät Sigismundin kuninkaaksi.

Cesky Brodin (Lipanyn) taistelussa kuolivat taboriittien sotapäällikkö Prokop Kalju (tsh. Prokop Holy, n. 1380-1434) ja Zizkan kuoleman jälkeen "orvoiksi" (siroty) jääneiden taboriittien sotapäällikkö Prokop Vähempi.

Cesky Brodin jälkeen taboriiteilla oli hallussaan vielä Jan Rohacin omistama linna "Sion" Kutna Horan luona. Sigismundin joukot valloittivat linnan, ja Sigismund itse hirtätytti linnanpäällikön 09.09.1437 Prahassa.

1435-10-21xx Valtiopäivät valitsevat maisteri Jan Rokycanin (Jan z Rokycan, n. 1390-1471) arkkipiispaksi Keisari vahvistaa valinnan, ja mutta paavin puolue estää virallisen virkavihkimyksen. Seuraus, kts. v. 1450. Keisarille Jan Rokycanin valinta arkkipiispaksi oli kuitenkin tärkeä, sillä siinä ominaisuudessa Jan Rokycan pystyi allekirjoittamaan Baselissa neuvottelemansa Baselin sopimuksen eli Baselin Kompaktatat.

Jan Rokycan on esimerkki miehestä, joka antaa pikkusormensa paholaiselle saadakseen viisi kultaista tilalle. Heti, kun Sigismund Rokycanin tekemän myönnytyksen takia oli päässyt - lopultakin - Tshekin kuninkaaksi, hän ajoi Rokycanin pois Prahasta. Kaupunkiin Rokycan pystyi palaamaan vasta 1448 Jiri Podebradyn tuella, joka siihen aikaan oli Ladislaus Pohrobekin holhoojahallituksen johdossa

Jan z Rokycan oli yksi Peter Chelcickyn monista kasvateista ja puheissaan erinomainen mies, joka 1423 oli tullut Prahan suurimman kirkon, Tynin tai saksalaisittain Theinin kirkon saarnaajaksi. Hengellistä kestävyyttä hänessä ei kuitenkaan ollut, jonka johdosta hän ajautui siihen kompromissikristittyjen suureen joukkoon, jotka Prahassa kantoivat utraquistien nimeä. Nähtävästi hän halusi enemmän arkkipiispan virkaa nyt heti kuin taivaallista tointa sitten ylösnousemuksen jälkeen.

1436-06-05 Neljä ARTIKLAA allekirj Jihlavassa Moraviassa Sig huss katol

Sigismund lupaa noudattaa "Neljää artiklaa", eli Baselin Kompaktataa sekä suostuu kirkon viime vuosikymmeninä riistämän omaisuuden palauttamiseen. Kompaktatan tulkinta sopimuksen mukaan jää kuitenkin kirkonmiesten käsiin, jotka tulkitsevat sitä miten haluavat eli katolisten eduksi minkäänlaisista oikeusnormeista piittaamatta.

1436-07-12 x Sigismund Tshekinmaan kuninkaaksi

1437-09-09.. Sigismund hirtättää Jan Rohae z Dube, viimeisen taboriitteja tukeneen linnanherran valtiaan Prahassa. Linnan nimi on Sion.

1437-12.-09 . Sigismund lähtee Unkariin ja kuolee matkalla Znoimossa

1437-12-27.x Vevoda rakousky Albrecht Habsbursky zvolen casti feudalu na zemskem volebnim snemu v Praze ceskym kralem, volba se konala…

1437-12-30. x Albrecht Habsbyrsky (1437-1439) valitaan (zemsky snem zvolil sest panu..)

