A03 EvA eiku mono PLAIN print eu03

Luku 3 kirjasta EVANKELIUMI

PLUS triplassa 67 sivua 2020-04-08/2020-10-21, B01-B65. PLUS tuplassa 55 sivua 2020-10-21

tässä 2020-10-30 mono PLAIN print versiossa 18 sivua

 

 

Kätketty siemen

 

##

A03B01Fi

Juutalaisten uskonnollisia johtajia ei miellyttänyt Jeesuksen hyvä maine eikä sekään, että kansa kuunteli häntä mielellään. He yrittivät löytää vikaa Jeesuksen toiminnasta, myös siitä, että Jeesus ei kouluttanut opetuslapsiaan samalla tavalla kuin heidän rabbinsa. Suoranaista pahennusta herätti se, että Jeesus söi sellaisten ihmisten kanssa, joita fariseukset pitivät syntisinä, sillä itseään fariseukset eivät pitäneet syntisinä laisinkaan:

Ja kun fariseukset sen näkivät, sanoivat he hänen opetuslapsilleen: "Miksi teidän opettajanne syö publikaanien ja syntisten kanssa?" Mutta kun Jeesus sen kuuli, sanoi hän: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä on: 'Laupeutta minä tahdon enkä uhria'. Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä mielenmuutokseen (εις μετανοιαν)." (40 Mt 9:11-13)

##

A03B02Fi

Myös Johannes Kastajan opetuslapsilla oli kysymyksiä:

Silloin Johanneksen opetuslapset tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Miksi me ja fariseukset paastoamme paljon; mutta sinun opetuslapsesi eivät paastoa?"
Niin Jeesus sanoi heille:
"Eiväthän sulhaspojat, (οι υιοι του νυμφωνος) voi surra, niinkauan kuin ylkä (ο νυμφιος) on heidän kanssaan? Mutta päivät tulevat, jolloin ylkä (ο νυμφιος) otetaan heiltä pois, ja silloin he paastoavat. (40 Mt 9:14-15)

##

A03B03Fi

Johannes oli valmistanut juutalaisia Jeesuksen tuloon. Hän oli jopa sanonut, että "Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä":

Jolla on morsian, se on ylkä; mutta yljän ystävä (ο δε φιλος του νυμφιου), joka seisoo ja kuuntelee hδntä, iloitsee suuresti yljän äänestä. Tämä minun iloni on nyt täyttynyt. 3:30 Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä. (43 Joh 3:29-30)

##

A03B04Fi

Se, mikä oli ollut selvää Johannekselle, ei enää ollutkaan selvää kaikille hänen oppilailleen, vaikka jo Vanhassa Testamentissa Jumalan suhdetta Israeliin on verrattu avioliittoon. Esimerkkilause on osa profetiaa, jossa kerrotaan liiton ongelmista:

Sillä hän, joka sinut teki, on sinun aviomiehesi, Oleva Sotajoukkojen (Jehova Sebaot) on hänen nimensä, sinun lunastajasi (ga'al) on Israelin Pyhä, hän joka kaiken maan Jumalaksi (Elohim) kutsutaan. (23 Jes 54:5)

##

A03B05Fi

Jeesus ei moiti Johanneksen opetuslapsia, vaan puhumalla sulhaspojista jatkaa opetusta siitä, mihin Johannes on jäänyt. Sulhaspoikien eli yljän ystävien (oi yioi tou nymfonos) tehtävänä oli häiden valmisteleminen. Raamatulliseen avioliiton solmimiseen kuuluu kaksi vaihetta: ensin morsiamen kihlaus ja vasta sitten varsinaiset häät. Kihlaus tapahtuu, kun sulhanen on maksanut morsiamen hinnan ja morsian on hyväksynyt tarjouksen. Tähän järjestykseen kuului, että kihlauksen jälkeen sulhanen menee isänsä kotiin valmistamaan majaa perheelleen, ja kun isä hyväksyy työn, saa poika isän luvan hakea morsiamensa kotiin, jossa tapahtuu morsiamen kruunaus. Jeesus viittaa tähän järjestykseen sanomalla, että välillä ylkä "otetaan heiltä pois". Sinä aikana yljän ystävät julistavat Jumalan evankeliumia ja paastoavat. Raamatullinen avioliittojärjestys on muutenkin opetusmateriaalia siitä, että Jeesus tuli ensin lunastamaan valittunsa ja kun suunnitelma on täyttynyt, tulee Jeesus uuden kerran, hakemaan uskolliset valittunsa taivaalliseen kruunajaistilaisuuteen, kunnialla seppelöitäviksi.

##

A03B06Fi

Paasto on itsekkyydestä nousevien halujen hillintää sielun kurinalaiseksi kouluttamiseksi. Kihlatun morsiamen elämän kuvaamiseen paasto sopii siis oikein hyvin. Mooseksen laissa varsinaisia paastopäiviä oli vain yksi, Jom Kippur eli sovinto- ja tuomiopäivä, mutta juutalaisuudessa paastopäiviä oli lisätty kohtuuttomasti, samalla kun sen paaston merkitys oli hämärtynyt, sillä Jom Kippur-päivän paaston tarkoitus on valmistaa meitä kohtaamaan Isä, joka on taivaissa. Tämän vuoksi paastolla tulisi olemaan suuri merkitys myös Jeesuksen opetuslapsille. Ajatusmaailman perusteet vaihdetaan kokonaan, mutta myös ruumis on saatettava uskolle kuuliaiseksi. Vanha vaate ei kelpaa, eikä sitä kannata korjata:

Ei kukaan pane vanuttamattomasta kankaasta paikkaa vanhaan vaippaan (επι ιματιω παλαιω), sillä semmoinen täytetilkku repii palasen vaipasta, ja repeämä tulee pahemmaksi. (40 Mt 9:16)

##

A03B07Fi

Viini on Raamatun kielessä Pyhän Hengen esikuva. Vanha nahkaleili on ihminen, jonka on vaikea omaksua uutta. Siksi nuoren viinin asunnoksi tulee uusi ihminen, Hengestä syntynyt:


Eikä nuorta viiniä lasketa vanhoihin nahkaleileihin; muutoin leilit halkeavat, ja viini juoksee maahan, ja leilit turmeltuvat; vaan nuori viini lasketaan uusiin leileihin, ja niin molemmat säilyvät (και αμφοτεροι συντηρουνται)." (40 Mt 9:17)

##

A03B08Fi

Vuorisaarnan jälkeen Jeesus tekee säädetyt vuotuiset matkat Jerusalemiin, kouluttaa oppilaitaan, parantaa sairaita, vapauttaa demonien vallassa olevia ihmisiä ja esittää tietopuolista sanomaa Jumalan kuningaskunnasta, mutta juutalaisten uskonnollisia johtajia se ei miellytä. Suurimman uskonnollisen puolueen, fariseusten, laki ja järjestys- käsityksiin vedoten he yrittävät estää Jeesuksen toiminnan, mutta Jeesus torjuu yritykset osoittamalla, että fariseukset ovat huonoja juristeja, jotka omien päämääriensä takia vääristelevät Jumalan lakia. Markus kertoo:

Ja hän meni taas synagoogaan, ja siellä oli mies, jonka käsi oli kuivettunut. 3:2 Ja he tarkkailivat häntä parantaisiko hän miehen sapattina voidakseen nostaa syytteen häntä vastaan. 3:3 Niin hän sanoi miehelle, jonka käsi oli kuivettunut: "Nouse ja astu esille ". 3:4 Ja hän sanoi heille: "Onko sapattina luvallista tehdä hyvää vai tehdä pahaa, pelastaa sielu vai tappaa se?" Mutta he olivat vaiti. 3:5 Silloin hän katsahtaen ympärilleen loi vihassa silmänsä heihin, murheellisena heidän sydämensä paatumuksesta, ja sanoi sille miehelle: "Ojenna kätesi". Ja hän ojensi, ja hänen kätensä palautui ennalleen, terveeksi kuten toinenkin. 3:6 Ja fariseukset lähtivät ulos ja pitivät kohta herodilaisten kanssa neuvottelun häntä vastaan, surmataksensa hänet. (41 Mark 3:1-6)

##

A03B09Fi

Ajojahdista huolimatta Jeesus jatkaa samoilla linjoilla noin kahden vuoden ajan, mutta sitten tapahtuu käänne. Keskustellessaan juutalaisten Korkeimman Neuvoston jäsenen Nikodemoksen kanssa Jeesus joutuu toteamaan:

Amen, amen minä sanon sinulle: me puhumme, mitä tiedämme, ja todistamme, mitä olemme nähneet, ettekä te ota vastaan meidän todistustamme. 3:12 Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista? (43 Joh 3:11-12)

##

A03B10Fi

Kansa, joka ei pystynyt noudattamaan edes Lain vaatimuksia, ei ymmärtänyt, että Jeesus halusi ratkaista koko ongelman niin, että Jumala voisi heitä siunata ja antaa heille paljon enemmän ja jotakin paljon suurempaa, kuin mitä he itse odottivat tai osasivat edes toivoa:

