##A08 EvA eiku mono PLAIN 12 eu08

Luku A07 kirjasta EVANKELIUMI

2020-11-03, B01-B90, klo 13:02, 28 sivua

 

 

Voidellun ruumiin rakentaminen

 

##

A08B01Fi

Jeesus Voidellun ruumiilla on Raamatussa monta nimeä, joista tämän sivun sitaateissakin mainitaan muutamia, kuten

- temppeli (Joh 2:18-21)

- uusi luomakunta (2.Kor 5:17)

- Jumalan viljelysmaa, Jumalan rakennus, Jumalan temppeli (1.Kor 3:6-17)

- hänen ruumiinsa, ekklesia, Voideltu "teissä", kts. Kol 1:24-28,

- hengellinen huone, pyhä papisto, valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, Jumalan kansa, armahdetut, (1.Piet 2:4-10)

- ne, jotka Voidellussa Jeesuksessa ovat (Rm 8:1)

- uusi ihminen (Ef 4:20-24)

- yksi ruumis Voidellussa (Rm 12:4-8)

- Voidellun ruumis (Ef 2:15, Ef 4:11-16)

- ilmaisut tyyppiä εν + (Jumala, Isδntä, Jeesus, Kristus/Voideltu, Pyhä Henki) + datiivi (kts. Ef 2:19-20 jne)

##

A08B02Fi

Avioliitto on Jumalan luomisjärjestyksen sisälle rakentamaa havainto-opetusta Voidellusta ja hänen morsiamestaan. Efesolaiskirjeessä sanotaan, että se on suuri salaisuus, mysterion mega:

Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Voideltukin rakasti ekklesiaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä, 5:26 että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta, 5:27 asettaaksensa sen eteensä kunniassa, Ekklesian, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton. 5:28 Samalla tavoin tulee myös miesten rakastaa vaimojansa niinkuin omia ruumiitaan; joka rakastaa vaimoansa, hän rakastaa itseänsä. 5:29 Sillä eihän kukaan koskaan ole vihannut omaa lihaansa, vaan hän ravitsee ja vaalii sitä, niinkuin Voideltukin Ekklesiaa, 5:30 sillä me olemme hänen ruumiinsa jäseniä hänen lihastaan ja hänen luustaan. 5:31 "Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi." 5:32 Tämä salaisuus on suuri; minä tarkoitan Voideltua ja Ekklesiaa. (56 Ef 5:25-32)

##

A08B03Fi

Voideltu on pää, ja ruumis on Voidellun morsian ja Karitsan vaimo. Jopa sellainen nimi, kuin kaupunki saattaa tarkoittaa Voidellun ruumista. Tavallisin Voidellun ruumiista käytetty nimitys on kuitenkin ekklesia (εκκλησία). Sana ekklesia esiintyy ensimmδistä kertaa siinä yhteydessä, kun Simon Joonaan poika on juuri tunnustanut hänet Elävän Jumalan pojaksi, ilmaisussa "μου την εκκλησιαν", jonka kirjaimellinen merkitys on "minun uloskutsuttuni". Nimeä uloskutsutut ei kuitenkaan käytetä, vaikka vain sanan Ekklesia vain kreikkaa puhuvat ymmärtävät sen oikein. Miksi näin kävi, siitä puhutaan vielä. Mutta jo varhain monet kansat omaksuivat sanan Ekklesia, uloskutsutut, kääntämättä sitä omaan kieleensä.

Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa. 16:18 Ja minä sanon sinulle: sinä olet kallio, ja tälle kalliolle minä rakennan Ekklesiani, ja tuonelan portit eivät sitä voita. 16:19 Ja minä olen antava sinulle taivasten kuningaskunnan avaimet, ja minkä sinä sidot maan päällä, se on oleva sidottu taivaissa, ja minkä sinä päästät maan päällä, se on oleva päästetty taivaissa." (kts. 40 Mt 16:17-19)

##

A08B04Fi

Sana ekklesia on yleissana, jota käytetään myös ei-kristillisten yhteisöjen edustajakokouksista. Tämä esimerkki on Apostolien teoista:

Jos siis Demetriuksella ja hänen ammattiveljillänsä on riita-asiaa jotakuta vastaan, niin pidetäänhän oikeudenistuntoja ja onhan käskynhaltijoita; vetäkööt toisensa oikeuteen. Ja jos teillä on vielä jotakin muuta vaadittavaa, niin ratkaistakoon asia laillisessa kokouksessa (εν τη εννομω εκκλησια επιλυθησεται). (44 Apt 19:38-39)

##

A08B05Fi

Sanan ekklesia käännös sanalla "kokous" tai "yhteisö" on hyväksyttävissä myös Voidellun Ekklesian (εκκλησία) nimenδ, ja niin ovat monet raamatunkääntäjät tehneetkin, sillä ekklesia ei ole sama kuin kirkko. Jeesus oli esittänyt vertauksen vehnästä ja lusteesta, kun opetuslapset tulevat kysymään, mitä vertaus tarkoittaa:


Niin hän vastasi ja sanoi heille: "Hyvän siemenen kylväjä on Ihmisen Poika. 13:38 Pelto on maailma; hyvä siemen ovat kuningaskunnan lapset, mutta lusteet ovat pahan lapset. 13:39 Vihamies, joka ne kylvi, on perkele (ο διαβολος); elonaika on tämän aikakauden täyttymys, ja leikkuumiehet ovat enkelit. (40 Mt 13:37-39)

##

A08B06Fi

Ekklesia, on Jumalasta ja Kirkko on Saatanan luomus. Kirkon juuret ovat Babylonian mysteriuskonnoissa, mutta virallisen yhteiskunnallisen aseman se sai vuonna 325, kun Rooman keisari Konstantinus Suuren tahdosta koolle kutsuttu Nikean "ensimmäinen ekumeninen" kirkolliskokous vuonna 325 alistui valtiolle, jonka holhouksessa keisarillisesta auringonpalvonnasta, filosofiaksi kutsutusta okkultismista ja uusitestamentillisista aineksista luotiin Vanhan Liiton lakiuskonnon tapainen synkretistinen uskonto. Kirkon ideologinen isä on Jeesuksen aikalainen, Egyptin Aleksandriassa toiminut juutalainen filosofi Filon. Hänen oppejaan opetettiin Egyptin filosofikoulussa, jossa filosofeja kasvatettiin kirkon johtopaikoille. Koulun toinen tunnettu, Klemens Aleksandrialainen lainaa kirjassaan Stromata, matot eli tilkkutäkki, Filonia noin kolmesataa kertaa, ja koulun kolmas tunnettu johtaja Origenes kasvatti ympärilleen koulukunnan, jonka kasvatti keisari Konstantinuksen uskonnollisten asioiden luottomies Eusebius Kesarealainen silloin oli. Eusebius Kesarialainen oli myös ensimmäinen kirkon historioitsija, jonka kirjassa Kirkkohistoria Filonin asema kirkon perustajana tuodaan selvästi esille. Myöhemmät kirkkoisät lainaavat Filonia kirjoituksissaan ahkerasti, Ambrosius kuusisataa kertaa, ja Abrosiuksen oppilaan Augustinuksen työ perustuu kokonaan Filonille. Uskonpuhdistajatkaan eivät päässeet eroon babylonialaisista juuristaan. Calvin lainaa Augustinusta perusteoksessaan Institutiones yli kahdeksansataa kertaa.

##

A08B07Fi

Voidelluilla eli kristityillä oli paljon syytä vastustaa Nikean kokouksen päätöksiä. Jo toisen vuosisadan puolivälissä antikristilliset filosofit olivat kaapanneet vallan Rooman seurakunnissa, mikä pakotti kristityt erottautumaan heistä. Valheellisesti kristillisinä yhteisöinä esiintyvistä yhteisöistä kristityt käyttivät sanaa Κιρκη. Kreikkalaisessa mytologiassa Kirke on Auringon (Helios) ja valtameren (Okeanos) valtiattaren Perseen tytär. Kirke oli kaunis, valkokutrinen noita, ja himokas viettelijä, joka muutti hänen houkutuksiinsa sortuneet miehet sioiksi. No jaa, ei ehkä niinkään väärä määritelmä kirkosta. Gootin kielessä Kirke äännettiin kuten Cirke, mikä äänteenmuodostuslakien mukaan muuntuneena slaavilaisissa kielissä sai muodon tserkov, saksassa Kirche ja englannissa Church. Raamatun viimeisessä kirjassa Ilmestyskirjassa kirkosta käytetään nimiä "suuri portto" ja "Suuri Babylon, maan porttojen ja kauhistusten äiti"

##

A08B08Fi

Sana ekklesia on johdannainen verbista ekkaleo, kutsua ulos jostakin, joka on viittaus siihen, että Evankeliumi on kutsu ulos maailmasta niille, jotka haluavat taivaisiin. Ne, jotka ovat tajunneet sanan ekklesia merkityksen, ovat pyrkineet ilmaisemaan sen sisällön ja nimen omalla kielellään niin, että se vastaisi alkuperäistä Jumalan ilmoitusta, josta Jeesus sanoi:

Ja minä sanon sinulle: sinä olet kallio, ja tälle kalliolle minä rakennan ekklesiani (μου την εκκλησιαν), ja tuonelan portit (και πυλαι αδου) eivät sitä voita. (40 Mt 16:18)

Kun Wulfila 300-luvulla käänsi Raamatun gootin kielelle, hän käytti Voidellun valituista sanaa aikklesjo, joka ei ole käännös, vaan transkriptio sanasta ekklesia.

##

A08B09Fi

Ekklesiaa rakennetaan Jumalan Hengen asunnoksi. Jumala, joka on kaiken rakentaja, haluaa asua kansansa keskuudessa. Vanhan Liiton ekklesian aikana se ei aivan onnistunut, sillä Siinain Liiton syntyvaiheessa ilmenneen ongelman takia telttamaja, jossa Jumalan kunnia saattoi ilmestyä, rakennettiin leirin ulkopuolelle. Daavidin aloitteesta hänen poikansa Salomo rakensi Jerusalemiin kivisen temppelin, jonne Jumalan kunnia asettui, kunnes Jumalan pitkämielisyyden mitta täyttyi ja Isännän Henki poistui temppelistä. Baabelin vankeuden jälkeen juutalaiset rakensivat uuden, mutta Jumalan kunnian ilmestymistä juutalaiset joutuivat odottamaan, kunnes Jeesus tuli heidän keskuuteensa.

##

A08B10Fi

Kun Jeesus upotuksen jälkeen täytettiin Pyhällä Hengellä, hän itsestään tuli Jumalan asunto ihmisten keskellä maan päällä. Kun Jeesus sitten nousi Galileasta Jerusalemiin, hän meni kuningas Herodeksen uudistamaan pyhäkköön, alkoi temppelin historiassa uusi, mutta lyhyeksi jäänyt vaihe. Ensiksi Jeesus puhdisti temppelin kaupustelijoista, mikä tietysti herätti kysymyksen siitä, millä oikeudella hän sen teki.


Niin juutalaiset vastasivat ja sanoivat hänelle: "Minkä merkin sinä näytät meille, koska näitä teet?" Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Hajottakaa maahan tämä temppeli, niin minä pystytän sen kolmessa päivässä". Niin juutalaiset sanoivat: "Neljäkymmentä kuusi vuotta on tätä temppeliä rakennettu, ja sinäkö pystytät sen kolmessa päivässä?" Mutta hän puhui ruumiinsa temppelistä. (43 Joh 2:18-21)

##

A08B11Fi

Juutalaiset todella hajoittivat Jeesuksen ruumiin temppelin, mutta kolmessa päivässä hän pystytti sen uudestaan, eikä se siihen jäänytkään. Nyt vasta Isännän ruumista alettiin toden teolla rakentamaan. Viidenkymmenen päivän kuluttua työmaalle tuli Jumalan Henki, ja jo saman päivän illalla Voidellun ruumiiseen kuului noin kolme tuhatta sielua ja koko työ valmistuu kolmantena päivänä.