1438-06-29.x Albrecht Habsburskyn kruunaus tshekin kuninkaaksi

1439-10-27.x Albrecht Habsbursky kuolee TARKISTA taistelussa turkkilaisia vastaan …

Sigismundin jälkeen Saksan ja Tshekinmaan kuninkaaksi tulee Albert II, ja häntä seuraa hänen alaikäinen poikansa Ladislaus. Ladislaus kuolee alaikäisenä, jolloin kuninkaaksi tulee Jiri z Bodebrad. Hän saa vastaansa paavi Pius II ((1458-1464), ja taas tshekit joutuvat sotaan. Tämäkin sodan konna on paavin kirkko, sillä juuri Pius II oli se mies, joka Baselin kirkolliskokouksessa oli, silloin vielä nimellä Aeneas Silvius, ollut neuvottelemassa Baselin Kompaktatasta, jotka hän siis tshekkejä vastaan hyökätessään julkeasti rikkoi.

1439-05-03.. Grotnikin taistelu Swietokrzyskie sotilaspiirissä Puolassa lopettaa hussilaisten omatoimisen puolustautumisen katolisia joukkoja vastaan Puolan alueella. Tshekeissä samaan tilanteeseen oli tultu jo Cesky Brodin taistelun ja Sionin linnan menetyksen tuloksena, mutta siellä taistelu jatkui, koska kansa pakotti valtiovallan paikallisten edustajien noudattamaan Baselin Kompaktatan periaatteita aina kolmekymmenvuotiseen sotaan asti. Puolassakaan ei katolinen kirkko vielä pitkään päässyt hussilaisia tuhoamaan, sillä maan aateliset olivat sangen itsenäisiä, eivätkä alistuneet kirkon pyöveleiksi vielä pitkään aikaan.

Taistelu käytiin Nowy Korczynin kaupungin lähellä sijaitsevan Grotniki Duzen kylän liepeillä. Taistelun voittanutta Ladislas III (Wladislaus III) armeijaa johti Hincza z Rogova ja hussilaispuolueen joukkoja Spytko z Mestyna. Taistelun jälkeen hussilaisten sotilaallinen siipi ei enää pystynyt kokoamaan joukkojaan yhteiseen rintamaan.

1444-01-31.x Zemsky snem tunnustaa Albrechtin nelivuotias poika Ladislav tshekin kruununperijäksi

1444-08-27.x Hynek Ptacek z Pirksteinin kuoleman jälkeen tulee Jiri z Podebrad holhoojahallituksen johtoon

1444-11-10 s Varnan taistelu, ristiretkeläiset häviävät turkkilaisille, kardinaali kuolee…

1448-x Prahan arkkipiispaksi 1435 valittu Jan z Rokycana palaa Prahaan Jiri z Podebradan tuella.

1450.. Rokycan saa valtiopäivien hyväksynnän yritykselleen siirtää Tshekin utraquistit Konstantinopolin patriarkaatin alaisuuteen. Patriarkka Nicomedes lupaa vihkiä Tshekin piispat virkoihinsa, mutta 1453 turkkilaiset valloittavat Konstantinopolin ja hanke kaatuu.

1451- xx Petr z Mladonovic

Vuonna 1451 kuolee Petr z Mladonovic (saks. Peter Maldoniewitz), Hussin ystävän Jan z Hluman notaari ja krononikoitsija. Kirjoitti yksityiskohtaisen kertomuksen siitä, mitä Hussille tapahtui Konstanzissa. Teos on käännetty latinasta tshekkiin nimellä "Zprava o mistru Janu Husovi v Kostnici". Vielä vanhoilla päivillään Petr z Mladonovic oli aloittanut evankelioimiskampanjan, jota estääkseen paavi pani taas kerran maan olot sekaisin.

1451.. Paavi lähettää vapaaehtoisia RISTIRETKELÄISIÄ (lue: rikollisjoukkioita) tshekinmaan "kerettiläisiä" tappamaan, kaupunkeja polttamaan ja maata hävittämään. Paavin pääosin Erfurtin ja Leipzigin seuduilta värväämät ristiretkeläiset torjutaan lopulta Klattaun luona. Kolme tuhatta vainaata jää kentälle.

1452-04-27.. Jiri Podebrady tshekin dietin johtoon… valloittaa Taborin