Siihen aikaan Jeesus johtui puhumaan sanoen: "Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Isäntä, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja paljastanut ne lapsukaisille (νηπιοις). 11:26 Niin, Isä (αι ο πατηρ), sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt. (40 Mt 11:25-26)

##

A03B11Fi

Harvoja poikkeuksia lukuunottamatta juutalaisten hengelliset johtajat suorastaan vihasivat Jeesusta. He tekivät kaikkensa saadakseen Jeesuksen näyttämään rikolliselta ja lopulta he väittävät Jeesuksen tekemiä hyviä töitä paholaisen tekemiksi. Oli turha jatkaa suoraa puhetta kuningaskunnasta, johon hänen kuulijansa eivät kuitenkaan pääse. Kuulijoiden heittämään herjaan Jeesus antaa lopullisen vastauksen:

Sentähden minä sanon teille: jokainen synti ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen pilkkaamista ei ihmisille anteeksi anneta. 12:32 Ja jos joku sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, niin hänelle annetaan anteeksi; mutta jos joku sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, niin hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä ajassa eikä tulevassa. (40 Mt 12:31-32)

##

A03B12Fi

Jeesus ei tullut heittämään helmiä sioille. Hän muuttaa esitystapaansa niin, etteivät kuulijat ymmärrä hänen puhettaan - eivät edes hänen opetuslapsensa. "Sinä päivänä", kun hän kertoo vertauksen kylväjästä, joka lähti kylvämään, on hänen maallisen vaelluksen päivistään jäljellä noin vuosi:

Katso, kylväjä meni kylvämään. Ja hänen kylväessään putosivat muutamat siemenet tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne. Toiset putosivat kallioperälle, jossa niillä ei ollut paljon maata, ja ne nousivat kohta oraalle, kun niillä ei ollut syvää maata. Mutta auringon noustua ne paahtuivat, ja kun niillä ei ollut juurta, niin ne kuivettuivat. Toiset taas putosivat orjantappuroihin, ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat ne. Ja toiset putosivat hyvään maahan ja antoivat sadon, mitkä sata, mitkä kuusikymmentä, mitkä kolmekymmentä. Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon." (40 Mt 13:3-9)

##

A03B13Fi

Jeesuksen oppilaat kiinnittivät huomiota tapahtuneeseen muutokseen:

Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja sanoivat hänelle: "Minkätähden sinä puhut heille vertauksilla (διατι εν παραβολαις λαλεις αυτοις)?" 13:11 Hδn vastasi ja sanoi: "Sentähden, että teidän on annettu tuntea taivasten kuningaskunnan salaisuudet, mutta heidän ei ole annettu. 13:12 Sillä sille, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on. 13:13 Sentähden minä puhun heille vertauksilla (δια τουτο εν παραβολαις αυτοις λαλω), että he näkevin silmin eivät näe ja kuulevin korvin eivät kuule, eivätkä ymmärrä. 13:14 Ja heissä käy toteen Esaiaan ennustus, joka sanoo: 'Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, ja näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö. 13:15 Sillä paatunut on tämän kansan sydän (επαχυνθη γαρ η καρδια του λαου τουτου), ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.' 13:16 Mutta autuaat ovat teidän silmänne (υμων δε μακαριοι οι οφθαλμοι), koska ne näkevät, ja teidän korvanne, koska ne kuulevat. 13:17 Sillä totisesti minä sanon teille: monet profeetat ja vanhurskaat ovat halunneet nähdä, mitä te näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä te kuulette, eivätkä ole kuulleet. (40 Mt 13:10-17)

##

A03B14Fi

Jeesuksen sitaatti Jesajan tekstistä on tuomion sana. Siinä kerrotaan myös kuinka kauan Israelin rangaistus tulee kestämään, mutta Jesaja näkee vielä sen ylikin, aina tulevan aikakauden alkuhetkille asti:

Ja minä kuulin Herrani (Adonai) äänen sanovan: "Kenenkä minä lähetän? Kuka menee meidän puolestamme?" Minä sanoin: "Katso, tässä minä olen, lähetä minut". 6:9 Niin hän sanoi: "Mene ja sano tälle kansalle: 'Kuulemalla kuulkaa, älkääkö ymmärtäkö, näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö'. 6:10 Paaduta tämän kansan sydän, koveta sen korvat, sokaise sen silmät, ettei se näkisi silmillään, ei kuulisi korvillaan, ei ymmärtäisi sydämellään eikä kääntyisi ja parannetuksi tulisi." 6:11 Mutta minä sanoin: "Kuinka kauaksi aikaa, Herrani (Adonai)?" Hän vastasi: "Siihen asti, kunnes kaupungit tulevat autioiksi, asumattomiksi, ja talot tyhjiksi ihmisistä ja pellot on hävitetty erämaaksi; 6:12 kunnes Oleva (Jehovah) on karkoittanut ihmiset kauas ja suuri autius tullut keskelle maata. 6:13 Ja jos siellä on jäljellä kymmenes osa, niin hävitetään vielä sekin. Mutta niinkuin tammesta ja rautatammesta jää kaadettaessa kanto, niin siitäkin: se kanto on pyhä siemen." (23 Jes 6:8-13)

##

A03B15Fi

Jeesus on tässäkin laupias. Jos hän olisi jatkanut Jumalan kuningaskunnan pelisääntöjen julistamista kaikille ymmärrettävässä muodossa, olisi kuulijoiden syyllisyys vain kasvanut, sillä Jumalan kuningaskunnan pelisäännöt on tarkoitettu noudatettavaksi. Vertauksien kuulemiseen ihmisillä riitti enemmän mielenkiintoa, sillä ne askarruttivat mieltä mukavasti. Ne myös muistettiin hyvin, ja saattoivat siten myös aiheuttaa myöhemmin sellaisia ahaa-elämyksiä, joista pattitilanne saattaisi jopa laueta.

##

A03B16Fi

Vertaukset eivät ole arvoituksia vaan paremminkin vastauksia sellaisiin kysymyksiin, joille tästä maailmasta ei löydy mitään suoranaista vertailukohdetta. Otetaan esimerkiksi Taivasten kuningaskunta: jos mitä tahansa maallista valtakuntaa verrataan Taivasten kuningaskuntaan, mitään vastaavaa ei löydy, vastakohtia kyllä. Mutta yksinkertaisesta elämästä Jeesus löytää asioita, joita käyttäen hän voi selittää kuningaskuntansa salaisuuksia.

##

A03B17Fi

Edes Jeesuksen oppilailla ei ollut kykyä vertauksien ymmärtämiseen, mutta Jeesus selitti ne heille:

Kuulkaa siis te (υμεις ουν ακουσατε) vertaus kylväjästä (την παραβολην του σπειροντος): Kun joku kuulee kuningaskunnan sanan eikä ymmärrä (και μη συνιεντος), niin tulee paha ja tempaa pois sen, mikä hänen sydämeensä kylvettiin. Tämä on se, mikä kylvettiin tien oheen. Mikä kallioperälle kylvettiin, on se, joka kuulee sanan ja heti ottaa sen ilolla vastaan; mutta hänellä ei ole juurta itsessään, vaan hän kestää ainoastaan jonkun aikaa, ja kun tulee ahdistus tai vaino (θλιψεως η διωγμου) sanan tähden, niin hän heti lankeaa pois. Mikä taas orjantappuroihin kylvettiin, on se, joka kuulee sanan, mutta tämän aikakauden huoli μεριμνα του αιωνος τουτου) ja rikkauden viettelys tukahuttavat sanan, ja hän jää hedelmättömäksi. Mutta mikä hyvään maahan kylvettiin, on se, joka kuulee sanan ja ymmärtää sen ja myös tuottaa hedelmän ja tekee, mikä sata jyvää, mikä kuusikymmentä, mikä kolmekymmentä." (40 Mt 13:18-23)

##

A03B18Fi

Vertauksia Taivasten kuningaskunnasta on liki neljäkymmentä. Määrä riippuu vähän siitä, mikä katsotaan vertaukseksi ja mikä kielikuvaksi tai sananlaskuksi.

##

A03B19Fi

Vertauksia Matteuksen evankeliumista

##

A03B20Fi

Matteus esittää useita Jeesuksen vertauksia Jumalan kuningaskunnasta. Aluksi on vain kylväjä, joka lähti kylvämään sanaa, mutta viimeisessä Matteuksen esittämässä vertauksessa sadonkorjuu on jo suoritettu, kun sato lajitellaan.