##

A08B12Fi

Työmaa oli pystytetty jo kauan ennen Jeesuksen ristiinnaulitsemista, niin että Jeesus saattoi kertoa vertauksen muodossa, mitä ennen hänen lihan ruumiissa syntymistään oli jo tehty:

Oli perheenisäntä, joka istutti viinitarhan ja teki aidan sen ympärille ja kaivoi siihen viinikuurnan ja rakensi tornin; ja hän vuokrasi sen maanviljelijöille ja matkusti muille maille. (40 Mt 21:33)

##

A08B13Fi

Luetaan vertaus loppuun asti, niin nähdään, miten asiat sitten kehittyivät:

Ja kun hedelmäin aika lähestyi, lähetti hän orjiansa viinitarhurien luokse perimään hänelle tulevat hedelmät. 21:35 Mutta viinitarhurit ottivat kiinni hänen orjansa; minkä he pieksivät, minkä tappoivat, minkä kivittivät. 21:36 Vielä hän lähetti toisia orjia, useampia kuin ensimmäiset; ja näille he tekivät samoin. 21:37 Mutta viimein hän lähetti heidän luokseen poikansa sanoen: 'Minun poikaani he kavahtavat'. 21:38 Mutta kun viinitarhurit näkivät pojan, sanoivat he keskenänsä: 'Tämä on perillinen; tulkaa, tappakaamme hänet, niin me saamme hänen perintönsä'. 21:39 Ja he ottivat hänet kiinni ja heittivät ulos viinitarhasta ja tappoivat. 21:40 Kun viinitarhan isäntä tulee, mitä hän tekee noille viinitarhureille?" 21:41 He sanoivat hänelle: "Nuo pahat hän pahoin tuhoaa ja vuokraa viinitarhan toisille viinitarhureille, jotka antavat hänelle hedelmät ajallansa". (40 Mt 21:34-41)

##

A08B14Fi

Aabrahamin Jumalalta saamasta kutsusta oli tätä kerrottaessa kulunut noin 2000 vuotta, ja oli aika vaihtaa työmiehet uusiin:

Jeesus sanoi heille: "Ettekö ole koskaan lukeneet kirjoituksista: 'Se kivi, jonka rakentajat (οι οικοδομουντες) hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi; Isännältä tämä on tullut ja on ihmeellinen meidän silmissämme'? Sentähden minä sanon teille: Jumalan kuningaskunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä. Ja joka tähän kiveen kaatuu, se ruhjoutuu, mutta jonka päälle se kaatuu, sen se musertaa." Kun ylipapit ja fariseukset kuulivat nämä hänen vertauksensa, he tunsivat, että hän puhui heistä. Ja he olisivat tahtoneet ottaa hänet kiinni, mutta pelkäsivät kansaa, koska se piti häntä profeettana. (40 Mt 21:42-46)

##

A08B15Fi

Israelista piti tulla pyhä kansa ja kuninkaallinen papisto, mutta toisin kävi. Kymmenen heimoa meni omille teilleen, eikä Juudakaan tyytynyt vuokraviljelijän rooliinsa, vaan halusi päästä isännäksi. Kaiken lisäksi se Jeesus, jonka Jumala heille lähetti, ei ollut sellainen vapauttaja, jollaiseksi he olivat tulevan suurmiehensä kuvitelleet. Ei mitään sotilaallista toimintaa, ei edes rettelöintiä kaduilla. Ja ne Jeesuksen puheet? "Kylväjä lähti kylvämään". Hah? Ei pelannut fariseusten logiikka. Mutta kun siemen on Jumalan sana, on kysymys siitä samasta siemenestä jolla koko luomakunta on luotu. Jos siis nyt uudestaan lähdetään kylvämään, on tuloksena uusi luomakunta. Kysymys on niin mittavasta asiasta, että sitä sanotaan Uudeksi luomistyöksi, "kaini ktisis":

Siis, jos joku on Voidellussa, on uusi luomus (καινη κτισις); vanha on kadonnut; katso, kaikki on uudeksi tullut. (54 2.Kor 5:17)

##

A08B16Fi

Tässä uudessa luomakunnassa sanaa ei kirjoiteta kivitauluihin, vaan ihmissydämiin. Kun ihminen kuulee Jumalan puheen, silloin toteutuvat Jeesuksen sanat paimenesta, joka tuntee omansa ja johtaa laumaansa, ja laumasta, jonka lampaat kuulevat hänen äänensä.

Minun lampaani kuulevat minun ääneni, ja minä tunnen ne (καγω γινωσκω αυτα), ja ne seuraavat minua. (43 Joh 10:27)

##

A08B17Fi

Se, että Jumalan Voideltu (kr. Hristos) nyt asuu kansansa sydämissä, oli ennen suuri salaisuus, mutta tähän salaisuuteen sisältyy toinen salaisuus, salaisuus siitä, että Hän meissä vaikuttaa meissä ja meidän kauttamme muissa niin, että Jumalan siunaus tulee ei ainoastaan meidän, vaan kaikkien niiden ulottuville, jotka Voideltuun suostuvat:

Nyt minä iloitsen kärsiessäni teidän tähtenne, ja mikä vielä puuttuu Voidellun ahdistuksista, sen minä täytän lihassani hänen ruumiinsa hyväksi, joka on ekklesia, 1:25 jonka palvelijaksi minä olen tullut Jumalan talonpidon mukaan, joka minulle on annettu teitä varten, täyttääkseni Jumalan sanan, 1:26 sen salaisuuden (το μυστηριον), joka on ollut kätkettynä ikuisista ajoista ja polvesta polveen, mutta joka nyt on ilmoitettu hänen pyhillensä, 1:27 joille Jumala tahtoi tehdä tiettäväksi, kuinka suuri on tämän salaisuuden (του μυστηριου τουτου) kunnian rikkaus kansojen keskuudessa: Voideltu teissä, kunnian toivo. 1:28 Ja häntä me julistamme, neuvoen jokaista ihmistä ja opettaen jokaista ihmistä kaikella viisaudella, asettaaksemme esiin jokaisen ihmisen täydellisenä Voidellussa Jeesuksessa. (58 Kol 1:24-28)

##

A08B18Fi

Silloin, kun Jeesus puhui Nikodemoksen kanssa hengellisestä syntymästä, juttu jäi ikään kuin kesken. Sanomatta jäi, että meillä on ahtaan portin jälkeen kuljettava koko kaita tie ja tehtävä se työ, jonka Isännän Henki meille osoittaa. Pietari jatkaa, mutta ilmoittaa samalla, että se, minkä me tänään uskomme, täyttyy vasta viimeisenä aikana:

Siunattu olkoon meidän Isäntämme Jeesus Voidellun Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on synnyttänyt meidät ylhäältä elävään toivoon Jeesus Voidellun kuolleistanousemisen kautta, 1:4 turmeltumattomaan ja saastumattomaan ja katoamattomaan perintöön, joka taivaissa on säilytettynä teitä varten, 1:5 jotka Jumalan voimasta uskon kautta varjellutte pelastukseen, joka on valmis paljastettavaksi viimeisenä aikana. (46 1.Piet 1:3-5)

##

A08B19Fi

Jerusalemin ekklesian alku oli loistokas. Evankeliumi oli näyttänyt voimansa. Synnin ihmiset olivat muuttuneet armon ihmisiksi:

Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja sielu; eikä edes kukaan niistä, jolla jotakin oli, sanonut mitään omakseen, vaan kaikki oli heillä yhteistä. 4:33 Ja apostolit todistivat suurella voimalla Isännän, Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja suuri armo oli heillä kaikilla. 4:34 Ei myöskään ollut heidän seassaan ketään puutteenalaista; sillä kaikki, joilla oli maatiloja tai taloja, myivät ne ja toivat myytyjen hinnan 4:35 ja panivat apostolien jalkojen juureen; ja jokaiselle jaettiin sen mukaan, jos kenellä oli tarvetta. (44 Apt 4:32-35)

##

A08B20Fi

Mutta Jumalan kunnian loisto sammuu, jos ekklesia (εκκλησία) horjuu pois totuudesta. Uhkaava tilanne syntyi kohta maineikkaan alun jδlkeen:

Mutta eräs mies, nimeltä Ananias, ja hänen vaimonsa Safiira myivät maatilan, 5:2 ja mies kätki vaimonsa tieten osan hinnasta, ja osan hän toi ja pani apostolien jalkojen eteen. 5:3 Mutta Pietari sanoi: "Ananias, miksi on saatana täyttänyt sinun sydämesi, niin että koetit pettää Pyhää Henkeä ja kätkit osan maatilan hinnasta? 5:4 Eikö se myymätönnä ollut sinun omasi, ja eikö myynnin jälkeenkin sen hinta ollut sinun? Miksi päätit sydämessäsi tämän tehdä? Et sinä ole valhetellut ihmisille, vaan Jumalalle." 5:5 Kun Ananias kuuli nämä sanat, kaatui hän maahan ja heitti henkensä. Ja suuri pelko valtasi kaikki, jotka sen kuulivat. 5:6 Ja nuoret miehet nousivat ja korjasivat hänet ja kantoivat hänet pois ja hautasivat. 5:7 Noin kolmen hetken kuluttua hänen vaimonsa tietämättä mitä oli tapahtunut tuli sisään. 5:8 Niin Pietari kysyi häneltä: "Sano minulle: siihenkö hintaan te myitte maatilan?" Hän vastasi: "Kyllä, juuri siihen hintaan". 5:9 Mutta Pietari sanoi hänelle: "Miksi olette yksissä neuvoin käyneet koettelemaan Isännän Henkeä? Katso, niiden jalat, jotka hautasivat sinun miehesi, ovat oven takana, ja he kantavat sinutkin pois." 5:10 Niin hän heti kaatui hänen jalkojensa viereen ja heitti henkensä; ja kun nuorukaiset tulivat sisään, löysivät he hänet kuolleena, kantoivat pois ja hautasivat hänet hänen miehensä luo. 5:11 Ja suuri pelko tuli koko ekklesialle ja kaikille, jotka tämän kuulivat. (44 Apt 5:1-11)

##

A08B21Fi

Jumalan kunnia oli säilynyt ekklesiassa, ja se myös näkyi ja tuotti hyvä hedelmää:

Ja apostolien kätten kautta tapahtui kansassa monta tunnustekoa ja ihmettä; ja he olivat kaikki yksimielisesti koolla Salomon pylväskäytävässä. 5:13 Eikä muista kukaan uskaltanut heihin liittyä, mutta kansa arvosti heitä. 5:14 Ja yhä enemmän karttui niitä, jotka uskoivat Isäntään, sekä miehiä että naisia suuret joukot. 5:15 Kannettiinpa sairaita kaduillekin ja pantiin vuoteille ja paareille, että Pietarin kulkiessa edes hänen varjonsa sattuisi johonkuhun heistä. 5:16 Paljon kansaa tuli myös ympäristön kaupungeista Jerusalemiin, tuoden sairaita ja saastaisten henkien vaivaamia, ja ne kaikki tulivat parannetuiksi. (44 Apt 5:12-16)

##

A08B22Fi

Jumala on Luoja. Hän näytti Moosekselle pääkaupunkinsa, taivaallisen temppelin piirustukset, jonka mallin hän sai israelilaisten kanssa rakentaa erämaahan. Kun Paavali puhuu Jumalan temppelin rakentajista, hän vertaa itseään viisaaseen työmaapäällikköön, arkhitekton. Näin hän tekee eron Jumalaan, joka on oikodomos, rakentaja. Ensimmäisessä Korinttolaiskirjeessä esitellään työmaata ja puhutaan työntekijöiden vastuusta:

Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala on antanut kasvun. Niin ei siis istuttaja ole mitään, eikä kastelijakaan, vaan Jumala, joka kasvun antaa. Mutta istuttaja ja kastelija ovat yhtä; kuitenkin on kumpikin saava oman palkkansa oman työnsä mukaan. Sillä me olemme Jumalan työtovereita; te olette Jumalan viljelysmaa, olette Jumalan rakennus (θεου οικοδομη εστε). Sen Jumalan armon mukaan, joka on minulle annettu, olen minä viisaan rakennusmestarin tavoin pannut perustuksen, ja toinen sille rakentaa, mutta katsokoon kukin, kuinka hän sille rakentaa. Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus, Voideltu. Mutta jos joku rakentaa tälle perustukselle, kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista, niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on. Jos jonkun työ, jonka hän sille rakentaa, kestää, on hän saava palkan; mutta jos jonkun työ palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi. Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli (οτι ναος θεου εστε) ja ettδ Jumalan Henki asuu teissä? Jos joku turmelee Jumalan temppelin, on Jumala turmeleva hänet (φθερει τουτον ο θεος); sillδ Jumalan temppeli on pyhä (ο γαρ ναος του θεου αγιος εστιν), ja sellaisia te olette (οιτινες εστε υμεις). (53 1.Kor 3:6-17).

