Osmo Pöysti:

JUMALAN VALTAKUNTA

Ylöjärven Kuru, Finland

Aloitettu 2012-10-26

Jatkoa 2013-10-30

Kaikki oikeudet pidätetään

Ilmaisjakelut ja tallennus sallitaan

 

Ketä sinä rakastat

Eräs tuttavistani halusi tuntea Jumalan niin kuin hänen äitinsä ja sisarensa olivat aikoinaan tunteneet. Hän toi minulle äitivainajansa raamatun, ja me tutkimme sitä yhdessä. Ja sitten hän jäi yksikseen jatkamaan etsiskelyjään. Mutta kun joku viikko sitten taas tavattiin, hän sanoi: "En minä ymmärrä sitä". Istui sitten syvälle nojatuoliin ja aukaisi telkkarin. Miehen masennus vaikutti minuun enemmän kuin mikään nuhde pitkiin aikoihin. Mietin tilannetta, ja kirjoitin - en laulua, kuten Zinzendorf olisi tehnyt, vaan tekstin, jonka nimeksi tuli "Ketä sinä rakastat".

 

Mysteeri

Aabraham sai Jumalalta tietyt lupaukset, jotka kaikki toteutuvat Jeesuksessa, joka on "luvattu siemen".

Sillä niin monta kuin Jumalan lupausta on, kaikki ne ovat hänessä "on"; sentähden tulee hänen kauttaan myös niiden "amen", Jumalalle kunniaksi meidän kauttamme. (2.Kor 1:20)

Lupauksien mukaan Aabrahamin kautta syntyy kansa, joka saa periä maailman (kts. Rm 4:13), mutta Aabrahamin siemenessä tulevat siunatuiksi myös kaikki maailman kansat.

Ja Herran enkeli huusi Aabrahamille toistamiseen taivaasta ja sanoi: "Minä vannon itse kauttani, sanoo Herra: Sentähden että tämän teit etkä kieltänyt minulta ainokaista poikaasi, minä runsaasti siunaan sinua ja teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin taivaan tähdet ja hiekka, joka on meren rannalla, ja sinun jälkeläisesi valtaavat vihollistensa portit. Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä, sentähden että olit minun äänelleni kuuliainen." (1.Ms 22:15-18)

Israel ei ole vielä saanut sille luvattua maata hallintaansa, koska se torjui kuninkaansa, jonka vuoksi Jumala pani toimeen karkoituksen, josta Hän oli Israelin kanssa Siinain vuorella sopinut. Israel on nyt palaamassa maahansa, mutta yhä vieläkin se yrittää hallita maata ikäänkuin se pystyisi siihen ilman Aabrahamille ja Daavidille luvattua siementä, Jumalan Poikaa. Vasta sitten kun Israelin jäännös pakon edessä nöyrtyy ja katsoo pelastajaansa anoen ja toivottaa hänet tervetulleeksi, se saa syntinsä anteeksi ja sille koittavat virvoituksen ajat. Tämä oli myös Pietarin toisen puheen, kts. Apt 3:11-26. Huomaa jakeen 26 sanat "teille ensiksi".

Geneettisen Israelin jäännöksen pelastumista suurempaa asiaa sanotaan Kristuksen salaisuudeksi. Tätä salaisuutta ei Vanhan Liiton Israelille kerrottu ollenkaan, ja siihen oli syynsä. Jos geneettinen Israel olisi ottanut vastaan Jeesuksen kuninkaanaan, se olisi voinut ottaa vastaan myös syntien sovituksen, jota ilman Jumala ei siunaa ketään eikä mitään. Mutta vaikka Messiaan lähettiläätkin kuinka yrittivät, ei tulosta syntynyt. Parin sukupolven kuluessa yhdentoista apostolin työ oli kuivunut miltei olemattomiin. Koko asia näytti jäävän toistaiseksi lepäämään.

Kreikankielinen Uusi Testamentti käyttää Kristuksen salaisuudesta (kts. Ef 3:4 ja Kol 4:3) sanaa mysteeri. Kreikkalaisessa maailmassa mysteereiksi sanottiin babylonialaiseen kulttiin kuuluvia salaisia menoja, joita ei saanut kuolemanrangaistuksen uhalla paljastaa. Jumala ei menetellyt niin. Hän piti salaisuutensa omana tietonaan, kunnes tuli aika sen paljastamiselle. Jumalan mysteeriä ryhdyttiin saarnaamaan julkisesti heti, kun Jeesuksen opetuslapset olivat saaneet Pyhän Hengen. Ja niinhän se oli tarkoitettukin, sillä Jumalan salaisuus oli tarkoitettu elämäksi kaikille jotka sen kautta olivat iankaikkiseen elämään kutsutut.