Kylväjä lähti kylvämään, Mt 13:1-9;

Nisu ja luste, Mt 13:24-30

Sinapinsiemen, Mt 13:31-32

Hapate, Mt 13:33

Peltoon kätketty aarre, Mt 13:44

Kallis helmi, Mt 13:45-46

Nuotta ja kalojen erottelu Mt 13:47-50

Ilo kadonneen lampaan löytymisestä, Mt 18:12-14

Isäntä ja kaksi velkaista orjaa Mt 18:21-35

Viinitarhan isäntä ja palkatut työntekijät, Mt 20:1-16

Viinitarhan isännän kaksi poikaa työntekijöinä, Mt 21:28-32

Viinitarhan isäntä ja sen vuokraviljelijät, Mt 21:33-46

Kuninkaan pojan häät, Mt 22:1-14

Viikunapuu aikakauden lopun merkkinä, Mt 24:32-34

Varas, Mt 24:43

Häiden alkamista odottavat neitsyet, Mt 25:1-13

Kuninkaan uskottujen miesten palkitseminen, Mt 25:14-30

Lampaiden ja vuohien erottelu, Mt 25:31-46

##

A03B21Fi

Nisu ja luste, Mt 13:24-30

Historiallinen kristikunta ei ole syntynyt yksin Jumalan sanasta. Paljon paremmin, tai ainakin näkyvimmin maailmassa on menestynyt se siemen, joka kasvun alkuvaiheessa on aidon ruokaviljan näköinen, mutta tosiasiassa on saatanan asiamiesten heiniä. Heti kylväjä-vertauksen jälkeen Jeesus esittääkin toisen vertauksen:

Toisen vertauksen hän esitti heille sanoen: "Taivasten kuningaskunta on verrattava mieheen, joka kylvi hyvän siemenen peltoonsa. 13:25 Mutta ihmisten nukkuessa hänen vihamiehensä tuli ja kylvi lustetta nisun sekaan ja meni pois. 13:26 Ja kun laiho kasvoi ja teki hedelmää, silloin lustekin tuli näkyviin. 13:27 Niin perheenisännän orjat tulivat ja sanoivat hänelle: 'isäntä, etkö kylvänyt peltoosi hyvää siementä? Miten siinä sitten on lustetta?' 13:28 Hän sanoi heille: 'Sen on vihamies tehnyt'. Niin orjat sanoivat hänelle: 'Tahdotko, että menemme ja kokoamme sen?' 13:29 Mutta hän sanoi: 'En, ettette lustetta kootessanne nyhtäisi sen mukana nisuakin. 13:30 Antakaa molempain kasvaa yhdessä elonleikkuuseen asti; ja elonaikana minä sanon leikkuumiehille: Kootkaa ensin luste ja sitokaa se kimppuihin poltettavaksi, mutta nisu korjatkaa minun aittaani.'" (40 Mt 13:24-30)

##

A03B22Fi

Sinapinsiemen, Mt 13:31-32

Vielä toisen vertauksen hän puhui heille sanoen (αλλην παραβολην παρεθηκεν αυτοις λεγων): "Taivasten kuningaskunta on sinapinsiemenen kaltainen (ομοια εστιν η βασιλεια των ουρανων κοκκω σιναπεως), jonka mies otti ja kylvi peltoonsa. Se on kaikista siemenistä pienin, mutta kun se on kasvanut, on se suurin vihanneskasveista ja tulee puuksi, niin että taivaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille." (40 Mt 13:31-32)

##

A03B23Fi

Hapatus, Mt 13:33


Taas toisen vertauksen hän puhui heille:
"Taivasten kuningaskunta on hapatuksen kaltainen (ομοια εστιν η βασιλεια των ουρανων ζυμη), jonka nainen otti ja sekoitti kolmeen vakalliseen jauhoja, kunnes kaikki happani". (40 Mt 13:33)

##

A03B24Fi

Nisulla tarkoitetaan Jeesuksen pelastamia uskovia. Linnut tarkoittavat demonisia henkiolentoja, puut kansoja. Hapatus on synnin vertauskuva. Mutta kun oppilaatkaan eivät ymmärtäneet Jeesuksen suoraa puhetta siitä, että hänet naulitaan ristille Jerusalemissa ja kolmen päivän päästä hän nousee ylös kuolleista, on näidenkin vertauksien täytynyt näyttää arvoituksilta myös siksi, että kysymys oli uudesta asiasta ja niin suurista muutoksista, että ne täysin ylittivät jokapäiväisen elämän ympyröihin sulkeutuneen ihmisen käsitemaailman ja kokemuspiirin.


Tämän kaiken Jeesus puhui kansalle vertauk
silla (εν παραβολαις), ja ilman vertausta (χωρις παραβολης) hδn ei heille puhunut,13:35 että täyttyisi se, mikä on puhuttu profeetan kautta, joka sanoo: "Minä avaan suuni vertauksiin (ανοιξω εν παραβολαις το στομα μου), minδ tuon ilmi sen, mikä on ollut salassa maailman alasheitosta asti (απο καταβολης κοσμου)". (40 Mt 13:34-35)

##

A03B25Fi

Kirkkoraamatun kääntäjä on ymmärtänyt kreikan sanat "apo katabolis kosmou" ikäänkuin kysymys olisi "maailman perustamisesta", vaikka suora käännös "kosmoksen alasheittäminen" on ihan selvä ja tarkoittaa sitä, että luominen oli silloin jo tapahtunut, kun sen tuloksia ruvettiin heittämään alas (καταβολή) Jumalan luoksepδäsemättömän kunnian ja pyhyyden immateriaalisissa korkeuksista. Myös kirkkoraamattu m.38 sanojen "opos plirothi" käännös "käydä toteen" on harhaanjohtava, koska kaikki on tehty Kristuksessa valmiiksi jo ikuisuudessa, jonka takia kreikkalaisessa tekstissä todetaankin vain, että "että täyttyisi" se, minkä profeetat olivat ilmoittaneet, ja mikä luomiskertomuksen 1.Ms 1:1-2:4 mukaan on jo valmista.

##

A03B26Fi

Jumalan luomistyön esillepanosta käytetään Uudessa Testamentissa sanaa "prothesis". Jeesuksen biografian kirjoittaneilla evankelistoilla tämä sana on käytössä vielä sen esikuvallisessa merkityksessään ilmaisussa "oi artous tous protheseos", "esillepanoleivät" esikuvana siitä, että Jumalan tahto on "saattaa paljon poikia kirkkauteen" Jeesuksen Kristuksen kautta. Mutta tätä salaisuutta ei paljastettu edes profeetoille. Vasta Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen ekklesialle (εκκλησία) paljastettiin koko suunnitelma, minkδ kääntäjätkin ovat tavallaan noteeranneet, kääntäessään siinä yhteydessä käytetyn sanan πρόθεσις, esillepano, aivoitukseksi ilmaisten siten ymmδrtämättömyytensä. Suora käännös "esillepano, tarjous" on oikein, mutta kukapa sellaista sanoo, jollei ymmärrä asiaa. Samoin on Jeesuksen vertauksien laita. Ne ovat kuin palapelin paloja. Vasta sitten, kun kokonaiskuva on tiedossa, on palat helppo panna paikalleen.

##

A03B27Fi

Jeesuksen vertaus kylväjästä, joka lähti kylvämään, tarkoittaa Jumalan kuningaskunnan evankeliumin julistamista. Mutta mitä tarkoittaa puhe vehnästä ja lusteesta (lolium temulentum), jota vanhassa käännöksessä sanottiin valhevehnäksi?

Sitten Jeesus laski luotaan kansanjoukot ja meni asuntoonsa. Ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Selitä meille vertaus pellon lusteesta (φρασον ημιν την παραβολην των ζιζανιων του αγρου)". (40 Mt 13:36)

##

A03B28Fi

Jeesuksen vastaus koskee koko armotalouskautta, joka alkoi Jeesuksen ylösnousemuksesta ja päättyy hänen takaisintuloonsa tämän aikakauden lopussa:

Niin hän vastasi ja sanoi heille: "Hyvän siemenen kylväjä on Ihmisen Poika. 13:38 Pelto on maailma; hyvä siemen ovat kuningaskunnan poikia, mutta lusteet ovat pahan poikia. 13:39 Vihamies, joka ne kylvi, on perkele; elonaika on tämän aikakauden täyttymys, ja leikkuumiehet ovat enkelit. 13:40 Niinkuin lusteet kootaan ja tulessa poltetaan, niin on tapahtuva tämän aikakauden täyttymyksessä. 13:41 Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat hänen kuningaskunnastaan kaikki, jotka ovat pahennukseksi ja jotka tekevät laittomuutta, 13:42 ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys. 13:43 Silloin vanhurskaat loistavat Isänsä kuningaskunnassa niinkuin aurinko. Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon. (40 Mt 13:37-43)

##

A03B29Fi

Vanhan Liiton juhlakalenteri, kts. 3.Ms 23:1-44, on myös aikataulu siitä, miten Jumalan kuningaskunta tulee, mutta kahden kylväjä-vertauksen jälkeen Jeesus esittää neljä pientä vertausta siitä, miten Taivasten Kuningaskuntaan päästään sisälle, kts. Matteus 13:44-53.