##

A07B23Fi

Paavali oli taitava työmaapäällikkö. Mutta se, miten niin vaatimaton mies nautti niin suurta Jumalan arvostusta, että asetti hänet jopa kuningaskuntansa salaisuuksien taloudenhoitajaksi, on jäänyt monelle arvoitukseksi.

Niin pitäköön jokainen meitä Voidellun virkamiehinä (ουτως ημας λογιζεσθω ανθρωπος ως υπηρετας χριστου) ja Jumalan salaisuuksien taloudenhoitajina (και οικονομους μυστηριων θεου). 4:2 Sitδ tässä taloudenhoitajilta ennen muuta vaaditaan (ο δε λοιπον ζητειται εν τοις οικονομοις), ettδ heidät havaitaan uskollisiksi (ινα πιστος τις ευρεθη). (53 1.Kor 4:1-2)

Salaisuus on siinä, että Jumalan rikkauksien hoitajat ovat niin kovin erilaisia, kuin maailma talousjohtajiltaan (οικονομος - ekonomi, taloudenhoitaja, huoneenhaltija) odottaa. Maailma hyväksyy nikolaiitat, joita Jumala vihaa, mutta ei sellaisia vaikuttajia, kuin Paavali, joka jakeissa 1.Kor 4:3-23 kertoo itsestään. Näitä jakeita kaikki eivät lue, mutta lue sinä, joka haluat palvella Isäntää, jolle orjan asemakin on tuttua.

##

A08B24Fi

Pietari kertoo lisää rakennustyön kohteesta, elävistä kivistä rakennetusta Jumalan temppelistä:

Ja tulkaa hänen tykönsä, elävän kiven tykö, jonka ihmiset tosin ovat hyljänneet, mutta joka Jumalan edessä on valittu, kallis, ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, tuomaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesus Voidellun kautta ovat Jumalalle mieluisia, sillä Kirjoituksissa sanotaan: "Katso, minä lasken Siioniin valitun kiven, kalliin kulmakiven; ja joka häneen uskoo, ei ole häpeään joutuva". Teille siis, jotka uskotte, se on kallis, mutta niille, jotka eivät suostu, "on se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, tullut kulmakiveksi" ja "kompastuskiveksi ja loukkauskallioksi". Koska he eivät Sanaan suostu, niin he kompastuvat; ja siihen heidät on pantukin. Mutta te olette "valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja", joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa; te, jotka ennen "ette olleet kansa", mutta nyt olette"Jumalan kansa", jotka ennen "ette olleet armahdetut", mutta nyt "olette armahdetut". (46 1.Piet 2:4-10)

##

A08B25Fi

Se, miten tämä kaikki tulisi tapahtumaan oli kuitenkin mysteeri, jonka paljastuu vasta kun Pyhä Henki vuodatetaan ihmissydämeen. Vielä nytkin vain ne Uuden Liiton pyhät, joilla asiasta on kyllin omakohtaista kokemusta, pystyvät puhumaan siitä selvästi, ja vain se, jolla itsekin kuulee Isäntänsä äänen, tajuaa, kuka puhuu omasta kokemuksestaan, ja kenen puheet ovat opittua liturgiaa ja huulten höpinää.

##

A08B26Fi

Kaikki pyhät ottavat osaa Voidellun ruumiin rakentamiseen, kukin oman armoituksensa mukaisesti. Hengellistä työtä tehdään hengellisin välinein. Roomalaiskirjeen kristillistä elämää koskevassa osassa tutustutaan myös ekklesian arkeen kuuluviin tehtäviin ja niiden tekijöihin:

Sillä niinkuin meillä yhdessä ruumiissa on monta jäsentä (καθαπερ γαρ εν ενι σωματι μελη πολλα εχομεν), mutta kaikilla jδsenillä ei ole sama tehtävä, 12:5 niin me, vaikka meitä on monta, olemme yksi ruumis Voidellussa, mutta itsekukin olemme toistemme jäseniä; 12:6 ja meillä on erilaisia armoituksia sen armon mukaan, mikä meille on annettu; jos se on profetoimista - uskon mukaisesti; 12:7 jos palvelemista, niin palvelussa; jos opettamista, niin opettamisessa; 12:8 jos kehoittamista, niin kehoittamisessa; jos antamista, niin vilpittömästi; jos esimiestehtävissä, niin ahkerana; jos laupeudentyössä, niin iloiten. (52 Rm 12:4-8)

##

A08B27Fi

Samat asiat Paavali esittää paljon laajemmin ensimmäisessä varsinaisessa paimenkirjeessään Korintin seurakunnalle. Esityksen alussa muistutetaan, että kynnyskysymys on Jeesuksen nimen ja arvon tunnustaminen:

Mutta hengellisistä, veljet, en tahdo pitää teitä tietämättöminä. 12:2 Te tiedätte, että kun olitte vierasheimoisia (οτι εθνη ητε), teitδ vietiin mykkien epäjumalien luo, miten vain tahdottiin. 12:3 Sentähden minä teen teille tiettäväksi, ettei kukaan Jumalan Hengessä puhuva, sano: "Jeesus olkoon kirottu (αναθεμα ιησουν)", ja ettei kukaan voi sanoa: "Jeesus olkoon Isδntä (κυριον ιησουν)", paitsi Pyhδssä Hengessä. (53 1.Kor 12:1-3)

##

A08B28Fi

Kun ihminen on päässyt sisälle Jumalan kuningaskuntaan, hän saa Jumalan lupauksen Pyhästä Hengestä. Jokainen uskova saa ahtaasta portista selviydyttyään lahjan. Lahjat jotka Pyhä Henki jakaa Voidellun ruumiin eri jäsenille, ovat yksilöityjä armoituksia, työvälineitä oman hengellisen elämän ja yhteisön rakentamiseksi.

Armoituksia ovat monenlaisia, mutta Henki on sama; 12:5 ja palvelutehtäviä ovat monenlaisia, mutta Isäntä on sama; 12:6 ja vaikutukset ovat erilaisia, mutta Jumala, joka kaikki kaikissa vaikuttaa, on sama. 12:7 Mutta kullekin annetaan Hengen ilmentymä yhteiseksi hyödyksi. 12:8 Niinpä Hengen kautta annetaan viisauden sanat ja toiselle tiedon sanat saman Hengen kautta 12:9 ja toiselle usko samassa Hengessä ja toiselle parantamisen armoitukset siinä samassa Hengessä 12:10 ja toiselle voimatekojen voimia ja toiselle profetoimista ja toiselle henkien arvostelemista ja toiselle kielien lajeja ja toiselle kielten tulkitsemista. 12:11 Mutta kaiken tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen, niinkuin tahtoo. (53 1.Kor 12:4-11)

##

A08B29Fi

Kristillisen yhteisön keskuudessa Paavali joutui myös törmäämään ongelmiin, joista hän sanoi: "Tieto paisuttaa, mutta rakkaus rakentaa", ja "kaikki on minulle luvallista, mutta ei kaikki rakenna". Toisen hengellisiä työvälineitä koskevan tarkastelunsa, kts. 1.Kor 12:1-31 jonka Paavali jopa keskeyttää kertoakseen siitä, mitä ja millaista on rakkaus, mutta sitten hän taas jatkaa puhumalla rakentamisesta, tällä kertaa kuitenkin siitä, miten hengellisiä työvälineitä on käytettävä.

Tavoitelkaa rakkautta ja tavoitelkaa hengellisiä (τα πνευματικα) ja varsinkin sitδ, että voisitte profetoida, sillä kielillä puhuva ei puhu ihmisille, vaan Jumalalle; eikä häntä kuunnella, sillä hän puhuu salaisuuksia hengessä (πνευματι δε λαλει μυστηρια). Mutta profetoiva puhuu ihmisille rakennukseksi ja kehoitukseksi ja lohdutukseksi. Kielillä puhuva rakentaa itseään, mutta profetoiva rakentaa Ekklesiaa. Soisin teidän kaikkien puhuvan kielillä, mutta vielä mieluummin soisin teidän profetoivan; sillä profetoiva on suurempi kuin kielillä puhuva, ellei tämä samalla selitä, niin että ekklesia siitä rakentuu. Jos minä nyt, veljet, tulisin luoksenne kielillä puhuen, mitä minä teitä sillä hyödyttäisin, ellen puhuisi teille ilmestyksen (εν αποκαλυψει) tai tiedon (εν γνωσει) tai profetian (εν προφητεια) tai opetuksen (εν διδαχη) sanomaa? (53 1.Kor 14:1-6)

##

A08B30Fi

Ekklesia on yhteisö, jonka kaikki jäsenet ovat toimivia jäseniä. Kukin saa Jumalalta omat armoituksensa ja tehtävänsä. Kun tämä yhteisö kokoontuu, on jokaisella jotakin, jolla rakentaa muita:

Kuinka siis on, veljet? Kun tulette yhteen, jokaisella teistä on virsi, tai opetus, tai kielet, tai ilmestys, tai tulkkaus; kaikki tapahtukoon rakennukseksi (παντα προς οικοδομην γενεσθω). (53 1.Kor 14:26)

##

A08B31Fi

Uuden Luomakunnan johtava periaate on Jumalan armo Voidellussa. Se on tila, johon päästään evankeliumin synnyttämän uskon kautta. Tästä uudesta tilasta käytetään sanaa kainotis, joka on johdannainen sanasta kainós, uusi, ennen tuntematon ja laadultaan parempi, kts. Juuson sanakirjan sivu 257. Tämä hieman vaikeasti käännettävä sana esiintyy Uudessa Testamentissa vain kaksi kertaa:

Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut upotuksen kautta kuolemaan, että niinkuin Voideltu herätettiin kuolleista Isän kunnian kautta, samoin pitää meidänkin elämän uutuudessa (εν καινοτητι ζωης) vaeltaman. (52 Rm 6:4)

##

A08B32Fi

Ilman Pyhää Henkeä tämä ajatus olisi mahdoton toteutettavaksi, mutta nyt kyse ei enää ole siitä:

Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Voidellussa Jeesuksessa vaeltavat ei lihan, vaan Hengen mukaan. (52 Rm 8:1)