Paavali tuli vangittuna Roomaan joskus vuoden 62 paikkeilla. Hän kutsui luokseen juutalaisyhteisön johtajia, mutta hänen sanansa torjuttiin. Vankeudessa ollessaan hän kirjoitti kaksi kirjettä, joissa hän tuo esille sen, mikälaista siunausta Jeesus oli kansoille tuomassa, ja minkälaisen siunauksen juutalaiset olivat torjuneet.

Minulle, kaikista pyhistä halvimmalle, on annettu tämä armo: julistaa pakanoille (oik. kansoille) evankeliumia Kristuksen tutkimattomasta rikkaudesta ja saattaa kaikille ilmeiseksi, mitä on sen salaisuuden taloudenhoito, joka ikuisista ajoista asti on ollut kätkettynä Jumalassa, kaiken Luojassa, että Jumalan moninainen viisaus seurakunnan kautta nyt tulisi taivaallisten hallitusten ja valtojen tietoon sen iankaikkisen aivoituksen mukaisesti (κατα προθεσιν των αιωνων), jonka hän oli säätänyt Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme, jossa meillä, uskon kautta häneen, on uskallus ja luottavainen pääsy Jumalan tykö. (Ef 3:8-12)

Pääsy Jumala tykö on paljon enemmän kuin turvattu ajallinen elämä Egyptin virrasta Eufratiin ulottuvassa juutalaisvaltiossa. Suunnattomasti enemmän. Efesolaiskirjekään ei voi alkaa muulla kuin ylistyksellä ja kiitoksella:

Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa, niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa, edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan, sen armonsa kirkkauden kiitokseksi, minkä hän on lahjoittanut meille siinä rakastetussa, jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan. (Ef 1:3-7)

Jeesus on Jumalan poika. Okei, mutta Jeesus on Jumalan esikoispoika, mutta lisää on tulossa. Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä on määrännyt myös meidät lapseuteensa, niin että meistäkin tulee Jumalan lapsia, ja on uskon kautta jo tullutkin.

Jumalan lapsina meillä on asema. Kristuksen noustua kirkkauteen, on meilläkin jo pääsy hänen luokseen hengessä "kirkkauteen" (kr. doksa). Pyhä Henki on meille annettu sitä varten, että me tulisimme osallisiksi kaikesta siitä, mitä Jumalan lapsille on valmistettu. Ei tämä tähän jää. Sielukin saa uuden asunnon, kunhan se ensin on maallisista puhdistettu:

Mutta meillä on yhdyskuntamme (το πολιτευμα) taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi, joka on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi (εις το γενεσθαι αυτο συμμορφον τω σωματι της δοξης αυτου) sillä voimallaan, jolla hän myös voi tehdä kaikki itsellensä alamaiseksi. (Fil 3:20-21)

Tästä olisi paljon kerrottavaa, mutta minä annan sinulle kotitehtävän ja kysyn: Millainen on kirkkauden ruumis? Jumala on kirkkauden Isä, ja Jeesus on hänen kirkkautensa säteily. Jeesuksen ruumis on seurakunta - uusi luomus.

Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on. Ja jokainen, joka panee häneen tämän toivon, puhdistaa itsensä, niinkuin hän on puhdas. (1.Joh 3:2-3)

Usko on kuin kihlajaiset; Kristuksen morsian on jo sulhasensa, Kristuksen oma, mutta lopullinen päämäärä ei ole vielä saavutettu. Häät ovat vasta tulossa. Ja yksi asia vielä: Mehän aloitimme tämän jutun Aabrahamille annetuista lupauksista. Silloin kun hääpari laskeutuu taivaallisista häistään, se saapuu maan päälle odottavien häävieraiden joukkoon. Ne, jotka niihin häihin pääsevät, ovat autuaita, mutta Kristuksen vaimo on siunattu sitäkin käsittämättömän paljon suuremmalla siunauksella.

 

Valtakunnan nimi

Paavali tapasi Efesossa miehiä, jotka olivat kastetut Johanneksen kastella. Lisäopetusta saatuaan he ottivat kasteen ja saivat Pyhän Hengen.

Heitä oli kaikkiaan noin kaksitoista miestä. Ja hän meni synagoogaan, ja kolmen kuukauden ajan hän puhui heidän kanssansa rohkeasti ja vakuuttavasti Jumalan valtakunnasta. (Apt 19:7-8)

Asia, jonka selostamiseen tarvitaan kolme kuukautta, on niin mittava, ettei yhdelle paperiarkille siitä paljon mahdu. Mutta kun alusta lähdetään, niin eiköhän tässä jotakin selvinne meillekin. Ensinnä katsomme, mitä Jumalan valtakunta on kreikaksi:

Act 19:8

(GNT-V) εισελθων δε εις την συναγωγην επαρρησιαζετο επι μηνας τρεις διαλεγομενος και πειθων Aτα TSBτα περι της βασιλειας του θεου

Ilmaisussa "ta peri tis basileias tou theou" sana theos tarkoittaa Jumalaa, ja basileia valtakuntaa. Englantilaisessa käännöksessä puhutaan kuningaskunnasta, ja venäläisessä keisarikunnasta, eli venäläisittäin tsarstvosta:

Act 19:8

(KJV+) And1161 he went1525 into1519 the3588 synagogue,4864 and spake boldly3955 for the space of1909 three5140 months,3376 disputing1256 and2532 persuading3982 the things3588 concerning4012 the3588 kingdom932 of God.2316

(RST) Придя в синагогу, он небоязненно проповедывал три месяца, беседуя и удостоверяя о Царствии Божием.