##

A03B30Fi

Peltoon kätketty aarre

Vielä Taivasten kuningaskunta on peltoon kätketyn aarteen kaltainen (ομοια εστιν), jonka mies, sen löydettyään kätki; ja siitä iloissaan menee ja myy kaiken, mitä hänellä on, ja ostaa sen pellon. (40 Mt 13:44)

##

A03B31Fi

Kallis helmi

Vielä taivasten kuningaskunta on kuin (ομοια εστιν) kalliita helmiä etsivä kauppias, joka yhden kallisavoisen helmen löydettyään meni ja myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen. (40 Mt 13:45-46)

##

A03B32Fi

Nuotta


Vielä taivasten kuningaskunta on nuotan kaltainen (ομοια εστιν), joka heitettiin mereen ja kokosi kaikkia lajeja. Ja kun se tuli täyteen, vetivät he sen rannalle, istuutuivat ja kokosivat hyvät astioihin, mutta kelvottomat he viskasivat pois. Näin on käyvä aikakauden täyttymyksessä (εν τη συντελεια του αιωνος); enkelit lähtevät ja erottavat pahat vanhurskaiden keskuudesta ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys. (40 Mt 13:47-50)

##

A03B33Fi

Taitava opettaja seuraa tarkasti oppilaittensa kehitystä:

Jeesus sanoo heille: Oletteko ymmärtäneet tämän kaiken?" He sanovat hänelle: "Kyllä, Isäntä". Ja hän sanoi heille: "Niin on jokainen kirjanoppinut, joka on tullut taivasten kuningaskunnan opetuslapseksi, perheenisännän kaltainen, joka tuo aarrekammiostaan esille uutta ja vanhaa (καινα και παλαια)". (40 Mt 13:51-52)

##

A03B34Fi

Matteuksen luvussa 13 esitetyt vertaukset muodostavat kokonaisuuden, jossa esitetään Jumalan kuningaskunnan tulo pienestä alusta hankkeen suureen täyttymykseen saakka. Luvun lopussa sanotaankin:

Ja kun Jeesus oli lopettanut nämä vertaukset, hän siirtyi pois sieltä. (40 Mt 13:53)

##

A03B35Fi

Raamattu on kirjoitettu niin yksinkertaisesti, ettei samaa asiaa voi sen yksinkertaisemmin sanoa. Teologeilla ja myös kääntäjillä näyttää olevan halu edelleen yksinkertaistaa Jumalan ilmoitusta maailman luomisesta, tämän maailmanajan lopusta ja tulevasta maailmasta, mikä olisi kyllä kiitettävää, jos se olisi mahdollista. Meillä sellaista rohkeutta ei ole, joten parasta on lukea Raamatun käsikirjoituksien sivuilta vain se, mitä sinne on kirjoitettu ja vasta sen jälkeen ruveta sitä miettimään, ettei Raamatussa Jumalan Kuningaskunnasta ilmoitettu kokonaiskuva hämärtyisi, eikä meille kävisi kuin niille egyptiläis-roomalaisille teologeille, jotka käyttivät vertauksien selittelyssä "allegorista" selitystapaa tuhotakseen koko se opetuksen, joka vertauksiin sisältyi, tai niille apologeetoille, jotka yrittäessään mukauttaa evankeliumia kreikkalaiseen ajatteluun hylkäsivät sekä Vanhan että Uuden testamentin opetuksen luomisesta ja luomisen tulosten esillepanosta.

##

A03B36Fi

Vertauksia Markuksen evankeliumista

##

A03B37Fi

Markus kirjoitti evankeliuminsa nähtävästi Pietarin tiedoilla, joita hän täydensi sen jälkeen, kun välit Paavaliin olivat korjautuneet. Egyptiläiset pitävät Markusta sinä henkilönä, joka toi heille evankeliumin. Mutta Egyptin kristikunnalla oli suuria vaikeuksia heti alussa. Egyptin Alexandria oli maailman okkultismin pääkaupunki. Aleksandriassa syntyi se kristinuskoa vastaan sotiva uskonto, joka nyt tunnetaan nimellä kirkko. Se, että tiedot Egyptiläisen kristikunnan alkuvaiheista ovat hataria, johtuu osaksi myös siitä, Aleksandrian juutalaisten kapinasta roomalaisia vastaan, joka tempasi koko Levantin diasporajuutalaiset mukaansa. Kapinaan liittyivät Kyrenen puoleisen Libyan ja Kyproksen juutalaiset ja samaan aikaan myös Babylonian juutalaiset kampanjoivat roomalaisia vastaan. Kapina kesti noin kolme vuotta (114-118), ennen kuin roomalaisten onnistui kukistaa laajalle levinnyt laittomuus. Egyptissä kahden tulen väliin joutuneet kristityt yrittivät säilyttää Markuksen evankeliumin ja muutkin kirjoitukset mitä ihmeellisimpiä keinoja käyttäen. Nyt juuri (kevättalvi 2015) tutkitaan yhtä hautausnaamiota, jonka täytteenä on käytetty Markuksen evankeliumia sisältäviä papyrustekstejä, jonka kirjoittamisajankohdaksi on arveltu jopa 80-lukua. Evankeliumitekstiä sisältävien papyrusten käyttö hautamaskin täytteenä voi johtua paitsi niitten joutumisesta vääriin käsiin, myös yrityksestä säilyttää ne joko juutalaisten tai heidän jälkeensä tulleiden roomalaisten vihalta, sillä roomalaiset pitivät kristittyjäkin juutalaisina kapinoitsijoina.

##

A03B38Fi

Markus kertoo Jeesuksen elämän tärkeimmät vaiheet ja opetuksen pääkohdat. Myös Markus esittää vertaukset yljän ystävistä, vanuttamattomasta paikkakankaasta ja uudesta viinistä ja uusista nahkaleileistä. Näiden kertomuksien ylkä on Jeesus Kristus itse ja ekklesia (εκκλησία) on hδnen morsiamensa. Viini on vertauskuva Pyhästä Hengestä.

Yljän ystävät, Mark 2:19-20, vrt. Mt 9:14-15 ja Lk 5:33-35

Vanuttamaton paikkakangas, Mark 2:21, vrt. Mt 9:16 ja Lk 5:36

Uusi viini ja uudet leilit, Mark 2:22, vrt. Mt 9:17 ja Lk 5:37-39

##

A03B39Fi

Voimamiehen sitominen, Mark 3:20-29, vrt. Mt 12:22-32, Lk 11:14-23

Jo ennen kihlausta yljän on voitettava morsiamenryöstäjä ja vapautettava morsian. Kertomuksen ydin on siinä, että "voimamies", Saatana, pitää morsianta vallassaan syyttämällä häntä synnistä. Mutta kun Jeesus antaa synnit anteeksi, menettää "voimamies" taistelun. Luuseri sinetöi kohtalonsa pitämällä kauheaa meteliä ja pilkkaamalla Jumalaa:

Ja kirjanoppineet, jotka olivat tulleet Jerusalemista, sanoivat: "Hänessä on Beelsebul ", ja (και οτι): "Riivaajien pδämiehen voimalla hän ajaa ulos riivaajia". 3:23 Niin hän kutsui heidät luoksensa ja sanoi heille vertauksilla: "Kuinka saatana voi ajaa ulos saatanan? 3:24 Ja jos jokin kuningaskunta riitautuu itsensä kanssa, ei se kuningaskunta voi pysyä pystyssä. 3:25 Ja jos jokin talo riitautuu itsensä kanssa, ei se talo voi pysyä pystyssä. 3:26 Ja jos saatana nousee itseänsä vastaan ja riitautuu itsensä kanssa, ei hän voi pysyä, vaan hänen loppunsa on tullut. 3:27 Eihän kukaan voi tunkeutua väkevän taloon ja ryöstää hänen tavaraansa, ellei hän ensin sido sitä väkevää; vasta sitten hän ryöstää tyhjäksi hänen talonsa. 3:28 Totisesti minä sanon teille: kaikki synnit annetaan ihmisten lapsille anteeksi, pilkkaamisetkin, kuinka paljon pilkannevatkin; 3:29 mutta joka pilkkaa Pyhää Henkeä, se ei saa ikinä anteeksi, vaan on vikapää iankaikkiseen tuomioon." 3:30 Sillä he sanoivat: "Hänessä on saastainen henki". (41 Mark 3:22-30)

##

A03B40Fi

Melkein kaikki muutkin Markuksen esittämät vertaukset löytyvät myös muiden evankelistojen teksteistä. Vain vertaus omaa tahtiaan kasvavasta siemenestä kts. Mark 4:26-29 löytyy yksin Markukselta.

Kylväjä, Mark 4:1-9, katso myös Mark 4:1-20, Mt 13:1-23, Lk 8:4-18

Lamppu, Mark 4:21-25, vrt. Mt 5:15, Lk 11:33

Huomaamaton kasvu, Mark 4:26-29

Sinapin siemen, 4:30-32, vrt. Mt 13:31-32 ja Lk 13:18-19.

