#464

προσκαλέω,

sup. ω,

aor. 1 med. προσεκαλεσάμην,

pf. προσκέκλημαι,

(προς, καλέω)

kutsua, käskeä jhnkin;UT:ssa ain. med. kutsua, Käskeä luoksensa, kutsua, käskeä tulemaan, τινά,

- a) vars. Matth. 10:1. 15:10. 32. Mark. 3:13. 23. Luuk. 7:18. 15:26. Apt 5:40. 6:2. Jak. 5:14. y. m.;

- b) Jumalasta, joka kutsuu kansoja valtakuntansa osallisuuteen Apt 2:39;

Kristus ja Pyhä Henki sanotaan προσκαλεισθαι kutsuvan palvelukseensa evankeliumin saarnaajia, inf. kera Apt 16:10;

ο johon, pro εις ο, koska Kreikkalaisten kielikäytännön mukaan nominin edellä oleva praep. ei kerrota nominin jälessä olevan ja siihen kuuluvan relativin edellä Apt 13:2. Katso Liite l.

προσκαρτερέω, sup. ω,

fut. -ήσω,(πρός, καρτερέω)

olla pysyväinen, pysyä, alati olla, olla kiinteä, harras, ahkera, c. dat. rei, τη διδαχη των αποστόλων apostolien opetettavina Apt 2:42;

τη προσευχη Apt 1:14. 6:4. Rom 12:12. Kol 4:2;

c. dat. pers., pitää itsensä jkn läheisyydessä l. seurassa, olla, oleskella jkn luona Apt 8:13. 10:7;

εν c. dat. loci, aina olla, oleskella, pysyä jssakin Apt 2:46;

εις τι aina olla jssakin, alati harrastaa jtakin Rom 13:6;

esineistä, aina olla saatavana, olla varalla, c. dat. pers. Mark. 3:9.

* προσκαρτέρησις, εως, η

(προσκαρτερέω)

pysyminen, hartaana l. ahkerana oleminen, kestäväisyys Ef 6:18. *προσκεφάλαιον, ου, τό,

(πρός, κεφαλαιος, katso κεφάλαιον)

päänalasin, päänalainen, päänalus Mark. 4:38. *

προσκληρόω, sup. ω,

aor. 1 pass. προσεκληρώθην,

(πρός, κληρόω)

arvalla l. arvanheitolla antaa l. jakaa, pass. arvanheitolla tulla, joutua, tulla annetuksi, προσεκληρώθησαν τω Παυλω he annettiin Paavalille opetuslapsiksi l. Jumala antoi heidät Paavalille opetuslapsiksi Apt 17:4. *

πρόσκλησις, εως, η,

(προσκαλέω)

- 1) haasto oikeuteen;

- 2) kutsumus, kehoitus 1.Tim 5:21 Lachm., jossa toinen lukuparsi on πρόσκλισις. *προσκλίνω,

aor. 1 pass. προεκλίθην,

(πρός, κλίνω)

- 1) trans, taivuttaa, notkistaa, kallistaa jhnkin;

- 2) intr. taipua jhnkin;

aor. 1 pass., med. merk. taipua, kallistua, liittyä, τινί jkhn Apt 5:36. *πρόσκλισις, εως, η,

(προσκλίνω)

taipuminen, kallistuminen jkn hyväksi, suosiminen, suosio 1.Tim 5:21, jossa toinen lukuparsi on πρόσκλησις. *

προσκολλάω, sup. ω,

aor. 1 pass. προεκολλήθην,

fut. 1 pass. προσκολληθήσομαι,

(πρός, κολλάω)

liimata jhnkin;

tartuttaa, kiinnittää, liittää jhnkin;

pass. tarttua, kiintyä, liittyä, c. dat. pers. jkhn Apt 5:36;

τη γυναικί ja προς την γυναικα vaimoonsa Matth. 19:5. Mark. 10:7. Ef 5:31.πρόσκομμα, τος, τό,

(προσκόπτω)

se, johon loukkaannutaan, loukkaus, pahennus 1.Kor 8:9;

τιθέναι προσκομμά τινί, panna jklle loukkausta Rom. 14:13;

δια προσκόμματος εσθίεν, katso δια, 2, Rom 14:20;

λίθος προσκόμματος loukkauksen kivi, Kristuksesta Rom. 9:32. 33. 1.Piet 2:8.

προσκοπή, ης, η,

(προσκόπτω)

loukkaus, pahennuksen syy 2.Kor 6:3. *

προσκόπτω,

aor. 1 προσέκοψα,

(πρός, κόπτω)

loukkauttaa, satuttaa, kolhaista, tölmätä, lyödä, loukata, sattua jhnkin, absol. Joh 11:9. 10;

προς λίθον τον πόδα jalkansa kiveen Matth. 4:6. Luuk. 4:11;

syöksähtää, sylvähtää, hyökätä, töytäistä, οι