Sanan basileia merkityksistä Strongin sanakirja sanoo:

G932 βασιλεία basileia bas-il-i'-ah

From G935; properly royalty, that is, (abstractly) rule, or (concretely) a realm (literally or figuratively): - kingdom, + reign.

Koska sana basileia on johdannainen sanasta G935, basileus, katsomme myös sen merkitykset:

G935 βασιλεύς basileus bas-il-yooce'

Probably from G939 (through the notion of a foundation of power); a sovereign (abstractly, relatively or figuratively): - king.

Ja koska ketju jatkuu, katsomme myös sanan G939:

G939 βάσις basis bas'-ece

From βαίνω bainoŻ (to walk); a pace ("base"), that is, (by implication) the foot: - foot.

Enemmän tai vähemmän abstraktisten johdannaisten juurena on siis konkreettinen sana "basis", jota nykyisin on myös abstraktikäytössä merkityksessä perusta. Katsomme, mitä Juuso siitä sanoo.

βασις, εως, η, (βαω, βαινω astua)

- l) astunta, askel;

- 2) jolla astutaan, jalka, jalkapöytä Apt 3:7. *

Sana basis esiintyy UT:ssa vain kerran, ja silloinkin monikossa:

Ja hän tarttui hänen oikeaan käteensä ja nosti hänet ylös; ja heti hänen jalkansa ja nilkkansa vahvistuivat, ja hän hypähti pystyyn, seisoi ja käveli; ja hän meni heidän kanssansa pyhäkköön, käyden ja hypellen ja ylistäen Jumalaa. (Apt 3:7-8)

Jaakobin kirjeessä käytetään sanan basis johdannaista..

Vaan jos täytätte kuninkaallisen lain Raamatun mukaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi", niin te hyvin teette; mutta jos te henkilöön katsotte, niin teette syntiä, ja laki näyttää teille, että olette lainrikkojia (παραβαται - harha-astujia). (Jaak 2:8-9)

Parempi kääntäjä olisi tässä ehkä kertonut, että laki näyttää teille, milloin olette astuneet pois tukevalta perustukseltanne esimerkiksi suohon tai muuhun vetelään.

Juuso Hedbergin sanakirjassa sanan "basis" johdannaisista kerrotaan sivuilla 079 ja 080 näin:

βασιλεια, ας, η, (βασιλευω) kuninkaan valta, kuninkaan valtakunta, valtakunta, hallitus Matth. 12:25. Mark. 3:24. 6:23. 13:8. Luuk. 11:17. 21:10. y. m.;

η βασιλεια των ουρανων (Malkut ha-Shamajim - םימשה תוכלמ) taivaan valtakunta, Jumalan armolaitos, jossa Jesuksen Kristuksen kautta maailma lunastetaan ja ihminen johdatetaan pyhitykseen Matth. 13:31. 33. y. m.;

sam. βασιλεια του θεου Jumalan valtakunta Mark. 12:34. Luuk. 4:43. y. m.;

sam. βασιλεια του Χριστου Kristuksen valtakunta, sillä Kristus on tämän valtakunnan pää ja keskus, ja uskovaiset ovat siinä Hänen yhteyteensä otetut Ef 5:5.

βασιλειον, ου, το, (oik. seuraavan neutr., scil. δωμα huone) plur. τα βασιλεια kuninkaan palatsi, linna Luuk. 7:25. *

βασιλειος, ον, (βασιλευς) kuninkaallinen, kuninkaan 1.Piet 2:9. *

βασιλευς, εως, ο, kansan päällikkö, hallitsija, ruhtinas, kuningas Matth. 1:6. Apt 13:22. y. m.;

Jumalasta kaikkein korkeimpana hallitsijana Matth. 5:35. 1.Tim 1:17. y.m.;

Kristuksesta, ο βασιλευς των Ιουδαιων Matth. 2:2. 21:5. y. m.