Viinitarhan isäntä ja vuokraviljelijät, 12:1-12, vrt. Mt 21:33-46

Viikunapuu keväällä, 13:28-32, Mt 24:32-36, Lk 21:29-33

Isännän paluun odotus, 13:34-36, vrt Lk 12:35-38

##

A03B41Fi

Lamppu

Kohta kylväjä-vertauksen jälkeen Markus esittää vertauksen lampusta, jossa hän ikään kuin jatkaa Vuorisaarnan tekstiä näkemisestä ja kuulemisesta, ja opetuslapsista, jotka ovat maailman valkeus:

Ja hän sanoi heille: "Eihän lamppua oteta esiin, pantavaksi vakan alle tai vuoteen alle? Eiköhän lampunjalkaan pantavaksi? 4:22 Sillä ei ole mitään ole salattuna, joka ei tulisi ilmi, eikä kätkettynä, kuin tullakseen julki. 4:23 Jos jollakin on korvat kuulla, hän kuulkoon." 4:24 Ja hän sanoi heille: "Ottakaa vaari siitä, mitä kuulette; millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan, vieläpä lisätäänkin teille, jotka kuulette. 4:25 Sillä jos jollakin on, sille annetaan; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on." (41 Mark 4:21-25)

##

A03B42Fi

Huomaamaton, "automaattinen" kasvu, Mark 4:26-29

Jumalan sana - ehkä vain muutama lause Pyhässä Hengessä lausuttuna - näyttää vähäiseltä, mutta kun kyse on Jumalan sanasta, se toteuttaa itse itsensä ja tuottaa lajinsa mukaista hedelmää:

Ja hän sanoi: "Niin on Jumalan kuningaskunta, kuin jos mies kylvää siemenen maahan; ja hän nukkuu, ja hän nousee, öin ja päivin; ja siemen orastaa ja kasvaa, hän ei itse tiedä, miten. Sillä itsestään (αυτοματη) maa tuottaa viljan: ensin korren, sitten tähkän, sitten täyden jyvän tähkään. Mutta kun hedelmä on kypsynyt, lähettää hän kohta sinne sirpin, sillä elonaika on käsissä." (41 Mark 4:26-29)

##

A03B43Fi

Tämäkin vertaus on hyvin tärkeä, sillä suuri osa maailman saarnamiehistä ei usko Jumalaan, eikä hänen sanansa voimaan, vaan yrittää toimia kuin sikiönlähdettäjä näyttäviä, mutta elinkelvottomia "tuloksia" saadakseen.

##

A03B36Fi

Vertauksia Luukkaan evankeliumista

##

A03B45Fi

Luukas kirjoitti paitsi Luukkaan Evankeliumin myös Apostolien teot. Kirjoittajasta itsestään tiedetään sangen vähän. Väite, että hän oli kotoisin Antiokiasta, on peräisin Eusebius Kesarealaisen kirkkohistoriasta, mutta Eusebiuksen teksti on vasta 300-luvun tuotteita. Se, mitä tiedetään, löytyy Uudesta Testamentista tai ainakin voidaan päätellä sen tekstistä. Luukas oli ammatiltaan lääkäri ja kansallisuudeltaan hän lienee ollut kreikkalainen. Apostolien teoissa kerrotaan, että Luukas liittyi Paavalin seuraan Trooaassa, kun Paavali oli matkalla Jerusalemiin, jossa hänet vangittiin. Sillä aikaa kun Paavali oli tutkintovankeudessa Kesareassa, lienee Luukas kerännyt tietoja Jeesuksen vaiheista ja ekklesian alkutaipaleesta, ja kun Paavali kahden vuoden kuluttua vangitsemisesta vietiin Roomaan, seurasi Luukas mukana.

##

A03B46Fi

Ennen vertauksia Jumalan kuningaskunnasta myös Luukas esittää tilannekatsauksia Jumalan väliintuloa vaativista asioista vertauksien muodossa:

Mielenmuutoksen tarve, Lk 5:27-32, kts. Mt 9:9-13, Mark 2:13

Yljän ystävät, Lk 5:33-35, kts. Mt 9:14-15, Mark 2:19-20

Vanuttamaton paikkakangas ja uudet viinileilit, Lk 5:36-39, см. Mt 9:16-17, Mark 2:21-22

Näkövammaiset avustajat, Lk 6:39-42, (vain Luukkaalla)

Lapset torilla Lk 7:31-35, vrt. Mt 11:16-19.

Kaksi velallista eli kuka rakastaa enemmän, kts. Lk 7:36-50. (vain Luukkaalla)

##

A03B47Fi

Mielenmuutoksen tarve, Lk 5:27-32

Ja sen jälkeen hän lähti sieltä ja näki tulliasemalla istumassa publikaanin, jonka nimi oli Leevi, ja sanoi hänelle: "Seuraa minua". Niin tämä jätti kaikki, nousi ja seurasi häntä. Ja Leevi valmisti hänelle suuret pidot kodissaan; ja siellä oli suuri joukko publikaaneja ja muita aterioimassa heidän kanssaan. Niin heidän kirjanoppineensa ja fariseukset napisivat hänen opetuslapsiansa vastaan ja sanoivat: "Miksi te syötte ja juotte publikaanien ja syntisten kanssa?" Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Eivät terveet tarvitse parantajaa (iatrou), vaan sairaat (oi kakos). En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita (dikaious), vaan syntisiä (amartolous) mielenmuutokseen (eis metánoian)." (42 Lk 5:27-32)

##

A03B48Fi

Kaksi velallista: Kumpi rakastaa enemmän?

Sitten tulee tärkeä kysymys siitä, kuka rakastaa enemmän. Kysymys kahdesta velallisesta tuodaan esille osana kertomuksessa, jossa yksi syntinen pitää toista syntistä "syntisenä naisena", kts. Lk 7:36-50, jonka johdosta Jeesus sanoo:

"Kaksi velallista oli erään velkojan luona; toinen oli velkaa viisisataa denaria, toinen viisikymmentä. Ja kun heillä ei ollut, millä maksaa, osoitti hän armoa molemmille. Kumpi heistä siis rakastaa häntä enemmän?" Simon vastasi ja sanoi: "Minun mielestäni se, jolle hän osoitti suuremman armon". Hän sanoi hänelle: "Oikein sinä ratkaisit". (42 Lk 7:41-43)

##

A03B49Fi

Jeesuksen vertauksia Jumalan kuningaskunnasta Luukas esittää seuraavasti:

Kylväjä, Lk 8:4-15

Lamppu ja lampunjalka, Lk 8:16-18, vrt Mt 5:14-16, Mark 4:21-23

Laupias samarialainen, Lk 10:25-37, (vain Luukkaalla)

Opetus Pyhän Hengen saamisesta, Lk 11:5-13, (vain Luukkaalla)

Voitettu kuningaskunta, Lk 11:14-23, vrt Mt 12:24 ja Mark 3:22-27)

Äkkirikas mies, Lk 12:16-21, (vain Luukkaalla)

Isännän paluuta odottava orja, Lk 12:35-48, vert. Mt 24:42-51)

Hedelmättömän viikunapuun jatkoaika, Lk 13:6-9, (vain Luukkaalla)

Nöyryytetty juhlavieras, Lk 14:7-11 (vain Luukkaalla)

Neuvo kutsujen järjestäjälle, Lk 14:12-14, (vain Luukkaalla)

Vastahakoiset juhlille kutsutut, Lk 14:15-24, (vain Luukkaalla)

Vähävarainen rakentaja, 14:28-30, (vain Luukkaalla)
Kuninkaan sotasuunnitelmat, Lk 14:31-35, (vain Luukkaalla)

Mauton suola, Lk 14:34-35, vrt Matt 5:13, Mark 9:50

Ilo lampaan löytämisestä Lk 15:4-7, (Matteuksella samankaltainen vertaus)

Ilo rahan löytämisestä Lk 15:8-10, (vain Luukkaalla)

Ilo kuolleen pojan paluusta Lk 15:11-32 (vain Luukkaalla)

Isäntä ja epärehellinen taloudenhoitaja, Lk 16:1-16, (vain Luukkaalla)

Rikas mies ja Lasarus, Lk 16:19-31, (vain Luukkaalla)

Jumalaton tuomari ja peräänantamaton leskivaimo, Lk 18:1-8, (vain Luukkaalla)

Fariseus ja publikaani pyhäkössä, Lk 18:9-14, vert. Mt 25:14-30

Lapset vertauskuvana Jumalan kuningaskunnasta, Lk 18:15-17, vert. Mt 19:13-15, Mark 10:13-16)

Kymmenen leiviskää kullekin, Lk 19:11-27, (vain Luukkaalla)

Viinitarhan omistaja ja sen vuokraajat, Lk 20:9-19, vrt. Mt 21:33-46, Mark 12:1-12.

Viikunapuu keväällä, Lk 21:29-33, Mt 24:32-35, Mark 13:28-31.

##

A03B50Fi

Laupias samarialainen, kts Lk 10:25-37

Luukkaan esittämät vertaukset on pääsääntöisesti ymmärretty väärin. Vertaus "Laupiaasta samarialaisesta" on malliesimerkki siitä, miten kirkonmiehet ja muut kristinuskon vihamiehet tulkitsevat Raamattua. Ei laupias samarialainen juossut roistojen perään tarjoamaan heille sosiaaliturvaa, vaan ryhtyi pelastamaan roistojen käsiin joutunutta tavallista kansalaista.

