EvA06 2022 Fi PLAIN print eu06

Marla + Глава 6 из книги ЕВАНГЕЛИЕ + Luku 6 kirjasta EVANKELIUMI

2022-02-02 klo 9:52. 39 sivua, B001-B161, 17 367 sanaa, 125 823 merkkiä

Jumalan Kuningaskunnan avaimet

##

A06B001Fi

Pyhän Hengen vuodatus avasi uuden aikakauden, jonka tärkein tunnusmerkki löytyy Pietarin helluntaisaarnan viimeisestä lauseesta:

Varmasti tuntekoon siis koko Israelin huone, että Jumala on tehnyt Isännäksi ja Voidelluksi tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte. (44 Apt 2:36)

##

A06B002Fi

Juudan heimo oli osoittanut vihaavansa Jumalaa yli kaiken. Mutta kuulijoiden joukossa oli myös niitä, uskoivat sanan siitä, että Jeesus on Jumalan voideltu, Israelin kuningas. Nämä uskoon tulleet ihmiset myös tunsivat oman syyllisyytensä siihen, ettei yksikään ihminen ollut seisonut Totuuden rinnalla kun Totuutta loukattiin. Pietarin puheen kuultuaan he sydäninfarktin termein määriteltyä katumuksen tuskaa tuntien sanoivat Pietarille ja muille apostoleille:

Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän? (44 Apt 2:37)

##

A06B003Fi

Kysymys on sama, jonka jokainen uskoon tullut ihminen hädissään tekee. Mutta ei hätää: Jeesus oli luvannut Pietarille taivasten kuningaskunnan avaimet jo silloin kun tämä oli tunnustanut Jeesuksen Jumalan Pojaksi (Matt 16:16-19). Nyt oli tullut se ensimmäinen hetki, jolloin näitä avaimia päästiin käyttämään. Pietari vastaa jokaisen uskoon tulleen, katuvan ihmisen kysymykseen kerran ja kaikille:

Muuttakaa mielenne (μετανοησατε) ja ottakoon kukin teistä upotuskasteen Jeesus Voidellun nimeen syntien hylkäämiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille on tämä lupaus ja teidän lapsillenne ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Isäntä, meidän Jumalamme, kutsuu. (44 Apt 2:37-39)

##

A06B004Fi

Luetellaan ne vielä, nämä Taivasten Kuningaskunnan avaimet:

+ mielenmuutos; metanoia

+ upotus; baptismos

+ Jeesus Voidellun nimi; onoma

+ syntien anteeksianto; afesis

+ Pyhän Hengen lahja; harisma

+ lupaus; epaggelia

+ kutsu; kaleo

Seitsemän avainta, joiden kooditkin löytyvät Raamatusta. Tähän tapaan:

##

A06B005Fi

1. Mielenmuutos

##

A06B006Fi

Evankeliumi Jumalan kuningaskunnasta on lyhyt ilmoitus siitä, kuka Jeesus on, mitä Jeesus teki ja miksi. Jos se on oikein esitetty, se aiheuttaa kysymyksen, mitä minun pitää tehdä? Taivasten kuningaskunnan avaimet ovat vastaus tähän kysymykseen. Kun Pietarin kuulijat tätä kysyivät, ensimmäiseksi hän mainitsi mielenmuutoksen:

Muuttakaa mielenne (μετανοησατε) ja ottakoon kukin teistä upotuskasteen Jeesus Voidellun nimeen syntien hylkäämiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Isäntä, meidän Jumalamme, kutsuu. (Kts. 44 Apt 2:38-39)

##

A06B007Fi

Synnin vallassa oleva ihminen on itsekäs "humanisti", joka uskoo itseensä tai muihin ihmisiin. Tästä ihmiskuntaan syvälle juurtuneesta luulosta on päästävä eroon, mutta se ei vielä riitä. On hankittava usko Luojaan itseensä. Usko Jumalaan tulee evankeliumin todistuksen sanoista ja voimasta, jonka jälkeen on tehtävä valinta siitä mihin uskoo ja ketä totellaan. On myös pidettävä huoli siitä, että ihmiselle ominaiset pahat taipumukset eivät pääse estämään oikeita valintoja. Jeesus esitti asian useilla eri tavoilla, muun muassa näin: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua…", kts. 42 Lk 9:23-27. Jeesus ei voinut kertoa koko asiaa, koska sitä ei olisi ymmärretty. Jatko kuultiin vasta sen jälkeen, kun Jeesus oli voittanut kuoleman, noussut taivaisiin ja lähettänyt Pyhän Hengen, joka mystisellä tavalla uudistaa ihmimielen. Paavali käy käsiksi tähän mielenmuutoksen ihmeelliseen salaisuuteen Ensimmäisen Korintolaiskirjeen alussa ja omistaa sille kolme lukua. Valmistaudu siis siihen, että Jumalalta tulee ja aina paranee.

##

A06B008Fi

Ihmisen ensimmäinen mielenmuutos tapahtui Jumalan puutarhassa, kun Eva lakkasi tottelemasta Jumalaa ja saatanan viettelemänä uskoi omaan arvostelukykyynsä. Tälle mielenmuutokselle vastakkainen mielenmuutos tapahtuu, kun ihminen, Evankeliumin saarnan kuultuaan, ihminen saa takaisin uskonsa Jumalaan ja antautuu Jumalan johtoon uskon kuuliaisuudessa, sillä

Sen kautta me olemme saaneet armon ja apostolinviran, että syntyisi uskon kuuliaisuus (εις υπακοην πιστεως) hänen nimeänsä kohtaan kaikissa kansoissa. (Kts. 52 Rm 1:5)

##

A06B009Fi

Itsensä kieltäminen on mielenmuutoksen lähtökohta. Sellaisella ihmisellä, joka uskoo itseensä tai rakentaa elämänsä minkä tahansa inhimillisen perustan varaan, ei ole uskoa Jumalaan, mutta se, joka tunnustaa Jeesus Voidellun Isännäkseen, pelastuu demonien vallasta, ja se, joka uskoo tiensä, itsensä ja asiansa Jumalan Voidellun käsiin uskon kuuliaisuudessa, voittaa maailman. Mielenmuutos ilman uskoa Jumalan evankeliumiin ei ole mahdollista. Ajattele vaikka Aabrahamia, jonka Jumala kutsui, mutta antoi myös lupaukset, joita ilman kutsu olisi ollut vain käsky. Huomaa myös, että kuuliaisuus ei ole samaa, kuin tottelevaisuus, sillä tottelevaisuuden motiivit saattavat olla vääriä. Hebrealaiskirje muistuttaa:

Uskon kautta oli Aabraham kuuliainen (υπηκουσεν), kun hänet kutsuttiin lähtemään siihen paikkaan, jonka hän oli saava arpaosakseen, ja hän lähti tietämättä, minne oli saapuva. (65 Hebr 11:8)

##

A06B010Fi

Uskossa eläminen on ihmeessä elämistä. Periaate on: "Tapahtukoon teille uskonne mukaan". Kun sokeat tulivat Jeesuksen luo, tapahtui konkreettinen ihme, mutta se oli vasta esikuva siitä, mitä tapahtuu, kun hengellisesti kuollut saa hengellisen näkökyvyn:

Ja hänen mentyänsä huoneeseen sokeat tulivat hänen tykönsä; ja Jeesus sanoi heille: "Uskotteko, että minä voin sen tehdä?" He sanoivat hänelle: "Kyllä, Isäntä". 9:29 Silloin hän kosketti heidän silmiänsä ja sanoi: "Tapahtukoon teille uskonne mukaan". 9:30 Ja heidän silmänsä aukenivat. Ja Jeesus varoitti heitä vakavasti sanoen: Katsokaa, ettei kukaan saa tästä tietää (40 Mt 9:28-30)

##

A06B011Fi

Mielenmuutoksen sisällöstä Uusi Testamentti antaa selkeät ohjeet. Tässä yksi niistä; tekstin otsikko saattaisi olla "Muutos mielen turhuudesta Voidellun tuntemiseen". Sitaatti on Efesolaiskirjeestä, siinä kirjoittaja varoittaa asioista, jotka estävät Jumalan tahdon toteutumisen ihmisen elämässä:

Sen minä siis sanon ja varoitan Isännässä: älkää enää vaeltako, niinkuin muut kansat vaeltavat mielensä turhuudessa, 4:18 nuo, jotka pimentyneinä ymmärrykseltään ja vieraantuneina Jumalan elämästä heissä olevan tietämättömyyden tähden, ja sydämensä paatumuksen tähden, 4:19 niiden, jotka ovat päästäneet tuntonsa turtumaan ja heittäytyneet irstauden valtaan, harjoittamaan kaikkinaista saastaisuutta, ahneudessa. 4:20 Mutta näin te ette ole oppineet Voideltua tuntemaan, 4:21 jos muutoin olette hänestä kuulleet ja hänessä opetusta saaneet, niinkuin totuus on Jeesuksessa: 4:22 että teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten, 4:23 ja uudistua mielenne hengeltä 4:24 ja pukea päällenne uusi ihminen, joka on luotu Jumalan mukaisesti totuuden oikeudessa ja pyhyydessä (εν δικαιοσυνη και οσιοτητι της αληθειας). (56 Ef 4:17-24)

##

A06B012Fi

Se, mitä kirkoissa sanotaan parannuksen tekemiseksi tai katumukseksi, antaa täysin väärän kuvan siitä, mitä mielenmuutoksella tarkoitetaan, koska kirkonmiehet ovat systemaattisesti kääntäneet sanat "μετανοια" ja "μετανοεω" väärin. Sana metanoia on yhdyssana, jonka ensimmäinen osa "meta" tarkoittaa siirtymistä alkuperäisestä paikasta tai tilasta aivan eri asemaan. Jälkimmäinen osa "noia" tarkoittaa järkeä. Suomalainen käännös "mielenmuutos", ja "muuttaa mielensä" on jo lähempänä totuutta, vaikka sekään ei vielä ilmaise, kuinka radikaalista muutoksesta tässä on kyse. Ensimmäiset kristityt ymmärsivät näiden sanojen merkityksen kirjaimellisesti ja toimivat sen mukaan, mutta jo vuonna 198 pohjoisafrikkalainen Tertullianus, josta myöhemmin tuli kristitty, valitti, että sanaa tulkittiin niin, että sanojen μετανοια ja μετανοεω asiasisältö oli muuttunut. Uskon kohteen muuttuminen ihmisestä Jumalaan oli jäänyt taka-alalle, ja tilalle tulleen ajattelun mukaan kyse oli vain siitä, kuinka paljon mistäkin synnistä piti maksaa tai mitä katumusharjoitusta toimittaa.

##

A06B013Fi

Mielenmuutos ei ole sama kuin syntien anteeksianto. Vääristellyn evankeliumin saarnaajat julistavat anteeksiantoa ihmisille, joiden mieli ei ole muuttunut. Silloin yhteisöihin tulvii ihmisiä, jotka syntiä tehtyään "tekevät parannusta", voidakseen aloittaa uuden päivän puhtaina pulmusina, mutta muuttumaton mieli vetää heidät pian uudestaan synnin pariin. Ihmiset ovat todennäköisesti olleet vilpittömästi etsimässä Jumalaa, mutta kun heille tarjottu "evankeliumi" on väärä, ei toivottua tulosta saavuteta, vaikka sata kertaa kävisi "parannusta" ja "katumusta" tekemässä. Mitä todellinen syntien anteeksianto on, siitä puhumme kohta erikseen.

##

A06B014Fi

Koska kyse on niin suuresta asiasta, kuin Taivasten kuningaskunnan avaimista, esitti Jeesus jo ennakolta asian mahdollisimman tarkkaan. Me olemme jo lukeneet, että Jeesus vaatii seuraajiltaan itsensä kieltämistä, ja vanhan elämänmuodon päivittäistä torjumista ristin avulla, mutta antaa myös muita, helposti muistettavia ohjeita siitä, miten muutos minä-/ihmiskeskeisyydestä voideltukeskeiseen elämäntapaan tapahtuu. Vanhasta tekstistäni "Miten kuolla oikein" hain tähän seuraavan luettelon asioista, joista on päästävä yli, ennen kuin päämäärä, Jumalan Hengen synnyttämä rakkaus, voi meissä toteutua:

- ahdas portti Mt 7:13-14, Joh 14:6, Apt 9:2, Apt 19:9, 23, 24:22, Jer 21:8,

- antaa .. almuksi, pois… Mt 6:1-6, Lk 11:38-41, Lk 12:29-34

- erottautuminen, kts. 2.Kor 6:14-7:1, 3.Ms 26:12, 2.Ms 25:8, 2.Ms 29:45-46

- ies, kts. Matt 11:28-30;

- kieltäytyminen vieraasta ikeestä, kts. 2.Kor 6:14-7:1;

- itsensä kieltäminen, kts. Mt 16:24, Lk 9:23-24,

- kaita tie, kts. Mt 7:13-13, Ps 16:11

- lapsen kaltaiseksi tuleminen, kts. Mt 18:4;

- luopuminen kaikesta, kts. Lk 14:33, Lk 18:28, Flp 3:8-11, 1.Ms 2:24;

- neulansilmä, kts. Matt 19:23-26

- nisun jyvän tie, kts Joh 12:23-28

- nöyrtyminen, kts. Mt 18:1-4, Mt 23:12, Jk 4:10

- riisuuntuminen, kts. Kol 2:8-15

- ristille naulittu yhdessä Voidellun kanssa, kts. Gal 5:24 jne;

- ristin kantaminen, kts. Mt 16:24, Lk 9:23-24, Lk 14:27-33….

- sielunsa kadottaminen, kts. Matt 10:39-40 ja sen löytäminen Hebr 10:39;

- sielunsa vihaaminen, kts. Lk 14:25-26;

- lihan tekojen kuolettaminen, kts. Rm 8:13-14;

- tyhmäksi tuleminen, kts. 1.Kor 3:18-20;

- uhrautuminen, kts. kts. Apt 12:1-15:16 (Jumalalle),

- hengelliset uhrit, 1.Piet 2:5-12

- kiitosuhrit + uhraukset toisen hyväksi Hebr 13:15-16

##

A06B015Fi

Ihminen ei pysty tekemään parannusta, eikä edes katumaan kaikkea sitä, mitä hän yhdessä lajitoveriensa kanssa harrastaa, sillä ihminen rakastaa syntiä. Se, mihin hän ehkä vähän parannusta haluaisikin, koskee synnin ikävien seuraamuksien hoitoa. Taivaisiin kyllä halutaan, mutta jos siellä ei saa juopotella, huorata, päättää asioista äänestämällä, varastaa, huiputtaa, verottaa eikä tappaa ja jos siellä vielä on se OIKEA Jumalakin, niin ei sinne kukaan normaali syntinen halua. Ihmisen mielessä pitää tapahtua radikaali muutos, ennen kuin hän pystyisi rakastamaan Jumalaa, joka on Totuus, ja sitä elämäntapaa, joka hänen kuningaskunnassaan harjoitetaan. Mutta jostakin se on aloitettava, sillä marilainen sananlasku sanoo: "Siemen on kylvettävä, mutta rikkaruoho kasvaa kylvämättäkin".

##

A06B016Fi

Johannes Upottaja aloitti evankeliumin julistamisen mielenmuutoksesta:

Muuttakaa mielenne (μετανοειτε), sillä taivasten kuningaskunta on tullut lähelle. (kts. 40 Mt 3:2)

Kun Johannes Upottaja oli vangittu, Jeesus Voideltu jatkoi:

Muuttakaa mielenne (μετανοειτε), sillä taivasten kuningaskunta on tullut lähelle. (kts. 40 Mt 4:17)

##

A06B017Fi

Mielenmuutos on myös ensimmäinen asia sen jälkeen, kun faktat Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta on esitetty; mikä on erikoisesti mainittu lähetyskäskyssä:

Ja hän sanoi heille: "Niin on kirjoitettu, että näin Voidellun piti kärsimän ja nouseman ylös kuolleista kolmantena päivänä, 24:47 ja hänen nimessään on saarnattava mielenmuutosta ja syntien hylkäämistä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista. (42 Lk 24:45-49)

##

A06B018Fi

Jo vuorisaarnassa Jeesus sanoo, että kukaan ei voi olla kahden Isännän, Jumalan ja Mammonan orja. Mammona on yksi Saatanan monista roolihahmoista. Mammona oli aikoinaan jonkun heimon epäjumala, mutta kultti on levinnyt ja nykyään sillä tarkoitetaan rahaa. Raha on huono Isäntä, se syö orjansa hengiltä. Jumala on hyvä Isä, ja Jeesus hyvä Isäntä. Jumalan orjaksi pääsemiseksi Mammonan orjan on kuitenkin selvitettävä syntikysymys ja liityttävä Jeesukseen, ennen kuin hän pääsee Jumalan kuningaskunnan kirjoille, ja se asia alkaa mielenmuutoksella. Kysymyshän on vain siitä, keneen sinä uskot, sillä ihmisen teot ovat sen seurausta, mitä hän uskoo. Sitten vuorisaarnan teksti jatkuukin kehoituksella olla murehtimatta sellaisia asioita, joista päättää Jumala ja oikeaan aikaan ilmoittaa meille omana tahtonaan, vaan käskee ensisijaisesti etsimään Jumalan kuningaskuntaa ja hänen oikeuttaan.

##

A06B019Fi

Luukas kertoo, kuinka Jeesus oli opettamassa kansanjoukoille näitä samoja asioita. Tässä Jeesus kommentoi kuulijoiden esittämiä uutisia:

Samaan aikaan oli saapuvilla muutamia, jotka kertoivat hänelle niistä galilealaisista, joiden veren Pilatus oli sekoittanut heidän uhriensa vereen. 3:2 Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Luuletteko, että nämä galilealaiset olivat syntisemmät kuin kaikki muut galilealaiset, koska he saivat kärsiä tämän? 13:3 Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette muuta mieltänne, niin samoin te kaikki tuhoudutte. 13:4 Taikka ne kahdeksantoista, jotka saivat surmansa, kun torni Siloassa kaatui heidän päällensä, luuletteko, että he olivat syyllisemmät kuin kaikki muut ihmiset, jotka Jerusalemissa asuvat? 13:5 Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette muuta mieltänne, niin samoin te kaikki tuhoudutte." (42 Lk 13:1-5)

##

A06B020Fi

Paavali oli tullut Bereasta, pohjois-Kreikasta, Ateenaan ja odotteli siellä Silasta ja Timoteusta. Se, mitä hän Ateenassa näki, ei vastaa koulukirjojen luomaa kuvaa filosofien johtamasta sivistysvaltiosta. Kaikki palvelivat demoneita, joita he pitivät jumalinaan.