βασιλευω,

fut. -ευσω,

aor. l εβασιλευσα (βασιλευς)

olla kuninkaana, pitää l. harjoittaa kuninkaan valtaa, kuninkaana hallita, hallita, hepr. לשמ לא mukaan, επι c. gen. loci jtakin Matth. 2:22. Ilm 5:10;

επι c. acc, pers. jkta Luuk. 1:33, 19:14. 27. Rom. 5:14;

Jumalasta, Ilm 11:15. 17. 19:6;

Jesuksen Messiaan-valtakunnasta Luuk. 1:33. 1.Kor 15:25. Ilm 11:15;

εβασιλευσα olen saanut valtakunnan, olen tullut kuninkaaksi, olen pδässyt hallitsemaan 1.Kor 4:8. Ilm 11:17. 19:6.

βασιλικος, η, ον (βασιλευς) kuninkaasen, kuninkaalle kuuluva, kuninkaallinen, kuninkaan, χωρα Apt 12:20;

εσθης Apt 12:23;

kuninkaan (Herodes Antipaksen) palveluksessa oleva, kuninkaan virkamies Joh 4:46, 49;

νομος βασιλικος kuninkaallinen laki, s. o. korkein laki, joksi rakkauden lakia sanotaan, koska se on kaikkia muita lain käskyjä korkeampi Jak. 2:8;

vert. Matth. 22:36-40. Rom. 13:8, 10.

βασιλισσα, ης, η (βασιλευς) kuninkaan puoliso, kuningatar Matth. 12:42. Luuk. 11:31;

kuningatar, naishallitsija Apt 8:27. Ilm. 18:7.

Termi Jumalan valtakunta esiintyy Uudessa Testamentissa 76 kertaa, jonka lisäksi Matteus käyttää myös ilmaisua Taivasten valtakunta, (η βασιλεια των ουρανων) yli 20 kertaa. Samasta asiasta on käytössä myös muita ilmaisuja niin, että koko Uuden Testamentin keskeinen sanoma on Jumalan valtakunta. Valtakunnan olemusta Jeesus selostaa pääasiallisesti vertauksin. Vuorisaarnassa Jeesus esittää Taivasten valtakunnan ohjelman. Puheen lopuksi Jeesus sanoo:

Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani (G3056, logos) ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi. Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu.
Ja jokainen, joka kuulee nämä minun sanani (G3056, logos) eikä tee niiden mukaan, on verrattava tyhmään mieheen, joka huoneensa hiekalle rakensi. Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä huonetta vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri. (Matt 7:24-27)

Vuorisaarna on kuin perustuslaki. Yritän tässä olla perustellinen minäkin, sillä toisessa kohdassa Jeesus sanoo näin:

Miksi te huudatte minulle: 'Herra, Herra!' ettekä tee, mitä minä sanon? Jokainen, joka tulee minun tyköni ja kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan - minä osoitan teille, kenen kaltainen hän on. Hän on miehen kaltainen, joka huonetta rakentaessaan kaivoi syvään ja laski perustuksen kalliolle; kun sitten tulva tuli, syöksähti virta sitä huonetta vastaan, mutta ei voinut sitä horjuttaa, sillä se oli hyvästi rakennettu.
Mutta joka kuulee eikä tee, se on miehen kaltainen, joka perustusta panematta rakensi huoneensa maan pinnalle; ja virta syöksähti sitä vastaan, ja heti se sortui, ja sen huoneen kukistuminen oli suuri. (Lk 6:46-49)

Jeesus aloitti julkisen toimintansa sanoilla "Muuttakaa mielenne, sillä Taivasten Valtakunta on tullut lähelle", kts. Mt 4:17. Saman tehtävän hän antoi lähettiläilleen ja sitä samaa mekin rukoilemme joka päivä: "Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun Valtakuntasi…" Kuinka kaukaa se on Taivasten Valtakunta on siis tulossa? Ja eikö Jumala muutenkin jo hallitse kaikkea? Sanotaanhan jo psalmissa 103 näin:

Herra (3068, Jehovah) on pystyttänyt istuimensa taivaisiin, ja hänen kuninkuutensa (4438, malkut) hallitsee (4397, memshal) kaikkia. (Ps 103:19)

Vastaus löytyy Isä-meidän rukouksesta. Siinä sanotaan: Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niinkuin taivaissa, kts. Mt 6:10. Jumalan tahto on hyvä, mutta häntä vastaan kapinoiva suku tekee kaiken toisin niin pitkälle kuin Jumala sallii. Silti Jumalan tahto tapahtuu aina, ja myös kapinaliike on Jumalan hallinnassa. Hän on myös määrännyt päivän, jolloin kapinaliike kukistetaan. Jo sitä ennen ne, jotka ovat tehneet rauhan Jumalan kanssa, tekevät Jumalan tahdon SILLÄ TAVALLA, että se miellyttää Jumalaa ja kiittävät häntä:

Kiittäkää Herraa, te hänen enkelinsä (4397, malak), te väkevät sankarit, jotka hänen käskynsä (1697, dabar) täytätte, kun kuulette hänen sanansa (1697, dabar) äänen.