##

A08B33Fi

Pyhän Hengen täyttämien kristittyjen tulee suhtautua Pyhän Hengen antamiin ohjeisiin paljon vakavammin, kuin Vanhan Liiton kymmeneen käskyyn:

Katsokaa, ettette torju luotanne häntä, joka puhuu (βλεπετε μη παραιτησησθε τον λαλουντα); sillδ jos nuo, jotka torjuivat luotaan hänet, joka ilmoitti Jumalan tahdon maan päällä, eivät voineet päästä pakoon, niin paljoa vähemmän me, jos käännymme pois hänestä, joka ilmoittaa sen taivaista. 12:26 Silloin hänen äänensä järkytti maata, mutta nyt hän on luvannut sanoen: "Vielä kerran minä liikutan maan, jopa taivaankin". (65 Hebr 12:25-26)

##

A08B34Fi

Voidellussa vaeltaminen on sitä, että ihminen on saanut Pyhän Hengen, joka neuvoo häntä, miten mennään. Muutama päivä sitten, kohta aamurukouksen jälkeen Isännän henki sanoi, että ota mukaasi kaksi tietokoneen verkkojohtoa. Panin ne kassiin, jossa ennestään oli Uusi Testamentti, pieni digikamera, kalenteri ja pari kynää. Olin lähdössä hoitamaan toisten ihmisten asioita, mutta samalla ajattelin käydä kirpputorilla etsimässä sopivaa sähkölämmitintä yläkerran huoneeseen. Ikaalisen puolelle tultuani Viktor kertoi, että hän löysi jätepisteestä pari lämmitintä, joista oli leikattu johdot pois, ilmeisesti niitä irroitettaessa. Kun palasimme takaisin, Viktor liitti johdot pattereihin ja lahjoitti patterit minulle.

##

A08B35Fi

Mutta mitä se lihassa vaeltaminen sitten on? Noin vuosi sitten ullakkohuoneessa oli kylmä. Menin Parkanoon ja ostin - siis pelkkään omaan järkeeni luottaen - Halpa-Hallista vapaastiseisovan, öljytäytteisen sähkölämmittimen. Se toimi ehkä viikon, mutta meni takuuseen, ja sain uuden samanlaisen, mutta nyt, kun kylmät ilmat taas tulivat, huomattiin, ettei sekään enää toimi.

##

A08B36Fi

Oli aika, jolloin suomalaisesta kaupasta sai toimivia, Suomessa valmistettuja laitteita. Mutta kun Suomi käänsi pyllynsä Jumalalle, käänsi Jumala kasvonsa poispäin Suomesta ja tuli pimeys ja sitten vielä tämä Sipilän hallitus. Nyt ei enää pärjää järjellä, niin kuin siihen aikaan, kun valtiomiehet hoitivat asioita. Kun muu porukka menee kadotukseen, pitää ainakin itsellä olla valoa matkassa.

##

A08B37Fi

Ihminen, joka ennen yritti noudattaa Jumalan lakia omien kykyjensä mukaan saa Pyhän Hengen kautta parempaa ohjausta elämäänsä, kuin mitä laki voi antaa. Mutta Pyhä Henki ei tee ihmisestä robotteja: ihmisen on tässä uudessakin elämässä itse valittava, kuunteleeko hän Pyhän Hengen ohjausta, vai ei. Uskon kautta hän kuitenkin pystyy siihen, mihin hän ilman Jumalan Henkeä ei pystynyt, olemaan Jumalan orja, Jumalan kunnian vapaudessa:

Niin, veljeni, teidätkin on kuoletettu laista Voidellun ruumiin kautta, tullaksenne toisen omiksi, hänen, joka on kuolleista herätetty, että me kantaisimme hedelmää Jumalalle. 7:5 Sillä kun olimme lihassa, niin synnin himot, jotka laki herättää, vaikuttivat meidän jäsenissämme, niin että me kannoimme hedelmää kuolemalle, 7:6 mutta nyt me olemme irti laista ja kuolleet pois siitä, mikä meidät piti vankeina, niin että me teemme työtä Hengen uudessa tilassa (ωστε δουλευειν* ημας εν καινοτητι πνευματος) emmekδ kirjaimen vanhassa (και ου παλαιοτητι γραμματος). (52 Rm 7:4-6)

##

A08B38Fi

Lain vaatimuksien ja Hengen johdatuksen ero on periaatteellinen. Paavali sanoo:

Tämmöinen luottamus meillä on Voidellun kautta Jumalaan; 3:5 ei niin, että meillä itsellämme olisi kykyä ajatella jotakin, ikäänkuin se tulisi meistä itsestämme, vaan se kyky, mikä meillä on, on Jumalasta, 3:6 joka myös on tehnyt meidät kykeneviksi olemaan uuden liiton palvelijoita, ei kirjaimen, vaan Hengen; sillä kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi. (54 2.Kor 3:4-6)

##

A08B39Fi

Muutoksen suuruus tulee ilmi, kun vertaamme synnin ja armon vaikutuksia toisiinsa:

Niinkuin synti on hallinnut kuolemassa, samoin armokin hallitsisi vanhurskauden kautta iankaikkiseksi elämäksi Jeesus Voidellun, meidän Isäntämme kautta. (kts. 52 Rm 5:21)

##

A08B40Fi

Lain vaatima rangaistus synnistä on kuolema, mutta Evankeliumi tarjoaa edullisemman tavan kuolla, ja vielä sitäkin enemmän:

Niin me siis, veljet, olemme velassa, mutta emme lihalle, lihan mukaan elääksemme. 8:13 Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää. 8:14 Sillä kaikki, joita Jumalan Henki johdattaa, ovat Jumalan lapsia. (52 Rm 8:12-14)

##

A08B41Fi

Psykosomaattinen ihminen ei selviä lain vaatimuksesta, mutta kun hän tulee osalliseksi Jumalallisesta luonnosta - olkoonkin, että se maan päällä tapahtuu vain uskon kautta - hänestä tulee selviytyjä, ja hänessä toteutuu Jesajan kautta saatu profetia:

Nuorukaiset väsyvät ja nääntyvät, nuoret miehet kompastuvat ja kaatuvat; mutta ne, jotka Olevaa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy. (23 Jes 40:30-31)

##

A08B42Fi

Vanha Testamentti teki tarkan eron puhtaitten ja saastaisten eläimien välillä. Vain puhtaat kelpasivat uhriksi Jumalalle ja syötäväksi ihmisille. Ihminenkin oli saastainen synnin takia, eikä kelvannut Jumalalle, ei varsinkaan uhriksi. Tilanne muuttuu, kun ihminen saa syntinsä anteeksi ja saa Pyhän Hengen: Hän kelpaa uhriksi, mutta koska veriuhria synnin takia ei enää tarvita, hänestä tulee "elävä uhri":

Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä, veljet, tarjoamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, otolliseksi uhriksi teidän järkevää jumalanpalvelustanne varten. (52 Rm 12:1)

##

A08B43Fi

Nyt kun synnistä lunastettu ihminen alkaa palvella Jumalaa, hänen tulee tietää, miten Jumalaa palvellaan: Hänen pitää tietää Isäntänsä tahto. Mutta eipäs pidetä kiirettä. Ensin Pyhä Henki ottaa käsittelyynsä sinun psyykesi:

Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa (αλλα μεταμορφουσθε) mielenne uudistuksen kautta (τη ανακαινωσει του νοος υμων), tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä. (52 Rm 12:2)

##

A08B44Fi

Mielenmuutos, tässä siis mielen uudistus, "τη ανακαινωσει του νοος υμων", on yksi taivasten kuningaskunnan avaimista. Kyse on siitä, että kun ihminen ei enää usko ihmiseen ja tyhjentää mielensä maailman turhuudesta, voi Jumala antaa ihmissielulle uuden sisällön. Pietari käyttää tästä samasta asiasta käyttäen sanaa "horeo", mahtua, tyhjentyä täyttyäkseen jollakin toisella:

Ei Isäntä viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen meitä kohtaan, sillä hän ei tahdo kenenkään tuhoa, vaan kaikkien tyhjentymistä mielenmuutosta varten (αλλα παντας εις μετανοιαν χωρησαι). (47 2.Piet 3:9)

##

A08B45Fi

Mistä siis pitää tyhjentyä? Annetaan Paavalin vastata:

Sen minä siis sanon ja varoitan Isännässä: älkää enää vaeltako, niinkuin muut kansat vaeltavat mielensä turhuudessa, 4:18 nuo, jotka, pimentyneinä ymmärrykseltään ja vieraantuneina Jumalan elämästä heissä olevan tietämättömyyden tähden ja sydämensä paatumuksen tähden, 4:19 ovat päästäneet tuntonsa turtumaan ja heittäytyneet irstauden valtaan, harjoittaakseen kaikkinaista saastaisuutta ahneudessa. (56 Ef 4:17-19)

##

A08B46Fi

Kehoitus itsensä kieltämisestä, saviastian tyhjentämisestä ja muut kauniit vertauskuvat on tässä unohdettu, sillä asia on niin, että Pyhä Henki ei täytä sellaista astiaa, joka on täynnä saastaa. Vanha hapatus on perattava pois uuden tieltä, ettei se saastuttaisi uutta ajatusmaailmaa:

Mutta näin te ette ole oppineet Voideltua tuntemaan, 4:21 jos muutoin olette hänestä kuulleet ja hänessä opetusta saaneet, niinkuin totuus on Jeesuksessa: 4:22 että teidän tulee panna pois vanhan ihmisenne mukainen, entinen käytös joka petollisia himoja seuratessaan pilaantuu, 4:23 ja uudistua mielenne hengeltä 4:24 ja pukea päällenne uusi ihminen, joka Jumalan mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen. (56 Ef 4:20-24)

##

A08B47Fi

Mielen on uudistuttava, että omatunto voisi toimia Hengen alaisuudessa Uuden ihmisen rakentamiseksi. Mutta tämä psykosomaattiselle ihmiselle ennen tuntematon "uusi ihminen" ei paranna vanhaa synnin ihmistä. Ihmisen on riisuuduttava pukeutuakseen uuteen, mutta vanhan kuolettaminen jää tahdon valinnaksi:

Mutta nyt pankaa tekin pois ne kaikki: viha, kiivastus, pahuus, herjaus ja häpeällinen puhe suustanne. 3:9 Älkää puhuko valhetta toinen toisillenne, te, jotka olette riisuneet pois vanhan ihmisen tekoinensa 3:10 ja pukeutuneet uuteen, joka uudistuu tuntemiseen, Luojansa kuvan mukaan, 3:11 missä ei ole kreikkalaista eikä juutalaista, ei ympärileikkausta eikä ympärileikkaamattomuutta, ei vieraskielistä, ei skyyttalaista, ei orjaa, ei vapaata, vaan kaikki ja kaikissa on Voideltu. (58 Kol 3:8-11)

##

A08B48Fi

Luomiskertomuksesta me muistamme, kuinka Jumala puki Adamin uhrin nahkoihin. Kun me pukeudumme Voideltuun, me ikään kuin sukellamme häneen, vaikka suomalainen ajatteleekin, että me puemme Voidellun päällemme:

Pukeutukaa siis, te jotka olette Jumalan valituita, pyhiä ja rakkaita, sydämelliseen laupeuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, sävyisyyteen, pitkämielisyyteen 3:13 toinen toistanne tukien ja toisianne armahtaen, jos jollakin on moitetta toista vastaan. Niinkuin Voideltukin on armahtanut teitä, niin myös te armahtakaa, 3:14 ja kaiken tämän yli rakkauteen, mikä on täydellisyyden side. 3:15 Ja vallitkoon teidän sydämissänne Jumalan rauha, johon te olette kutsututkin yhdessä ruumiissa, ja tulkaa kiitollisiksi. (58 Kol 3:12-15)

##

A08B49Fi

Uuden Testamentin kirjoittajat käyttävät useita eri sanoja verratessaan toisiinsa ihmisiä ennen ja jälkeen heidän hengellistä syntymäänsä. Tässä puhutaan "vanhasta ihmisestä", mutta myös sellaiset sanaparit kuin ensimmäinen ihminen - toinen ihminen, luonnollinen ihminen - hengellinen ihminen, sisällinen ihminen - ulkonainen ihminen jne merkitsevät samaa:

Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa, 6:6 kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää tekisi orjatyötä synnille; 6:7 sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä. (52 Rm 6:5-7)

##

A08B50Fi

Vanhan elämänmuodon tunnusomainen piirre on turhuus, biologinen ja psyykinen elämä ilman Jumalan tuntemista. Mutta kun käännöksissä puhutaan uudesta, saattaa kreikkalaisessa tekstissä olla joku näistä kolmesta sanasta - neos (nuori), palin, (taas, uudestaan) tai kainos (uusi), jolloin on vaikea saada selville, mistä asiasta milloinkin puhutaan. Merkityserot saattavat kuitenkin olla suuria, kuten seuraavasta esimerkistä ilmenee. Siinä puhutaan ikään kuin kahdenlaisesta erilaisesta uudenlaisesta syntymisestä, ensin tuhatvuotista kuningaskuntaa varten ja heti perään ikuisuutta varten.