Mutta Paavalin odottaessa heitä Ateenassa hänen henkensä hänessä kiivastui, nähdessään, että kaupunki oli täynnä epäjumalankuvia (κατειδωλον). 17:17 Niin hän keskusteli synagoogassa juutalaisten ja jumalaapelkääväisten kanssa ja torilla joka päivä niiden kanssa, joita hän siellä kohtasi. 17:18 Ja muutamat epikurolaiset ja stoalaiset filosofit väittelivät hänen kanssansa; ja toiset sanoivat (και τινες ελεγον): "Mitähän tuo lavertelija oikein tahtoo sanoa?" Toiset taas sanoivat: "Näkyy olevan vieraiden demoneitten (ξενων δαιμονιων) julistaja", koska hän julisti heille evankeliumia Jeesuksesta ja ylösnousemuksesta. 17:19 Ja he ottivat hänet ja veivät Areios-kukkulalle ja sanoivat: "Voimmeko saada tuntea, mikä se uusi oppi on, josta sinä puhut? 17:20 Sillä outoja asioita sinä tuot meidän korvaimme kuulla. Me siis tahdomme tuntea, mitä ne oikein ovat." 17:21 Sillä ateenalaisilla ja siellä oleskelevilla muukalaisilla ei kenelläkään ollut aikaa muuhun kuin uutta puhumaan ja uutta kuulemaan. 17:22 Niin Paavali astui keskelle Areios-kukkulaa ja sanoi: "Ateenan miehet, minä näen kaikesta, että te olette kovin uskonnollisia (δεισιδαιμονεστερους). 17:23 Sillä kävellessäni ympäri ja katsellessani teidän pyhiä paikkojanne minä löysin myös alttarin, johon oli kirjoitettu: 'Tuntemattomalle jumalalle (αγνωστω θεω)'. Mitä te siis tuntemattanne palvelette, sen minä teille ilmoitan. 17:24 Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä siinä on. Hän, joka on taivaan ja maan Isäntä, ei asu käsillä tehdyissä temppeleissä, 17:25 eikä häntä voida ihmisten käsillä palvella, ikäänkuin hän jotakin tarvitsisi, hän, joka itse antaa kaikille elämän ja hengityksen ja kaiken. 17:26 Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta verestä asumaan kaiken maan pinnalla ja on säätänyt määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat, 17:27 että he etsisivät Isäntää, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää - häntä, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä; 17:28 sillä hänessä me elämme ja liikumme ja olemme, niinkuin myös muutamat teidän runoilijoistanne ovat sanoneet: 'Sillä me olemme myös hänen sukuansa'. 17:29 Koska me siis olemme Jumalan sukua, emme saa ajatella, että jumaluus on samankaltainen kuin kulta tai hopea tai kivi, sellainen kuin inhimillisen taiteen ja ajatuksen kuvailema. 17:30 Nuo tietämättömyyden ajat Jumala on jättänyt huomioimatta, mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on muutettava mielensä. 17:31 Sillä hän on säätänyt päivän, jona hän on tuomitseva asutun maan oikeudenmukaisesti sen miehen kautta, jonka hän siihen on määrännyt; ja hän on antanut kaikille siitä vakuuden, nostamalla hänet ylös kuolleista." 17:32 Kuullessaan kuolleitten ylösnousemuksesta toiset ivasivat, toiset taas sanoivat: "Me tahdomme kuulla sinulta tästä vielä toistekin. 17:33 Ja niin Paavali lähti heidän keskeltänsä. 17:34 Mutta muutamat liittyivät häneen ja uskoivat; niiden joukossa oli Dionysius, Areioksen kukkulalta, ja eräs nainen, nimeltä Damaris, sekä muita heidän kanssansa (και ετεροι συν αυτοις). (44 Apt 17:16-33)

##

A06B021Fi

Ateenalaisten uskonnollisuus oli silmiinpistävä, mutta tyhjää; se oli ilman syntien sovitusta. Epäjumalille uhrattiin, mutta epäjumalat olivat itsekin menettäneet sen minkä ihmisetkin ryhdyttyään kapinoimaan Jumalaa vastaan. Korinttolaiskirjeessä Paavali kirjoittaa:

Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen filosofialla ja tyhjällä petoksella ihmisten perinteiden ja maailman alkeisvoimien, vaan ei Voidellun mukaisesti. (58 Kol 2:8)

##

A06B022Fi

Sana filosofia esiintyy Uudessa testamentissa vain yhden kerran, ja KR-38 se on käännetty järkeisopiksi, mutta sitä se ei ole. Ennen pelastumistaan ihmisen ajatusmaailma on sopusoinnussa demonisen ajattelun kanssa, eikä se sellainen viisauttakaan ole. Johannes Upottaja ja Jeesus Voideltu sanovat Jumalaa vastaan taistelevaa ihmiskuntaa käärmeen suvuksi. Demonimaailma on universaali, mutta sen juuret ovat Babyloniassa. Babylonian magit, Egyptin noidat, Kreikan filosofit ja Intian gurut olivat saman alan tohtoreita, ja varsin kyvykkäitä alallaan, joihin tekstin mukaan kuuluivat myös kaikki luonnontieteet eli "maailman alkeisvoimat". Palvonnan kohde oli kuitenkin erilainen kuin kristityllä: Epäjumalien orjat palvovat luotua, kristityt Luojaa itseään. Koska myös demonit ovat Jumalan luomia, mutta langenneita henkiolentoja, on ihmisten demoneille osoittama palvonta juuri sitä, mitä demonit ihmisiltä odottavat, mutta Jumalalle kauhistus, eikä vähiten siksi, että demonit vaativat perverssiä palvontaa ja teettävät orjillaan pahoja tekoja.

##

A06B023Fi

Filosofiksi aikovan oli liityttävä johonkin demonikuntaan alistumalla vihkimysseremonioihin eli initaatioriittiin ja annettava vaitiololupaus, jonka rikkomuksesta seurasi kuolemanrangaistus. Salatieteisiin vihittävä huumattiin, siihen oli joskus käytetty intialaista soma-kasvista saatua huumetta, jonka aiheuttama rapula oli vähäistä, mutta suuren kysynnän vuoksi soma loppui, ja tilalle tulivat soman korvikkeet, jopa myrkkysienet. Huumatuista joku saattoi kokea voimakaita hallunisaatio-elämyksi, ja mahdollista on, että demonit eli saastaiset henget asettuivat pysyvästikin uhriinsa asumaan. Ei ihme, että Paavali kiivastui nähdessään kaikkialla Lähi-idässä eri nimillä esiintyvien idolien eli epäjumalien patsaita.

##

A06B024Fi

Filosofien vihkimysseremoniaa sanottiin mysteerioksi, salaisuudeksi, koska sitä ei saanut paljastaa. Kuuluisia olivat Samothraken ja Eleusiumin mysteeriot. Sanaa mysteerion eli salaisuus käytetään myös Uudessa Testamentissa, mutta aivan päinvastaisessa merkityksessä: Jumalan kuningaskunnan salaisuudet (kr. μυστηριον) ovat olleet vain Jumalan tiedossa, mutta Pyhän Hengen vuodatuksen jälkeen ne paljastettiin ensin apostoleille ja sitten kaikille pyhille, sillä muut olivat sulkeneet niiltä korvansa ja sydämensä. Ensimmäisen kerran sana mysterion esiintyy Uudessa Testamentissa siinä yhteydessä, kun Jeesuksen oppilaat kysyivät, miksi Jeesus oli alkanut puhua kansalle ikään kuin salakieltä, vertauksia käyttäen. Matteus kertoo:

Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja sanoivat hänelle: "Minkätähden sinä puhut heille vertauksilla?" 13:11 Hän vastasi ja sanoi: "Sentähden, että teidän on annettu tuntea (δεδοται γνωναι) taivasten kuningaskunnan salaisuudet (τα μυστηρια της βασιλειας των ουρανων), mutta heidän ei ole annettu. 13:12 Sillä sille, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on. (40 Mt 13:10-12)

Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja sanoivat hänelle (και προσελθοντες οι μαθηται ειπον αυτω): "Minkätähden sinä puhut heille vertauksilla (διατι εν παραβολαις λαλεις αυτοις)?" 13:11 Hän vastasi ja sanoi (ο δε αποκριθεις ειπεν αυτοις): "Sentähden, että teidän on annettu tuntea taivasten kuningaskunnan salaisuudet (οτι υμιν δεδοται γνωναι τα μυστηρια της βασιλειας των ουρανων), mutta heidän ei ole annettu (εκεινοις δε ου δεδοται). 13:12 Sillä sille, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin (οστις γαρ εχει δοθησεται αυτω και περισσευθησεται); mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on (οστις δε ουκ εχει και ο εχει αρθησεται απ αυτου). (40 Mt 13:10-12)

##

A06B025Fi

Jumalan kuningaskunnan mysteerit ovat aivan erilaisia kuin demoniset mysteerit. Roomalaiskirjeessä on mainittu Israelin luopumuksen mysteeri, mutta ensimmäisessä paimenkirjeessään Korinttolaisille Paavali kertoo perusteellisesti siitä, mikä on mielenmuutoksen mysteeri. Ensin hän selostaa tämän maailman demonista viisautta, mutta jatkaa kertomalla siitä viisaudesta, jota Jumalan Henki välittää ihmiselle, joka hänen tahdossaan vaeltaa. Mutta tästä johtuu, että mekin pystymme tarkastelemaan mielenmuutosta lähemmin vasta sen jälkeen, kun olemme selviytyneet tarpeeksi pitkälle saadaksemme Pyhän Hengen. Voit kuitenkin lukea jo nyt Ensimmäisen korinttolaiskirjeen jakson 1:17-3:23.

##

A06B026Fi

2. Nimi

##

A06B027Fi

Maailmassa on noin pari miljardia ihmistä, jotka maailma luokittelee kristityiksi. Mutta jos kysytään, kuinka moni näistä tilastollisista kristityistä tunnustaa Jeesuksen Isännäkseen, päädytään aivan toisiin lukemiin. Jumalan pojan Jeesuksen nimen tunnustaminen mitään hänestä kirjoituksissa esitettyä ilmoitusta vähättelemättä on kuitenkin yksi niistä avaimista, jotka tarvitaan sisälle Taivasten Kuningaskuntaan pääsemiseksi:

Muuttakaa mielenne ja ottakoon kukin teistä upotuskasteen Jeesus Voidellun nimeen (επι τω ονοματι ιησου χριστου) syntien hylkäämiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille on tämä lupaus ja teidän lapsillenne ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Isäntä, meidän Jumalamme, kutsuu. (44 Apt 2:37-39)

##

A06B028Fi

Ihminen voi lähestyä Jumalaa ja tulla hyväksytyksi vain Jeesus Voidellun seurassa. Nyt Jeesus on taivaissa, mutta meillä on nimi, jonka turvin me voimme lähestyä Jumalaa, ja sana, johon voi luottaa.

Kirjoittaahan Mooses siitä oikeudesta (την δικαιοσυνην), joka laista tulee, että ihminen, joka sen täyttää, on siitä elävä. 10:6 Mutta se oikeus (δικαιοσυνη), joka uskosta tulee, sanoo näin: "Älä sano sydämessäsi: Kuka nousee taivaaseen?" se on: tuomaan Voideltua alas. 10:7 tahi: "Kuka astuu alas syvyyteen?" se on: nostamaan Voideltua kuolleista. 10:8 Mutta mitä se sanoo? "Se sana (το ρημα) on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi"; se on: se uskon sana (το ρημα της πιστεως), jota me saarnaamme. (52 Rm 10:5-8)

#

A06B028Est

#

Vennad, minu südame hea meel ja palve Jumala poole nende eest on, et nad õndsaks saaksid! 10:2 Sest ma annan neile tunnistuse, et nad on väga agarad Jumala suhtes, kuid mitte õiged tunnetust mööda; 10:3 sest kui nad ei mõista Jumala õigust, siis ei ole nad alistunud Jumala õigusele. 10:4 Sest käsu lõppsiht on Kristus õiguseks igaühele, kes usub. 10:5 Sest Mooses kirjutab õigusest, mis tuleb käsust, et inimene, kes seda täidab, elab sellest. 10:6 Aga õigus, mis tuleb usust, ütleb nõnda: „Ära ütle oma südames: Kes läheb üles taevasse? See on: Kristust alla tooma; 10:7 voi: „Kes läheb alla sügavusse? See on: Kristust surnuist üles tõõma! 10:8 Vaid mis ta ütleb? „Sõna on sinule ligidal, sinu suus ja sinu südames!” See on usu sana, mida me kuulutame! (52 Rm 10:5-8)

##

A06B029Fi

Jumalan puolelta kaikki on valmiina, mutta sinun on vielä määriteltävä kantasi:

Sillä jos sinä tunnustat suullasi, että Jeesus on Isäntäsi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; 10:10 sillä sydämen usko on oikeudeksi (εις δικαιοσυνην) ja suulla tunnustaudutaan pelastukseen (εις σωτηριαν). 10:11 Sanoohan Kirjakin (η γραφη): "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään". (52 Rm 10:9-11)

A06B29Est

#

10:9 Sest kui sa oma suuga tunnistad, et Jeesus on Issand, ja oma südames usud, et Jumal on tema surnuist äratanud, siis sa saad õndsaks! 10:10 Ses südamega ustakse õiguseks, ent suuga tunnistatakse õndsuseks. 10:11 Sest Kiri ütleb: „Ükski, kes temasse usub, ei jää häbisse!” (52 Rm 10:9-11)

10:12 Siin ei ole vahet juudi ja kreeklase vahel, sest üks ja sama on kõigile Issand, rikas kõigide heaks, kes teda appi hüüavad. 10:13 Sest igaüks, kes hüüab appi Issanda nime, päästetakse.

##

A06B030Fi

Sana tunnustus, "ομολογία", on yhdyssana, jonka ensimmäinen osa ομοιος, eli nykykreikan mukaan äännettynä "omo", on suomeksi "sama", ja toinen osa "logia" tarkoittaa sanoja. Jeesus itse on tuo Logos, Jumalan sana, joten kysymys on siitä, ovatko sinun ja Jeesuksen sanat yhtäpitäviä. Tällä uskolla on myös futuristinen sanoma: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään". Siitä kertoo myös tämä sanan ”usko” (kr. pistis) ensiesiintymisen sisältävä teksti Uudessa Testamentissa, sillä Luoja itse on uskon takuumies. Jeesuksen luo tuli roomalainen komppanianpäällikkö ja pyysi häntä parantamaan palvelijansa, mutta ilmaisi samalla uskonsa tavalla, joka ihmetytti Jeesusta.

Tämän kuultuaan Jeesus ihmetteli ja sanoi niille, jotka häntä seurasivat: "Amen, minä sanon teille: en ole kenelläkään Israelissa löytänyt näin suurta uskoa (πιστιν). 8:11 Ja minä sanon teille: monet tulevat idästä ja lännestä ja aterioitsevat Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin kanssa taivasten kuningaskunnassa; 8:12 mutta kuningaskunnan lapset heitetään ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys." 8:13 Ja Jeesus sanoi sadanpäämiehelle: "Mene. Ja niinkuin sinä uskot, niin sinulle tapahtukoon." Ja hänen palvelijansa parani sillä hetkellä. (40 Mt 8:10-13)

##

A06B031Fi

Jeesuksen seuraaminen alkaa hänen nimensä ja arvonsa tunnustamisesta, sillä ei edes uskovalta voida vaatia, että hän olisi perillä kaikista opillisista kysymyksistä. Myös vihollinen tietää tämän, ja yrittää saada ihmisiä kieltämään Jeesus Voidellun nimen ja aseman. Juuri tällä hetkellä on käynnissä Lähi-idän kirkkokuntien hävittäminen, ja suuremmatkin suunnitelmat koko kristikunnan hävittämiseksi ovat edenneet eri maiden lainsäädäntöelimiin asti ja valmistavat toimenpiteet ovat sitäkin pidemmällä. Siksi on tiedettävä ainakin tämä:

Älkää siis peljätkö; te olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta. 10:32 Sentähden, jokaisen, joka tunnustautuu minuun (ομολογησει εν εμοι) ihmisten edessä, häneen minäkin tunnustaudun Isäni edessä, joka on taivaissa. 10:33 Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, sen minäkin kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa. (40 Mt 10:31-33)

##

A06B032Fi

Jumalan Kuningaskunta on patriarkaalinen. Se, joka antaa nimen, on sinun esimiehesi. Jumalan yläpuolella ei ole ketään, ja siksi Jumalalla ei ole nimeä. Saadakseen nimen Jeesuksen oli luovuttava jumalallisesta loistostaan ja synnyttävä ihmiseksi. Patriarkaalisessa järjestelmässä nimi on tärkeä, sillä sen mukaan määräytyvät sekä asema että perintö. Joosefille, joka oli Jeesuksen juridinen isä, syntyvän lapsen nimi ilmoitettiin vasta, kun hänen kihlattunsa Maria oli raskaana, ja Joosef mietti, että mitähän tässä nyt pitäisi tehdä:

Mutta kun hän tätä ajatteli, niin katso, hänelle ilmestyi unessa Isännän enkeli, joka sanoi: "Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa tykösi Mariaa, vaimoasi; sillä se, mikä hänessä on siinnyt, on Pyhästä Hengestä. Ja hän on synnyttävä pojan, ja sinä kutsut häntä nimellä Jeesus (και καλεσεις το ονομα αυτου ιησουν), sillä hän on pelastava kansansa heidän synneistänsä." (40 Mt 1:20-21)

##

A06B033Fi

Kuvittele itsesi samaan asemaan. Olet mennyt kihloihin, ja yht'äkkiä morsian onkin raskaana. Kuka on isä? Joosef tiesi, että vain isä voi antaa lapselle nimen. Enkeli piti tarpeellisena pitää jopa pienen raamattutunnin selittääkseen asian ja saadakseen Joosefin epäilyt haihtumaan. Huomaa, että profetiassa ilmoitettu nimi Immanuel, Jumala meidän kanssamme, on nimi, jonka ihmiset tulisivat hänelle antamaan.

Tämä kaikki on tapahtunut, että täyttyisi, se minkä Isäntä on puhunut profeetan kautta, joka sanoo: "Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja he antavat hänelle nimen Immanuel", mikä käännettynä on: Jumala meidän kanssamme. (40 Mt 1:22-23, kts. Jes 7:14-15)

##

A06B034Fi

Jeesuksen äidille oli enkeli Gabriel jo aikaisemmin tullut selostamaan Jumalan tekojen esillepanoa ajassa ja Marian osuutta siihen, sekä ilmoittaakseen syntyvän pojan nimen, kts. 42 Lk 1:26-38.