Ja katso, eräs lainoppinut nousi kiusaamaan häntä ja kysyi: "Opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?" Niin hän sanoi hänelle: "Mitä laissa on kirjoitettuna? Kuinkas luet?" Hän vastasi ja sanoi: "Rakasta Isäntää, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi". Hän sanoi hänelle: "Oikein vastasit; tee se, niin sinä saat elää". Mutta hän tahtoi näyttää olevansa vanhurskas ja sanoi Jeesukselle: "Kuka sitten on minun lähimmäiseni (και τις εστιν μου πλησιον)?" Siihen Jeesus otti ja sanoi: "Eräs mies vaelsi Jerusalemista alas Jerikoon ja joutui ryövärien käsiin, jotka riisuivat hänet alasti ja löivät haavoille ja menivät pois jättäen hänet puolikuolleeksi. Niin vaelsi sattumalta eräs pappi sitä tietä ja näki hänet ja meni ohitse. Samoin leeviläinenkin: tultuaan sille paikalle hän näki hänet ja meni ohitse. Mutta kun eräs samarialainen, joka matkusti sitä tietä, tuli hänen kohdalleen ja näki hänet, niin hän sääli häntä. Ja hän meni hänen luokseen ja sitoi hänen haavansa ja vuodatti niihin öljyä ja viiniä, pani hänet juhtansa selkään ja vei hänet majataloon ja hoiti häntä. Ja seuraavana aamuna hän otti esiin kaksi denaria ja antoi majatalon isännälle ja sanoi: 'Hoida häntä, ja mitä sinulta lisää kuluu, sen minä palatessani sinulle maksan'. Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi on sen lähimmäinen, joka oli joutunut ryövärien käsiin?" Hän sanoi: "Se, joka teki hänelle laupeuden". Niin Jeesus sanoi hänelle: "Mene ja tee sinä samoin". (42 Lk 10:25-37)

##

A03B51Fi

Ilo kadonneen lampaan ja kadonneen rahan löytämisestä.

Raamatussa yksi usein toistuva aihe koskee isää, jolla on kaksi poikaa. Vanhan Liiton sääntöjen mukaan vanhimman pojan kuului saada suurin osa omaisuudesta, mutta joskus kävi niin, että etusija annettiinkin nuorimmalle. Korostetusti tämä tulee ilmi Jeesuksen vertauksessa "tuhlaajapojasta", jonka tärkeyttä korostetaan kahdella pienellä vertauksella kadonneen lampaan ja kadonneen rahan löytymisen aiheuttamasta ilosta:

Ja kaikki publikaanit ja syntiset tulivat hänen tykönsä kuulemaan häntä. Mutta fariseukset ja kirjanoppineet nurisivat ja sanoivat: "Tämä ottaa vastaan syntisiä ja syö heidän kanssaan". Niin hän puhui heille tämän vertauksen (την παραβολην ταυτην) sanoen: "Jos jollakin teistä on sata lammasta ja hän kadottaa yhden niistä, eikö hän jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää erämaahan ja mene etsimään kadonnutta, kunnes hän sen löytää? Ja löydettyään hän panee sen hartioillensa iloiten. Ja kun hän tulee kotiin, kutsuu hän kokoon ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo heille: 'Iloitkaa minun kanssani, sillä minä löysin lampaani, joka oli kadonnut'. Minä sanon teille: samoin on ilo taivaassa suurempi yhdestä syntisestä, joka muuttaa mielensä (μετανοουντι), kuin yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät mielenmuutosta tarvitse (ου χρειαν εχουσιν μετανοιας). Tahi jos jollakin naisella on kymmenen hopearahaa ja hän kadottaa yhden niistä, eikö hän sytytä lamppua ja lakaise huonetta ja etsi visusti, kunnes hän sen löytää? Ja löydettyään hän kutsuu kokoon ystävättärensä ja naapurinaiset ja sanoo: 'Iloitkaa minun kanssani, sillä minä löysin rahan, jonka olin kadottanut'. Niin myös, sanon minä teille, tulee ilo Jumalan enkeleillä yhdestä syntisestä, joka muuttaa mielensä (επι ενι αμαρτωλω μετανοουντι)." (42 Lk 15:1-10)

##

A03B52Fi

Tuhlaajapoika

Tässä kertomuksessa vanhempi poika saa kyllä hänelle luvatun maan, mutta mielenmuutokseen tullut ja uuden elämänsä Jumalan armolle perustanut nuorempi veli ("tuhlaajapoika", venäjäksi jopa "bludnyi syn") perii taivaallisen ilon ja kunnian.

Eräällä miehellä oli kaksi poikaa. 15:12 Ja nuorempi heistä sanoi isälleen: "Isä, anna minulle se osa omaisuudesta, mikä minulle on tuleva". Ja hän jakoi heille varansa. 15:13 Eikä kulunut montakaan päivää, niin nuorempi poika, kaiken koottuaan matkusti pois kaukaiseen maahan; ja siellä hän hävitti omaisuutensa eläen irstaasti (και εκει διεσκορπισεν την ουσιαν αυτου ζων ασωτως).
15:14
Mutta kun hän oli kaikki tuhlannut, tuli ankara nälänhätä koko siihen maahan, ja hän alkoi kärsiä puutetta. 15:15 Ja hän meni ja yhtyi erääseen sen maan kansalaiseen, ja tämä lähetti hänet tiluksilleen kaitsemaan sikoja. 15:16 Ja hän halusi täyttää vatsansa niillä palkohedelmillä, joita siat söivät, mutta niitäkään ei kukaan hänelle antanut. 15:17 Niin hän meni itseensä ja sanoi: "Kuinka monella minun isäni palkkalaisella on yltäkyllin leipää, mutta minä olen kuolemassa nälkään (εγω δε λιμω απολλυμαι)! 15:18 Minä nousen ja menen isäni tykö ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi 15:19 enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan; tee minut yhdeksi palkkalaisistasi." 15:20 Ja hän nousi ja meni oman isänsä tykö. Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja sääli häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi.
15:21
Mutta poika sanoi hänelle: "Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan". 15:22 Silloin isä sanoi orjilleen: "Tuokaa paras stoola ja pukekaa hänet, ja pankaa sormus hänen sormeensa ja kengät hänen jalkaansa; 15:23 ja noutakaa syötetty vasikka ja teurastakaa. Ja syökäämme ja pitäkäämme iloa, 15:24 sillä tämä minun poikani oli kuollut (οτι ουτος ο υιος μου νεκρος ην) ja virkosi eloon (και ανεζησεν), ja hän oli kadonnut (και απολωλως ην) ja on löytynyt (και ευρεθη)." Ja he rupesivat iloa pitämään (και ηρξαντο ευφραινεσθαι).
15:25
Mutta hänen vanhempi poikansa hänen vanhempi poikansa oli pellolla. Ja kun hän tuli ja lähestyi kotia, kuuli hän laulun ja karkelon (ηκουσεν συμφωνιας και χορων). 15:26 Ja hän kutsui luoksensa yhden palvelijoista ja tiedusteli, mitä se oli. 15:27 Tämä sanoi hänelle: "Sinun veljesi on tullut, ja isäsi teurastutti syötetyn vasikan, kun sai hänet terveenä takaisin". 15:28 Niin hän vihastui eikä tahtonut mennä sisälle; mutta hänen isänsä tuli ulos ja puhutteli häntä leppeästi. 15:29 Mutta hän vastasi ja sanoi isälleen: "Katso, niin monta vuotta minä olen sinua palvellut kuin orja enkä ole milloinkaan sinun käskyäsi laiminlyönyt, ja kuitenkaan et ole minulle koskaan vohlaa antanut vohlaakaan, pitääkseni iloa ystävieni kanssa (ινα μετα των φιλων μου ευφρανθω). 15:30 Mutta kun tämä sinun poikasi, joka on tuhlannut sinun varallisuutesi porttojen kanssa tuli, niin hänelle sinä teurastit syötetyn vasikan." 15:31 Niin hän sanoi hänelle: "Poikani, sinä olet aina minun tykönäni, ja kaikki, mikä on minun omaani, on sinun. 15:32 Mutta pitihän nyt riemuita ja iloita (ευφρανθηναι δε και χαρηναι εδει), sillä tämä sinun veljesi oli kuollut ja virkosi eloon (οτι ο αδελφος σου ουτος νεκρος ην και ανεζησεν), hän oli kadonnut ja on löytynyt (και απολωλως ην και ευρεθη)." (42 Lk 15:11-32)

##

A03B53Fi

Isäntä ja epärehellinen taloudenhoitaja

Jumalan kuningaskunnan ongelmana ovat olleet sen pastorit, jotka julistavat synninpäästöä ihmisille, jotka eivät ole muuttaneet mieltään eivätkä edes tunnustautuvat Jeesuksen seuraajiksi. Kun nyt on kulunut kohta kaksi tuhatta vuotta tämän vertauksen esittämisestä, on aika ihmetellä, kuinka hyvin Jeesus vertauksen pappien uskottomuudesta ennakolta esitti:

Ja hän puhui myös opetuslapsilleen: "Oli rikas mies, jolla oli huoneenhaltija, ja hänelle kanneltiin, että tämä hävitti hänen omaisuuttansa. 16:2 Ja hän kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: 'Mitä minä kuulenkaan sinusta? Tee tili huoneenhallituksestasi; sillä sinä et voi enää minun huonettani hallita.' 16:3 Niin huoneenhaltija sanoi mielessään: 'Mitä minä teen, kun isäntäni ottaa minulta pois huoneenhallituksen? Kaivaa minä en jaksa, kerjuuta häpeän. 16:4 Minä tiedän (εγνων), mitä teen, että kun minut pannaan pois huoneenhallituksesta, he ottaisivat minut taloihinsa.' 16:5 Ja hän kutsui luoksensa jokaisen isäntänsä velallisista yksitellen ja sanoi ensimmäiselle: 'Paljonko sinä olet velkaa minun isännälleni?' 16:6 Tämä sanoi: 'Sata astiaa öljyä'. Niin hän sanoi hänelle: 'Ota velkakirjasi, istu ja kirjoita pian viisikymmentä'. 16:7 Sitten hän sanoi toiselle: 'Entä sinä, paljonko sinä olet velkaa?' Tämä sanoi: 'Sata tynnyriä nisuja'. Ja hänelle hän sanoi: 'Ota velkakirjasi ja kirjoita kahdeksankymmentä'. 16:8 Ja Isäntä kehui väärää huoneenhaltijaa siitä, että hän oli menetellyt ovelasti. Sillä tämän maailman lapset ovat omaa sukukuntaansa kohtaan ovelampia kuin valkeuden lapset. 16:9 Ja minä sanon teille: tehkää itsellenne ystäviä vääryyden mammonasta, että he, kun joudutte lähtemään, teidät otettaisiin iäisiin majoihin. 16:10 Joka vähimmässä on uskollinen, on paljossakin uskollinen, ja joka vähimmässä on väärä, on paljossakin väärä. 16:11 Jos siis ette ole olleet uskolliset väärässä mammonassa, kuka teille uskoo sitä, mikä oikeata on? 16:12 Ja jos ette ole olleet uskolliset siinä, mikä on toisen omaa, kuka teille antaa sitä, mikä teidän omaanne on? 16:13 Ei talonväestä kukaan voi palvella kahta isäntää; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi olla Jumalan ja mammonan orjia." (42 Lk 16:1-13)

##

A03B54Fi

Lasarus ja rikas mies

Tässä on vertaus, jonka pitäisi auttaa meitä näkemään asiat ajoissa sellaisena kun ne ovat. Jos emme pysty tässä ajassa rakastamaan lähimmäistä, ei myöhemmin tullut viisaus auta.

Oli rikas mies, joka pukeutui purppuraan ja hienoihin pellavavaatteisiin ja eli joka päivä ilossa loisteliaasti. 16:20 Mutta eräs köyhä, jonka nimi oli Lasarus, oli heitetty hänen ovensa eteen täynnä paiseita 16:21 ja halusi ravita itseään niillä muruilla, jotka putosivat rikkaan pöydältä. Ja koiratkin tulivat ja nuolivat hänen paiseitansa. 16:22 Niin tapahtui, että köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Aabrahamin helmaan. Ja rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin. 16:23 Ja kun hän nosti silmänsä tuonelassa (εν τω αδη), vaivoissa ollessaan (υπαρχων εν βασανοις), näki hän kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan. 16:24 Ja hän huusi sanoen: 'Isä Aabraham, armahda minua (πατερ αβρααμ ελεησον με) ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään minun kieltäni, sillä minulla on kova tuska tässä liekissä (οτι οδυνωμαι εν τη φλογι ταυτη)!' 16:25 Mutta Aabraham sanoi: 'Poikani, muista, että sinä eläessäsi (εν τη ζωη σου) sait hyväsi, ja Lasarus samoin sai pahaa; mutta nyt hän saa lohdutusta, sinä taas kärsit tuskaa. 16:26 Ja kaiken tämän lisäksi on meidän välillemme ja teidän vahvistettu suuri juopa, että ne, jotka tahtovat mennä täältä teidän luoksenne, eivät voisi, eivätkä ne, jotka siellä ovat, pääsisi yli meidän luoksemme.' 16:27 Ja hän sanoi: 'Niin minä siis pyydän sinua, isä, että lähetät hänet isäni taloon 16:28 - sillä minulla on viisi veljeä - todistamaan heille, etteivät hekin joutuisi tähän vaivan paikkaan'. 16:29 Aabraham sanoi hänelle: 'Heillä on Mooses ja profeetat; kuulkoot niitä'. 16:30 Niin hän sanoi: 'Ei, isä Aabraham; vaan jos joku kuolleista menisi heidän tykönsä, niin he muuttaisivat mielensä '. 16:31 Mutta hän sanoi hänelle: 'Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin eivät he tule vakuuttuneeksi, vaikka joku kuolleistakin nousisi ylös '." (42 Luke 16:19-31)

##

A03B55Fi

Lesken oikeuden puolustus

Vaikka tämän maailmanajan ihmiset ovat toivottomassa tilassa varsinkin nyt, kun Kuninkaan tulo on lähellä, eivät he ilman uskoa voi apua saadakseen lähestyä Jumalaa, mutta se, jolla usko on, saa avun Jumalalta:

Ja hän puhui heille myös vertauksen siitä, että heidän tuli aina rukoilla eikä väsyä. 18:2 Hän sanoi: "Eräässä kaupungissa oli tuomari, joka ei peljännyt Jumalaa eikä hävennyt ihmisiä. 18:3 Ja siinä kaupungissa oli leskivaimo, joka vähän väliä tuli hänen luoksensa ja sanoi: 'Auta minut oikeuteeni riitapuoltani vastaan'. 18:4 Mutta pitkään aikaan hän ei tahtonut. Vaan sitten hän sanoi mielessään: 'Vaikka en pelkää Jumalaa ja ihmisiä en häpeä, 18:5 niin kuitenkin, koska tämä leski tuottaa minulle vaivaa, minä autan hänet oikeuteensa, ettei hän lopulta tulisi ja kävisi minun silmilleni'." 18:6 Niin Isäntä sanoi: "Kuulkaa, mitä tuo väärä tuomari sanoo! 18:7 Eikö sitten Jumala toimittaisi oikeutta valituillensa, jotka häntä yötä päivää avuksi huutavat, ja viivyttäisikö hän heiltä apuansa? 18:8 Minä sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?" (42 Lk 18:1-8)

##

A03B56Fi

Fariseus ja publikaani pyhäkössä

Kertomus kahdesta rukoilijasta ei näytä vertaukselta, sillä teeskentelijöitä on jopa enemmän, kuin kilvoittelijoita. Asia kuitenkin varmistuu, kun viimeisessä jakeessa paljastetaan Jumalan lahjomaton periaate:


Niin hän puhui vielä muutamille, jotka luottivat itseensä, luullen olevansa vanhurskaita, ja ylenkatsoivat muita, tämän vertauksen (τ
ην παραβολην ταυτην): 18:10 "Kaksi miestä meni ylös pyhäkköön rukoilemaan, toinen fariseus ja toinen publikaani. 18:11 Fariseus seisoi ja rukoili itsekseen näin: 'Jumala, minä kiitän sinua, etten minä ole niinkuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, enkä myöskään niinkuin tuo publikaani. 18:12 Minä paastoan kahdesti viikossa; minä annan kymmenykset kaikista tuloistani.' 18:13 Ja publikaani seisoi taaempana eikä tahtonut edes silmiään taivasta kohti nostaa, vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen (ο θεος ιλασθητι μοι τω αμαρτωλω)'. 18:14 Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskaampana kuin se toinen; sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään." (42 Lk 18:9-14)

##

A03B57Fi

Lapset vertauskuvina Taivasten kuningaskunnasta

Kirkollisissa piireissä puhutaan periytyvästä synnistä, perisynnistä. Jeesus kuitenkin julistaa, että Jumalan kuningaskunta on lasten kaltainen. Ajatelkaa itse: Lapsi luottaa isäänsä, niin kuin Jumalan lapsi Jumalaan. No, ehkäpä ne kirkon miehet eivät luota.