Olimmehan mekin ennen ymmärtämättömiä, tottelemattomia, eksyksissä, moninaisten himojen ja hekumain orjia, elimme pahuudessa ja kateudessa, olimme inhottavia ja vihasimme toisiamme. 3:4 Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi, pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta (δια λουτρου παλιγγενεσιας και ανακαινωσεως πνευματος αγιου), jonka hän runsaasti vuodatti meihin meidän Pelastajamme Jeesus Voidellun kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme perillisiksi iankaikkisen elämän toivon mukaisesti. (63 Tiit 3:3-7)

##

A08B51Fi

Se, mikä tulee ylhäältä, on jo valmista ikuisuudessa, mutta me koemme siitä ensimmäiseksi Hengen uudistuksen, kun kuolemme itsellemme Voidellun ristin kautta. Ruumiin uudistus tapahtuu ruumiin ylösnousemuksessa, mutta milloin saamme sielumme takaisin? Siihen vastataan Hebrealaiskirjeessä:

Sillä te tarvitsette kestäväisyyttä, tehdäksenne Jumalan tahdon ja saadaksenne sen, mikä luvattu on. 10:37 Sillä "vähän, aivan vähän aikaa vielä, niin tulee hän, joka tuleva on, eikä viivyttele; 10:38 mutta vanhurskas on elävä uskosta, ja jos hän vetäytyy pois, ei minun sieluni mielisty häneen". 10:39 Mutta me emme ole niitä, jotka vetäytyvät pois omaksi kadotuksekseen, vaan niitä, jotka uskovat sielunsa pelastukseksi* (εις περιποιησιν* ψυχης). (65 Hebr 10:36-39)

##

A08B52Fi

Vuoden -38 kirkkoraamatussa sana peripoiesis on käännetty pelastukseksi, mutta kirjaimellisesti kyse on säilyttämisestä: εις περιποίησιν* της ψυχης sielun säilyttämiseksi, s. o. pelastukseksi, kts. Juuson 424, eli juuri niin kuin Jeesus oppilailleen lupasikin.

##

A08B53Fi

Sana paliggenesia esiintyy Uudessa Testamentissa vain kaksi kertaa, ja kummassakin tapauksessa kyse on Tuhatvuotisesta kuningaskunnasta, mikä sanoista "jolloin Ihmisen Poika istuu kunniansa valtaistuimella" käy ilmi. Aramealainen teksti sanoo vain, että "siinä uudessa maailmassa". Mutta myös tässä tekstissä heti perään tuodaan esille se syntyminen, joka tuo mukanaan iankaikkisen Elämän.

Silloin Pietari vastasi ja sanoi hänelle: "Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua; mitä me siitä saamme?" 19:28 Niin Jeesus sanoi heille: "Amen minä sanon teille: siinä uudelleen syntymisessä (εν τη παλιγγενεσια), jolloin Ihmisen Poika istuu kunniansa valtaistuimella, te, jotka olette minua seuranneet, myös istutte kahdellatoista valtaistuimella tuomitsemassa Israelin kahtatoista sukukuntaa. 19:29 Ja jokainen, joka on luopunut taloista tai veljistä tai sisarista tai isästä tai äidistä ja vaimosta tai lapsista tai pelloista minun nimeni tähden, on saava satakertaisesti takaisin ja perivä iankaikkisen elämän. 19:30 Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi, ja monet viimeiset ensimmäisiksi." (40 Mt 19:27-30)

##

A08B54Fi

Apostolien tekojen alku on kertomusta ekklesian kasvusta ja sen kokemista haasteista. Juutalaiset vainosivat Jeesuksen seuraajia, mutta kun yksi pääpukareista, Saulus Tarsolainen tuli uskoon, juutalaiset halusivat tappaa hänetkin, jolloin opetuslapset lähettivät hänet tuhannen kilometrin päähän Jerusalemista hänen kotikaupunkiinsa Tarsoon. Apostolien tekojen luvussa yhdeksän on taas lyhyt tilannekatsaus:

Niin nyt ekklesioilla koko Juudeassa ja Galileassa ja Samariassa oli rauha; ja ne rakentuivat ja vaelsivat Isännän pelossa ja lisääntyivät Pyhän Hengen neuvossa. (44 Apt 9:31)

##

A08B55Fi

Vainojen takia Juudeasta paenneet uskovat todistivat Jeesuksesta ja Jumalan kuningaskunnasta yleensä vain juutalaisille, mutta muutamat pystyivät jo puhumaan muillekin. Heidän toimestaan Syyrian Antiokiaan syntyi ekklesia (εκκλησία), johon Barnabas haki Sauluksen työtoverikseen. Erikoista huomiota kannattaa kiinnittää Antiokian ekklesian terveeseen rakenteeseen. Pyhä Henki valitsi parhaat miehet viemään todistusta Jumalan kuningaskunnasta kauemmaksikin ja veljet siunasivat heidät matkalle:

Ja Antiokiassa, siellä olevassa ekklesiassa, oli joitakin profeettoja ja opettajia: Barnabas ja Simeon, jota kutsuttiin Nigeriksi, ja Lukius, kyreneläinen, ja Manaen, neljännysruhtinas Herodeksen kasvinkumppani, ja Saulus. 13:2 Ja heidän toimittaessaan palvelusta Isännälle ja paastotessaan Pyhä Henki sanoi: "Erottakaa minulle Barnabas ja Saulus siihen työhön, johon minä olen heidät kutsunut". 13:3 Silloin he paastosivat ja rukoilivat ja panivat kätensä heidän päällensä ja laskivat heidät menemään. (44 Apt 13:1-3)

##

A08B56Fi

Matkalle lähdettiin Syyrian Antiokiasta, ja laivalla purjehdittiin Seleukiasta Kyprokselle. Kun evankeliumin julistajat olivat tulleet saaren toiseen päähän, he tapasivat juutalaisen magin, jonka nimi oli Barjeesus, Jeesuksen poika. Vallan ihmeellistä se ei ollut, sillä juutalaisten Babylonian vankeuden aikana monet juutalaisetkin olivat ryhtyneet harjoittamaan okkultismia, langenneitten henkiolentojen palvontaa, mikä Egyptin juutalaisten keskuudessa oli jo nousemassa kristinuskon kilpailijaksi. On siis mielenkiintoista lukea, miten Barnabas ja Paavali asian hoitavat, ja miten vähillä sanoilla koko kammottava hanke paljastetaan:

Ja kun he olivat vaeltaneet saaren läpi Pafoon asti, tapasivat he erään magin, juutalaisen väärän profeetan, jonka nimi oli Barjeesus. 13:7 Hän oleskeli käskynhaltijan, Sergius Pauluksen, luona, joka oli ymmärtäväinen mies. Tämä kutsui luoksensa Barnabaan ja Sauluksen kuullakseen Jumalan sanaa. 13:8 Mutta heitä vastaan nousi Elymas, magi, sillä niin tulkitaan hänen nimensä, koettaen kääntää käskynhaltijaa pois uskosta. 13:9 Niin Saulus, myös Paavaliksi kutsuttu, täynnä Pyhää Henkeä ja luoden katseensa häneen 13:10 sanoi (ειπεν): "Voi perkeleen poikaa, kaikkea vilppiδ ja kavaluutta täynnä, kaiken vanhurskauden vihollista, etkö sinä lakkaa vääristelemästä Isännän suoria teitä? 13:11 Ja nyt, katso, Isännän käsi on sinun päälläsi, ja sinä tulet sokeaksi etkä aurinkoa näe säädettyyn aikaan asti." Ja heti lankesi hänen päällensä synkeys ja pimeys, ja hän kävi ympäri ja etsi taluttajaa. 13:12 Kun nyt käskynhaltija näki, mitä oli tapahtunut, niin hän uskoi, ihmetellen Isännän oppia. (44 Apt 13:6-12)

##

A08B57Fi

Kyprokselta miehet siirtyvät takaisin mantereelle, jolloin mukana seurannut Johannes lähtee omille teilleen, mutta Barnabas ja Paavali jatkavat. Matkan aikana, vuosina 46-48, kts. Apt 13:1-14:24, syntyy uskovien yhteisöjä Pisidian ja Galatian maakuntiin, nykyisen Turkin sisäosiin. Pisidian Antiokian synagogassa Paavali esittää saarnan, kts. Apt 13:15-43. Paavali ei rönsyile, hän esittää vain ne asiat, joista syntyy usko Jumalaan. Asiat ovat samat, jotka Pietari esitti helluntaisaarnassaan ja samat, jotka Stefanus esitti juutalaisen lynkkausryhmän edessä. Juutalaiset kulkevat myös Barnabaan ja Paavalin perässä kansaa kiihoittamassa, ja onnistuvatkin siinä aika hyvin. Derbestä apostolit kääntyivät paluumatkalle, ja valitsivat kussakin kaupungissa syntyneisiin ekklesioihin vanhimmat ja palasivat sitten Syyrian Antiokiaan.

##

A08B58Fi

Kun Barnabas ja Paavali olivat palanneet Antiokiaan, syntyi siellä ongelma siitä, että Juudeasta kaupunkiin oli tullut juutalaiskristittyjä, jotka vaativat heille vierasheimoisia kristittyjä ympärileikkauttamaan itsensä.