Niin enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Maria; sillä sinä olet löytänyt armon Jumalan edessä. 1:31 Ja katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä kutsut häntä nimellä Jeesus (και καλεσεις το ονομα αυτου ιησουν). 1:32 Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja Isäntä Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen, 1:33 ja hän on oleva Jaakobin huoneen kuningas iankaikkisesti, ja hänen kuningaskunnallansa ei pidä loppua oleman." (42 Lk 1:30-33)

##

A06B035Fi

Enkelin käyttämät sanat olivat lainauksia Vanhan Testamentin profetioista. Niistä Maria ja Joosef ymmärsivät, että ilmoitus oli Jumalan tahdon mukainen. Kun poika lain mukaan oli ympärileikattava, hän sai Jumalan hänelle määräämän nimen:

Ja kun kahdeksan päivää tuli täyteen ja lapsi oli ympärileikattava, kutsuttiin hänet nimellä Jeesus (και εκληθη το ονομα αυτου ιησους), kuten enkeli oli häntä kutsunut, ennen hänen sikiämistään kohdussa. (42 Lk 2:21)

##

A06B036Fi

Nimi Jeesus, Jeshua, on yhdyssana, jonka ensimmäinen osa "Je" on lyhyt muoto olemista ja elämistä tarkoittavan verbin "hajah" johdannaisesta "Jehovah" ja jälkimmäinen osa tulee verbistä shuah, pelastaa. Jeesuksen nimi siis ilmoittaa, että Oleva pelastaa, Elävä pelastaja ja Todellinen pelastus. Johannes Upottajan mukaan Jeesus on Jumalan Pelastus:

Ja hän (Johannes Upottaja) vaelsi kaikissa seuduissa Jordanin varrella ja saarnasi mielenmuutoksen upotusta syntien hylkäämiseksi, 3:4 niinkuin on kirjoitettuna profeetta Jesajan sanojen kirjassa jossa sanotaan: "Huutavan ääni kuuluu erämaassa: 'Valmistakaa Isännälle tie, tehkää polut hänelle tasaisiksi'. 3:5 Kaikki laaksot täytetään, ja kaikki vuoret ja kukkulat alennettaan. Mutkat tulevat suoriksi ja kuoppaiset tasaisiksi teiksi, 3:6 ja kaikki liha on näkevä Jumalan Pelastuksen (το σωτηριον του θεου)." (42 Lk 3:3-6)

##

A06B037Fi

Sana Jeshua, Jeesus, esiintyy Vanhassa Testamentissa melko usein. Egyptiläisten käsistä Punaisen toiselle rannalle pelastettu Israel lauloi kiitoslaulua, jonka ensimmäisissä jakeissa esiintyvät monet Jumalan nimet:

Silloin Mooses ja israelilaiset veisasivat Olevalle (la-Jhova) tämän virren; he sanoivat näin: "Minä veisaan Olevalle (la-Jhova), sillä hän on ylen korkea; hevoset ja miehet hän mereen syöksi. Oleva (Jah) on minun väkevyyteni ja ylistysvirteni, ja hänestä tuli minulle pelastus (oik. hän tuli minulle pelastukseksi - li-Jeshua). Hän on minun Jumalani (Elí), ja minä ylistän häntä, hän on minun isäni Jumala (Elohei), ja minä kunnioitan häntä. Oleva (Jehovah) on sotasankari, Oleva (Jehovah) on hänen nimensä. (02 2.Ms 15:1-3)

##

A06B038Fi

Hebreankielisissä Raamatun teksteissä Jumala esiintyy nimellä Elohim ja Jumalan Sana (Davar Elohim) nimellä Jehova Elohim, Oleva Jumala. Mooses joutui kerran vaikeuksiin, kun Jaakobin huoneen vanhimmat syyttivät häntä niistä vaikeuksista, jotka farao oli heille aiheuttanut sen tähden, että farao vastusti Jumalan tahtoa päästää Israel vapauteen. Silloin Oleva puhui Moosekselle, kts. 2.Ms 6:1-8, henkilökohtaisesti ja käytti itsestään kolme kertaa sanoja "Ani Jehova", minä olen Oleva. Uuden Testamentin kirjoitukset ovat säilyneet meille kreikankielisinä, ja niissä ne kohdat, joissa Jeesus käyttää tätä nimitystä itsestään, ovat käännöksiä kreikan sanoista "ego eimi", Minä Olen. Kun Jeesus näin puhui, sen vaikutus varsinkin vihamielisiin kuulijoihin oli valtava. Getsemanen puutarhassa hänen vangitsijansa kaatuivat taaksepäin kuin kuolleet kuullessaan sanan "Minä Olen":

Kun hän siis sanoi heille: "Minä olen (εγω ειμι)", peräytyivät he (απηλθον εις τα οπισω) ja kaatuivat maahan. (43 Joh 18:6)

##

A06B039Fi

Kreikan verbistä σώζω, pelastaa, johdettua sanaa "soter" käytetään Jeesuksen arvonimenä "Pelastaja".

Mutta enkeli sanoi heille: "Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Pelastaja (οτι ετεχθη υμιν σημερον σωτηρ), joka on Voideltu (ος εστιν χριστος), Isäntä (κυριος), Daavidin kaupungissa. (42 Lk 2:10-11).

##

A06B040Fi

Jumalalla ei ennen Jeesusta ollut nimeä. Hän oli vain Jumala, hebreaksi Elohim, joka kaiken lisäksi on monikollinen sana. Mutta se, että hänellä ei ollut nimeä, johtui siitä, että nimen voi antaa vain se, joka on nimen saajaa korkeampi, eikä Jumalan yläpuolella ollut ketään. Tilanne muuttui, kun Jumalan Sana syntyi ihmiseksi. Jumala tuli isäksi ja hänen lähettämänsä Jumala pojaksi, jolle Isä antoi nimensä. Ylivoimaisuutensa muihin nimiin verraten hän, Jumalan Sana, osoitti nousemalla kuolleista. Kohta Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen Pietari joutui sen saman tuomioistuimen eteen, joka oli tuominnut Jeesuksen kuolemaan, vastaamaan sairaan miehen parantamisesta Jeesuksen nimeen. Pietari sanoi:

Hän on "se kivi, jonka te, rakentajat, hylkäsitte, mutta joka on kulmakiveksi tullut". Eikä ole pelastusta (η σωτηρια) yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä (ονομα) ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman (εν ω δει σωθηναι ημας). (44 Apt 4:11-12)

##

A06B041Fi

Ymmärrä oikein nämä sanat "ei ole taivaan alla muuta nimeä". Hän on ehdoton auktoriteetti, eikä vain auktoriteetti, vaan kaiken ylöspitäjä. Ilman häntä kaikki häviäisi heti olemattomiin, eikä edes meitä, jotka tässä istumme, enää olisi.

##

A06B042Fi

Sanalla "Isäntä" (κύριος / Kyrios) ilmaistaan patriarkaalisen järjestelmän valtasuhteita. Jumala, kaiken luoja, on kaiken Isäntä. Jopa Jeesus, jonka kautta Jumala kaiken loi, tunnustaa Isän Isännäkseen, vaikka hän itse on Isäntä niille, jotka Isä on hänelle antanut. Sanaa (κύριος / Kyrios) käytettiin myös Rooman valtakunnan johtajan arvonimenä, jonka takia kristittyjä pidettiin kapinoitsijoina. Se on kuitenkin perverssi tulkinta siitä, kuka on Isäntä. Isäntä hallitsee sitä, mikä on hänen omaansa, eikä maailmassa ole mitään, joka ei olisi Jumalan. Hän on kaiken luoja ja kaiken tuomari. Joissakin raamatunkäännöksissä Jeesusta sanotaan herraksi ja joissakin lordiksi. Ne jotka sellaista sanovat, eivät ymmärrä mitään. Jokainen yritys varastaa jotakin Jumalalta on mieletön. Se, joka on pitää laittomasti vallassaan Jumalan omaisuutta, tuomitaan Jumalan tuomioistuimen edessä. Jeesus tuli maailmaan juuri sitä varten, että hän vapauttaisi maailman herrojen vallasta. Mutta hän ei tappanut ketään, ja ne jotka hän vapautti, olivat hänen omiaan, jotka Isä oli hänelle antanut.

##

A06B043Fi

Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus sanoi, että hänelle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä, ja nyt me odotamme vain, että hän saapuu takaisin kuninkaana ja tuomitsee vastustajansa. Jeesus on Kyrios sekä taivaissa että maan päällä, ilman, että yksikään keisari tai demonivalta voisi tehdä mitään hänen sitä sallimatta. Jumala on absoluuttinen auktoriteetti, ei pelkästään "auktoritäärinen persoona", kuten sanovat ne hänen vastustajansa, jotka itse pyrkivät absoluuttiseen valtaan maailmassa ja vihaavat Häntä siksi, että heidän yrityksensä ei onnistu.

##

A06B044Fi

Myös vaimo saattoi sanoa miestään isännäkseen, vaikka tällaista rakkautta maailmassa harvoin näkyy. Avioliitto on kuitenkin Raamatun opetusmateriaalia siitä, mikä on Isännän ja hänen orjansa suhde, ja tämä suhde toimii molempiin suuntiin. Jos Voidellun ja hänen voideltujensa suhde on kunnossa, Jumala kunnioittaa poikansa morsianta toteuttamalla hänen pyyntönsä, rukouksensa ja sanansa, ja orjalle kuuluva täysi ylöspito - oikeus, rauha ja ilo - on turvattu.

##

A06B045Fi

Sanan "Isäntä" käyttö ei aina vastaa sitä todellisuutta, josta se puhuu. Jeesuskin sitä ihmetteli, ja kysyi:

Miksi te huudatte minulle: 'Isäntä, isäntä!' ettekä tee, mitä minä sanon? (42 Lk 6:46)

##

A06B046Fi

Jumalan tahdon tunteminen ja sen täyttäminen uskossa on ihmeellinen asia, mutta jos henkilö ei noudata edes kymmentä käskyä, vaan varastaa, vannoskelee ja kiroilee epäjumalien nimeen, niin kaikki se rikkaus, jonka Jumala voi hänelle antaa, jää kokematta. On kuitenkin mahdollista saada negatiivinen vahvistus siitä, mitä Jumalan lailla tarkoitetaan: Siihen riittää että petät ystävääsi, ja saat huomata, että menetät ystävän. Ajattele myös sitä, että kun siellä sanotaan, että älä anna väärää todistusta lähimmäisestä, niin mitä tapahtuisi maailman valtioille, jos ne lakkaisivat valehtemasta? Ymmärsitkö? Jo yhden käskyn noudattaminen panisi koko maailman uusiksi; kuinka suuri onkaan silloin se, muutos, kun Jeesus tulee kuninkaana takaisin.

##

A06B047Fi

Vaikka Jeesus on yhtä Isän Jumalan kanssa, hän oli täysin hänen orjansa. Kertaakaan hän ei poikennut Jumalan tahdosta, ja syntihän se olisi ollutkin. Mutta juuri siten Jeesus osoitti, että ihmisen suurin kunnia on olla Jumalan orja. Jumala ei ole iso totuus, eikä pieni totuus, vaan täydellisyys. Jumala ei ole pieni rakkaus, eikä iso rakkaus, vaan täydellisyys. Jumala ei ole lyhyt elämä eikä pitkä elämä, vaan Ikuinen. Jumala on kutsunut meidät täydellisyyteensä.

##

A06B048Fi

Sanat "Isäntä" ja "orja" esiintyvät usein samassa lauseessa ja vertauskuvissa. Jeesus puhuu talon isännästä, (oikodespotis) ja orjista selittäessään Jumalan maailmanpidon periaatteita. Sanaa Kyrios on Uudessa Testamentissa käytetty noin 700 kertaa. Sana doulos (orja) löytyy noin 130 lauseesta, ja douleo, olla orjana, tehdä orjan työtä antaa noin 30 hittiä lisää, mutta kun ihmiset pääsevät tekstiä käpelöimään, he kääntävät tämänkin asian ylösalaisin, ikään kuin Jeesus olisi vain sinun henkilökohtainen vapahtajasi, sinun orjasi, joka kärsii sinun syntiesi rangaistuksen sitä varten, että sinä voisit rauhassa jatkaa syntistä elämääsi ilman rangaistuksen pelkoa.

##

A06B049Fi

Jeesuksen arvonimi on "Voideltu". Vanhan Liiton aikana ylipapit, kuninkaat ja profeetat voideltiin öljyllä virkaansa, mutta Uudessa Liitossa Pyhän Hengen voitelu annetaan kaikille, jotka hän hyväksyy. Jumala voiteli Jeesuksen Pyhällä Hengellä heti hänen sitouduttuaan tulevaan ristinkuolemaansa Johanneksen upotettua hänet Jordanin vesiin kolmenkymmenen vuoden ikäisenä. Hebreaksi sana Voideltu on "ha-Mashiah" ja kreikankielinen vastine sille on Hristos. Käännöksissä käytetään usein kreikankielistä termistä Hristos johdettuja kansallisia muotoja, mikä aiheuttaa sekaannusta, koska monelta jää huomaamatta, että kyse ei ole rististä eikä sukunimestä, vaan voitelusta. Sanat Mashiah ja Hristos eivät ole erisnimiä, jonka tähden ne on käännettävä kunkin ihmisen kotikielle.

##

A06B050Fi

Nimi Jeesus on Jumalan oma nimi, jonka Isä on antanut pojalleen. Ylimmäispapillisessa rukouksessaan Jeesus rukoilee seuraajiensa puolesta, että hänen maailmaan jäävät seuraajansa saisivat edelleen olla Jeesus-nimen turvissa:

Ja minä en enää ole maailmassa, mutta he ovat maailmassa, ja minä tulen sinun tykösi. Pyhä Isä, varjele heidät nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, että he olisivat yksi niinkuin mekin. 17:12 Kun minä olin heidän kanssansa maailmassa, varjelin minä heidät sinun nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, ja suojelin heitä, eikä heistä joutunut kadotetuksi yksikään muu kuin se kadotuksen lapsi, että kirjoitus täyttyisi. (43 Joh 17:11-12)

##

A06B051Fi

3. Upotuskaste

##

A06B052Fi

Kolmas Mooseksen kirja esittää sen järjestyksen, mitä sukulaisen on tehtävä siinä tapauksessa, että joku heistä on joutunut orjuuteen, kts. 3.Ms 25:25-43. Jeesus Voideltu on osoittautunut meidän lähimmäiseksi sukulunastajaksemme, ga'al, joka pystyi vapauttamaan meidät synnin orjuudesta. Jesaja kirjoittaa hänestä:

Sinähän olet meidän isämme, sillä Aabraham ei meistä tiedä eikä Israel meitä tunne: sinä, Oleva, olet meidän isämme; "meidän Lunastajamme" on ikiajoista sinun nimesi. (23 Jes 63:16)

##

A06B053Fi

Jeesus on ristillä lunastanut maailman synnin orjuudesta ja tämä voitto on nyt tullut evankeliumin kuulijoiden hyödynnettäväksi. Mutta syntien anteeksisaaminen ei ole automaattista. Synnistä vapautuminen edellyttää liittoutumista Jeesuksen, Jumalan Voidellun kanssa, ja alkaa siitä, kun ihminen uskoon tultuaan ottaa upotuksen, jossa hän ikään kuin samaistuu Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen.

Muuttakaa mielenne ja ottakoon kukin teistä upotuskasteen (και βαπτισθητω εκαστος υμων) Jeesus Voidellun nimeen syntien hylkäämiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille on tämä lupaus ja teidän lapsillenne ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Isäntä, meidän Jumalamme, kutsuu. (44 Apt 2:37-39)

##

A06B054Fi

Upotus suoritetaan upottamalla veteen, mitä myös kreikan verbi baptizo merkitsee. Pirskottaminen ei ole upotus, eikä myöskään sellainen upostus, jonka on suoritettu vastoin kyseisen henkilön tahtoa tai hänen tietämättään. Lapsi ei tarvitse upotusta, jos vanhemmat ovat uskossa, sillä heidän osansa määräytyy heidän vanhempiensa mukaan niin, että jos heistä toinenkin on pyhä, myös lapsi on pyhä. Lapsen status muuttuu vasta, kun hän syntyy Hengestä, ja tulee tuntemaan Jumalan henkilökohtaisesti. Esimerkkinä on Jeesus, joka upotettiin kolmenkymmenen vuoden ikäisenä, jonka jälkeen hän varsinaisesti siirtyi oppilaasta opettajaksi ja hengelliseen työhön.

##

A06B055Fi

Upotuksessa solmitaan liitto, joka muistuttaa kihlajaisia. Sulhanen on maksanut morsiamen hinnan, mutta kysyy vielä morsiamelta, haluaako tämä tehdä liiton hänen kanssaan niillä ehdoilla, jotka hän tarjoaa. Upotettava, joka ottaa tarjouksen vastaan ja uskoo Jumalan lupaukset, sitoutuu kuolemaan tämän maailman meiningille ja elämään Voidellulle uskon kautta aina siihen saakka, kunnes usko muuttuu näkemiseksi ja lupaus kokemiseksi. Roomalaiskirjeessä sanotaan:

Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme upotetut Voideltuun Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa upotetut? 6:4 Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut upotuskasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Voideltu herätettiin kuolleista Isän kunnian kautta, samoin pitää meidänkin elämän uutuudessa vaeltaman. 6:5 Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa, 6:6 tuntiessamme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää tekisi orjatyötä synnille; 6:7 sillä joka on kuollut, se on saanut oikeuden synnistä. (52 Rm 6:4-7)

Α06Β055Est

#

5:19 Sest otsegu tolle ühe inimese sõnakuulmatuse läbi paljud on saanud patuseks, nõnda saavad ka selle ühe inimese sõnakuulelikkuse läbi läbi paljud õigeks. 5:20 Aga käsk tuli kõrvalt sisse, et langmine saaks suuremaks. Ent kus patt on suurenenud, seal on ka arm saanud ülirohkeks, 5:21 et otsegu patt on valitsenud surmas, samuti ka arm valitseks õiguse kaudu igaveseks eluks Jeesuse Kristuse, meie Issanda läbi. 6:1 Mis me nüüd ütleme? Kas peame jääma pattuse, et arm suureneks? 6:2 Ei milgi kombel! Meie, kes oleme ära surnud patule, kuidas peaksime veel elama selles? 6:3 Või te ei tea, et nii mitu, kui meid on ristitud Kristusesse Jeesusesse, oleme ristitud tema surmasse?

6:4 Me oleme siis surmasse ristimise kaudu ühes äratatud Isa au läbi, nõnda meiegi käiksime uues elus. 6:5 Sest kui me oleme kasvanud ühte tema surma sarnasusega, siis saame üheks tema ülesnõusmise sarnasusega, 6:6 kuna me seda teame, et meie vana inimene on ühes temaga risti löödud, et patuihu kaotataks, nõnda et me enam ei orjaks pattu; 6:7 sest kes on surnud, see on õigeks mõistetud patust. (52 Rm 6:4-7)

6:8 Aga kui me ühes Kristusega oleme surnud, siis usume, et me ühes temaga saame ka elama. 6:9 Sest me teame, et Kristus pärast seda, kui ta surnuist üles äratati, enam ei sure; surm ei valitse enam tema üle. 6:10 Sest mis ta suri, seda ta suri patule ühe korra; aga mis ta elab, elab ta Jumalale. 6:11 Nõnda arvake teiegi endid surnud olevat patule, aga elavat Jumalale Kristuses Jeesuses. 6:12 Seepärast ärgu valitsegu siis patt teie surelikus ihus, et te kuulaksite teda himudes. 6:13 Ärge ka mitte andke oma liikmeid ülekohtu relviks patule, vaid andke iseendid Jumalale kui need, kes surnuist on saanud elavaks, ja oma liikmed õiguse relviks Jumalale. 6:14 Sest patt ei tohi teie üle valitseda, sellepärast et teie ei ole käsu all, vaid armu all. (52 5:12-6:14)

##

A06B056Fi

Liitto on pätevä vain, jos sen solmimiseksi on suoritettu asiaankuuluva uhri. Me tiedämme nyt, että Jeesus Voideltu on tämä uhri, mutta uhritoimituksen jälkeen liitosta osalliset nauttivat muistoaterian, johon kuuluu leipä ja viini muistoksi Jeesuksen ruumiin kärsimysten ja veriuhrin muistoksi. Ilmestyskirjan mukaan tämä uhritoimistus toteutui jo ennen maailman alasheittämistä. Ensimmäisen kerran leipä ja viini mainitaan siinä yhteydessä kun Aabraham oli voittanut Babylonian joukot ja vapauttanut Lootin:

Kun hän oli paluumatkalla, voitettuaan Kedorlaomerin ja ne kuninkaat, jotka olivat tämän kanssa, meni Sodoman kuningas häntä vastaan Saaven laaksoon, jota sanotaan "Kuninkaan laaksoksi". 14:18 Ja Melkisedek, Saalemin kuningas, toi leipää ja viiniä; hän oli Jumalan, Korkeimman, pappi (kohen le-El Eljon). 14:19 Ja hän siunasi hänet sanoen: "Siunatkoon Abramia Jumala, Korkein (Baruh Avram le-El Eljon), taivaan ja maan Omistaja (kone shamajim va-arets). 14:20 Ja siunattu olkoon Jumala, Korkein (Va-baruh El Eljon), joka antoi vihollisesi sinun käsiisi." Ja Abram antoi hänelle kymmenykset kaikesta. (01 1.Ms 14:17-20).