Kiittäkää Herraa, kaikki hänen sotaväkensä, te hänen palvelijansa, jotka hänen tahtonsa teette.

Kiittäkää Herraa, kaikki hänen tekonsa, hänen valtakuntansa (4475, memshalah) kaikissa paikoissa. Kiitä, minun sieluni, Herraa. (Ps 103:20-22)

Jumalan Valtakunnasta on monenlaisia käsityksiä. Yksi hassuimmista väittämistä on, että Jumalan valtakunta olisi kirkko. Luther oli jo viisaampi sanoessaan, että Jumalan valtakunta kyllä tulee; meidän asiamme on katsoa, että myös me pääsemme mukaan. (Eihän se näin ihan sanatarkasti ollut, mutta voit itse katsoa Lutherin Vähästä katekismuksesta).

Jumala on basis, jolla koko maailmankaikkeus lepää. Koko maailmankaikkeus noudattaa hänen lakejaan. Mutta tämä ei sovi kaikille. Kosmoksen hallitsijaksi määrätty enkeliruhtinas ylpistyi Jumalan hänelle antamista ominaisuuksista ja päätti ruveta itsenäiseksi. Hän halusi itse määrätä normit, joita kosmoksessa noudatetaan. Hän nousi kapinaan ja houkutteli myös ensimmäisen ihmisen mukaansa.

Vanhan Testamentin aikana Israel perustettiin hoitamaan Jumalan valtakunnan edustustointa maan päällä:

Jos te nyt kuulette minun ääntäni ja pidätte minun liittoni, niin te olette minun omaisuuteni ennen kaikkia muita kansoja; sillä koko maa on minun. Ja te olette minulle pappisvaltakunta ja pyhä kansa.' Sano nämä sanat israelilaisille. (2. Ms 19:5-6)

Valtakunnan edustustoimi ei ole sama kuin valtakunta. Valtakunta on se, mitä sen kuningas hallitsee. Vaikka Israel epäonnistui miltei täydellisesti, se ei epäonnistunut totaalisesti. Iisain kannosta puhjennut virpi, Daavidin juurivesa voitti kuoleman vallan, ja pystyy sen nojalla ojentamaan auttavan kätensä kaikille, jotka häneen turvaavat.

Jumala haluaa hallita sellaista luomakuntaa, joka vapaaehtoisesti ja rakkaudesta toimii kuin hän itse toimisi vastaavissa tilanteissa, eli kunnioittaisi totuuden, rakkauden ja elämän periaatteita ja pitäisi niitä pyhinä. Tätä varten hän asetti ihmisen paratiisiin, jossa ihmiselle oli valittavana kahden puun hedelmiä. Toisen puun hedelmät olivat elämäksi, ja toisen kuolemaksi. Jumalaa vastaan kapinoivan, kosmoksen ruhtinaan houkutuksesta ihminen rikkoi Jumalan käskyn ja valitsi kuoleman. Ja yhtä helvettiä se ihmiskunnan touhuilu on siitä lähtien ollutkin.

Kaikesta huolimatta Jumala ei jättänyt ihmistä pulaan. Hän on valmistanut ihmiselle toisen mahdollisuuden valita. Kun aika oli täytetty, tuli Johannes Kastaja ja julisti:

Niinä päivinä tuli Johannes Kastaja ja saarnasi Juudean erämaassa ja sanoi: "Tehkää parannus ("Metanoiete - Muuttakaa mielenne), sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle". (Mt 3:1-2)

Johannes käski muuttamaan mielensä, ja juuri siitä syystä, että ihminen oli tehnyt paratiisissa väärän valinnan ja uskonut kapinoitsijaa. Mielenmuutos on paratiisissa omaksutun väärän ratkaisun oikaisu, paradigman vaihto, siirtyminen itsekeskeisyydestä kristuskeskeisyyteen. Psalmissa 145 tästä sanotaan näin:

Herra on armahtavainen ja laupias, pitkämielinen ja suuri armossa.
Herra on hyvä kaikille ja armahtaa kaikkia tekojansa.
Kaikki sinun tekosi ylistävät sinua, Herra, ja sinun hurskaasi kiittävät sinua. He puhuvat sinun valtakuntasi (4438, malkut) kunniasta ja kertovat sinun voimastasi. Niin he ilmoittavat ihmislapsille hänen voimalliset työnsä ja hänen valtakuntansa (4438, malkut) kirkkauden ja kunnian.
Sinun valtakuntasi (4438, malkut) on iankaikkinen valtakunta (4438, malkut) , ja sinun herrautesi (4475, memshalah) pysyy polvesta polveen. (Ps 145:8-13)

Teologit kysyvät, ovatko termit "Jumalan valtakunta" (i basileia tou theou) ja "Taivasten valtakunta" (i basileia tou ouranou) täydellisiä synonyymejä vai ei, mutta meille tässä riittänee, kun luemme vielä yhden jakeen psalmista 145:

Herra tukee (5564, samak) kaikkia kaatuvia, ja kaikki alaspainetut hän nostaa. (Ps 145:14).

