#298 kypto kyrios

jota preetori hallitsi, mutta myöhemmin hallitsi sitä prokonsuli. Stefanuksen vainon jälkeen asettui sinne kristittyjä. Paavali kävi siellä Barnabaan ja Markuksen seurassa ensimmäisellä ja Markuksen seurassa toisella lähetysmatkallaan Apt 11:19. 18:4. 15:39. 21:3. 27:4.

κύπτω,

aor. 1 έκυψα,

part. κύψας,

(κύβη pδä)

kallistaa päätänsä, kallistua, kumartua Mark. 1:7. Joh 8:6. 8.

Κυρηναιος, ου, ο,

Kyreneläinen, Kyrenestä kotoisin oleva Matth. 27:32. Mark. 15:21. Luuk. 23:26. Apt 6:9. y. m.

Kyrene, Libya Cyrenaica l. Pentapolitana nimisen maakunnan pääkaupunki, jonka perustaja oli Theralainen Battos. Sinne oli asettunut paljo Juutalaisia, joille Ptolemaeus Ι antoi kansalaisoikeudet. Kyrenen Juutalaisia oli Jerusalemissa niin paljo, että heillä siellä oli oma synagogansa. Heistä tuli suuri joukko kristityiksi ja Apt 13:1 mainittu Lucius oli tarun mukaan Kyrenen kristillisen seurakunnan ensimmäinen piispa Apt 2:10. *

(lat.)

Quirinius, Kyrenius, nimi täydellisenä Publius Sulpicius Quirinus, Syrian maaherra v:sta 4 j. Kr. ja toimitti semmoisena Apt 5:37 mainitun henkikirjoituksen. Mutta kun Luuk. 2:2 mainitaan, että sama mies oli toimittanut ensimmäisen henkikirjoituksensa Syrian maaherrana Kristuksen syntymisen aikana, ja kun historiasta tiedetään, että Sentius Saturninus siihen aikaan oli Syrian maaherrana, on tämä arvattavasti niin selitettävä, että Kyrenius ennen tulemistansa maaherraksi, oli ollut kvestorina tahi rahastonhoitajana ja että Luukas sanoo hänen maaherrana toimittaneen henkikirjoituksen, jonka hän todellisesti ainoastaan maaherran rahastonhoitajana on toimittanut. Syyksi tähän Luukkaan lauseeseen: ηγεμονεύοντος της Συρίας Κυρηνίου lienee otaksuttava se, että hän on tahtonut käyttää sitä nimitystä, jolla Kyreniusta yleisimmin tunnettiin ja jolla häntä aina mainittiin. *

Κυρία, ας, η,

Kyria, eräs kristitty vaimo, jolle Johanneksen toinen kirje on kirjoitettu 2.Joh 1:5.

κυριακός, η, ον,

Herralle kuuluva, Herran, κυριακον δειπνον Herran, s. o. Herran asettama ehtoollinen 1.Kor 11:20;

η κυριακι ημέρα, dies dominica, Herran päivä, Sunnuntai Ilm 1:10.

κυριεύω,

fut. -εύσω,

aor. 1 konj. 3 p. sing. κυριεύση,

olla herrana, hallitsijana, hallita, τινός jtkta Luuk. 22:25. Rom 14:9. 2.Kor 1:24;

absol. οι κυριεύοντες herrat 1.Tim 6:15;

asioista ja voimista, olla jkn herrana, hallita jkta, harjoittaa hallitusvaltaa jkta kohtaan,

c. gen. obj. ο θάνατος Rom 6:9;

η αμαρτία Rom 6:14;

ο νόμος Rom 7:1.

(mask. sanasta κύριος, α, ον, sanasta κυρος pδä, pääasia, voima, valta, sukua on κάρα, τό, pää) = ο εχων κυρος,

- a) se, jolla on valta, isäntä, perheenisäntä, herra Matth. 6:24. y. m.;

c. gen. rei Matth. 20:8. Mark. 12:9. y. m.;

του θερισμου Matth. 9:38. Luuk. 10:2;

του σαββάτου Matth. 12:8. Mark. 2:28. Luuk. 6:5;

c. gen. pers. Matth. 10:24. Luuk. 12:46. 47. Apt 16:16. 19. y. m.;

c. gen. appos. απο κυρίου πνεύματος siitä Herrasta, joka on Henki 2.Kor 3:18;

absol. vastak. δουλος Ef 6:5. 9. Kol 4:1. y. m.;

Roman keisari Apt 25:26;

enkeleistä 1.Kor 8:5, katso θεός, 2;

- b) herra, arvonimi, jolla pal-