##

A06B057Fi

Upotuskaste on kuin raja-asema, jonka kautta siirrytään Jumalan kuningaskuntaan. Vanhan Liiton Israel tuli sille luvattuun maahan aina jonkun vesiesteen kautta. Abraham sai upotuksensa kulkiessaan Eufratin poikki, hänen pojanpoikansa kulki Jabbokin yli, Israelin heimot ylittivät Punaisen meren ja seuraava sukupolvi Jordanin virran, ja aina se oli merkinnyt siirtymistä "luvattuun maahan". Sana "hebrealainen" suorastaan huutaa tätä asiaa, sillä sen juurena on verbi aver, "ylittää, siirtyä toiselle puolelle". Aabrahamin pojanpoika Jaakob paini Jabbokin purolla enkelin kanssa, sai siunauksen ja nimen Israel.

##

A06B058Fi

Jeesuksen airut Johannes Upottaja upotti Jordanin virrassa mielenmuutoksen upotuksella, mutta sellaista upotusta Jeesus Nasarealainen ei tarvinnut. Johannes Upottaja ei olisi Jeesusta upottanutkaan, jollei Jeesus olisi nimenomaan sitä pyytänyt. Jeesus perusteli pyyntöään näin:

Salli nyt; sillä näin meidän sopii täyttää kaikki oikeus. (kts. 40 Matt 3:15).

A06B058Est

#

Jeesus vastas ning ütles temale: ”Olgu nüüd nii, sest nõnda on meie kohus täita kõike õigust.” Siis Johannes andis temale järele. (vt. 40 Matt 3:15)

##

A06B059Fi

Lain mukaan sen sielun, joka syntiä tekee, on kuoltava. Suostuessaan upotukseen Jeesus suostui kuolemaan, niin kuin syntiset kuolevat, jolloin Jumalan oikeudenmukaisuus täyttyy siten, että syyllisen sijainen maksaa laskun.

##

A06B060Fi

Satunnaiselle viisastelijalle eivät sanat "kaikki oikeus" kerro juuri mitään. Kyse on kuitenkin siitä, että Jeesus oli tullut maan päälle kantaakseen Jumalan vihan kaikkea syntiä ja saastaisuutta kohtaan. Hän oli valmistautunut juomaan Jumalan vihan maljan lyhentämättömänä, sillä vain Jumala pystyi kantamaan Jumalan vihan ja selviämään siitä voittajana ja toisaalta vain Jumala voi antaa syntejä anteeksi. Kaiken oikeuden täyttäminen oli näin ollen alusta asti uhritoimitus. Tässä uhritoimituksessa uhraajina olivat sekä Isä, joka antoi ainosyntyisen poikansa, ja Poika, joka antoi sielunsa kuolemaan ja joi Jumalan vihan maljan lyhentämättömänä syntisten puolesta. Sen raskaimmassa vaiheessa Jeesus sanoi: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?"

##

A06B061Fi

Jeesuksen upotus Jordanilla oli sitoumus noudattaa Jumalan tahtoa kuolemaan saakka. Kun Jumala otti vastaan tämän sitoumuksen, Jeesus sai Pyhän Hengen voiman:

Kun Jeesus oli upotettu, nousi hän kohta vedestä, ja katso, taivaat aukenivat hänelle, ja hän näki Jumalan Hengen laskeutuvan alas niinkuin kyyhkysen ja tulevan hänen päällensä. Ja katso, taivaista kuului ääni, joka sanoi (λεγουσα): "Tämä on minun rakas Poikani (ουτος εστιν ο υιος μου ο αγαπητος), johon minä olen mielistynyt (εν ω ευδοκησα)". (40 Matt 3:16-17)

Kun Jeesus oli upotettu (και βαπτισθεις ο ιησους), nousi hän kohta vedestä (ανεβη ευθυς απο του υδατος), ja katso (και ιδου), taivaat aukenivat hänelle (ανεωχθησαν αυτω οι ουρανοι), ja hän näki Jumalan Hengen laskeutuvan alas (και ειδεν το πνευμα του θεου καταβαινον) niinkuin kyyhkysen (ωσει περιστεραν) ja tulevan hänen päällensä (και ερχομενον επ αυτον). Ja katso, taivaista kuului ääni (και ιδου φωνη εκ των ουρανων), joka sanoi (λεγουσα): "Tämä on minun rakas Poikani (ουτος εστιν ο υιος μου ο αγαπητος), johon minä olen mielistynyt (εν ω ευδοκησα)". (40 Matt 3:16-17)

##

A06B062Fi

Kolmekymmentä vuotta Jeesus oli ollut kuuliainen juridiselle isälleen Joosefille, joka oli hurskas mies Daavidin sukukunnasta. Koko tämän ajan hän oli ollut kuuliainen Jumalalle kirjoitusten mukaisessa järjestyksessä, mutta Pyhä Henki muutti hänen statuksensa. Isän lähettämän Pyhän Hengen voimassa Jeesus pystyi käyttämään ylösnousemisen voimia jo kolme ja puoli vuotta ennenkuin varsinainen upotus ristillä kuolemaan ja sitä seurannut ylösnousemus tapahtui. Sama tapahtuu, kun uskova upotetaan Voideltuun. Hän sitoutuu kuolemaan tälle maailmalle ristin kautta ja saa uskon kautta käyttää Jeesuksen ylösnousemuksen voimaa, vaikka ei vielä olekaan noussut taivaisiin.

##

A06B063Fi

Yksi pahimpia esteitä Jumalan voiman ilmestymiselle on tietämättömyys Jumalan toimintatavoista, koska ne loukkaavat ihmisen omahyväisyyttä. Paavali oli suostunut koulutukseen ja tulokset me tiedämme. Muistatko vielä, mitä hän siitä itse kertoi?

Ja hän sanoi minulle: "Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa". Sentähden minä mieluimmin kerskaan heikkoudestani, että Voidellun voima asettuisi minuun asumaan. (54 2.Kor 12:9)

##

A06B064Fi

Meidän yhdistymisemme Voideltuun Hengessä koskee myös samaistumista hänen alennustilaansa maan päällä. Sanotaan, että se on lihalle kuolemista mutta myös muita metafraaseja käytetään. Paavali muistuttaa:

Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä. 4:8 Me olemme kaikin tavoin ahdingossa, mutta emme umpikujassa, neuvottomat, mutta emme toivottomat, 4:9 vainotut, mutta emme hyljätyt, maahan kukistetut, mutta emme tuhotut. 4:10 Me kuljemme, aina kantaen Isäntä Jeesuksen kuolemaa ruumiissamme, että Jeesuksen elämäkin tulisi meidän ruumiissamme näkyviin. 4:11 Sillä me, jotka elämme, olemme alati annetut kuolemaan Jeesuksen tähden, että Jeesuksen elämäkin tulisi kuolevaisessa lihassamme näkyviin. 4:12 Niinpä siis kuolema tekee työtään meissä, mutta elämä teissä. (54 2.Kor 4:7-12)

##

A06B065Fi

Kaikki Pietarin helluntaisaarnan vaikutuksesta uskoon tulleet ja hänen neuvoaan noudattaneet upotettiin heti samana päivänä.

Ne jotka nyt ottivat hänen sanansa iloiten vastaan upotettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua. (44 Apt 2:41)

##

A06B066Fi

Kaikki Apostolien teoissa mainitut upotukset suoritettiin Jeesus Voidellun nimeen. Samariassa saarnaajana oli Filippus:

Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan kuningaskunnasta ja Jeesus Voidellun nimestä, niin heidät upotettiin, sekä miehet että naiset. (44 Apt 8:12)

##

A06B067Fi

Samariassa kaikki ei kuitenkaan mennyt täysin saman kaavan mukaan, kuin Jerusalemissa. Upotettujen joukossa oli yksi magi, Simon, joka oli sekoittaa koko pelin. Magit olivat babylonialaisen okkultismin harjoittajia, eikä Filippus pystynyt hoitamaan asiaa. Tässä meitä kiinnostaa lähinnä vain se, mikä oli tulos.

Ja Simon itsekin uskoi ja upotetuksen saatuaan pysytteli Filippuksen seurassa; ja suuria voima- ja tunnustekoja tapahtuvan hän hämmästyi. Mutta kun apostolit, jotka olivat Jerusalemissa, kuulivat, että Samaria oli ottanut vastaan Jumalan sanan, lähettivät he heidän tykönsä Pietarin ja Johanneksen. Ja tultuaan sinne nämä rukoilivat heidän edestänsä, että he saisivat Pyhän Hengen; sillä hän ei ollut vielä tullut yhteenkään heistä, vaan he olivat ainoastaan upotetut Isäntä Jeesuksen nimeen. Silloin he panivat kätensä heidän päällensä, ja he saivat Pyhän Hengen. (44 Apt 8:13-17)

##

A06B068Fi

Simon ei Pyhää Henkeä saanut, vaan apostolit kerhoittivat häntä mielenmuutokseen ja rukoilemaan Jumalalta anteeksiantoa sydämen kovuudesta, joka ilmeni siten, että hän yritti ostaa apostolin valtuuksia rahalla. Kun Rooman kirkossa myöhemmin myytiin papin virkoja rahalla, sitä sanottiin simoniaksi, Simon magin mukaan.

##

A06B069Fi

Filippus upotti myös etiopialaisen valtionhoitaja Kandaken valtiovarainministerin, joka ilmeisesti oli muunkin omaisuuden hoitaja, sillä tämä oli kuohittu ei eunukki, kun tämä oli paluumatkalla kotimaahansa Juudeasta. Ministeri luki vaunuissaan Jesajan kirjaa, kun Isännän enkelin käskystä paikalle tullut Filippus kysyi: "Ymmärrätkö myös, mitä luet (αρα γε γινωσκεις α αναγινωσκεις)? Tämä on ainut tapaus Uudessa Testamentissa, jos ei erityisesti mainita, että upotus suoritettiin Jeesus Voidellun nimeen, mutta se käy ilmi tekstistä:

Niin hän sanoi: "Kuinka minä voisin ymmärtää, ellei kukaan minua opasta?" Ja hän pyysi Filippusta nousemaan ja istumaan viereensä. 8:32 Ja se kirjoitus, jota hän luki, oli tämä: "Niinkuin lammas hänet viedään teuraaksi; ja niinkuin karitsa on ääneti keritsijänsä edessä, niin ei hänkään suutansa avaa. 8:33 Hänen alentumisensa kautta hänen tuomionsa otetaan pois. Mutta kuka kertoo hänen syntyperänsä? Sillä hänen elämänsä otetaan pois maan päältä." 8:34 Ja eunukki kysyi Filippukselta sanoen: "Minä pyydän sinua: sano, kenestä profeetta puhuu näin, itsestäänkö vai jostakin toisesta?" 8:35 Niin Filippus avasi suunsa ja lähtien tästä kirjoituksesta julisti hänelle evankeliumia Jeesuksesta. 8:36 Ja kulkiessaan tietä he tulivat veden ääreen; ja eunukki sanoi: "Katso, tässä on vettä. Mikä estää upottamasta minua?" Ja kulkiessaan tietä he tulivat veden ääreen; ja eunukki sanoi: "Katso, tässä on vettä. Mikä estää upottamasta minua?" 8:37 Niin Filippus sanoi: Jos uskot koko sydämestäsi, on se sallittua. Ja hän vastasi ja sanoi: Uskon Jeesus Voidellun olevan Jumalan poika" 8:38 Ja hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin veteen, sekä Filippus että eunukki, ja hän upotti hänet. 8:39 Ja kun he olivat astuneet ylös vedestä, Pyhä Henki lankesi eunukin ylle, ja Isännän Henki tempasi Filippuksen pois, eikä eunukki häntä enää nähnyt, vaan jatkoi matkaansa iloiten (επορευετο γαρ την οδον αυτου χαιρων). (44 Apt 8:31-39)

Jakeen 8:39 sanamuoto on kiistanalainen ja mahdollisesti tämä:

Ja kun he olivat astuneet ylös vedestä, Isännän Henki tempasi Filippuksen pois, eikä eunukki häntä enää nähnyt. Ja hän jatkoi matkaansa iloiten. (44 Apt 8:39)

##

A06B070Fi

Ensimmäisten roomalaisten upottamisessa ei syntynyt ongelmia. Pietarin puheen kuultuaan komppanianpäällikkö Kornelius ja hänen huonekuntansa saivat Pyhän Hengen jo ennen kuin Pietari oli lopettanut puheensa. Tämä järjestys oli kuitenkin tarpeen Pietarille, joka tuskin muuten olisi heitä upottanutkaan:

Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat. Ja kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana, hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin, sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari vastasi: "Ei kaiketi kukaan voi kieltää veteen upottamista näiltä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?" Ja hän käski, että heidät upotettaisiin Jeesus Voidellun nimeen. Silloin he pyysivät häntä viipymään siellä muutamia päiviä. (44 Apt 10:44-48)

##

A06B071Fi

Efesossa kävi näin: Toisella lähetysmatkallaan Paavali oli Korinttossa tutustunut Akylaksen ja Priskillan, juutalaisen kristityn avioparin kanssa, ja kun Paavali puolentoista vuoden työrupeaman jälkeen purjehti Efesoon, nämä seurasivat mukana. Paavali jatkoi matkaansa Jerusalemiin, mutta Akylas ja Priskilla jäivät Efesoon. Heidän siellä ollessaan Efesoon tuli Egyptin Aleksandriasta Apollos, yksi niistä monista Johannes Upottajan aleksandrialaisista opetuslapsista, jotka tunnustivat Jeesuksen Isännäkseen, mutta eivät olleet päässeet sisälle Jumalan valtakunnan salaisuuksista. Kun Akylas kuunteli Apolloksen puhetta synagogassa, hän selitti Apollokselle tarkemmin totuuden tien. Kun Apollos sitten halusi mennä Etelä-Kreikkaan, Efeson pyhät suosittelivat häntä Korintton pyhille. Kolmannen lähetysmatkansa alkupuolella Paavali tuli takaisin Efesoon, ja tapasi muita Johannes Upottajan opetuslapsia:

Apolloksen ollessa Korintossa, tuli Paavali, kuljettuaan läpi ylämaakuntien, Efesoon ja tapasi siellä muutamia opetuslapsia. Hän sanoi heille: "Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon?" Niin he sanoivat hänelle: "Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan". Ja hän sanoi heille: "Mihin te sitten olette upotetut?" He vastasivat: "Johanneksen upotukseen". Niin Paavali sanoi: "Johannes upotti mielenmuutoksen upotukseen, kehoittaen kansaa uskomaan häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on, Isäntä Jeesukseen". Sen kuultuaan he ottivat upotuksen Isäntä Jeesuksen nimeen. Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, tuli heidän päällensä Pyhä Henki, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat. Heitä oli kaikkiaan noin kaksitoista miestä. (44 Apt 19:1-7)

##

A06B072Fi

Kirkollinen upotus suoritetaan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, mutta mikä tämä nimi on, jätetään mainitsematta. Sellainen upotus ei ole pätevä, eikä se myöskään ole upotus. Vielä pahempaa jälkeä syntyy, jos joku kastetaan Jeesuksen nimeen, täsmentämättä, mistä Jeesuksesta on kyse. Olisi se kamalaa, jos joku upotettaisiin vaikka jonkun murhasta tuomitun argentiinalaisen elinkautisvangin nimeen. Paavali oli tarkka näissä asioissa. Korinttolaisille hän kirjoittaa:

Onko Voideltu jaettu? Ei kaiketi Paavali ole ristiinnaulittu teidän edestänne? Vai oletteko te upotetut Paavalin nimeen? 1:14 Minä kiitän Jumalaa, etten ole upottanut teistä ketään muita kuin Krispuksen ja Gaiuksen, 1:15 niin ettei kukaan saata sanoa, että minä upotin omaan nimeeni. 1:16 Upotinhan tosin Stefanaankin perhekunnan; sitten en tiedä, olenko ketään muuta upottanut. (53 1.Kor 1:13-16)

##

A06B073Fi

Sekaannuksen puolustukseksi tuodaan väite, että Jeesus itse käski upottaa "Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen":

Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. 28:19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, upottamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen 28:20 opettaen heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä aikakauden täyttymiseen asti." (40 Mt 28:18-20)

##

A06B074Fi

Nämä Matteuksen evankeliumin viimeiset sanat ovat aivan paikallaan, mutta niissä ei sanota, mikä se "Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen" yhteinen nimi on. Sen kertominen jäi Pietarin tehtäväksi ja Paavalikin sanoi:

Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Voidellussa Jeesuksessa. Sillä kaikki te, jotka olette Voideltuun upotetut, olette Voidellun päällenne pukeneet. (55 Gal 3:27)

##

A06B075Fi

4. Syntien hylkääminen

A06B075Est

#

##

A06B076Fi

Jokaisella valtakunnalla on lakinsa. Jumalan kuningaskunnan lakien rikkomista sanotaan synniksi. Jos ihmiseltä kysytään, onko hän syntinen, ei järkevä ihminen käy väittämään mitään muuta kuin sen, minkä koko ihmissuvun menneisyys ja nykyisyys osoittaa todeksi. Kun samalta ihmiseltä sitten kysytään, haluaisiko hän saada syntinsä anteeksi, niin tuskin hän sitäkään vastustaa. Aivan eri asia on, jos ihmiseltä kysyttäisiin, suostuisiko hän hylkäämään synnin.

Muuttakaa mielenne ja ottakoon kukin teistä upotuskasteen Jeesuksen, Voidellun nimeen syntien hylkäämiseksi (εις αφεσιν αμαρτιων), niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille on tämä lupaus ja teidän lapsillenne ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Isäntä, meidän Jumalamme, kutsuu. (44 Apt 2:37-39)

##

A06B077Fi

Syntien hylkääminen tapahtuu uskon kautta. Kun sinä olet kuullut Jumalan sanan, sinä joko noudatat sitä uskon kuuliaisuudessa tai torjut sen. Mahdollista myös on että hylkäät sen sitten myöhemmin. Mutta usko on se väline, joka tekee sinut oikeaksi Jumalan edessä sitä varten, että voit astua Liittoon Vapahtajasi Jeesuksen kanssa. Usko on hyvin tavallinen ja selvä asia. Jos sinun on oltava aamulla Rovaniemellä ja yöjuna pysähtyy mökkisi luona illalla kello 23:03 ja lähtee 23:07, on sinun toimittava uskosi mukaan. Tieto junan aikataulusta ja usko siihen, että sillä pääsee, ei riitä. Mutta kun lähdet paluumatkalle, sinulla on taas oltava tieto ja usko, ja taas toimittava tietosi ja uskosi mukaan. Jos tietolähteesi aina on Jumala, ja sinä aina toimit uskon kuuliaisuudessa, sinä olet oikea.

#

##

A06B078Fi

Tuttu pankinjohtaja sanoi, että kaikki velat maksetaan aina, mutta se, kuka ne lopulta maksaa, on joskus epäselvää. Lohduttava tieto on, että Jeesus sovitti kuolemallaan koko maailman synnin. Kaikki entiset velat on maksettu. Jumala on myös huolehtinut jatkosta: Hän tekee meidät oikeiksi uskon kautta.