Jehovah tukee alhaaltapäin, sillä hän on perustus sille, joka ymmärtää rakentaa oman majansa kestävälle perustukselle.

Kun kysymys on Jumalan valtakunnasta, meitä kiinnostaa myös Jumalasta tässä yhteydessä käytettyjen nimien merkitys. Nämä nimet ovat hebrean sana Jehovah ja kreikan sana theos. Käännöksessä tosin puhutaan Herrasta, mutta lähdetekstissä on "Jehovah", tai kuten toiset lukevat, "Jahveh". Sana tulee olla-verbistä, ja jos se pitäisi kääntää, olisi Jumalan nimi suomennettava Olevaiseksi tai Realiteetiksi. Kreikassa käsitteen Jumala yleisnimenä on Theos.

Sana Jehovah on johdannainen sanasta hajah, olla, elää, ja tarkoittaa sitä ainoata Realiteettia, joka yli päätään on olemassa. Hebreassa vokaaleja ei merkitä, ja jotkut lukiessaan saman sanan ääntävät sen kuin Jahveh, millä itse asiaan nähden ei ole olennaista merkitystä. Vähän suurempi ongelma kätkeytyy konsensukseen siitä, että käännöksissä sana Jehovah tavallisesti ilmaistu sanalla Herra, vaikka sekaannuksen vaara on ilmeinen. Mutta tuosta kreikan sanasta theos, joka lienee Platonin keksimä, ei vastaavaa konsensusta löydy, mutta vinkkejä kyllä. Platon oli aika hyvin perillä Raamatun ilmoituksesta, koska hän omaksui termin Davar Jehovah (Jumalan Sana) ja muodosti siitä omaan käyttöönsä soveltuvan termin Logos, sen saman, jonka me taas vuorostamme tapaamme Uuden Testamentin kirjoituksissa - ja myös siinä tekstissä, jonka käännöksen jo luimmekin.

Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani (G3056, logos) ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa (G3614, oikia) kalliolle rakensi (G3618, oikodomeoo). Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta (G3614, oikia) vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu (2311, themelio'o).
Ja jokainen, joka kuulee nämä minun sanani (G3056, logos) eikä tee niiden mukaan, on verrattava tyhmään mieheen, joka huoneensa (G3614, oikia) hiekalle rakensi (3618, oikodomeoo). Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä huonetta vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri. (Matt 7:24-27)

Sanat, jotka meitä erikoisesti kiinnostavat, ovat sana (logos), talo (oikia) ja perustaa (temelioo) johdannaisineen sekä sana rakentaa (oikodomeoo). Hedbergin sanakirjasta nämä sanat löytyvät sivuilta 229-230/themelios-therapeuoo; 309-310-311-312/logizomai-logos; 366-367-368/oikodespotis-oikouros; 544-545/tithemi Katsomme myös, mitä Strongin sanakirjasta tästä löydämme.

G3056 λόγος logos log'-os

From G3004; something said (including the thought); by implication a topic (subject of discourse), also reasoning (the mental faculty) or motive; by extension a computation; specifically (with the article in John) the Divine Expression (that is, Christ): - account, cause, communication, X concerning, doctrine, fame, X have to do, intent, matter, mouth, preaching, question, reason, + reckon, remove, say (-ing), shew, X speaker, speech, talk, thing, + none of these things move me, tidings, treatise, utterance, word, work.

G3614 οικία oikia oy-kee'-ah

From G3624; properly residence (abstractly), but usually (concretely) an abode (literally or figuratively); by implication a family (especially domestics): - home, house (-hold).

G3618 οικοδομέω oikodomeoŻ oy-kod-om-eh'-o

From the same as G3619; to be a house builder, that is, construct or (figuratively) confirm: - (be in) build (-er, -ing, up), edify, embolden.

G2311 θεμελιόω themeliooŻ them-el-ee-o'-o

From G2310; to lay a basis for, that is, (literally) erect, or (figuratively) consolidate: - (lay the) found (-ation), ground, settle.

Tässä sitä siis ollaan. Se, mitä on käännetty sanalla "rakentaa", onkin itse asiassa "to lay basis", laittaa perustus, jne.

G2310 θεμέλιος themelios them-el'-ee-os

From a derivative of G5087; something put down, that is, a substruction (of a building, etc.), (literally or figuratively): - foundation.