Ja he toivat hänen tykönsä myös pieniä lapsia, että hän koskisi heihin; mutta sen nähdessään opetuslapset nuhtelivat heitä. 18:16 Mutta Jeesus kutsui ne tykönsä ja sanoi: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan kuningaskunta. 18:17 Amen minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan kuningaskuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle." (42 Lk 18:15-17)

##

A03B58Fi

Kristittynä maailmassa

Jeesus oli tulossa Jerikon suunnalta Jerusalemiin, ja ihmiset luulivat, että nyt hän vihdoinkin perustaa heidän kaipaamansa Jumalan kuningaskunnan. Mutta Kuninkaalla oli muita suunnitelmia. Hänen tehtävänään oli sovittaa ihmisten synnit, sillä ilman syntien sovitusta kukaan ei pääse sisälle Jumalan kuningaskuntaan. Syntien sovituksen jälkeen sovituksen sanaa oli saarnattava kaikille maailman kansoille, ja vasta kun se on tehty, hän tulisi takaisin, ja ottaisi vallan ohjakset käsiinsä. Nyt oltiin vasta tehtävänjakovaiheessa, kun Jeesus sanoo:

Eräs jalosukuinen mies lähti matkalle kaukaiseen maahan saadakseen itsellensä kuninkuuden ja sitten palatakseen. 19:13 Ja hän kutsui luoksensa kymmenen orjaansa, antoi heille kymmenen leiviskää ja sanoi heille: "Toimikaa, kunnes minä tulen". 19:14 Mutta hänen kansalaisensa vihasivat häntä ja lähettivät lähettiläät hänen jälkeensä sanomaan: "Emme tahdo tätä kuninkaaksemme". 19:15 Ja saatuansa kuninkuuden ja palattuansa hän käski kutsua eteensä ne orjat, joille hän oli antanut rahat, saadakseen tietää, mitä kukin oli toimillaan hankkinut. 19:16 Niin ensimmäinen tuli esiin ja sanoi: "Isäntä, sinun leiviskäsi on tuottanut kymmenen leiviskää". 19:17 Ja hän sanoi hänelle: "Hyvä on, sinä hyvä orja; koska vähimmässä olet ollut uskollinen, niin saat vallita kymmentä kaupunkia". 19:18 Ja toinen tuli ja sanoi: "Isäntä, sinun leiviskäsi on tuottanut viisi leiviskää". 19:19 Niin hän sanoi tällekin: "Sinä, vallitse sinä viittä kaupunkia". 19:20 Vielä tuli yksi ja sanoi: "Isäntä, katso, tässä on sinun leiviskäsi, jota olen säilyttänyt liinasessa. 19:21 Sillä minä pelkäsin sinua, koska olet ankara mies: sinä otat, mitä et ole talteen pannut, ja leikkaat, mitä et ole kylvänyt." 19:22 Ja hän sanoi hänelle: "Oman sanasi mukaan minä sinut tuomitsen, sinä paha orja. Sinä tiesit minut ankaraksi mieheksi, joka otan, mitä en ole talteen pannut, ja leikkaan, mitä en ole kylvänyt; 19:23 miksi et siis antanut rahojani rahanvaihtajan pöytään, että minä tultuani olisin saanut periä ne korkoineen?" 19:24 Ja hän sanoi vieressä seisoville: "Ottakaa häneltä pois se leiviskä ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää". 19:25 Niin he sanoivat hänelle: "Isäntä, hänellä on jo kymmenen leiviskää". 19:26 "Minä sanon teille, että jokaiselle, jolla on, annetaan; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on. 19:27 Mutta ne viholliseni, jotka eivät tahtoneet minua kuninkaaksensa, tuokaa tänne ja teloittakaa minun edessäni." (Kts. 42 Lk 19:12-27)

##

A03B59Fi

Viikunapuu lopun ajan merkkinä

Jeesuksen kerran kiroama viikunapuu on tärkeä merkki Jumalan sapattivuoden tulosta, sillä viikunapuu on Israelin symboli. Liian ruusuisia unelmia ei nykyisen sukupolven kannata elätellä, sillä tämän aikakauden loppu ennen uuden alkamista on vaikea ei pelkästään hengelliselle Israelille, vaan koko maailmalle:

Ja hän puhui heille vertauksen: "Katsokaa viikunapuuta ja kaikkia puita. 21:30 Kun ne jo puhkeavat lehteen, niin siitä te näette ja itsestänne tunnette, että kesä jo on lähellä. 21:31 Samoin te myös, kun näette tämän tapahtuvan, tuntekaa, että Jumalan kuningaskunta on lähellä. 21:32 Amen minä sanon teille, että tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki tapahtuu (εως αν παντα γενηται). 21:33 Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa. 21:34 Mutta pitäkää vaari itsestänne, ettei teidän sydämiänne raskauta päihtymys ja juoppous eikä elatuksen murheet, niin että se päivä yllättää teidät äkkiarvaamatta 21:35 niinkuin ansa; sillä se on saavuttava kaikki, jotka koko maan päällä asuvat. 21:36 Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että teidät katsottaisiin arvollisiksi välttämään kaiken sen, mikä tuleva on, ja seisoaksenne Ihmisen Pojan edessä." (42 Lk 21:29-36)

##

A03B60Fi

Raamattu ei ole mikään systemaattisen teologian oppikirja. Se on enemmän. Vertauksissa esitetään tieto Jumalan kuningaskunnan kehitysvaiheista pienestä alusta aina lopulliseen toteutumiseen asti, niin että se, joka tuntee vertaukset voi kuin kalenterista katsoa, missä vaiheessa Jumalan suunnitelmaa milloinkin mennään. Tämän suunnitelman runko on kätketty jo Kolmannen Mooseksen kirjan luvussa 23 esitettyyn Jumalan vuotuisten juhlapäivien kalenteriin, jonka historiallinen tausta on niissä teoissa, jotka tapahtuivat Mooseksen aikana silloin, kun Jumala vapautti Israelin Egyptin orjuudesta noin vuonna 1550 eKr.

##

A03B61Fi

Kalenteri alkaa Israelin vapautuksella Egyptistä, joka tapahtui sinä yönä kun jokainen perhe oli uhrannut virheettömän karitsan puolestaan syntiuhriksi. Tämän pääsiäiseksi kutsutun uhritoimituksen lisäksi vuosittain vietettäväksi määrätään seitsemän ylimääräistä sapattia. Kolmannen Mooseksen Kirjan 23. luvun mukaan vuosittain vietettäväksi määrätään pääsiäisuhrin jälkeen vietettävät Happamattoman leivän päivät, ja uutislyhteen heilutus ja siitä laskien viidenkymmenen vuorokauden kuluttua vietettävä Helluntai sekä syksyn juhlakauden aikana vietettävät pasuunansoiton päivä, sovituspäivä sekä lehtimajan juhla. Näillä juhlapäivillä on paitsi historiallinen myös profeetallinen merkitys, jonka toteutumista me tässä seuraamme. Vuosittain toistuvista juhlista kevään ja kesän juhlat ovat jo saaneet täyttymyksensä, mutta muutamat näistä esikuvallisista juhlista on vielä täyttymättä. Pasuunansoiton päivä on vertauskuva kuolleitten ylösnousemuksesta, Sovituspäivä Jumalan Kaikkivaltiaan eteen tuodun Karitsan morsiamen kruunajaistilaisuudesta ja maan kansakuntien tuomiosta ja Lehtimajan juhla on vertauskuva Jumalan tuhatvuotisesta kuningaskunnasta maan päällä.

##

A03B62Fi

Jumalan kalenteri on siitä erikoinen, että siinä otetaan lukuun vain se aika, jonka kuluessa Hän on Israelin kuninkaana. Jos tätä periaatetta ei huomioida, eivät Raamatun vuosiluvut täsmää. Mutta kun laskuista vähennetään ne vuodet, jotka Israel oli naapurikansojen miehittämänä, alkavat vuosiluvutkin täsmätä. Suuremman luokan katkoksen Israelin kalenteriin aiheuttavat "pakanain ajat", jotka alkoivat Israelin menetettyä itsenäisyytensä. Vanhan Testamentin profeetoista erityisesti Daniel selostaa sitä aikaa, jolloin muut kansat hallitsevat Israelia; hän jopa kirjoittaa pakanakansojen aikoja koskevat tekstinsä aramean, sen ajan ei-juutalaisten kansojen diplomaattikielellä. Kansojen (kr. etni, sanasta etnos) ajat päättyvät vasta, kun Israelin jäännös Suuren Vaivan Ajan jälkeen katsoo häneen, jonka he ovat lävistäneet.

##

A03B63Fi

Muiden kansojen aikojen merkityksestä juutalaisten elämään Jeesus kertoi juuri ennen ristille naulitsemistaan näin:

Mutta kun te näette Jerusalemin sotajoukkojen ympäröimänä, silloin tietäkää, että sen hävitys on lähellä. Silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille, ja jotka ovat kaupungissa, lähtekööt sieltä pois, ja jotka maalla ovat, älkööt sinne menkö. Sillä ne ovat koston päiviä, että kaikki täyttyisi, mikä kirjoitettu on. Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä! Sillä suuri hätä on oleva maan päällä ja viha tätä kansaa vastaan (εν τω λαω τουτω); ja he kaatuvat miekan terään, heidät viedään vangeiksi kaikkien kansojen sekaan (εις παντα τα εθνη), ja Jerusalem on oleva kansojen (υπο εθνων) tallattavana, kunnes kansojen ajat täyttyvät (αχρι πληρωθωσιν καιροι εθνων). (42 Lk 21:20-24)

##

A03B64Fi

Vangeiksi vieminen tapahtui vuonna 70 ja Jerusalemista tuli jälleen pääkaupunki vuonna 1968, mutta vieläkin kaupungin statusta pidetään kiistanalaisena. Suuren välienselvittelyn siemenet on taas kylvetty ja samalla on petetty paljon ihmisiä luulemaan, että tämä olisi se asia, joka lopettaisi pakanain ajat. Jerusalemista tulee kyllä pääkaupunki, mutta se on silloin Uusi Jerusalem, ja mikä tärkeintä, vasta sitten kun sen kuningas on Jeesus, Jumalan Voideltu.

##

A03B65Fi

Index 24 (Fi)