##

A06B079Fi

Kreikan sana afesis (αφεσις) tarkoittaa vapautusta, irti päästämistä, hylkäämistä ja anteeksiantoa. Se on johdannainen sanasta afiemi (αφίημι), päästää pois, hylätä, olla välittämättä jostakin, antaa anteeksi, suoda. Jumala antaa syntejä anteeksi sillä perusteella, että Jeesus on verellään maksanut vaaditun lunastushinnan, mikä lasketaan niiden hyväksi, jotka uskon kautta liittyvät häneen. Tästä järjestelystä käytetään sanaa dikaioo, tehdä oikeaksi. Löydät tämän tärkeän sanan Strongin sanakirjasta numerolla 1344 ja Juuson sanakirjasta sivuilta 124 ja 125. Paavali esittelee asian näin:

Mutta me tiedämme, että kaiken, minkä laki sanoo, sen se puhuu lain alaisille, että jokainen suu tukittaisiin ja koko maailma tulisi syylliseksi (υποδικος) Jumalan edessä; 3:20 sentähden, ettei mikään liha tule hänen edessään oikeaksi (ου δικαιωθησεται) lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto. 3:21 Mutta nyt on Laista riippumatta Jumalan oikeus (δικαιοσυνη θεου) tullut julki, se, josta laki ja profeetat todistavat, 3:22 se Jumalan oikeus (δικαιοσυνη δε θεου), joka Jeesus Voidellun uskon tähden tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta.
3:23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kunniaa vailla 3:24 ja julistetaan oikeiksi (δικαιουμενοι) lahjana hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Voidellussa Jeesuksessa,
3:25 jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa oikeuttaan (της δικαιοσυνης αυτου) jättämällä rankaisematta ennen tehdyt synnit (δια την παρεσιν των προγεγονοτων αμαρτηματων) 3:26 jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa oikeuttaan (της δικαιοσυνης αυτου) nykyajassa, sitä, että hän itse on oikea (δικαιον) ja tekee oikeaksi (δικαιουντα) sen, jolla on usko Jeesukseen. 3:27 Missä siis on kerskaaminen? Se on suljettu pois. Minkä lain kautta? Tekojenko lain? Ei, vaan uskon lain kautta. 3:28 Niin päätämme siis, että ihminen julistetaan oikeaksi (δικαιουσθαι) uskon kautta, ilman lain tekoja. (52 Rm 3:19-28)

A10B079Est

#

3:19 Aga me teame, et mida iganes käsk ütleb, seda ta ütleb neile, kes on käsu all, et iga suu suletaks ja kogu maailm oleks süüalune Jumala ees; 3:20 sellepärast et käsu tegudest ei mõisteta õigeks ühtki liha tema ees; sest käsu kaudu tuleb patu tundmine. 3:21 Aga nüüd on Jumala õigus, millest käsk ja prohveid tunnistavad, ilmutatud ilma käsuta, 3:22 Aga nüüd on Jumala õigus, millest käsk ja prohveid tunnistavad, ilmutatud ilma käsuta, 3:22 see Jumala õigus, mis tuleb Jeesuse Kristuse usu kaudu kõigile, kes usuvad; sest siin ei ole ühtki vahet; 3:23 sest kõik on pattu teinud ja on Jumala aust ilma 3:24 ning mõistetakse õigeks täiesti muidu, tema armust, lunastukse läbi, mis on Kristuses Jeesuse, 3:25 kelle Jumal on seatnut lepitusvahendiks usu kaudu tema veres, oma õiguse osutamiseks enne tehtud pattude arvestamata jätmise pärast 3:26 tol ajal, kui Jumal seda sallis, et osutada oma õigust praegusel ajal ning näidata, et tema on õige ja teeb õigeks selle, kes on Jeesuse usust. 3:27 Kus on nüüd kiitlemine? See on korvaldatud. Missuguse käsu läbi? Kas tegude käsu läbi? Ei mitte, vaid usu käsu läbi. 3:28 Sellepärast me arvame, et inimine mõistetakse õigeks usu läbi lahus käsu tegudest. (52 Rm 3:23-28)

##

A06B080Fi

Oikeaksi julistaminen perustuu syntien anteeksiantoon. Kysymys on kolmesta asiasta: Antaako Jumala sinun syntisi anteeksi, onko sinun hyljättävä syntisi ja onko sinun annettava muille ihmisille anteeksi sinua vastaan tehdyt rikkomukset. Tämän asian ovat ymmärtäneet myös ne ihmiset, jotka ovat halunneet turmella Taivasten Kuningaskunnan avaimet: he ovat tehneet omat muutoksensa muutamiin Uuden Testamentin käsikirjoituksiin. Venäjän kirkon raamatunkäännös vuodelta 1876 on, Luojan kiitos, tehty oikeista käsikirjoituksista, mutta Aleksandrian koulukunnan muokkaamissa käsikirjoituksissa kreikkalaisen tekstin sanat "εις αφεσιν αμαρτιων" syntien hylkäämiseksi, sanan "afesis" jälkeen on lisätty sana "υμων", teidän, jolloin syntyy termi "εις αφεσιν των αμαρτιων υμων ", jotka käännettyinä sanoilla "teidän syntienne anteeksiantamiseksi" muuttaa tekstiä niin, ettei sinun muka tarvitsisikaan antaa anteeksi heidän syntejään, kun he sitä sinulta pyytävät.

##

A06B081Fi

Kukaan ei voi olla varma syntiensä anteeksisaamisesta eikä saada Pyhää Henkeä, jollei hän suostu siihen ehtoon, jonka Jeesus linjapuheessaan esitti, ja jonka uskova joutuu hyväksymään joka kerta, kun hän lausuu nämä Isä meidän -rukouksen sanat:

Ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme. (Kts. 40 Mt 6:12)

##

A06B082Fi

Että asia olisi täysin selvä, Jeesus sanoo vielä:

Sillä jos te annatte anteeksi (αφητε) ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi (αφησει); 6:15 mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi heidän rikkomuksiaan, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne. (40 Mt 6:14-15)

##

A06B083Fi

Jeesus esittää saman myös vertauksessa kuninkaasta ja hänen kahdesta velallisestaan, kts. 40 Mt 18:23-35. Molemmat velalliset saivat velkansa anteeksi, mutta kun toinen näistä armahdetuista kävi pikkusumman takia oman velallisensa kimppuun, kuningas suuttui, ja pani koko summan ulosottoon, mikä tarkoitti velallisen ja hänen perheensä joutumista orjuuteen. Jos tämä tuntuu vaikealta, niin sallittakoon tämä: Oikeus on hyväksymisen ehto, ja se tapahtuu Jumalan armosta Voidellussa Jeesuksessa. Jos sinä tulet Jumalan eteen muussa seurassa, sinua ei tunneta, eikä oteta vastaan. Mutta jos tulet Jeesuksessa, sinä saat kuninkaallisen kohtelun, sillä Jumala kunnioittaa niitä, jotka kunnioittavat hänen Poikaansa.

##

A06B084Fi

Jeesuksen seuraajan ei tarvitse tuntea Saatanan syvyyksiä eikä opetella psykologiaa, sillä synnin haavat hoidetaan armolla. Se, mitä on tiedettävä, on anteeksiantomenettely, sillä anteeksianto ei ole automaattista. Jeesus opettaa:

Mutta jos veljesi rikkoo sinua vastaan, niin mene ja nuhtele häntä kahdenkesken; jos hän sinua kuulee, niin olet voittanut veljesi. 18:16 Mutta jos hän ei sinua kuule, niin ota vielä yksi tai kaksi kanssasi, 'että jokainen asia vahvistettaisiin kahden tai kolmen todistajan sanalla'. 18:17 Mutta jos hän ei kuule heitä, niin ilmoita eklesialle. Mutta jos hän ei ekklesiaakaan kuule, niin olkoon hän sinulle, niinkuin olisi pakana ja publikaani. 18:18 Amen minä sanon teille: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on oleva sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te selvitätte maan päällä, on oleva selvitetty taivaassa. 18:19 Vielä minä sanon teille: jos kaksi teistä maan päällä keskenään sopii maan päällä mistä asiasta tahansa, että he sitä anovat, niin he saavat sen minun Isältäni, joka on taivaissa. 18:20 Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä." 18:21 Silloin Pietari meni hänen tykönsä ja sanoi: "Isäntä, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan? Ihanko seitsemän kertaa?" 18:22 Jeesus vastasi hänelle: "En minä sano sinulle: jopa seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän. (40 Mt 18:15-22)

##

A06B085Fi

Ihminen, joka tämän sisäistää, siirtyy synnin tilasta armon tilaan. Hän antaa anteeksi, hänestä tulee vapaa ja valoisa, kärsivällinen ja ystävällinen. Hän voi antaa anteeksi kaiken pahan, mitä häntä kohtaan tehdään, jos sitä häneltä pyydetään, sekä rukoilla niiden puolesta, jotka eivät sitä pyydä, koska sitä pahaa, mitä ihmiset eivät kadu eivätkä anteeksi pyydä, hän ei voi itse antaa anteeksi, eikä luvalliseksi tehdä. Mutta tärkeintä on se, että hän saa voiman, jolla voittaa koko synnin maailma.

##

A06B086Fi

5. Pyhän Hengen lahja

A06B086Est

5. #

##

A06B087Fi

Uuden Testamentin teksteissä sana "epaggelia", lupaus, esiintyy ensimmäisen kerran Luukkaan evankeliumin lopussa, ja kysymys vain yhdestä, tarkoin määrätystä lupauksesta, Pyhästä Hengestä:

Ja katso, minä lähetän isäni lupauksen (την επαγγελιαν) teidän päällenne; mutta te pysykää Jerusalemin kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta (δυναμιν εξ υψους). (42 Lk 24:49)

##

A06B088Fi

Tämä lupaus täyttyi viisikymmentä vuorokautta Jeesuksen ylösnousemisen jälkeen Jerusalemissa, ja sama tapahtuu yhä uudelleen joka kerta, kun evankeliumin saarnasta uskoon tulleet ihmiset mielenmuutoksen, Jeesus Voidellun nimeen suoritetun upotuskasteen ja syntien anteeksisaamisen jälkeen saavat Pyhän Hengen lahjan.

##

A06B089Fi

Pyhän Hengen lahja tekee ihmisestä kristityn. Ihminen alkaa elää hengellistä elämää uskon kautta Voideltuun:

Muuttakaa mielenne ja ottakoon kukin teistä upotuskasteen Jeesus Voidellun nimeen syntien hylkäämiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan (την δωρεαν του αγιου πνευματος). Sillä teille on tämä lupaus ja teidän lapsillenne ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Isäntä, meidän Jumalamme, kutsuu. (44 Apt 2:37-39)

##

A06B090Fi

Sekä hebrean, että kreikan kielessä sanaa "henki" merkitsevä sana tarkoittaa myös tuulta - hebreassa "ruah", ja kreikassa "pneuma". Raamatussa tämä sana esiintyy ensimmäisen kerran heti kirjan alussa:

Alussa (Be-reshit: Esikoisessaan) loi Jumala (Elohim) taivaat ja maan. Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki (Ruah Elohim) liikkui vetten päällä. (01 1.Ms 1:1-2)

##

A06B091Fi

Jeesus oli opettanut, kuinka helposti Pyhä Henki saadaan ja sanoi sitten:

Niinpä minäkin sanon teille: anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan. 11:10 Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan. 11:11 Ja kuka teistä on se isä, joka poikansa häneltä pyytäessä leipää antaa hänelle kiven, ja jos kalaa, antaa hänelle kalan sijasta käärmeen, 11:12 taikka joka hänen pyytäessään munaa antaa hänelle skorpionin? 11:13 Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä anovat!" (42 Lk 11:9-13)

##

A06B092Fi

Niin helppoa, kuin Pyhän Hengen lahjan saaminen onkin, hyvin monet ovat jääneet sitä vaille, ja monet muut ovat joutuneet odottamaan sitä jopa vuosia. Ehkä mielenmuutos ei ole ollut Jumalan mielen mukainen. Mahdollisia syitä on monta: anteeksiantamaton mieli, viha, haluttomuus luopua jostakin synnistä ja monet muut itsepäiset pyrkimykset tekevät Hengellä täyttymisen mahdottomaksi. Joku toinen yrittää muistella viimeistäkin, niistä miljoonista synneistä, jotka hän on tehnyt pyytääkseen niitä anteeksi, ja joku haluaa edelleen itse päättää asioistaan oman järkensä mukaan kuin Eeva Jumalan paratiisissa. Mutta jos antaudumme Jumalalle vain osittain, petämme itsemme, tai jos antaudumme muiden ihmisten johtoon, petämme itsemme vielä pahemmin. Taivasprojekti voi katketa myös epäuskoon, jonka takia upotettava ei tunnusta Jeesusta Isännäkseen, tai upottaja ei upota Jumalan lihaksisyntyneen pojan Jeesuksen nimeen. Järkyttävä totuus on, että moni kristittynä pitävä ihminen ei ole koskaan tunnustanut Jeesusta Isännäkseen, eikä aiokaan ajatella asioita siltä kantilta, että kaikki, mikä ei ole uskosta on syntiä, kts. Rm 14:23. Asia helpottuu, jos olemme "hengellisesti köyhiä", joiden ei tarvitse luopua "suurista viisauksista" totellaksemme Jumalaa.

##

A06B093Fi

Vanhan Liiton aikana papit ja kuninkaat, sekä joskus myös profeetat voideltiin tehtäväänsä öljyllä. Kun tätä termiä käytetään, on kyse kertaluontoisesta tapahtumasta. Toisesta Mooseksen kirjasta löydämme kertomuksen Aaronin poikien pyhittämisestä papilliseen tehtäväänsä:

Ja Aaronin pojille tee ihokkaat ja vyöt; ja tee heille päähineet kunniaksi ja kaunistukseksi. Ja pue ne veljesi Aaronin ja hänen poikiensa ylle; ja voitele heidät (u-mashachta otam) ja ja täytä heidän kätensä (u-milleta et-jadam) ja pyhitä heidät (ve-kiddashta otam) pappeina palvelemaan minua (ve-kihanu-li). (02 2.Ms 28:40-41)

##

A06B094Fi

Uuden Liiton Jumalanpalvelukseen tarvitaan Pyhän Hengen voitelu. Jeesus sanoi kotikylänsä väelle Nasaretissa:

Isännän Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille; hän on lähettänyt minut parantamaan niitä, joilla on särjetty sydän, saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen, 4:19 saarnaamaan Isännän otollista vuotta". (42 Lk 4:18-19)

##

A06B095Fi

Sanasta χρίω (hrio) voidella tulee sana χριστός (Hristos), voideltu ja samasta juuresta tulee sana χριστιανος (hristianos), kristitty. Kukaan ei ole kristitty ennen Pyhän Hengen voitelua. Sinetti (σφραγίς) varmistaa Jumalan omistusoikeuden meihin, ja Hengen vakuus (αρραβών) on ikään kuin käsiraha, joka vakuuttaa meille, että me kuulumme hänelle ja hän tekee meidän sellaisiksi, kuin meidän pitää olla:

Mutta se, joka lujittaa meidät yhdessä teidän kanssanne Voideltuun, Jumala, joka on voidellut meidät, joka myös on painanut meihin sinettinsä ja antanut Hengen vakuuden meidän sydämiimme. (54 2.Kor 1:21-22)

##

A06B096Fi

Pyhä Henki jakaa hengellisiä työvälineitä "karismoja" voidelluille (s.o. kristityille) ja elävöittää meidän vastaanottamamme Jumalan sanan niin että me kasvamme hengellistä kasvua ja tuotamme Hengen hedelmiä. Mutta tästä me puhumme vielä myöhemmin erikseen.

##

A06B097Fi

Pyhän Hengen voitelu turvasi Jumalan kansan vaelluksen erämaan halki:

Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä. 105:13 Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä kuningaskunnasta toiseen kansaan. 105:14 Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä: 105:15 "Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni". (19 Ps 105:12-15)

##

A06B098Fi

Uuden Liiton kansalle Isäntä sanoo:

Älä pelkää, sinä piskuinen lauma; sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille kuningaskunnan. (42 Lk 12:32)

##

A06B099Fi

Puhuttaessa Pyhän Hengen täyteydestä tarkoitetaan hieman eri asiaa. Ihminen on kuin astia, joka voidaan täyttää, ja kun astia on puhdistettu, Pyhä Henki täyttää sen. Tarkoitus on, että olisimme aina täynnä Jumalan kaikkea täyteyttä, mutta täyteydestä on huolehdittava itse. Jos tykkäämme paljon jalkapallosta, se varaa astiamme resursseja niin, ettei Pyhän Hengen täyteydestä silloin voi puhua.

##

A06B100Fi

Jos tänä päivänä etsit opetusta aiheesta "Vaeltaminen Pyhässä Hengessä", aloita vaikka lukemalla Roomalaiskirjeen luku kahdeksan kokonaan. Tämä on ensimmäinen jae:

Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota (κατακριμα) niille, jotka Voidellussa Jeesuksessa (τοις εν χριστω ιησου) vaeltavat, ei lihan, vaan Hengen mukaan. (52 Rm 8:1)

##

A06B101Fi

Neljästoista jae puhuu jo tuloksesta:

Sillä kaikki, joita Jumalan Henki johdattaa (αγονται), ne ovat Jumalan lapsia. (52 Rm 8:14)

##

A06B102Fi

Kolmen ja puolen vuoden aikana Jeesus oli tehnyt sellaisia töitä, että koko maailma puhuu niistä vieläkin. Mutta lähtiessään tästä maailmasta hän sanoi, että ne, jotka häneen uskovat, tulevat tekemään samoja töitä ja jotakin vielä suurempaakin:

Amen, amen, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isäni tykö, 14:13 ja mitä hyvänsä te anotte minun nimessäni, sen minä teen, että Isän kunnia tulisi ilmi Pojassa (ινα δοξασθη ο πατηρ εν τω υιω). 14:14 Jos te anotte jotakin minun nimessäni (εαν τι αιτησητε εν τω ονοματι μου), niin minä sen teen (εγω ποιησω). (43 Joh 14:12-14)

##

A06B103Fi

Kaikki Jumalan antamat tehtävät ovat ainutlaatuisia ja ennalta arvaamattomia. Jumala luo uutta. Yksikään koivun lehti ei ole samanlainen jonkun muun koivunlehden kanssa. Profeettojaan hän kieltää ottamasta sanaa toinen toistensa suusta, ettei syntyisi jäljitelmiä. Vasta kun Jeesus itse ilmaisee itsensä meissä, Jumalan kuningaskunnan salaisuudet paljastuvat meille, ja se, mitä kristinusko on. Kaikki teologiset selitykset ovat turhaa ja Jeesus itsekin vain puhuu siitä sen verran, että me tunnistaisimme sen, kun se tapahtuu:

Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni. 14:16 Ja minä olen pyytävä Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne (ινα μενη μεθ υμων) iankaikkisesti (εις τον αιωνα), 14:17 totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva (και εν υμιν εσται). 14:18 En minä jätä teitä orvoiksi; minä tulen teidän tykönne. 14:19 Vielä vähän aikaa, niin maailma ei enää minua näe, mutta te näette minut; koska minä elän, niin tekin tulette elämään. 14:20 Sinä päivänä te tunnette (εν εκεινη τη ημερα γνωσεσθε), että minä olen Isässäni (υμεις οτι εγω εν τω πατρι μου), ja että te olette minussa (και υμεις εν εμοι) ja minä teissä (καγω εν υμιν). 14:21 Jolla on minun käskyni ja joka ne pitää, hän on se, joka minua rakastaa; mutta joka minua rakastaa, sitä on minun Isäni rakastava (αγαπηθησεται υπο του πατρος μου), ja minä rakastan häntä (και εγω αγαπησω αυτον) ja ilmaisen hänessä itseni." (43 Joh 14:15-21)

##

A06B104Fi

Miehen elämässä on kaksi kohokohtaa, joista voidaan sanoa "sinä päivänä", ja se toinen on Pyhän Hengen saaminen. Se ei unohdu koskaan. Sitä ei voi selittää, mutta kun sen kokee, asia on sillä selvä.