Ja Juudeasta tuli sinne muutamia, jotka opettivat veljiä: "Ellette ympärileikkauta itseänne, niinkuin Mooses on säätänyt, ette voi pelastua". 15:2 Kun siitä syntyi riita ja kun Paavali ja Barnabas väittelivät heitä vastaan tiukasti, niin päätettiin, että Paavalin ja Barnabaan ja muutamien muiden heistä tuli mennä tämän riitakysymyksen tähden apostolien ja vanhinten tykö Jerusalemiin. 15:3 Niin ekklesian matkalle varustamina, he kulkivat Foinikian ja Samarian kautta kertoen vierasheimoisten kääntymyksestä ja ilahuttivat sillä suuresti kaikkia veljiä. 15:4 Ja kun he saapuivat Jerusalemiin, niin ekklesia ja apostolit ja vanhimmat ottivat heidät vastaan; ja he kertoivat, kuinka Jumala oli ollut heidän kanssansa ja avannut vierasheimoisille uskon oven. 15:5 Mutta fariseusten puolueesta nousivat muutamat, jotka olivat tulleet uskoon, ja sanoivat: "Heidät on ympärileikattava ja heitä on käskettävä noudattamaan Mooseksen lakia". 15:6 Niin apostolit ja vanhimmat kokoontuivat tutkimaan tätä asiaa. (44 Apt 15:1-6)

##

A08B59Fi

Jerusalemin kokouksessa ei ainoastaan tutkittu asiaa. Vasta pitkän riitelyn jälkeen Pietari pääsi kertomaan, kuinka hän oli upottanut roomalaisen sotapäällikön, joka saarnaa kuunnellessaan oli heti täyttynyt Pyhällä Hengellä. Sen jälkeen pääsivät myös Barnabas ja Paavali kertomaan siitä, miten Jumala oli tunnustautunut heidän työhönsä tekemällä tunnustekoja ja ihmeitä, jonka jälkeen lopuksi esiintynyt Jaakob, joka oli Jeesuksen velipuoli, julisti päätöksen, jossa otettiin huomioon Jumalan Nooan kanssa tekemän liiton opetus, mutta ei Vanhan Testamentin lakia. Sen mukaan pakanakristityiltä ei vaadita ympärileikkausta, mutta eräänlaista minilakia on kuitenkin noudatettava myös niiden, jotka eivät ole juutalaisia:

Simeon on kertonut, kuinka Jumala ensi kerran katsoi pakanain puoleen ottaakseen heistä kansan omalle nimellensä. Ja tämän kanssa pitävät yhtä profeettain sanat, sillä näin on kirjoitettu: "Sen jälkeen minä palajan ja pystytän jälleen Daavidin sortuneen majan; minä korjaan sen repeämät ja nostan sen jälleen pystyyn, että jäljelle jääneet ihmiset etsisivät Isäntää, ja kaikki kansat, jotka ovat minun nimiini otetut, sanoo Isäntä, joka kaiken tämän tekee. Kaikki hänen työnsä ovat Jumalalle tunnettuja aikakauden alusta asti". Sentähden minä olen sitä mieltä, ettei tule rasittaa niitä, jotka kansoista kääntyvät Jumalan puoleen, vaan heille kirjoitettakoon, että heidän pitää karttaman epäjumalien saastuttamaa ja haureutta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, sekä verta. Sillä Mooseksella on ammoisista ajoista asti joka kaupungissa julistajansa; luetaanhan häntä synagoogissa jokaisena sapattina." (44 Apt 15:14-15)

##

A08B60Fi

Jaakobin julistamalla päätöksellä saatiin aikaan vain välirauha, mutta se näytti riittävän myös Antiokian ekklesialle. Pian asia kuitenkin paheni, sillä Antiokiaan tullut Pietari ei enää uskaltanut ottaa osaa juutalaiskristittyjen ja ei-juutalaisten kristittyjen yhteisiin ehtoollisaterioihin. Samanaikaisesti Paavali joutui taistelemaan Jerusalemin levittämää propagandaa vastaan muissakin ekklesioissa. Pahimmaksi tilanne lienee päässyt Galatian maakunnassa, jonka kristillisille yhteisöille Paavali oli kohta ongelman ilmitulon jälkeen kirjoittanut perusteellisen selvityksen lain ja armon periaatteellisesta erosta. Noin vuonna 49 Syyrian Antiokiasta kirjoittamassaan kirjeessä hän oli lausunut:

Minua kummastuttaa, että te niin äkkiä (θαυμαζω οτι ουτως ταχεως) kδännytte hänestä, joka on kutsunut teidät Voidellun armossa, pois toisenlaiseen evankeliumiin (μετατιθεσθε απο του καλεσαντος υμας εν χαριτι χριστου εις ετερον ευαγγελιον), 1:7 joka kuitenkaan ei ole mikδän toinen (ο ουκ εστιν αλλο); on vain eräitä (ει μη τινες εισιν), jotka hδmmentävät teitä (οι ταρασσοντες υμας) ja tahtovat vääristellä Voidellun evankeliumin (και θελοντες μεταστρεψαι το ευαγγελιον του χριστου). 1:8 Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta (αλλα και εαν ημεις η αγγελος εξ ουρανου) julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitδ, minkä me olemme teille julistaneet (ευαγγελιζηται υμιν παρ ο ευηγγελισαμεθα υμιν), hδn olkoon kirottu (αναθεμα εστω). (55 Gal 1:6-8)

##

A08B61Fi

Galatalaiskirje on kauttaaltaan tiukkaa tekstiä. Tässä pieni näyte:

Me olemme luonnostamme juutalaisia, emmekä vierasheimoisia syntisiä; mutta koska tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi lain teoista, vaan uskon kautta Jeesus Voideltuun, niin olemme mekin uskoneet Voideltuun Jeesukseen tullaksemme vanhurskaiksi uskosta Voideltuun eikä lain teoista, koska ei mikään liha tule vanhurskaaksi lain teoista. Mutta jos meidät itsemmekin, pyrkiessämme vanhurskautumaan Voidellussa, on havaittu syntisiksi, onko sitten Voideltu synnin palvelija? Pois se! Sillä jos minä uudestaan rakennan sen, minkä olen hajottanut maahan, osoitan minä olevani lain rikkoja. Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista, elääkseni Jumalalle. Minä olen Voidellun kanssa ristiinnaulittu, ja minä elän, en enää minä, vaan Voideltu elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni. En minä tee mitättömäksi Jumalan armoa, sillä jos vanhurskaus on saatavissa lain kautta, silloinhan Voideltu on turhaan kuollut. (55 Gal 2:15-21)

##

A08B62Fi

Sen jälkeen, kun Jerusalemin ekklesian vanhimmatkin olivat torjuneet vaatimukset uskovien "gojimien" ympärileikkauksesta, lähtevät Paavali ja Barnabas toiselle lähetysmatkalleen (vv 49-53, kts. Apt 15:40-18:22) vahvistamaan ekklesioita ja tiedottamaan uskovia siitä, että kaikki heille mahdollisesti esitettävät ympärileikkausvaatimukset on perusteettomia. Antiokiasta lähdetään tällä kertaa maitse Kilikian kautta Derbeen ja Lystraan, jossa Paavalin ja Silaan joukkoon liittyy Timoteus. Pyhän Hengen ohjauksessa tämä toinen lähetysmatka jatkuu niin, että tullaan Trooaaseen, nykyisen Euroopan ja Aasian rajalle. Trooaassa Paavali saa näyn, jonka perusteella joukko purjehtii suoraan Makedoniaan. Ekklesioita syntyy Filippissä, Thessalonikissa ja Bereassa, ja matkan jatkuessa myös Ateenassa ja Korinttossa, josta siirrytään laivalla Efesoon, Aasian maakunnan pääkaupunkiin. Efesosta siirrytään laivalla Kyproon ja edelleen Kesareaan, josta viimeiset sata kilometriä Jerusalemiin kuljetaan maitse.

##

A08B63Fi

Kun Makedonian ekklesioiden avustus on toimitettu Jerusalemin pyhille lähetit siirtyvät Antiokiaan, josta lähdetään kolmannelle lähetysmatkalle, (vv 54-57, kts. Apt 18:23-21:15). Matka kulkee aluksi samaa reittiä, kuin toinenkin, mutta Ikoniumista tullaan Efesoon, jossa Paavali tapaa opetuslapsia, jotka tarvitsevat opastusta kristinuskon perusteista. Kaksitoista uskovaa miestä oli upotettava uudestaan:

Kun Apollos oli Korintossa, tuli Paavali, kuljettuaan läpi ylämaakuntien, Efesoon ja löysi siellä muutamia opetuslapsia. 19:2 Hän sanoi heille: "Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon?" Niin he sanoivat hänelle: "Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan". 19:3 Ja hän sanoi heille: "Mihin te sitten olette upotetut?" Ja he vastasivat: "Johanneksen upotukseen". 19:4 Niin Paavali sanoi: "Johannes upotti mielenmuutoksen upotukseen, kehoittaen kansaa uskomaan häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on, Voideltuun Jeesukseen". 19:5 Sen kuultuaan heidät upotettiin Isäntä Jeesuksen nimeen. 19:6 Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, tuli heidän päällensä Pyhä Henki, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat. 19:7 Heitä oli kaikkiaan noin kaksitoista miestä. (44 Apt 19:1-7)

##

A08B64Fi

Efesossa Paavali viettää 2 vuotta saarnaten evankeliumia ja julistaen Jumalan kuningaskuntaa ensin synagogassa ja sitten sekä yksityisesti, että vuokraamalla Tyrannuksen koulun opetuspaikakseen. Efesosta matka jatkuu laivalla Thessalonikiin, jonne palataan Ateenassa ja Korinttossa käynnin jälkeen. Thessalonikista Paavali jatkaa maitse Filippiin, ja tulee pääsiäisenä Trooaaseen. Hän haluaa päästä Jerusalemiin ennen helluntaita. Luukas liittyy seurueeseen Troaasta, ja matkalla, joka suoritetaan valtaosin meritse, poiketaan useissa rannikkokaupungeissa. Efeso ohitetaan, mutta Paavali kutsuu Efeson ekklesian vanhimmat Miletoon.

##

A08B65Fi

Paavalin Galatalaiskirjeessä selvittämä ongelma oli tullut jäädäkseen. Viimeinen yritys sen ratkaisemiseksi oli epätoivoinen. Paavali vietti pääsiäistä Euroopan ja Aasian rajaseudulla ja tahtoi ehtiä helluntaiksi Jerusalemiin. Pyhä Henki varoitti Paavalia, ja kun Paavali vaan jatkoi matkaansa, Pyhä Henki pani profeetat asialle. Paavalin vastaus oli vain, että hän menee sinne "sidottuna hengessä", kävi miten kävi. Miletoon tulleille Efeson ekklesian vanhimmille hän sanoi:

Ja nyt, katso, sidottuna hengessä minä matkustan Jerusalemiin, enkä tiedä, mikä minua siellä kohtaa, paitsi että Pyhä Henki jokaisessa kaupungissa todistaa sanoen, että kahleet ja ahdistukset minua odottavat. En minä kuitenkaan ota lukuun (αλλ ουδενος λογον ποιουμαι) tai pidδ sieluani itselleni minkään arvoisena (ουδε εχω την ψυχην μου τιμιαν εμαυτω), kunhan vain tδytän juoksuni ilolla ja työn, jonka minä Isäntä Jeesukselta olen saanut: Jumalan armon evankeliumin todistamisen (διαμαρτυρασθαι το ευαγγελιον της χαριτος του θεου). (44 Apt 20:22-24)

##

A08B66Fi

Paavalin puhe on Paavalin jäähyväispuhe Efeson ekklesian vanhimmille ja tavallaan myös meille, sillä siinä hän esittää tärkeimmät ohjeensa pyhille, joita hän ei tulisi enää näkemään, kts. Apt 20:18-36. Miletosta matka kohti Jerusalemia jatkuu Kosin ja Rodoksen saaren kautta Pataraan, ja sieltä Foinikealaisella laivalla Tyyron kautta Ptolemaiokseen, nykyisen Akkoon. Akkosta edetään maitse provinssin pääkaupunkiin Kesareaan jossa viivytään joitakin päiviä evankelista Filippuksen luona. Kesareasta matka jatkuu maitse ylös Jerusalemiin.