G5087 τίθημι titheŻmi tith'-ay-mee

A prolonged form of a primary word θέω theoŻ (which is used only as an alternate in certain tenses); to place (in the widest application, literally and figuratively; properly in a passive or horizontal posture, and thus different from G2476, which properly denotes an upright and active position, while G2749 is properly reflexive and utterly prostrate): - + advise, appoint, bow, commit, conceive, give, X kneel down, lay (aside, down, up), make, ordain, purpose, put, set (forth), settle, sink down.

Edellisen mukaan themelios (G2310), perusta, on johdannainen verbistä theo, asettaa vaakasuoraan asentoon tai lepoon.

Koska Jumala on kaiken alku, loppu ja kaiken pysyvän perustus, emme voi jättää huomioimatta sanan G5087, perustaa, juuriverbiä theoo (θεω) siitä yksinkertaisesta syystä, että kreikan yleisnimi jumala-käsitteelle on theos (θεος), ja kuten sana-analyysistä ilmeni, ei sen merkitys ei ole ollenkaan kaukana sen nimen merkityksestä, jolla Jeesus ennen lihaan syntymistään Vanhassa Testamentissa esiintyi. Samalla voimme päätellä, että Platonin sanavalinta perustuu tässäkin Vanhan Testamentin teksteihin.

Suomen kieleen sana "kuningas" edustaa aivan toisenlaista hallintokulttuuria. Se lienee tullut väännöksenä Kaarle "Suuren", Karla Magnuksen nimestä, ehkä balttilaisten kielten kautta. Kaarle Suuri oli 800-luvun hallitsija, joka edusti "Saksan kansan pyhää roomalaista valtakuntaa", babylonialaisen valtiojärjestelmän neljättä vaihetta. Juutalainen pakkosiirtolainen Daniel joutui Jumalaa vastaan kapinoivan ruhtinaan rakentaman järjestelmän keskelle jo järjestelmän syntysijoilla, Babylonissa. Daniel oli suuressa vaarassa, rukoili Taivaan Jumalaa, ja sai vastauksen, josta hän kiittää näin:

Olkoon Jumalan nimi kiitetty iankaikkisesta iankaikkiseen, sillä hänen on viisaus ja voima. Hän muuttaa ajat ja hetket, hän syöksee kuninkaat vallasta ja korottaa kuninkaat valtaan, hän antaa viisaille viisauden ja taidollisille ymmärryksen. Hän paljastaa syvät ja salatut asiat, hän tietää, mitä pimeydessä on, ja valkeus asuu hänen tykönänsä. Sinua, minun isieni Jumala, minä kiitän ja ylistän siitä, että olet antanut minulle viisauden ja voiman ja että nyt annoit minun tietää, mitä me sinulta rukoilimme. Sillä sinä annoit meidän tietää kuninkaan asian." (Kts Dan 2:20-23)

Tilanne oli vakava. Baabelin kuningas Nebukadnessar oli nähnyt unen, ja halusi tietää sen selityksen. Mutta koska hän tunsi joukkonsa, hän ei kertonut heille unen sisältöä. Hän vaati tietäjiä kertomaan sekä unen, että selittämään sen. Siihen tietäjät eivät pystyneet, ja kuningas määräsi kaikki Baabelin tietäjät tapettavaksi. Myös Daniel oli saanut saman koulutuksen, mutta hädässään hän rukoili Taivaan Jumalaa, joka ilmoitti hänelle vaaditut asiat. Ensin hän ilmoitti kuninkaalle unen sisällön:

Sinä näit, kuningas, katso, oli iso kuvapatsas. Se kuvapatsas oli suuri, ja sen kirkkaus oli ylenpalttinen. Se seisoi sinun edessäsi, ja se oli hirvittävä nähdä. Kuvan pää oli parasta kultaa, sen rinta ja käsivarret hopeata, sen vatsa ja lanteet vaskea. Sen sääret olivat rautaa, sen jalat osaksi rautaa, osaksi savea. Sinun sitä katsellessasi irtautui kivilohkare - ei ihmiskäden voimasta - ja iski kuvapatsasta jalkoihin, jotka olivat rautaa ja savea, ja murskasi ne. Silloin musertuivat yhdellä haavaa rauta, savi, vaski, hopea ja kulta, ja niiden kävi kuin akanain kesäisillä puimatantereilla: tuuli vei ne, eikä niistä löydetty jälkeäkään. Mutta kivestä, joka oli kuvapatsaan murskannut, tuli suuri vuori, ja se täytti koko maan. (Dan 2:31-35)

Nebukadnessarin uni oli ennustus tulevista maailmanvalloista, jotka perisivät Baabelin kulttuurin. Ensin tuli Persia, sitten Kreikka, ja viimeiseksi "rautainen", mutta toisaalta helposti haavoittuva Rooma, joka levittää valtansa kaikkeen maailmaan, kunnes Kristus tulee ja pystyttää Tuhatvuotisen valtakuntansa. Puimatanner on kielikuva tuomiosta, joka päättää nykyisen, Raamatussa Baabeliksi kutsutun maailmanjärjestyksen. Daniel jatkaa:


Tämä oli se uni, ja nyt sanomme kuninkaalle sen selityksen.
Sinä, kuningas, olet kuningasten kuningas, jolle taivaan Jumala on antanut vallan, voiman, väkevyyden ja kunnian ja jonka käteen hän on antanut ihmiset, missä ikinä heitä asuu, ja kedon eläimet ja taivaan linnut, asettaen sinut kaikkien niiden valtiaaksi: sinä olet se kultainen pää. Mutta sinun jälkeesi nousee toinen valtakunta, joka on halvempi kuin sinun; ja sitten kolmas valtakunta, joka on vaskea ja joka hallitsee kaikkea maata. Ja neljäs valtakunta on tuleva, luja kuin rauta; niinkuin rauta musertaa ja särkee kaiken, niinkuin rauta murskaa, niin se on musertava ja murskaava ne kaikki. Ja että sinä näit jalkain ja varvasten olevan osittain savenvalajan savea, osittain rautaa, se merkitsee, että se on oleva hajanainen valtakunta; kuitenkin on siinä oleva raudan lujuutta, niinkuin sinä näit rautaa olevan saven seassa. Ja että jalkojen varpaat olivat osaksi rautaa, osaksi savea, se merkitsee, että osa sitä valtakuntaa on oleva luja, osa sitä on oleva hauras. Että sinä näit rautaa olevan saven seassa, se merkitsee, että vaikka ne sekaantuvat toisiinsa ihmissiemenellä, ne eivät yhdisty toinen toiseensa, niinkuin ei rautakaan sekaannu saveen. (Dan 2:36-43)

Nebukadnessarin uni on toteutunut kirjaimellisesti. Nyt ollaan vaiheessa, jossa kansoja pakotetaan liittymään Roomaan. Tämä vaihe ei kestä enää kauan. Toisaalta Jumalan valtakuntaa on rakennettu jo kohta kaksi päivää ja kolmantena sen huippukivi, Jeesus Kristus, asetetaan:


Mutta niiden kuningasten (4430, melek) päivinä on taivaan Jumala (426, Eloah 8065, Shamajim) pystyttävä (6966, kum) valtakunnan (4437, malku), joka on kukistumaton iankaikkisesti ja jonka valtaa ei toiselle kansalle anneta. Se on musertava kaikki ne muut valtakunnat (4437, malku) ja tekevä niistä lopun, mutta se itse on pysyvä (6966, kum) iankaikkisesti, niinkuin sinä näit, että kivilohkare irtautui vuoresta - ei ihmiskäden voimasta - ja murskasi raudan, vasken, saven, hopean ja kullan. Suuri Jumala on ilmoittanut kuninkaalle, mitä tämän jälkeen on tapahtuva. Ja uni on tosi ja sen selitys luotettava. (Dan 2:44-45)

Danielin kirjan termit ovat arameaa, ja poikkeavat hieman vastaavista hebrean termeistä. Hebrean sanan "malkut", H4438, alkuperästä tietää Strongin sanakirja kertoa, että sana malkut on johdannainen sanasta "malak", H4427, hallita:

H4438 מלכיּה מלכת מלכוּת malku^th malku^th malku^ya^h

From H4427; a rule; concretely a dominion: - empire, kingdom, realm, reign, royal.

H4427 מלך ma^lak

A primitive root; to reign; inceptively to ascend the throne; causatively to induct into royalty; hence (by implication) to take counsel: - consult, X indeed, be (make, set a, set up) king, be (make) queen, (begin to, make to) reign (-ing), rule, X surely.

Jumalan valtakuntaan käydään oven kautta. Jo oven löytäminen voi olla hankalaa, ei sen takia, että se olisi jotenkin salainen, vaan siksi, että ihmiset ovat niin vihollisjärjestelmän pauloissa, etteivät pysty näkemään edes ilmiselviä asioita. Ja jos joku tämän oven löytääkin, hänen on varauduttava todelliseen mielenmuutokseen, jonka alkeidenkin oppimiseen on varattava vuosia. Onneksi Jumalalla on keino tehdä tämä opiskelu mielekkääksi. Hän antaa Pyhän Hengen, joka seuraa opetettavan mukana kaikkiin elämäntilanteisiin ja tuo mieliin sekä ennen kirjoitetun sanan, että sillä hetkellä tarvittavat ohjeet sekä toimii aktiivisesti yhdessä opetettavan kanssa niin, että Herran Jeesuksen tahto voi toteutua. Ja onneksi se on juuri näin. Minä päätänkin tämän selostuksen tähän, mutta lue sinä Uusi Testamentti, noin aluksi. Kyllä se siitä, jos suostut ja haluat.

Takaisin Osmon kotisivulle