##

A06B105Fi

Jumala rakastaa sitä, joka pitää hänen poikansa käskyt. Kun yksi Jeesuksen oppilaista halusi täsmennystä asiaan, tuli esille myös se, että Isä rakastaa sitä, joka rakastaa hänen poikaansa:

Juudas, ei se Iskariot, sanoi hänelle: "Isäntä, mitä on tapahtunut, että sinä aiot ilmoittaa itsesi meille etkä maailmalle?" 14:23 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jos joku rakastaa minua, niin hän pitää minun sanani, ja minun Isäni on rakastava häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja teemme asunnon hänen tykönään. 14:24 Joka ei minua rakasta, se ei pidä minun sanojani; ja se sana, jonka te kuulette, ei ole minun, vaan Isän, joka on minut lähettänyt. (43 Joh 14:22-24)

##

A06B106Fi

Pyhä Henki esiintyy ilman omaa nimeä, mutta hän on asianajaja, puolustaja, kehoittaja ja lohduttaja, kuten sana "paraklitos" myös usein käännetään. Pyhän Hengen asema opettajana on erittäin hyvä, sillä hän asuu niiden mielessä, joita hän opettaa:

Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut. (43 Joh 14:26)

##

A06B107Fi

Pyhä Henki ilmoittaa Jumalan lapselle Isän tahdon juuri niissä asioissa, jotka sillä hetkellä ovat lapselle tarpeellisia. Hän myös tuo mieleen Raamatun opetuksia siihen tilanteeseen soveltuvin osin. Järjestelmä on kevyt ja käytännöllinen. Kärsivällisyyttä se saattaa vaatia, sillä mitään päätöstä ei pidä tehdä, ellei sille ole Jumalan vahvistusta. Vaaran uhatessa soivat Pyhän Hengen hälytyskellot, ellei hänen hengellisiä aistejaan ole toistuvilla synneillä ja tottelemattomuudella vaiennettu. Pyhä Henki puhuu ensisijaisesti kristitylle itselleen, mutta jos tämä ei kuuntele, Pyhä Henki voi muistuttaa asiasta myös profeettain kautta. Huomaa, että meidän tietopankkimme ei ole pilvessä, vaan Jumalan luona Taivaissa.

##

A06B108Fi

Raamattu antaa ihmiselle perustiedot, mutta se ei vastaa sinun henkilökohtaisiin kysymyksiisi. Niitäkin asioita hoitaa Pyhä Henki. Pyhän Hengen antamat neuvot ovat usein odottamattomia, mutta selviä ja lyhyitä. Kaikkia saatuja ohjeita voi tutkia Hengessä, mutta yhtä tärkeää on, ettet anna tämän maailman painostaa itseäsi vääriin ratkaisuihin. Isäntä tietää parhaiten ja hänellä on hyvä tahto kaikkia niitä kohtaan, jotka häneltä apua hakevat.

##

A06B109Fi

Meidän tulee ohjata meille tulevat haasteet Jumalalle. Jumala on nopea toimimaan, jos hänen poikansa morsianta uhataan. Meidän puoleltamme riittää, että huokaamme Isännän puoleen, ja sanomme: "Huomasitko, mitä se tekee?" Isäntä myös antaa meille sanat suuhun, silloin kun tilanne sitä vaatii.

##

A06B110Fi

Jumalan ihmisen ei pidä säikähtää ihmisten vihaa, ei ainakaan niin kovin, että hän sen takia pettyisi Jumalaan. Hyvä oppilas seuraa hyvää ohjaajaa läpi maailman aikakauden täyttymykseen asti, vaikka hintana olisikin ennenaikainen kuolema epämiellyttävissä olosuhteissa:

Mutta kun Puolustaja (ο παρακλητος) tulee, jonka minä lähetän teille Isän tyköä, Totuuden Henki (το πνευμα της αληθειας), joka lähtee Isän tyköä, niin hän on todistava minusta. 15:27 Ja te myös todistatte, sillä te olette alusta asti olleet minun kanssani. 16:1 Tämän minä olen teille puhunut, ettette loukkaantuisi. 16:2 He tekevät teidät synagoogasta erotetuiksi; ja tulee aika, jolloin jokainen, joka tappaa teitä, luulee tekevänsä uhripalveluksen Jumalalle. 16:3 Ja sen he tekevät teille, koska he eivät tunne Isää eivätkä minua. (43 Joh 15:26-16:3)

##

A06B111Fi

Niin kauan, kun Jeesus oli oppilaiden kanssa, vihollisen raivo kohdistui häneen. Hänen mentyä Isän luo, oppilaat tarvitsivat uuden turvan:

Kuitenkin minä sanon teille totuuden: teille on hyväksi, että minä menen pois. Sillä ellen minä mene pois, ei Puolustaja tule teidän tykönne; mutta jos minä menen, niin minä hänet teille lähetän. (43 Joh 16:7)

##

A06B112Fi

Kun Pyhän Hengen vuodatus oli tapahtunut, ei kukaan enää voinut puolustella mitään syntiä, sillä suurin synti on kieltää Jeesus Voidellun kuninkuus, ja muu synti vain sen seurausta.

Ja tultuaan hän osoittaa maailmalle synnin (περι αμαρτιας) ja oikeuden (περι δικαιοσυνης) ja tuomion (περι κρισεως): 16:9 synnin, koska he eivät usko minuun; 16:10 oikeuden, koska minä menen Isäni tykö, ettekä te enää minua näe; 16:11 ja tuomion, koska tämän maailman ruhtinas on tuomittu. (43 Joh 16:8-11)

A06B112Est

#

16:6 Ainult et mina seda teile olen ütelnud, siis on kurbus täitnud teie südame. 16:7 Aga mina ütlen teile tõtt: See tuleb teile heaks, et mina lähen ära. Sest kui ma ei läheks, ei tuleks Trööstija teie juure. Aga kui ma lähen, siis ma läkitan tema teie juure. 16:8 Ja kui ta tuleb, siis ta toob maailmale selguse patu kohta ja õiguse kohta ja kohtu kohta: 16:9 patu kohta, et nad ei usu minusse; 16:10 õiguse kohta, et ma lähen Isa juure ja te ei näe mind enam; 16:11 ja kohtu kohta, et selle maailma vürsti üle on kohus mõistetud. (43 Joh 16:6-10)

##

A06B113Fi

Kun Jumala suojelee lapsiaan ulkoisilta vaaroilta, ihmisen suurimmaksi vaaratekijäksi jää hänen oman lihansa, tai oikeastaan ihmismielelle ominainen taipumus tyydyttää tarpeensa väärin keinoin. Oikeisiin ratkaisuihin niissäkin asioissa ohjaa Jumalan Henki:

Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä. 5:17 Sillä liha himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaan; nämä ovat nimittäin toisiansa vastaan, niin että te ette tee sitä, mitä tahdotte. 5:18 Mutta jos te olette Hengen kuljetettavina (ει δε πνευματι αγεσθε), niin ette ole lain alla (ουκ εστε υπο νομον). (55 Gal 5:16-18)

##

A06B114Fi

Jos joku ei ole vielä päässyt Hengen ohjaukseen, on tehtävä se, mitä Jeesus ja apostolit niin monta kertaa ja monella tavoin opettivat:

Ja ne, jotka ovat Voidellun omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen. 5:25 Jos me elämme Hengessä, niin Hengessä myös vaeltakaamme. (55 Gal 5:24-25)

##

A06B115Fi

Jumalan hallitsee perheväkeään tavalla, jota sanotaan johdatukseksi. Johdatus toteutuu Pyhän Hengen kautta. Kristitylle tämä on jokapäiväinen ja tuttu asia. Jeesus selosti, miten Hengen johdatus tapahtuu:

Minulla on vielä paljon sanottavaa teille, mutta te ette voi nyt sitä kantaa. 16:13 Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa. 16:14 Hän tuo minulle kunniaa, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille. 16:15 Kaikki, mitä Isällä on, on minun; sentähden minä sanoin, että hän ottaa minun omastani ja julistaa teille. 16:16 Vähän aikaa, niin te ette näe minua, ja taas vähän aikaa, niin te näette minut, sillä minä menen Isän luo." (43 Joh 16:12-16)

##

A06B116Fi

Vaikka Jumalan johdatus on jokaisen kristityn arkipäivää, opetusta siitä kuulee harvoin, jos koskaan. Asian korjaamiseksi ihmisen on tunnustettava kyvyttömyytensä elää itsenäistä, Jumalasta riippumatonta elämää, ja etsittävä apua suoraan Jumalalta. Valittaa ei kannata, eikä ketään kannata syyttää, sillä asialla on selityksensä. On vain toteutunut se, mistä Jeremia kirjoitti:

Silloin ei enää toinen opeta toistansa eikä veli veljeänsä sanoen: ”Tuntekaa Oleva”. Sillä he kaikki tuntevat minut, pienimmästä suurimpaan, sanoo Oleva; sillä minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejänsä. (24 Jer 31:34)

##

A06B117Fi

Jeesuksen opetuslapset eivät osanneet liittää Jesajan profetiaa siihen, mitä Jeesus oli sanonut poismenostaan, ja pikaisesta paluustaan, ja kun Jeesus sitä heille selittää, hänen vastauksensa pääasiallinen sisältö on ilo. Ensin iloitsee maailma Jeesuksen kuolemasta, mutta kun Pyhä Henki tulee, iloitsevat Jeesuksen seuraajat, sillä se on esimakua Taivaasta.

Vähän aikaa, niin te ette enää minua näe, ja taas vähän aikaa, niin te näette minut, sillä minä menen Isän luo."16:17 Silloin muutamat hänen opetuslapsistansa sanoivat toisilleen: "Mitä se tarkoittaa, kun hän sanoo meille: 'Vähän aikaa, niin te ette minua näe, ja taas vähän aikaa, niin te näette minut', ja: 'Minä menen Isän tykö'?" 16:18 Niin he sanoivat: "Mitä se tarkoittaa, kun hän sanoo: 'Vähän aikaa'? Emme tiedä, mitä hän puhuu." 16:19 Jeesus tunsi heidän tahtovan kysyä häneltä ja sanoi heille: "Sitäkö te kyselette keskenänne, että minä sanoin: 'Vähän aikaa, niin te ette minua näe, ja taas vähän aikaa, niin te näette minut '? 16:20 Amen, amen minä sanon teille: te joudutte itkemään ja valittamaan, mutta maailma on iloitseva; te tulette murheellisiksi, mutta teidän murheenne on muuttuva iloksi. 16:21 Kun vaimo synnyttää, on hänellä murhe, koska hänen hetkensä on tullut; mutta kun hän on synnyttänyt* lapsen, ei hän enää muista ahdistustaan sen ilon tähden, että ihminen on syntynyt maailmaan. 16:22 Niin on myös teillä nyt murhe; mutta minä olen taas näkevä teidät, ja teidän sydämenne on iloitseva, eikä kukaan ota teiltä pois teidän iloanne. 16:23 Ja sinä päivänä te ette minulta mitään kysy. Amen, amen minä sanon teille: jos te anotte jotakin Isältä minun nimessäni, on hän sen teille antava. 16:24 Tähän asti te ette ole anoneet mitään minun nimessäni; anokaa, niin te saatte, että teidän ilonne olisi täydellinen. (43 Joh 16:16-24)

##

A06B118Fi

Tämä ihmisjärjelle käsittämätön ilo kaikkine seuraamuksineen alkaa "sinä päivänä" kun he Pyhän Hengen saavat:

Tämän minä olen puhunut teille kuvauksilla; mutta tulee aika, jolloin minä en puhu teille enää kuvauksilla, vaan avonaisesti julistan teille sanomaa Isästä. 16:26 Sinä päivänä te anotte minun nimessäni; enkä minä sano teille, että minä olen rukoileva Isää teidän edestänne;
16:27 sillä Isä itse rakastaa teitä, sentähden että te olette minua rakastaneet ja uskoneet minun lähteneen Jumalan tyköä. 16:28 Minä olen lähtenyt Isästä ja tullut maailmaan; jälleen minä jätän maailman ja menen Isän tykö." (43 Joh 16:25-28)

##

A06B119Fi

Kysymys on niin ihmeellisistä asioista, että Jeesus sanoi niitä mysteereiksi, Jumalan kuningaskunnan salaisuuksiksi. Ensimmäisen kerran sana mysteeri tuli esille silloin, kun opetuslapset kysyivät, miksi Jeesus käyttää vertauksia juutalaisille puhuessaan, mutta vasta Pyhän Hengen vuodattamisen jälkeen oppilailla oli mahdollisuus päästä tuntemaan Jumala ja hänen kuningaskuntansa salaisuudet. Seuraavissa luvuissa tarkastelemme sitä, mitä Raamattu näistä salaisuuksista puhuu.

##

A06B120Fi

6. Lupaus

A06B120Est

6. #

##

A06B121Fi

Raamatussa on paljon lupauksia, jopa kymmeniä tuhansia, ja ne täyttyvät kaikki Voidellussa. Ja jos se on vähän, sanoi Jeesus oppilailleen, että voitte pyytää mitä vain hänen nimessään, niin hän tekee. Avoin valtakirja? No ei ihan, myös oppilaiden on noudatettava pelisääntöjä. Mutta kun hän oli jo noussut kuolleista, hän antoi vielä yhden lupauksen, lupauksen voimasta, jonka hän lähettäisi tultuaan Isän tykö taivaisiin.

Ja katso, minä lähetän Isäni lupauksen teidän yllenne; mutta te pysykää Jerusalemin kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta. (44 Lk 24:49)

##

A06B122Fi

Kreikan sana epaggelia, lupaus, esiintyi siinä ensimmäistä kertaa koko Uudessa Testamentissa. Apostolien tekojen alussa sama asia esitetään uudestaan ja nyt kerrotaan myös, että kyse on Pyhästä Hengestä:

Ja kun hän oli yhdessä* heidän kanssansa, hän käski hän heitä: "Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan odottakaa sitä Isän lupausta, josta te olette minulta kuulleet. 1:5 Sillä Johannes upotti veteen, mutta teidät upotetaan Pyhään Henkeen, ei kauan näitten päivien jälkeen (44 Apt 1:4-5)

*Sanat "oli yhdessä", συναλιζομενος, voidaan kääntää myös sanoilla ruokaili yhdessä.

##

A06B123Fi

Ennen Pyhän Hengen saamista ihmisellä on ruumis ja sielu, mutta henkisesti hän on kuollut. Pyhä Henki antaa ihmiselle häneltä puuttuvan hengellisen ominaisuuden, joka on iankaikkinen elämä uskossa Jeesukseen Voideltuun. Johanneksen Ensimmäisessä kirjeessä siitä sanotaan:

Ja tämä on se lupaus, minkä hän on meille luvannut: iankaikkinen elämä. (48 1.Joh 2:25)

##

A06B124Fi

Lupaus alkaa toimia heti, kun Pyhä Henki saadaan, mutta ennen Pyhän Hengen saamista ihminen ei voi edes ymmärtää, mistä tässä puhutaan. Kun Jeesus ennen ristille nostamistaan puhui tästä, hän sanoi jotakin vielä arvoituksellisempaa, kuin itse kysymys:

Sinä päivänä te tunnette, että minä olen Isässäni, ja että te olette minussa ja minä teissä. (43 Joh 14:20)

##

A06B125Fi

Ei kuolleelle voi selittää, mitä elämä on: Se on koettava itse, mutta kun sen kerran tajuaa saaneensa, sitä ei enää tarvitse selitellä. Ja kun ihminen kerran on tullut osalliseksi hengellisestä elämästä, hänelle avautuvat aivat uudet perspektiivit ja uudet mahdollisuudet. Opetuslasten yhä yrittäessä ymmärtää hengellisiä asioita lihan mielellä, Jeesus vain täydentää ilmoitusta siitä, mitä tapahtuu "sinä päivänä" kun hän tulee ja tekee oppilaansa asunnokseen:

Ja sinä päivänä te ette minulta mitään kysy. Amen, amen minä sanon teille: mitä tahansa te anotte Isältä, sen on hän minun nimessäni teille antava. (43 Joh 16:23)

Ja sinä päivänä te ette minulta mitään kysy (και εν εκεινη τη ημερα εμε ουκ ερωτησετε ουδεν). Amen, amen minä sanon teille (αμην αμην λεγω υμιν οτι): mitä tahansa te anotte jotakin Isältä, sen on hän minun nimessäni teille antava (οσα αν αιτησητε τον πατερα εν τω ονοματι μου δωσει υμιν). (43 Joh 16:23)

##

A06B126Fi

Tämä keskustelu oli alkanut siitä, että oppilaiden murehtiessa hänen poismenoaan, Jeesus kertoi siitä ilosta, joka oli tuleva heille kohta hänen poismenonsa jälkeen, eikä siihen päivään enää ollut vajaat kaksi kuukautta siitä, kun hän näitä puhui:

Sinä päivänä te anotte minun nimessäni; enkä minä sano teille, että minä olen rukoileva Isää teidän edestänne; 16:27 sillä Isä itse rakastaa teitä, sentähden että te olette minua rakastaneet ja uskoneet, että minä olen lähtenyt Jumalan tyköä. 16:28 Minä olen lähtenyt Isästä ja tullut maailmaan; jälleen minä jätän maailman ja menen Isän tykö." (43 Joh 16:26-28)

##

A06B127Fi

Voima, Pyhä Henki on selvä asia, mutta miksi vain lupaus iankaikkisesta elämästä? Syy on siinä, että Pyhä Henki on hän, joka johdattaa meidät iankaikkiseen elämään, kuten Olevainen johdatti Egyptistä pelastettua Israelia erämaan halki Jordanille. Meidän osamme on kuitenkin parempi, kuin se laki, jonka Israel sai Siinailla. Pyhä saadaan uskon perustella siihen, mitä Voideltu teki meidän puolestamme:

Voideltu on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme - sillä kirjoitettu on: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu" - 3:14 että Aabrahamin siunaus tulisi Jeesuksessa Voidellussa kansojen osaksi ja me saisimme Hengen lupauksen uskon kautta (ινα την επαγγελιαν του πνευματος λαβωμεν δια της πιστεως). (55 Gal 3:13-14)

##

A06B128Fi

Jeesus on taivaissa, mutta hän johtaa meitä ja me seuraamme häntä, jos me uskomme hänen lupauksiinsa on Paavali kirjoittaa:

Me vaellamme uskossa, emmekä näkemisessä. (kts. 54 2.Kor 5:7)

##

A06B129Fi

Lupaus Pyhästä Hengestä ei koske vain meitä henkilökohtaisesti. Muistathan, minkälaiset ehdot Jeesus saneli niille, jotka halusivat seurata häntä: oli kuoltava itselleen, jätettävä kaikki ja rakastettava Häntä enemmän kuin omia lapsiaan. Se tuntui silloin kovalta vaatimukselta, mutta jo silloin Hän sanoi, että se joka kadottaa sielunsa Hänen tähtensä, löytää sen. Ja tässä me näemme, että lupaus Pyhästä Hengestä koskee myös sinun lapsiasi ja jälkeläisiäsi.