##

A08B67Fi

Paavali saapuu Jerusalemiin juuri ennen helluntaita, tapaa veljet ja vanhimmat ja heti seuraavana päivänä he menevät Jaakobin luo, joka Jaakob Sebedeuksen pojan mestauksen, kts. Apt 12:1-2, jälkeen oli noussut Jerusalemin ekklesian johtoon jopa ohi apostolien. Paavali kertoo työstään ei-juutalaisten kansojen keskuudessa, mutta Jaakobin huolenaiheena ovat messiaaniset juutalaiset, jotka kaikki ovat lainkiivailijoita:

Ja kun hän oli heitä tervehtinyt, kertoi hän kohta kohdalta kaikki, mitä Jumala hänen palveluksensa kautta oli tehnyt kansojen keskuudessa. Sen kuultuaan he ylistivät Jumalaa ja sanoivat Paavalille: "Sinä näet, veli, kuinka monta kymmentä tuhatta (μυριάδες) juutalaista on tullut uskoon, ja he ovat kaikki lainkiivailijoita. (44 Apt 21:19-20)

##

A08B68Fi

Paavalista Jaakob sanoo, että hän on kiistelty henkilö, jonka kannattaisi liittyä neljään muuhun, jotka olivat aikeissa tehdä nasiirilupauksen (tekstissä: "leikkauttaa tukkansa") ja näin puhdistaa maineensa kansan silmissä:

Mutta heille on kerrottu sinusta, että sinä opetat kaikkia kansojen seassa asuvia juutalaisia luopumaan Mooseksesta ja kiellät heitä ympärileikkaamasta lapsiaan ja vaeltamasta säädettyjen tapojen mukaan. Mitä siis on tehtävä? Varmaankin on suuri joukko kokoontuva, sillä he saavat kuulla sinun tulleen. Tee siis tämä, minkä me nyt sinulle sanomme. Meillä on täällä neljä miestä, joilla on lupaus täytettävänä. Ota ne luoksesi ja puhdista itsesi heidän kanssansa ja maksa kulut heidän puolestaan, että he saisivat leikkauttaa tukkansa (ινα ξυρησωνται την κεφαλην); siitδ kaikki huomaavat, ettei ole mitään perää siinä, mitä heille on kerrottu sinusta, vaan että sinäkin vaellat lain mukaan ja noudatat sitä. Mutta uskoon tulleista pakanoista me olemme päättäneet ja kirjoittaneet, että heidän on välttäminen epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, ja haureutta." (44 Apt 21:21-25)

##

A08B69Fi

Paavali suostuu, vaikka hän näin tietää joutuvansa suorittamaan nasiirilupauksen määräyksiin kuuluvan veriuhrin ja josta hän itse Galatalaiskirjeessä sanoo:

Te olette joutuneet pois Voidellusta, te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi; te olette langenneet pois armosta. (55 Gal 5:4)

##

A08B70Fi

Määräajan kuluttua Paavali menee Jerusalemin temppeliin:

Mutta kun ne seitsemän päivää olivat päättymässä, näkivät Aasiasta tulleet juutalaiset hänet pyhäkössä, kiihoittivat kaiken kansan ja kävivät häneen käsiksi ja huusivat: "Israelin miehet, auttakaa! Tämä on se mies, joka kaikkialla opettaa kaikkia ihmisiä meidän kansaamme ja lakiamme ja tätä paikkaa vastaan, onpa vielä tuonut kreikkalaisia pyhäkköönkin ja saastuttanut tämän pyhän paikan." (44 Apt 21:27-28)

##

A08B71Fi

Paavalia viedään kuin pässiä teuraalle. Ja sitten tapahtuu se, mikä olisi voitu välttää torjumalla Jeesuksen velipuolen inhimilliseen laskelmointiin perustunut ehdotus. Uskonnolliset juutalaiset hyökkäävät Paavalin kimppuun ja hänet olisi varmaan tapettu, elleivät roomalaiset - Jumala armosta - olisi ehtineet väliin. Väliintulolla on se vaikutus, ettei Paavali pääse tekemään anteeksiantamatonta syntiä. Rankaisematta Paavali ei kuitenkaan jää. Hänet viedään vangittuna Kesareaan, jossa hän viettää kaksi vuotta. Hän vetoaa keisariin, ja viedään vangittuna Roomaan. Matkalla laiva haaksirikkoutuu, talvi vietetään Maltan saarella, josta laivamatka jatkuu Syrakusan ja Region kautta Puteoliin. Vaiherikas matka päättyy Roomaan. Keisarin vetoomustuomioistuimeen tulleen vangin on oltava keisarin käytettävissä kahden vuoden ajan, jonka jälkeen hänet voitiin vapauttaa, ellei kukaan määräajan kuluessa muuta vaadi ja pysty vaatimuksiaan keisarin edessä puolustamaan.

##

A08B72Fi

Paavali saapuessa Roomaan vuoden 60 keväällä, hänellä on takanaan noin neljäntoista vuoden ura Voidellun apostolina ja sekä vuodet erämaassa Pyhän Hengen opetettavana ja toiminta kotiseutunsa Tarson ympäristössä ja Syyrian Antiokiassa, sekä vuodet, joka hän ennen kääntymystään oli viettänyt juutalaisyhteisön parhaimpien opettajien jalkojen juuressa ja osallistunut heidän järjestämiinsä kristittyjen vainoihin. Kohta Roomaan tultuaan hän vielä kerran kerää juutalaisyhteisön vanhemmat luokseen ja julistaa heille sanan Jeesus Voidellusta ja Jumalan kuningaskunnasta, mutta laihoin tuloksin. Silloin Paavali lainaa sitä samaa Jesajan profetiaa, jota myös Jeesus käytti, kun juutalaiset olivat ylittäneet viimeisetkin asiallisen keskustelun rajat:

Niin se, mitä sanottiin, sai toiset vakuutetuiksi, mutta toiset eivät uskoneet. 28:25 Ja kun he olivat keskenään erimielisiä, erosivat he toisistaan, Paavalin sanoessa ainoastaan tämän sanan: "Oikein on Pyhä Henki puhunut profeetta Jesajan kautta meidän isillenne, 28:26 sanoen: 'Mene tämän kansan luo ja sano: Te tulette kuulemalla kuulemaan, mutta ette ymmärrä ja katsomalla katsomaan, mutta ette näe. 28:27 Sillä rasvoittunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, että he eivät näkisi silmillään, eivätkä kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.' 28:28 Olkoon siis teille tiettävä, että kansoille on lähetetty Jumalan pelastus; ja he kuulevat sen." 28:29 Ja kun hän oli tämän heille sanonut juutalaiset menivät pois kiistellen kovin keskenään. (44 Apt 28:24-29)

##

A08B73Fi

Paavali oli tullut omassa julistustyössään samaan tilanteeseen, kuin Jeesus Galilean meren rannalla ruokittuaan viisi tuhatta miestä viidellä ohraleivällä ja kahdella kalalla. Ihmiset kuuntelivat niitä, jotka puhuivat kuin poliitikot maallisesta hyvinvointivaltiosta, vaikka sitä ei koskaan tule, ja kun se tulee, se tulee taivaasta, ei ihmisen tekemänä, vaan Jumalan tuntemisen kautta siitä ekklesiasta, jota Voidellussa tänä päivänä rakennetaan. Tämä vaikea läksy oli ollut vedenjakajana jo silloin kun suuret joukot olivat tahtoneet tehdä Jeesuksen kuninkaakseen, mutta hylkäsivät hänet kohta, kun hän sanoi olevansa se elämän leipä, joka on tullut taivaasta.

##

A08B74Fi

Päivittäistiedot Paavalin vankeusvuosilta ovat niukkoja. Apostolien tekojen lopussa todetaan vain oleellinen: Paavali julisti Jumalan kuningaskuntaa ja opetti Isännästä Jeesus Voidellusta. Hänellä oli nyt selvä käsitys, mitä hänen oli Roomassa tehtävä:

Ja Paavali viipyi omassa vuokra-asunnossaan kaksi täyttä vuotta ja otti vastaan kaikki, jotka hänen tykönsä tulivat; 28:31 saarnaten (κηρυσσων) Jumalan kuningaskuntaa (την βασιλειαν του θεου) ja opettaen Isδnnästä Jeesus Voidellusta kaikella rohkeudella, kenenkään estämättä. (44 Apt 28:30-31)

##

A08B75Fi

Kun työ juutalaisten keskuudessa ei tuota hyvää hedelmää, Paavali suuntaa sanansa niille, jotka ottavat sen vastaan. Jo kaksi vuotta kestäneen Kesareassa vietetyn vankeusvuoden aikana hänellä on ollut aikaa miettiä juutalaisuuden ja Jumalan internationaalin keskinäisiä suhteita, ja on nyt kypsä esittämään sen, minkä pitkään jatkunut tutkistelu Jumalan Hengessä on hänelle paljastanut. Roomassa hän kirjoittaa tärkeimmät kirjeensä, ja esittää niissä Jumalan koko evankeliumin, sellaisena, kun se hänelle ilmestyksen kautta oli uskottu. Jo ennen vangitsemistaan Paavali oli kirjoittanut useita tärkeitä kirjeitä, joista me voimme seurata Jumalan kuningaskunnan rakentamista ihmissydämiin ja Uuden ihmisen luomisesta, mutta tärkeimmät kirjeensä hän kirjoittaa vasta vankeusaikanaan, joka Kesareassa vietettyjen vuosien jälkeen jatkui Roomassa. Kun siis käymme seuraamaan Jumalan kuningaskunnan rakentamista, keskeisiä tietolähteitä ovat juuri nuo Paavalin, Johanneksen ja Pietarin kirjoittamat kirjeet ja se Jeesus Voidellun ilmestys, jonka Johannes sai kirjoittaa muistiin, ja tunnetaan nyt Ilmestyskirjan nimellä.

##

A08B76Fi

Jo ensimmäisen apostolisen sukupolven aikana esiintyi paljon asiantuntematonta ja suorastaan sekavaa opetusta Jeesuksen elämästä ja hänen teoistaan. Koska kiinnostus Voidellun oppia kohtaan oli suurta, syntyi paljon sellaista kristillisväritteistä kirjallisuutta, joka oli pelkkää sutta ja sekundaa. Jälkiä näistä ajan muoti-ilmiöistä löydämme Paavalin ensimmäisestä kirjeestä Timoteukselle:

Niinkuin minä Makedoniaan lähtiessäni kehoitin sinua jäämään Efesoon, käskeäksesi eräitä kavahtamaan, etteivät vieraita oppeja opettaisi eivätkä puuttuisi taruihin ja loppumattomiin sukuluetteloihin, jotka pikemmin edistävät kinastelua kuin Jumalan huoneen rakentamista uskossa (η οικονομιαν θεου την εν πιστει) sillδ julistustehtävän päämäärä on rakkaus (το δε τελος της παραγγελιας εστιν αγαπη), joka tulee puhtaasta sydδmestä ja hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta. Muutamat ovat hairahtuneet niistä pois ja poikenneet turhiin jaarituksiin, tahtoen olla lainopettajia, vaikka eivät ymmärrä, mitä puhuvat ja minkä varmaksi väittävät. (61 1.Tim 1:3-7)

##

A08B77Fi

Paavalin ensimmäinen kirje Timoteukselle on kirjoitettu todennäköisesti Makedoniasta, sen jälkeen kun Paavali oli vapautunut Rooman kaksi vuotta kestäneestä vankeudestaan. Paavali oli jo vuonna 58 sanonut Miletossa, että sudet nousevat kristillisen yhteisön omista joukoista, mikä teki susien torjunnan melko hankalaksi. Paavalin toiveena oli ollut päästä Espanjaan evankeliumia julistamaan, mutta Raamattu ei mainitse, toteutuiko tämä toive. Tiituskirjeestä käy ilmi, että hän oli toiminut Tiituksen kanssa Kreetalla, ja määrää Tiituksen asettamaan vanhimmat työnsä jatkajaksi niihin yhteisöihin, jotka heidän työnsä hedelmänä saarelle oli syntynyt.

