#545

2.Kor 5:19;

- b) panna, laskea alas,

- α) taivuttaa, notkistaa, τα γόνατα notkistaa polvensa, laskea l. langeta polvilleen Mark. 15:19. Luuk. 22:41. Apt 7:60. 9:40. 20:36. 21:5;

- β) panna pois, riisua, τα ιμάτια Joh 13:4;

την ψυχήν panna, s. o. heittää, antaa, antaa mennä, antaa alttiiksi henkensä Joh 10:17. 18;

lisättynä υπέρ τινος jkn puolesta Joh 10:11. 15. 13:37. 15:13. 1.Joh 3:16;

- γ) panna rahaa, παρ' εαυτοω 1.Kor 16:2;

- c) panna esille, antaa, tarjota, οίνον Joh 2:10;

- d) esittää, την βασιλείαν του θεου εν παραβολη Mark. 4:30 Tisch.;- 2) panna, asettaa, määrätä, säätää, tehdä, τινά c. acc. praed. jkta jksikin, τινα υποπόδιον jkta astinlaudaksi Matth. 22:44. Mark. 12:36. Luuk. 20:43. Apt 2:35. Hepr. 1:13. 10:13;

sam. Rom 4:17. Hepr. 1:2;

pass. 1.Tim 2:7. 2.Tim 1:11;

τι c. acc. praed. 1.Kor 9:18;

med. itsellensä, hyödyksensä, palvelukseensa panna, säätää, asettaa, tehdä, τινά c. acc. praed. Apt 20:28. 1.Kor 12:28;pass. 1.Piet 2:8;

hepr. mukaan, εις τι pro acc. praed. Apt 13:47, vert. Jes 49:6;

τινα εις διακονίαν panna, määrätä jkta palvelukseen 1.Tim 1:12;

τινα εις οργήν panna jkta vihaan, katso οργή 3, b, 1.Thess 5:9;

τιθέναι τινα ίνα Joh 15:16;

τιθέναι το μέρος τινος μετά τινων, katso μερος, l, Matth. 24:51. Luuk. 12:46;

- 3) asettaa, panna, υπόδειγμα 2.Piet 2:6; säätää, laatia, νόμον Gal 3:19 Griesb.

τίκτω,

fut. τέξομαι, aor. 2 έτεκον,

aor. 1 pass. ετέχθην, synnyttδä, vaimoista, absol. Luuk. 1:57. 2:6. Joh 16:21. Gal 4:27. Ilm 12:2. 4;

υιόν Matth. 1:21. 23. 25. Luuk. 1:31. 2:7. Ilm 12:5. 13; τέκνον Ilm 12:4; pass. Matth. 2:2. Luuk. 2:11;

maasta, synnyttää, kasvattaa, idättää, βοτανην Hepr. 6:7; kuv. synnyttää, αμαρτίαν, jossa kuvauksessa η επιθυμία on verrattu vaimoon. Jak. 1:15.

τίλλω,

impf. έτιλλον

nyhtää, kitkeä, noukkia, στάχυας Matth. 12:1. Mark. 2:23. Luuk. 6:1. - Lähimmäisen pellossa oli luvallista noukkia ja syödä tähkäpäitä 5.Mos 23:25 mukaan.

Τιμαιος ja Τίμαιος, ου, ο,

(ehkä syr. ימיט saastutettu, אמט olla saastainen)

Timaeus Mark. 30:46. *

τιμάω, sup. ω,

fut. -ήσω,

aor. 1 ετίμησα,

pf. part. pass. τετιμημένος,

aor. 1 med. ετιμησάμην,

(τιμή)

- 1) arvostella, määrätä hintaa l. arvoa, arvata, pass. Matth. 27:9;

med. puolestansa arvata, τινα Matth. 27:9;

- 2) arvostaa, kunnioittaa, pitää arvossa l. kunniassa, Jumalaa Matth. 15:8. Mark. 7:6. Joh 5:23. 8:49;

Kristusta Joh 5:23;

vanhempia Matth. 15:4. 5. 19:19. Mark. 7:10. 10:19. Luuk. 18:20. Ef. 6:2;

muita ihmisiä 1.Tim 5:3. 1.Piet 2:17;

lisättynä πολλαις τιμαις kunnianosoituksella Apt 28:10;

Jumalasta, joka ijankaikkisessa elämässä kunnioittaa Kristuksen palvelijoita Joh 12:26.

τιμη, ης, η,

(τιω arvostella, kunnioittaa)

- 1) arvostelu, arvaus, arvon l. hinnan määräys; arvo, hinta, joka jstakin ostetusta tahi myydystä suoritetaan, c. gen. pers. Matth. 27:9.;

c. gen. rei Apt 5:2. 3;

plur. Apt 4:34. 19:19;

τιμη αιματος veren hinta Matth. 27:6;

τιμης katso τιμης 1.Kor 6:20. 7:23;

ωνεισθαι τιμης αργυριου ostaa hopeassa lasketusta hinnasta Apt 7:16;

hintava l. kallis asia l. esine, kalleus Ilm 21:24. 26;

- 2) arvo,