Muuttakaa mielenne ja ottakoon kukin teistä upotuskasteen Jeesuksen Voidellun nimeen syntien hylkäämiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille on tämä lupaus ja teidän lapsillenne ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Isäntä, meidän Jumalamme, kutsuu. (44 Apt 2:37-39)

##

A06B130Fi

Jumala on kaikkien niiden isä, jotka uskovat häneen, ja tämä lupaus on perinnöllinen, samoin kuin se lupaus, jonka Abraham aikoinaan sai. Lupaus koskee niitäkin, jotka paholainen palvelijoineen on heidän vanhemmiltaan kaapannut. Tarvitaan vain usko Jumalaan, joka täyttää lupauksensa. Siinä tapauksessa toimii sääntö: Hän on orpojen isä ja leskien turva:

Laulakaa Jumalalle, veisatkaa hänen nimensä kiitosta. Tehkää tie hänelle, joka kiitää halki arojen. Hänen nimensä on Oleva, riemuitkaa hänen kasvojensa edessä. 68:6 Hän on orpojen isä ja leskien puolustaja, Jumala pyhässä asunnossansa, 68:7 Jumala, joka antaa hyljätyille kodin ja päästät vangitut vapauteen. Vain niskoittelijat asuvat kuivassa maassa. 68:8 Jumala, kun sinä kävit kansasi edellä, kun sinä kuljit erämaassa, 68:9 niin maa vapisi ja taivaat tiukkuivat Jumalan kasvojen edessä, Siinai vapisi Jumalan, Israelin Jumalan, kasvojen edessä. (19 Ps 68:5-9)

##

A06B131Fi

Jumala pelasti Israelin Egyptin orjuudesta. Punaisen meren paremmalle puolelle päässyt kansa lauloi Mooseksen johdolla kiitoslaulua, ja sillä oli myös käsitys siitä, että Jumala, joka oli pelastanut heidät vihollisen kynsistä, johdattaisi heidät perille taivaallisiin asuntoihin. Laulun loppu on toiveikas:

Oleva, kuka on sinun vertaisesi jumalien joukossa! Kuka on sinun vertaisesi, sinä pyhyydessä jalo; sinä ylistettävissä teoissa peljättävä, sinä ihmeitten tekijä! 15:12 Sinä ojensit oikean kätesi, maa nielaisi heidät. 15:13 Mutta armossasi sinä johdatit lunastamaasi kansaa, sinä veit sen voimallasi pyhään asuntoosi. 15:14 Kansat kuulivat sen ja vapisivat, tuska valtasi Filistean asukkaat. 15:15 Silloin peljästyivät Edomin ruhtinaat, Mooabin sankarit valtasi vavistus, kaikki Kanaanin asukkaat menehtyivät pelkoon. 15:16 Kauhu ja väristys valtasi heidät; sinun käsivartesi väkevyyden tähden he kävivät mykiksi niinkuin kivi. Niin sinun kansasi, Oleva, kulkee perille, kulkee perille se kansa, jonka olet itsellesi hankkinut. 15:17 Sinä viet heidät perille ja istutat heidät vuorelle, joka on sinun perintöosasi (be-har nachalateihaa), paikkaan, jonka sinä, Oleva, olet asunnoksesi valmistanut, pyhäkköösi, Herrani, jonka sinun kätesi ovat tehneet. 15:18 Oleva on kuningas iankaikkisesti ja ainaisesti." (Kts. 02 2.Ms 15:1-18)

##

A06B132Fi

Myös naiset tanssivat, kun Miriam soitti kymbaalia ja lauloi:

Ja naisprofeetta Mirjam, Aaronin sisar, otti vaskirummun käteensä, ja kaikki naiset seurasivat häntä vaskirumpuja lyöden ja karkeloiden. 15:21 Ja Mirjam viritti heille virren: "Veisatkaa Olevalle, sillä hän on ylen korkea, hevoset ja miehet hän mereen syöksi". (02 2.Ms 15:20-21)

##

A06B133Fi

Vaikka Israel oli pelastettu Egyptin orjuudesta, matkasta Kaislameren rannalta Israelin rajoille tuli sille katastrofi. Kun kansa tuli sille luvatun maan rajoille, sen usko romahti eikä se ei uskaltanut mennä rajan yli, jolloin Jumala lähetti sen takaisin erämaahan neljäksikymmeneksi vuodeksi. Egyptistä lähteneestä joukosta Jordanin ylitti lopulta vain kaksi miestä. Hebrealaiskirjeen kirjoittaja muistuttaa meitä siitä, miten Israelin erämaavaelluksella kävi:

Varokaamme siis, koska lupaus päästä hänen lepoonsa vielä pysyy varmana, ettei vain havaittaisi kenenkään teistä jääneen taipaleelle. 4:2 Sillä hyvä sanoma on julistettu meille niinkuin heillekin; mutta heidän kuulemansa sana ei heitä hyödyttänyt, koska se ei uskossa sulautunut niihin, jotka sen kuulivat. 4:3 Sillä me pääsemme lepoon, me, jotka tulimme uskoon, niinkuin hän on sanonut (καθως ειρηκεν): "Ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni'", vaikka hänen tekonsa olivat valmiina maailman alasheittämisestä asti. 4:4 Sillä hän on jossakin sanonut seitsemännestä päivästä näin: "Ja Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa"; 4:5 ja tässä taas: "He eivät pääse minun lepooni". 4:6 Koska siis varmana pysyy, että muutamat pääsevät siihen, ja ne, joille hyvä sanoma ensin julistettiin, eivät päässeet siihen suostumattomuutensa tähden, 4:7 niin hän taas määrää päivän, "tämän päivän" sanomalla Daavidin kautta niin pitkän ajan jälkeen, niinkuin on sanottu: "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne". 4:8 Sillä jos Joosua olisi saattanut heidät lepoon, niin hän ei puhuisi toisesta, senjälkeisestä päivästä. 4:9 Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva. 4:10 Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, kuten Jumalakin omista teoistansa. 4:11 Ahkeroikaamme siis päästä siihen lepoon, ettei kukaan lankeaisi seuraamaan samaa suostumattomuuden esimerkkiä. 4:12 Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sekä sielun ja hengen että nivelet ja ytimet, ja on sydämen käsitysten ja ajatusten tuomitsija; 4:13 eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili. (65 Hebr 4:1-13)

##

A06B134Fi

Kun Jeesus pelasti Israelin synnin orjuudesta, ylistyslauluja lauloi vain Efraim, vanhan liiton symboli Uuden Liiton Israelista. Mutta Jumala muisti myös Vanhan Liiton pyhiä. Hebrealaiskirjeen lukua yksitoista sanotaan uskon sankareiden luvuksi ja se mitä me sieltä luemme, on aivan samanlaista historiaa kuin Jeesuksen omien historia on ollut aina tähän päivään saakka, vaikka suurin vaino on vielä tulossa. Huomaa myös, mitä sitaatin lopussa sanotaan siitä, miksi he eivät voineet saavuttaa täydellisyyttä - ettei se tapahtuisi ennen meitä, sillä sana teleio tarkoittaa paitsi täydellisyyden saavuttamista myös perille pääsyä:

(On ollut) vaimoja, jotka ylösnousemuksen kautta ovat saaneet kuolleensa takaisin. Toiset ovat antaneet kiduttaa itseään eivätkä ole ottaneet vastaan vapautusta, että kokisivat paremman ylösnousemuksen; 11:36 toiset taas ovat saaneet kokea pilkkaa ja ruoskimista, vieläpä kahleita ja vankeutta; 11:37 heitä on kivitetty, kidutettu, rikki sahattu, miekalla surmattu; he ovat kierrelleet ympäri lampaannahoissa, vuohennahoissa, puutteenalaisina, ahdistettuina, pahoinpideltyinä - 11:38 he, joille tämä maailma ei ollut arvokas - harhailivat erämaissa ja vuorilla ja luolissa ja maakuopissa. 11:39 Ja vaikka nämä kaikki uskon kautta olivat todistuksen saaneet, eivät he kuitenkaan saavuttaneet sitä, mikä oli luvattu; 11:40 sillä Jumala oli varannut meitä varten jotakin parempaa, etteivät he ilman meitä pääsisi täydellisyyteen. (65 Hebr 11:35-40)

##

A06B135Fi

Uusi Liitto on parempi kuin Vanha Liitto.

Täten kyllä entinen säädös tulee kumottavaksi voimattomana ja hyödyttömänä 7:19 - sillä laki ei tehnyt mitään täydelliseksi - mutta sijaan tulee parempi toivo, jonka kautta me lähestymme Jumalaa. 7:20 Ja niinkuin tämä ei tapahtunut ilman valan vannomista - nuo taas ovat papeiksi tulleet ilman heistä vannottua valaa, 7:21 mutta tämä hänestä vannotulla valalla, sen asettamana, joka hänelle sanoi: "Isäntä on vannonut eikä ole katuva: 'Sinä olet pappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaisesti'" - 7:22 niin on myös se liitto parempi, jonka takaajaksi Jeesus on tullut. (65 Hebr 7:18-22)

##

A06B136Fi

Tämä lause Jesajan kirjasta ei suoranaisesti vastaa siihen, miten Uusi Liitto on parempi kun Vanha Liitto, tai joku maailman uskonnoista, mutta Pyhän Hengen vuodatuksen profeetan edeltä ilmoittamien mysteerioiden paljastaminen oli jo alkanut:

Ei ole ikiajoista kuultu, ei ole korviin tullut, ei ole silmä nähnyt muuta Jumalaa, paitsi sinut, joka senkaltaisia tekisi häntä odottavalle. (23 Jes 64:4)

##

A06B137Fi

Tässä puhutaan samasta asiasta, jota Jeesuksen opetuslapset tiedustelivat, kun he huomasivat Isäntänsä ryhtyneen puhumaan vertauksia Taivasten kuningaskunnasta sen jälkeen, kun hänen suorat puheensa oli torjuttu. Silloin Jeesus vastasi:

Kun hän oli jäänyt yksin, niin ne, jotka olivat hänen ympärillään, ynnä ne kaksitoista kysyivät häneltä näitä vertauksia. 4:11 Niin hän sanoi heille: "Teidän on annettu tuntea (υμιν δεδοται γνωναι) Jumalan kuningaskunnan salaisuus (το μυστηριον της βασιλειας του θεου), mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa, 4:12 että he katsomalla katsoisivat, eivätkä näkisi, ja kuulemalla kuulisivat, eivätkä ymmärtäisi, niin etteivät kääntyisi ja saisi syntejä anteeksi". (41 Mark 4:10-12)

##

A06B138Fi

Jumalan salaisuudet paljastettiin apostoleillekin vasta Pyhän Hengen vuodatuksen jälkeen, mutta ne paljastetaan kaikille uskoville, jotka saavat Pyhän Hengen voitelun. Roomalaiskirjeessä Paavali osoittaa, että Jumalan salaisuudet ovat yksi kristityn elämän kolmesta perustekijästä:

Isäntämme Jeesus Voidellun armo (η χαρις) olkoon teidän kanssanne. Amen. Mutta hänen, joka voi teitä vahvistaa minun evankeliumini (κατα το ευαγγελιον μου) ja Jeesus Voidellun saarnan mukaan (και το κηρυγμα ιησου χριστου), sen ilmoitetun salaisuuden mukaan (κατα αποκαλυψιν μυστηριου), joka kautta ikuisten aikojen on ollut ilmoittamatta, mutta joka nyt on julkisaatettu ja profeetallisten kirjoitusten kautta iankaikkisen Jumalan käskystä tiettäväksi tehty kaikille kansoille uskon kuuliaisuuden aikaansaamiseksi, ainoalle viisaalle Jumalalle Jeesus Voidellun kautta, jolle kunnia iankaikkisesti (εις τους αιωνας). Amen (αμην). (52 Rm 16:24-27)

##

A06B139Fi

Kun Jeesus ensimmäisen kerran puhui Jumalan kuningaskunnan salaisuuksista, hän sanoi, että sille, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin, mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on, kts. 40 Mt 13:12. Vertauksilla esitettiin tiettyjä asioita, joita Jeesus selitti opetuslapsilleen, mutta selitys ei ole omakohtaisen kokemuksen veroinen. Meillä saattaa olla auto ja autoalan insinöörin koulutus, mutta jos meillä ei ole auton avainta, ei autosta eikä koulutuksesta ole hyötyä. Niinsanottu kristikunta on samassa pulassa. On auto, on teologia, mutta taivasten kuningaskunnan avaimet puuttuvat. Opetuslapsetkin pääsivät tuntemaan näitä Jumalan salaisuuksia vasta Pyhän Hengen vuodatuksen jälkeen, mutta kristikunnalle, jolta Pyhä Henki puuttuu, on käynyt kuin insinöörille, joka on hukannut autonsa avaimet. Se, mitä näissä Jumalan kuningaskunnan salaisuuksissa on ilmoitettu, on siltä otettu pois. Vain Voidellun ekklesialla on kaikki tallella, se kasvaa ja tuottaa sitä hedelmää, joista tässä puhutaan.

52 Rm 11:24 - Geneettisen Israelin paatuminen, kts. Rm 11:25-29

52 Rm 16:25 - Jeesus Voidellun saarna ja Jumalan kuningaskunnan evankeliumi, kts. Rm 16:25-26

53 1.Kor 2:7 - Jumalan tahdon ilmoittaminen Hengessä kristityille 1.Kor 2:7-3:23

53 1.Kor 4:1 - Kristitty Jumalan salaisuuksien taloudenhoitajana, kts. 1.Kor 4:1-15

53 1.Kor 13:2 - Mysterioitakin suurempi on Hengen voimassa toimiva rakkaus, kts. 1.Kor 12:31-13:10

53 1.Kor 14:2 - Kielilläpuhuminen Hengessä, kts. 1.Kor 14:1-9

53 1.Kor 15:51 - Elävien ja kuolleitten muuttuminen Jumalan pasunan soidessa, kts. 1.Kor 15:47-54

56 Ef 1:9 - Jumalan tahdon tunteminen Hengessä, kts. Ef 1:3-14

56 Ef 3:3 - Jumalan armon taloudenhoito, kts. Ef 1:15-3:2

56 Ef 3:4 - Voidellun salaisuus, kts. Ef 3:4-7

56 Ef 3:9 - Voidellun rikkauden osallisuus uskon kautta, kts. Ef 3:8-21

56 Ef 5:32 - Voidellun ja hänen ekklesiansa salaisuus, kts. Ef 5:21-33

56 Ef 6:19 - Evankeliumi – Jumalan Hengen ase, kts. Ef 6:10-20

58 Kol 1:26 - Sanan täyttyminen Voidellun pyhissä, kts Kol 1:1-26

58 Kol 1:27 - Kristityssä asuvan Voidellun mysteeri, Kol 1:27-28

58 Kol 2:2 - Isän ja Pojan tuntemisen avaamat rikkaudet ja mahdollisuudet, Kol 1:29-2:19

58 Kol 4:3 - Evankeliumin salaisuus, vihollisen vastustus ja Jumalan apu kts. Kol 3:23-4:6

60 2.Thess 2:7 - Laittomuuden salaisuus, 2.Thess 2:1-12

61 1.Tim 3:9 - Uskon salaisuus, kts. 1.Tim 3:8-10

61 1.Tim 3:16 – Voidellussa ilmoitettu Jumalan mysteeri, 1.Tim 3:16

66 Ilm 1:9-20 - Ekklesioiden taivaalliset mysteerit, kts. Ilm 1:9-20

66 Ilm 10:7 - Jumalan salaisuuden täyttyminen aikakauden lopussa, kts. Ilm 10:5-7

66 Ilm 17:5, 66 Ilm 17:7 - Babylonin ja Porton mysteeri, kts. Ilm 17:1-8

##

A06B140Fi

7. Kutsu

A06B140Est

7. #

##

A06B141Fi

Jumalan sanassa on voima, joka toteuttaa itse itsensä:

Uskon kautta me ymmärrämme aikakausien (αιωνας) olevan järjestetty Jumalan sanalla, niin etteivät näkyväiset ole syntyneet näkyväisestä. (65 Hebr 11:3)

##

A06B142Fi

Sana kutsua, hebreaksi "kara", löytyy ensimmäisen kerran Ensimmäisen Mooseksen kirjan ensimmäisestä luvusta jakeesta viisi. Sana tarkoittaa sekä kutsumista, että nimen antoa.

Ja Jumala sanoi (Va-jjomer Elohim): "Tulkoon valkeus (Jehi or)". Ja valkeus tuli (Va-jehi or). 1:4 Ja Jumala näki, että valkeus oli hyvä; ja Jumala erotti valkeuden pimeydestä. 1:5 Ja Jumala kutsui (va-jjikra, H7121, Elohim) valkeuden päiväksi, ja pimeyden hän kutsui (kara, H7121) yöksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, päivä yksi (jom ehad). (01 1.Ms 1:3-5)

##

A06B143Fi

Hebrean sanan "kara" vastine kreikassa on "kaléo". Roomalaiskirjeessä kerrotaan, että Abraham uskoi Jumalaan, joka kuolleet eläviksi tekee ja "kutsuu olemattomat, ikäänkuin ne olisivat".

Sillä se lupaus, että Aabraham oli perivä maailman, ei tullut hänelle eikä hänen siemenelleen lain kautta, vaan uskon oikeuden kautta (δια δικαιοσυνης πιστεως). 4:14 Sillä jos ne, jotka pitäytyvät lakiin, ovat perillisiä, niin usko on tyhjäksi tehty ja lupaus käynyt mitättömäksi. 4:15 Sillä laki saa aikaan vihaa, sillä missä lakia ei ole, siellä ei ole rikkomustakaan. 4:16 Sentähden se on uskosta, että se olisi armosta; että lupaus pysyisi lujana kaikelle siemenelle, ei ainoastaan sille, joka pitäytyy lakiin, vaan myös sille, jolla on Aabrahamin usko, hänen, joka on meidän kaikkien isä 4:17 - niinkuin kirjoitettu on: "Monen kansan isäksi minä olen sinut asettanut" - sen Jumalan edessä, johon hän uskoi ja joka kuolleet eläviksi tekee ja kutsuu olemattomat, ikäänkuin ne olisivat (και καλουντος τα μη οντα ως οντα). 4:18 Ja Aabraham toivoi, vaikka ei toivoa ollut, ja uskoi tulevansa monen kansan isäksi, tämän sanan mukaan: "Niin on sinun siemenesi oleva", 4:19 eikä hän heikontunut uskossansa, eikä ajatellut, että hänen ruumiinsa jo oli kuolettunut - sillä hän oli jo noin satavuotias - ja että Saaran kohtu oli kuolettunut; 4:20 mutta Jumalan lupausta hän ei epäuskossa epäillyt, vaan vahvistui uskossa, antaen kunnian Jumalalle, 4:21 ja oli täysin varma siitä, että minkä Jumala on luvannut, sen hän voi myös tehdä. (52 Rm 4:13-21)

##

A06B144Fi

Niin kuin Oleva kutsui Abramin, niin hän kutsui myös ensimmäiset opetuslapsensa lihaksi synnyttyään. Johannes Upottajan kaksi oppilasta lähti seuraamaan Jeesukseen, kuultuaan edellisenä päivänä Johannes Upottajalta että Jeesus, jonka he nyt näkivät, oli "Karitsa joka ottaa pois maailman synnin". Toinen näistä oli todennäköisesti kirjoittaja, Johannes itse joka ei mainitse nimeään, ja toinen Andreas, joka meni ja kertoi veljelleen Simonille, että he olivat löytäneet Messiaan, joka käännettynä tarkoittaa Voideltua. Kun Simon tuli Jeesuksen luo, Jeesus tunnisti hänet, ja sanoi: "Sinä olet Simon, Joonaan poika (συ ει σιμων ο υιος ιωνα); sinua tullaan kutsumaan Keefaaksi. Keefas tarkoittaa samaa kuin kreikan sana petros, kivi.

Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! 1:30 Tämä on se, josta minä sanoin: 'Minun jälkeeni tulee mies, joka on ollut minun edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin minä'. (kts. 43 Joh 1:29-30)

##

A06B145Fi

Seuraavana päivänä kutsuttiin Filippus ja Natanael:

Seuraavana päivänä Jeesus tahtoi lähteä Galileaan; ja hän tapasi Filippuksen ja sanoi hänelle: "Seuraa minua". (kts. 43 Joh 1:43)

##

A06B146Fi

Sitten Filippus tapasi Natanaelin ja sanoi hänelle: "Me olemme löytäneet sen, josta Mooses laissa ja profeetat ovat kirjoittaneet, Jeesuksen, Joosefin pojan, Nasaretista". Natanael vähän epäili, voiko Nasaretista tulla mitään hyvää - aika lailla perusteltu epäily muuten - mutta tuli kuitenkin. Jeesus tunnisti hänetkin ja sanoi: "Katso, oikea israelilainen, jossa ei vilppiä ole". Kun Jeesus oli kertonut, miten hän sen tiesi, Filippus sanoi: "Rabbi, sinä olet Jumalan Poika (ραββι συ ει ο υιος του θεου), sinä olet Israelin kuningas (συ ει ο βασιλευς του ισραηλ)"

##

A06B147Fi

Jeesukseen liittyminen on helppoa niille, joita paholainen ei ole saanut sidotuksi itseensä. Se on jo sinänsä saavutus, sillä juutalaisten uskonnollinen elämä, jonka olisi pitänyt valmistaa kansa kohtaamaan Messiaansa, oli valtaosin babylonialaisen kultin vääristämää farisealaisuutta. Jeesus selvästikin kutsui seuraajikseen niitä, joilla oli puhdas sydän ja jotka odottivat Israelin Messiaan tuloa, sillä kun hän puhui suurille joukoille, hän ilmoitti aika ankarat ehdot niille, jotka halusivat liittyä seuraan.

Silloin Jeesus sanoi opetuslapsillensa: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. (40 Mt 16:24)

##

A06B148Fi

Jos Evankeliumi olisi ooppera, seuraavana kuultaisiin saarna, kerygma, ja sitten evankeliumi, evanggelion. Mutta maailmassa tätä jakoa ei tehdä, ja evankeliumin nimellä esitetään saarna, jonka pitäisi olla vain preludi suuresta ja ihmeellisestä mysteeriosta, elämästä Jumalan yhteydessä. Mutta maailmalta se jäisi joka tapauksessa soittamatta. Samasta syystä myös täyttymys, Jumalan kunnian ilmestyminen maan päällä jää lopulta hänen pelastettujensa iloksi ja nautittavaksi.

##

A06B149Fi

Jeesus tuli maailmaan pelastamaan ihmisen. Hänen nimensäkin julistaa sitä. Kun Jeesus ilmoitti ekklesian, hänen valittunsa kutsumisesta, hän sanoi, etteivät tuonelan portit sitä voita, kts. Mt 16:18. Jeesus itse on jo vallannut ne portit ja kutsuu: Käykää sisälle! Ilmestyskirjan jakeessa 10:18 hän sanoo, että tuonelan ja kuoleman avaimet ovat jo hänen kädessään. On turvallista käydä tämän maailmanajan viimeiseen koettelemukseen tietäen, että lupaus Jeesuksen voitosta on annettu jo Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa, samoin se siunaus, joka siitä meille lankeaa:

Ja Olevan enkeli huusi Aabrahamille toistamiseen taivaasta 22:16 ja sanoi: "Minä vannon itse kauttani, sanoo Oleva: Sentähden että tämän asian teit, etkä kieltänyt minulta ainokaista poikaasi, 22:17 minä siunaamalla siunaan ja lisäämällä lisään siemenesi (ve-harba arbe et-zar'akaa) kuin taivaan tähdet (ke-kokebee ha-shshamajim) ja kuin hiekan, joka on meren rannalla (ve-ka-chol asher al-sfat ha-jjam), ja sinun siemenesi valtaavat vihollistensa portit (ve-jirash zar'akaa et sha'ar ojeibav). 22:18 Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä, sentähden että olit minun äänelleni kuuliainen." 22:19 Sitten Aabraham palasi palvelijainsa luo, ja he nousivat ja kulkivat yhdessä Beersebaan. Ja Aabraham jäi asumaan Beersebaan. (01 1.Ms 22:15-19)

##

A06B150Fi

Portilla tarkoitetaan tuomioistuinta. Jokaisen kaupungin ympärillä oli muuri, josta käytiin ulos ja sisään. Kun kymmenen kaupungin vanhinta oli portilla, kokous oli laillinen ja se saattoi tehdä sitovia päätöksiä. Jeesuksen aikana fariseusten puolueen miehet ja heidän kirjurinsa, "lainoppineet", olivat ottaneet haltuunsa kaupungin portit, eikä patriarkaalinen järjestelmä toiminut. Jeesus sanoi:

Voi teitä, te lainoppineet, kun te olette vieneet tuntemisen avaimen (την κλειδα της γνωσεως)! Itse te ette ole menneet sisälle, ja sisälle meneviä te olette estäneet. (42 Lk 11:52)

##

A06B151Fi

Sanan ekklesia juurena on kaléo, kutsua, antaa nimi, ja etuliite ek antaa sille merkityksen "ulos" jostakin. Sana ekklesia tarkoittaa siis sitä joukkoa, joka on ottanut vastaan Jumalan kutsun tulla ulos Babylonista, tullakseen sisään Jumalan kuningaskuntaan. Yksittäisiä uskovia Raamatussa kutsutaan sekä pyhiksi että kutsutuiksi, mutta tärkeintä ei enää ole se, mistä he ovat kutsutut (ulos), vaan minne he ovat kutsutut (sisään). Ekklesia, uloskutsutut, on siis vain välivaihe, matkaosuus kohti täydellisyyttä. Kaikki tapahtuu hyvässä järjestyksessä:

Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat ja esillepantavaksi kutsuttuja ovat (τοις κατα προθεσιν κλητοις ουσιν). 8:29 Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa; 8:30 mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut (τουτους και εκαλεσεν); ja jotka hän on kutsunut (και ους εκαλεσεν), ne hän on myös tehnyt oikeiksi; mutta jotka hän on tehnyt oikeiksi, ne hän on myös saattanut kunniaan (και εδοξασεν). (52 Rm 8:28-30)

##

A06B152Fi

Me olemme kutsutut esille pantavaksi, todistukseksi Jumalan viisaudesta, kuin lamppu joka sytytään pimeään huoneeseen. Efesolaiskirjeessä, kts Ef 1:3-14 puhutaan siitä uudestaan ja jakeessa Ef 3:11 kerrotaan, että tämä tapahtuu aikakausien esillepanon kautta. Asia ei olisi vaikea ymmärtää, ellei meille olisi opetettu babylonialaiseen viisauteen perustuvaa kirkollista luomiskertomusta, mutta kun näin on, meidän on opittava ymmärtämään, mitä Jumalan sana asiasta opettaa, ja mikä opetus on sitä vanhaa aurinkokeskeistä ajattelua ja babylonian noitien oppia. Avainsanoja ovat prothesis, josta puhuimme jo esillepanoleipien yhteydessä, ja vastaava verbi prothitimi. Esillepanoleivät olivat esikuvia Karitsan morsiamesta, ja jos haluat, niin sinusta itsestäsi. Se, ettei Jumala ilmoita mitään suunnitelmaa, johtuu siitä, että ikuisuudessa kaikki on valmista, nyt sitä pannaan vaan näkösälle ajan atomeissa, eikä suinkaan Jumalan kitsauden, vaan ihmisaivojen rajoittuneisuuden vuoksi. Pyhä Henki ilmoittaa meille Jumalan tahdon, että me uskossa voisimme sen toteuttaa ja jo vaeltaessamme nauttia sen tuloksista. Profetiatkaan eivät ole ennustuksia, vaan ilmoituksia siitä, mitä vielä esille tuodaan.

##

A06B153Fi

Karitsan hääaterialle ei tulla ilman kutsua, mutta kutsu on jo lähetetty: Evankeliumi on kutsu Jumalan kuningaskuntaan. Jos siis kuulet evankeliumin, noudata sinua kutsuvan Jumalan ohjeita:

Muuttakaa mielenne ja ottakoon kukin teistä upotuskasteen Jeesuksen Voidellun nimeen syntien hylkäämiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille on tämä lupaus ja teidän lapsillenne ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Isäntä, meidän Jumalamme, kutsuu (οσους αν προσκαλεσηται κυριος ο θεος ημων). (44 Apt 2:38-39)

##

A06B154Fi

Kaikki Pyhällä Hengellä voidellut uskovat on kutsuttu Jumalan Voidellun, meidän Isäntämme Jeesuksen, todistajiksi. Hänen ylösnousemisensa jälkeen oppilaat saivat vielä kerran kuulla, mikä on heidän tehtävänsä maailmassa:

Niin he ollessansa koolla tiedustelivat häneltä sanoen: "Isäntä, tälläkö ajalla sinä jälleen rakennat Israelille kuningaskunnan?" 1:7 Hän sanoi heille: "Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut, 1:8 vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka (και εως εσχατου της γης)". (44 Apt 1:6-8)

##

A06B155Fi

Käsky Jumalan Kuningaskunnan evankeliumin julistamisesta on esitetty kaikissa neljässä evankeliumissa, mutta hiukan eri tavalla ja eri tilanteissa. Matteus kertoo siitä, kun opetuslapset olivat Galileassa Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen. Liikkeelle lähdettäessä pääpaino on sillä, että apostolien tehtävä on tehdä kaikki kansat Jumalan Kuningaskunnan oppilaiksi. Vain tätä tarkoittava verbi matheteuo esiintyy käskymuodossa, muu teksti kertookin sitten siitä, miten se tehdään.

Ja ne yksitoista opetuslasta vaelsivat Galileaan sille vuorelle, jonne Jeesus oli käskenyt heidän mennä. 28:17 Ja kun he näkivät hänet, niin he kumartaen rukoilivat häntä, mutta muutamat epäilivät. 28:18 Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. 28:19 Siis vaeltaessanne tehkää kaikki kansat opetuslapsiksi (μαθητευσατε παντα τα εθνη), upottaen heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen 28:20 ja opettaen heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä aikakauden täyttymykseen asti." Amen. (40 Mt 28:16-20)

##

A06B156Fi

Markus kertoo, mitä ylösnoussut Jeesus sanoi opetuslapsilleen heidän ollessa yhdessä aterioimassa. Markuksen evankeliumi päättyy tekstiin, paitsi että seuraava jae kertoo Jeesuksen taivaisiin astumisesta ja viimeiset kaksi jaetta siitä yhteistyöstä, synenergiasta, jota hänen oppilaansa Pyhän Hengen saatuaan toteuttivat yhdessä hänen kanssaan sen jälkeen. Tässä tekstissä käskymuoto on sanalla κηρυξατε, saarnatkaa:

Sitten hän ilmestyi myöskin niille yhdelletoista heidän ollessaan aterialla; ja hän nuhteli heidän epäuskoaan ja heidän sydämensä kovuutta, kun he eivät olleet uskoneet niitä, jotka olivat nähneet hänet ylösnousseeksi. 16:15 Ja hän sanoi heille: "Menemällä kaikkeen maailmaan (πορευθεντες εις τον κοσμον απαντα) saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille (κηρυξατε το ευαγγελιον παση τη κτισει). 16:16 Joka uskoo ja upotetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen. 16:17 Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia (δαιμονια), puhuvat uusilla kielillä, 16:18 nostavat käärmeitä, ja jos he juovat jotakin kuolettavaa, ei se heitä vahingoita; he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi." (41 Mk 16:14-18)

##

A06B157Fi

Luukas kertoo lisää yksityiskohtia. Ensin Jeesus tekee yhteenvedon Vanhan Testamentin Messias-profetioiden kärsivää Messiasta koskevasta opetuksesta ja ilmoittaa sitten, että hänen seuraajiensa tulevat olemaan sen opin todistajia kohta sen jälkeen, kun heidät on puettu voimalla korkeudesta.

Ja hän sanoi heille: "Niin on kirjoitettu, että Voideltu oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista, 24:47 ja että mielenmuutosta ja syntien hylkäämistä on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista. 24:48 Te olette tämän todistajat. 24:49 Ja katso, minä lähetän Isäni lupauksen teidän päällenne; mutta te pysykää tässä kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta." (42 Lk 24:46-49)

##

A06B158Fi

Johanneksen evankeliumissa kerrotaan myös, minkälaista valtaa Jeesuksen seuraajat Pyhän Hengen vuodatuksen jälkeen käyttävät. Käskymuoto tässä on verbillä "Ottakaa vastaan":

Kun oli sen päivän ilta, joka oli sapateista ensimmäinen, ja opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana, juutalaisten pelosta, tuli Jeesus ja seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!" 20:20 Ja sen sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset iloitsivat nähdessään Isännän. 20:21 Niin Jeesus sanoi heille jälleen: "Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät." 20:22 Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki. 20:23 Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt." (43 Joh 20:19-23)

##

A06B159Fi

Käsky Jumalan Kuningaskunnan evankeliumin julistamisesta on esitetty kaikissa neljässä evankeliumissa, mutta hiukan eri muodossa. Kun kaikki neljä käskyä pannaan yhteen, saadaan kutsun esittäjän toimenkuva selville. Evankeliumin julistajan tulee

tehdä opetuslapsia menemällä kansojen keskuuteen

julistaa evankeliumia Jumalan kuningaskunnasta ja Jeesuksesta, Jumalan Voidellusta

kehoittaa ihmisiä mielenmuutokseen,

upottaa ne, jotka Jeesuksen Isännäkseen tunnustavat,

ajaa ulos riivaajia ja tehdä hyvää,

olla mukana Voidellun ruumiin rakennustyössä palvellen Pyhässä Hengessä,

julistaa syntien anteeksiantoa, tai jäädyttää ne.

Ensimmäinen asia tässä luettelossa oli opetuslapsiksi tekeminen. Opetuslapsi on henkilö, joka elää opettajansa seurassa. Opettaja on kuin perheenpää, eikä hänellä voi olla kovin monta opetuslasta. Yksi perheenpää, kyrios, samoin kuin yksi opettaja, pystyy opettamaan vain niitä, jotka hän tuntee riittävän hyvin. Sosiologit puhuvat Dunbarin luvusta, ja antavat sille arvon 150. Aika hyvä arvio, sillä yhdellä ukilla on tuskin enempää kuin kaksitoista poikaa, ja jos heilläkin on kaikilla kaksitoista poikaa, tulee opetuslasten lukumääräksi 144. Koko kansan opetuslapseksi tekeminen tällä joukolla on kuitenkin mahdollista, sillä kun tämä perusjoukko hajaantuu tehtäviinsä parin kolmen vuoden kuluttua, joukko kasvaa hyvin nopeasti, mikäli se pysyy Jeesuksen opetuksessa. Ja jollei se pysy, niin on oikein hyvä, ettei sellaisenen joukko siitä enää kasva ja pahene.

Tässä ei ole mitään monimutkaista. On yksinkertaista sanoa, että Jeesus oli Jumalan poika, joka naulittiin ristille meidän syntiemme sovittamiseksi, kuoli, haudattiin ja nousi kuolleista, otettiin ylös taivaisiin, ja lähetti Pyhän Hengen, että mekin tulisimme osalliseksi jumalisesta luonnosta. Tämä on evankeliumi, joka herättää uskon Jumalaan. Kun sinä tätä julistat, Jumala on se, joka antaa tulokset. Sinun on kuitenkin varottava vihollisen agentteja, jotka tekevät kaikkensa estääkseen hyvän sanoman levittämistä. He tulevat ja sanovat, että eihän sinulla ole saarnalupaakaan, ei filosofin koulutusta eikä akateemista loppututkintoa. Ja paljon muuta ne sanovat ja tekevät, koska heidän toimeksiantajansa on tämän maailman ruhtinas. Monet se on saanut hiljennettyä ja paljon verta on vuotanut, mutta Jeesukselle uskolliset Jumalan lapset jatkavat. Kun kristityt pakenivat vainoja Jerusalemista, he puhuivat Jeesuksen ylösnousemuksesta ja Taivasten valtakunnasta vain juutalaisille, mutta oli niitäkin, jotka eivät noudattaneet juutalaista rotukuria. Kun Jerusalemin ekklesia sitten joutui juutalaisten ideologiseen orjuuteen, uudeksi keskukseksi tuli Syyrian Antiokia. Apostolien teoissa kerrotaan miten se tapahtui:

Ne, jotka olivat hajaantuneet sen ahdingon vuoksi, joka oli syntynyt Stefanuksen tähden, vaelsivat ympäri hamaan Foinikiaan ja Kyproon ja Antiokiaan saakka, mutta eivät puhuneet sanaa muille kuin ainoastaan juutalaisille. 11:20 Heidän joukossaan oli kuitenkin muutamia kyprolaisia ja kyreneläisiä miehiä, jotka, tultuaan Antiokiaan, puhuivat kreikkalaisille ja julistivat evankeliumia Isännästä Jeesuksesta. 11:21 Ja Isännän käsi oli heidän kanssansa, ja suuri oli se joukko, joka uskoi ja kääntyi Isännän puoleen. (44 Apt 11:19-21)

##

A06B160Fi

Kun korkeammalla kaikkea hallitusta, valtaa ja voimaa immateriaalisessa kunniassaan asuva Jumala kutsuu, hän luonnollisesti kutsuu meitä luokseen. Kutsusta kiinnostuneelle selviää pian, että se, mielenmuutoksen, syntien anteeksisaamisen, paholaisen otteesta vapautumisen ja hyvän omantunnon saamisen lisäksi on kutsu

- mielenmuutokseen, että me rakastaisimme häntä, joka on rakastanut meitä ja vapahtanut meidät pahan orjuudesta ja rakastaa niitä, jotka Totuudessa vaeltavat;

- Hänen Poikansa yhteyteen, 1.Kor 1:9;

- vapauteen, Gal 5:13;

- rauhaan, Kol 3:15;

- Jumalan tuntemisen kautta tulevan tiedon herättämään toivoon, Ef 1:18

- yhteiseen toivoon, Ef 4:4;

- saamaan voittopalkinnon, Fil 3:14;

- Jumalan taivaalliseen kuningaskuntaan ja hänen kirkkauteensa, 1.Tess 2:12;

- pyhitykseen, 1.Tess 4:7;

- omistamaan meidän Isäntämme Jeesus Voidellun kirkkauden, 2.Tess 2:14;

- iankaikkiseen elämään, 1.Tim 6:12;

- Hänen ihmeelliseen valkeuteensa, kts. 1.Piet 2:9;

- osoittamaan armoa kärsivällisesti, 1.Piet 2:17-25;

- Voideltua seuraamaan ja Voidellun siunauksella siunaamaan, 1.Piet 3:9;

- iankaikkiseen kirkkauteen, 1.Piet 5:10;

- Karitsan häiden juhlaillallisille, Ilm 19:9

##

A06B161Fi

Index 24

A06B161Est

Index

Seuraava sivu: Evankeliumi ja sen seuraukset