##

A08B78Fi

Toista Timoteuskirjettä kirjoittaesaan Paavali on taas vankina Roomassa. Vain vähän ennen keisari Neron järjestämiä vainoja kirjoitetussa kirjeessä valmistautuu kuolemaan ja antaa viimeiset ohjeensa hänen jälkeensä tuleville kristityille. Kirje ei ole optimistinen, mutta lohdullinen niille, jotka odottavat Isännän, Jeesuksen paluuta. Timoteukselle hän sanoo:

Sillä Jumala ei ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman ja rakkauden ja maltillisuuden hengen. 1:8 Älä siis häpeä todistusta Isännästämme äläkä minua, hänen vankiaan, vaan kärsi yhdessä minun kanssani vaivaa evankeliumin tähden, sen mukaan kuin Jumala antaa voimaa. 1:9 Hän on meidät pelastanut ja pyhällä kutsumuksella kutsunut (και καλεσαντος κλησει αγια), ei meidδn tekojemme mukaan, vaan oman esityksensä ja armonsa mukaan, joka meille on annettu Voidellussa Jeesuksessa ennen ikuisia aikoja (προ χρονων αιωνιων), 1:10 ja nyt ilmisaatettu meidän Pelastajamme, Voidellun Jeesuksen ilmestymisen kautta (δια της επιφανειας του σωτηρος ημων ιησου χριστου). Hδn kukisti kuoleman (καταργησαντος μεν τον θανατον) ja toi valoon elδmän ja katoamattomuuden (φωτισαντος δε ζωην και αφθαρσιαν) evankeliumin kautta (δια του ευαγγελιου), 1:11 jonka julistajaksi ja apostoliksi ja kansojen opettajaksi minδ olen asetettu (εις ο ετεθην εγω κηρυξ και αποστολος και διδασκαλος εθνων). 1:12 Siitδ syystä minä myös näitä kärsin (δι ην αιτιαν και ταυτα πασχω), enkδ sitä häpeä (αλλ ουκ επαισχυνομαι); sillδ minä tunnen hänet, johon minä uskon (οιδα γαρ ω πεπιστευκα), ja olen varma siitδ (και πεπεισμαι), ettδ hän on voimallinen siihen päivään asti säilyttämään sen, mikä minulle on uskottu (οτι δυνατος εστιν την παραθηκην μου φυλαξαι εις εκεινην την ημεραν). (62 2.Tim 1:7-12)

##

A08B79Fi

Johannes, joka eli vielä pitkään Paavalin kuoleman jälkeen, kirjoittaa ensimmäisistä yrityksistä ekklesian jakamiseksi papistoon ja maallikkoihin kolmannessa paimenkirjeessään ja uudestaan Ilmestyskirjassa, kun yritys jo oli saanut nimen "nikolaiittain - kansanvoittajien - oppi". Tämän opin näkyvin tunnusmerkki on kirkkoherra, tai "pastori", joka on syrjäyttänyt hengelliset vanhimmat, presbyteerit, mutta myös estää muidenkin armolahjojen toiminnan hallitsemissaan yhteisöissä. Kirkkohistoriassa nikolaiittain oppi tunnetaan monarkkisen piispuuden nimellä ja kerrotaan, että se olisi saanut alkunsa Syyrian Antiokiasta. Sitä ei ole kuitenkaan hyljätty, koska se on kirkon yksi peruspilareista. Jälkipolville on säilynyt Ignatios Antiokialaisen nimiin pantuja kirjeitä, mutta ne ovat kristinuskon vihamiesten kirjoittamia ja vastoin sitä, mitä Paavali kirjoitti:

Hän, joka on astunut alas, on se, joka myös astui ylös, kaikkia taivaita ylemmäksi, täyttääkseen kaikki. 4:11 Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi, 4:12 tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Voidellun ruumiin rakentamiseen (εις οικοδομην του σωματος του χριστου). (56 Ef 4:10-12)

##

A08B80Fi

Ekklesia ei todellakaan ole mikään yhden miehen show, mutta uskosta osattomien keskuudessa jokaisen oli toimittava vaikka yksin, kuitenkin aina Isännän seurassa. Apostolit ovat lähetyssaarnaajia, Jumalan kuningaskunnan täysivaltaisia edustajia ihmisten keskuudessa ja Luojan kiitos, apostoleja myös on ja niitä tarvitaan tänäkin päivänä. Evankelista tekee samaa työtä, mutta julistaa ensisijaisesti vain kerygmaa sitä, miten tullaan uskoon eli miten päästään sisälle Jumalan kuningaskuntaan. Paimeniakin oli niin paljon, kuin isiäkin, sillä jokainen julistaja, jonka todistuksesta joku on tullut uskoon, on isä ja vanhin. Ensisijaisesti juuri vanhimman pitää paimentaa lapsiaan, kunnes Jumala täyttää heidät Pyhällä Hengellä ja tekee heistä itsenäisiä Jumalan palvelijoita. Pyhä Henki jakaa armoitukset, jokaiselle omansa, ja niin ettei kukaan jää niitä vaille, ja kaikki yhteisön yhteiskunnalliset toimialat tulevat hoidettua. Yhteisö tarvitsee myös opettajia, jotka sekä tuntevat Jumalan, että hallitsevat kukin oman toimialansa niin, että koko projektin tavoite, Voidellun ruumiin rakentaminen, täyttyy.

##

A08B81Fi

Ekklesia ymmärretään tavallisesti kovin maalliseksi yhteisöksi, vaikka sen pää on jo taivaissa. Tässä on myös syytä palauttaa mieliin, kuka Jeesus todella on, sillä maan päällä hän esiintyi tehtävänsä edellyttämällä tavalla sangen vaatimattomasti, ja pyhäkoululapsetkin jatkavat tätä perinnettä, piirtäen pieniä punaisia ja sinisiä kristuksia, koska heille ei ole kerrottu tätä:

Hänessä meillä on lunastus hänen verensä kautta (δια του αιματος αυτου), syntien anteeksisaaminen, 1:15 ja hδn on näkymättömän Jumalan kuva (εικων του θεου του αορατου), esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa. 1:16 Sillδ hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai isännyyksiä, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen, 1:17 ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä pysyy kaikki voimassa. 1:18 Ja hän on ruumiin, se on: ekklesian, pää; hän, joka on alku, esikoinen kuolleista, että hän olisi kaikessa ensimmäinen. (58 Kol 1:14-18)

##

A08B82Fi

Seuraavat jakeet kertovat, kuinka äärettömän suuresta asiasta evankeliumissa oikeastaan on kysymys:

Hän näki hyväksi että hänessä asuisi kaikki täyteys 1:20 ja hänen kauttaan sovittaa kaikki takaisin itseensä, tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta, sekä ne, mitkä maan päällä ovat että ne, jotka taivaissa ovat. (58 Kol 1:19-20)

##

A08B83Fi

Sanotaan, että Jeesus tuli pelastamaan ihmisiä. OuKei, sehän on tosi ja hyvä niin. Mutta ihmisten pelastaminen on vain yksi vaihe evankeliumin ohjelmassa. Kirjeessä Efesolaisille kerrotaan, että luomistyön päämäärä on, että Voideltu täyttää kaiken:

Mutta itsekullekin meistä on armo annettu Voidellun lahjan mitan mukaan. Sentähden on sanottu: "Hän astui ylös korkeuteen, hän otti vankeja saaliikseen, ja antoi lahjoja ihmisille". Mutta että hän astui ylös, mitä se on muuta, kuin että hän oli ensin astunut alaskin, maan alimpiin paikkoihin? Hän, joka on astunut alas, on se, joka myös astui ylös, kaikkia taivaita ylemmäksi, täyttääkseen kaikki. (56 Ef 4:7-10)

##

A08B84Fi

Koville kolminaisuusmiehille tämä Raamatun teksti on kompastuskivi, sillä he joutuvat tätä lukiessaan kysymään, mihin Isä ja Pyhä Henki sitten joutuvat, kun Jeesus täyttää kaiken. Jeesus on kuitenkin jo vastannut heidän kysymykseensä juutalaisten fariseusten edessä.

Minä ja Isä olemme yksi. (4Joh 10:30, kr-38 mukaan)

##

A08B85Fi

Kysymyksen tärkeys tulee ilmi siitä, mitä fariseukset nuo Jeesuksen sanat kuullessaan tekivät, ja ajatella samalla sitä, kuinka monta kristittyä kirkonmiehet ovat polttaneet roviolla samasta syystä:

"Minä ja Isä olemme yksi". Niin juutalaiset nostivat taas kiviä maasta kivittääksensä hänet. (43 Joh 10:30-31)

##

A08B86Fi

Isää puhutellaan Jeesuksen nimellä:

Ja sinä päivänä te ette minulta mitään kysy. Amen, amen minä sanon teille: mitä tahansa te anotte Isältä minun nimessäni, antaa hän teille. (43 Joh 16:23)

##

A08B87Fi

Myös Pyhä Henki esiintyy Jeesuksen nimissä, eikä hänellä ole omaa nimeä olekaan:

Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut (43 Joh 14:26)

##

A08B88Fi

Meidät on kutsuttu siihen yhteyteen, johon kuuluvat sekä Isä, Poika ja Pyhä Henki. Älköön enää kukaan loukkaantuko siihen, että tämä kolminaisuus esiintyy nimellä Jeesus. Mutta mielenkiintoiseksi asia käy, kun katsotaan millä muilla nimillä Jumala vielä esiintyy. Edellä oli jo puhetta siitä, että Uuden Testamentin teksteissä rakenne tyyppiä "Isännässä", "Jeesuksessa, Jumalassa, Pyhässä Hengessä, Voidellussa/Kristuksessa, Totuudessa, kunniassa, hänessä, armossa, rakkaudessa jne. on hyvin yleinen. Näissä ilmaisuissa pääte -ssa/-ssä on inessiivin pääte. Vastaava kreikan rakenne on prepositio εν + datiivi. Nδillä melkein huomaamattomilla ilmaisuilla ilmaistaan kuitenkin suurinta mahdollista asiaa, sitä, että Jumala Voidellussa liittää yhteyteensä kaiken sen, minkä Voideltu on lunastanut ennen kuin parantumaton paha tuhotaan.

##

A08B89Fi

Jeesuksen toisen julkisen tulemisen päivänä tulee ilmi myös se, mitä kuuluminen tähän seuraan tai sen ulkopuolelle jääminen meille tarkoittaa:

Sillä Jumala katsoo oikeaksi kostaa ahdistuksella niille, jotka teitä ahdistavat, 1:7 ja antaa teille, joita ahdistetaan, levon yhdessä meidän kanssamme, kun Isäntä Jeesus ilmestyy taivaasta voimansa enkelien kanssa 1:8 tulen liekissä ja kostaa (εν πυρι φλογος διδοντος εκδικησιν) niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia meidän Isäntämme Jeesuksen evankeliumille (και τοις μη υπακουουσιν τω ευαγγελιω του κυριου ημων ιησου χριστου). 1:9 Heitδ kohtaa silloin rangaistukseksi iankaikkinen kadotus Isännän kasvoista ja hänen väkevyytensä kunniasta, kun hän tulee, että hänen kunniansa ilmestyisi hänen pyhissänsä ja olisi ihmeteltävä kaikissa uskovissa, sillä te olette uskoneet meidän todistuksemme - sinä päivänä. (60 2.Tess 1:6-10)

##

A08B90Fi

Index 24

Sivulle 09: Jumalan tunteminen