#283 klironomia

sen jälkeen, kun olivat saaneet Kanaan maan haltuunsa, usein joutuivat vihollistensa vallan alle, jopa maastansa vietiin vankeuteenkin, tapahtui, että jumalisissa Israelilaisissa ajatus maan rauhallisesta omistamisesta liittyi Messiaan autuuden toivoon, siitä: periä, omistaa, saada omaksensa, osaksensa, tulla jnkin osallisuuteen, την γην periδ, saada omaksensa maan, kuv. pro ijankaikkisen autuuden Matth. 5:5;

sam. τί Matth. 19:29. 25:34. Mark. 10:17. 1.Kor 6:9. 10. Hepr. 1:4. y. m.

κληρονομία, ας, η,

(κληρονόμος)

- l) perintö, perintöosa, perinnön kautta saatu tahi saatava omaisuus Matth. 21:38. Mark. 12:7. Luuk. 12:13. 20:14;

- 2) mitä toisen omistettavaksi jätetään, perintö, omaisuus, omistus Apt 7:5. Hepr. 11:8;

hepr. בלחנ mukaan, VT:ssa Kanaan maan omistamisesta, joka arvalla jaettiin Israelin sukukunnille, UT:ssa Messiaan valtakunnasta l. ijankaikkisesta elämästä Apt 20:32. Gal. 3:18. Ef. 1:14. 5:5. Kol 3:24. Hepr. 9:15. 1.Piet 1:4.

κληρονόμος, ου, ο,

(κληρος, νέμω jakaa, med. νέμομαι saada, omistaa osansa)

joka on arvalla jtakin saanut, siitä,

- l) perillinen Matth. 21:38. Mark. 12:7. Luuk. 20:14. Gal. 4:1;

joka pojan oikeudella on ottanut haltuunsa hänelle tulevan omaisuuden, Kristuksesta, κληρονόμος παντων kaikkien perillinen Hepr. 1:2;

kristityistä, absol. Rom 8:17. Gal. 3:29;

gen. kera, του θεου Jumalan, s. o. Jumalan hyvien lahjojen perilliset Rom 8:17. Gal. 4:7, jossa Tisch. on δια θεου;

κατ΄ ελπίδα ζωης αιωνίου iankaikkisen elämän perilliset toivon mukaan Tit. 3:7;

της βασιλείας Jak. 2:5;

- 2) perillinen, omistaja, c. gen. rei Hepr. 6:17. 11:7.

κληρος, ου, ο,

(κλαω)

kiviliuska, jolla muinaisaikoina heitettiin arpaa, siitä,

- l) arpa Apt 1:26;

βάλλειν κληρον heittää arpaa Matth. 27:35. Luuk. 23:34;

επί τι jstakin Mark. 15:24. Joh. 19:24;

- 2) mitä arvalla on saatu, arpa, perintöosa, perintö, osa, osuus, omaisuus Apt 8:21. 26:18. Kol 1:12;

λαγχανειν ja λαμβάνειν τον κληρον της διακονίας saada osaa virasta Apt 1:17. 25, jossa jälkimmäisessä paikassa Tisch. on τόπον,

- 3) plur. presbyterille annettu osa, s. o. seurakunta 1.Piet 5:3;

vert. Apt 17:4.

κληρόω,

sup. ω,

aor. 1 pass. εκληρώθην,

(κληρος)

- l) heittää arpaa;

- 2) arvalla valita;

- 3) arvalla jakaa, määrätä;

- 4) tehdä omaisuudeksi, perinnöksi, pass. εν ω εκληρώθημεν jossa olemme perinnöksi l. omaisuudeksi tulleet, s. o. jossa on syy, jonka tähden olemme Jumalan omaisuudeksi tulleet Ef. 1:11, jossa toinen lukuparsi on εκληρώθημεν. *

κλησις, εως, η,

(καλέω)

- l) puhuttelu;

- 2) kutsuminen, kutsumus, UT:ssa aina Jumalan kutsumus taivaan valtakuntaan, gen. kera, του θεοι Rom 11:29. Ef 1:18. Fil 3:14;

η επουράνιος κλησις taivaallinen kutsumus Hepr. 3:1;

καλειν τινα κλήσει kutsua jkta kutsumuksella 2.Tim 1:9;

pass. αξίως της κλήσεως ης (attractio pro ην) εκλήθητε niinkuin se kutsumus vaatii, jolla te olette kutsutut Ef. 4:1;

αξιουν τινα κλήσεως katsoa jkta kutsumuksen arvoiseksi l. kutsumukseen mahdolliseksi 2.Thess 1:11;

c. gen. obj. υμων 1.Kor 1:26. Ef. 4:4. 2.Piet 1:10;

εκαστος μενέτω εν τη κλήσει η (attractio pro ην) εκλήθη jokainen pysyköön siinä kutsumuksessa, jolla hän kutsuttu on, siitä erityisestä tilasta, missä mikin on kutsuttu joko ympärileikattuna tah-